UPM OYJ. Virtain kaupunki Luontoselvitys. Vuoden 2015 lisäalueet
|
|
- Aune Hyttinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 UPM OYJ Virtain kaupunki Luontoselvitys Vuoden 2015 lisäalueet EKOTONI KY
2 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. JÄRVIKUVAUKSET 3.1 Tiravinjärvi 3.2 Kortesjärvi 3.3 Sutikka 3.4 Ahvenlampi 3.5 Talasjärvi 3.6 Pirttijärvi 3.7 Kukonjärvi 3.8 Syväjärvi 3.9 Ahojärvi 3.10 Niemojärvi 3.11 Paukajärvi 3.12 Pajujärvi 3.13 Nevajärvi 4. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET, METSO- KOHTEET 6. UHANALAISLAJISTO 7. SUOSITUKSET Kaikki valokuvat Jari Hietaranta KansikuvaTiravinjärven kalliojyrkänne Yhteystiedot: Jari Hietaranta, Ekotoni Ky (LY-tunnus ) Vitikkalantie 4, SAUVO
3 UPM OYJ VIRTAIN KAUPUNKI Vuoden 2014 luentoselvityksen täydennysosa TAUSTA Luontoselvityksen tarkoituksena on selvittää ranta-asemakaava-alueen luonnonympäristön perustekijät sekä määritellä luonnonarvoiltaan edustavimmat, mahdollisesti suojelua tarvitsevat alueet sekä muut kaavoituksessa huomioitavat kohteet sekä esittää suosituksia maankäyttöön. Lähtökohtana on, että ranta-alueiden maankäytön suunnittelussa voidaan huomioida luonnonsuojelun kannalta arvokkaat luontotyypit ja muut huomioitavat elinympäristöt sekä edistää kasvillisuudeltaan merkittävien alueiden sekä eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden alueiden ominaispiirteiden säilymistä kaava-alueella. Vuoden 2015 inventointi on täydennysosa vuonna 2014 aloitetulle inventoinnille. Vuonna 2015 inventoitiin Virroilla yhteensä UPM OYJ:n 13 kohdetta. 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Kesän 2015 luontoselvitys toteutettiin maastotöiden osalta juhannuksen jälkeisellä viikolla. Maastotöihin käytettiin aikaa 3 kokonaista työpäivää. Maastoinventoinnissa huomio kiinnitettiin alueen kasvillisuuteen, geomorfologiaan ja maisemakuvaan. Päähuomio maastossa kiinnitettiin ns. lakikohteiden esiintymiseen ja myös muiden, huomionarvoisten luontotyyppien ja lajistojen esiintymiseen suunnittelualueella. Selvityksen perusteella on annettu suosituksia tulevan uudisrakentamisen rakentamisen sijoitteluun. Luontoselvitys toteutettiin käytännössä siten, että järvien ranta-alueet käveltiin kauttaaltaan, Inventoinnissa käytettiin apuna sanelukonetta, muistikirjaa, kasviopasta, kiikaria, karttoja ja ilmakuvia. Inventoinnin tulokset on kerätty sanalliseksi raportiksi ja kartalliseksi esitykseksi. Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat ja huomionarvoiset kohteet arvotettiin luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Kartoitusalueesta on laadittu joitain kasvilajikuvauksia, jotta saatiin yksityiskohtaisempi käsitys ko. alueen lajistosta ja sen vaihtelusta. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioitiin metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Erityisesti huomioitiin lehtipuuston määrää. Kasvilajien yleisyyttä arvioitiin eräillä alueilla seuraavasti kuusiportaisella asteikolla, jossa: 1 = yksittäinen havainto kasvilajista
4 2 = kasvia kasvaa niukasti siellä täällä 3 = kasvia niukasti jokseenkin koko näytealalla 4 = kasvia on runsaasti koko alalla, mutta ei laajaa, yhtenäistä kasvustoa (peittävyys %) 5 = kasvilaji esiintyy massalajina (peittävyys %) 6 = kasvilaji esiintyy erittäin runsaana massalajina (peittävyys yli 75 %) Vesikasvien, heinien ja sarojen kohdalla saattaa esiintyä puutteita. Maastossa ei systemaattisesti havainnoitu nilviäis-, hyönteis-, sieni tai jäkälälajistoa. Myöskään alueen eläimistöä ei inventoitu systemaattisesti. Linnuston suhteen noudatettiin jakoa: DIR = Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittu laji, UHEX = Suomen uhanalaisuusluokituksessa mainittu laji, EVA = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji Tulokset on raportoitu tässä raportissa. Raportointi etenee järvikohtaisesti. Järvikohtaisen inventointi- ja kuvaustiedon jälkeen on esitetty maankäyttösuositukset. 3. JÄRVIKUVAUKSET 3.1 TIRAVINJÄRVI kasvillisuus Inventointi aloitettiin järven länsirannalta. Tien ja rannan välinen alue on kuusi-koivu sekapuustoa, jossa mustikka on valtalaji kenttäkerroksessa. Sen lisäksi verraten runsaana esiintyy lillukkaa, käenkaalta, vadelma, kieloa, kultapiiskua, metsäkortetta, metsämaitikkaa. Puusto on tasaikäistä ja maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Rantaviiva on leveälti luhtainen (ks. kuva 1 alla). Kuva 1. Tiravinjärven rantaa kiertää luhtareunus ja rantojen soistuminen on laajaa. Kuvassa länsirantaa
5 Etelärantaa kohti kuljettaessa on luhtareunus aina etelään asti. Sen takana on pajuvyöhyke. Vyöhykkeellä mm karpalo, saroja (sp), metsätähti, metsälauha, metsäimarre). Puusto jatkuu samanlaisena aina etelään asti. Laskuojalle asti. sen ympäristö on myös lievästi soistuvaa korpimaista. Kun kuljetaan kohti pohjoisrantaa, jää tien ja rannan väliin kapea soistuva painanne, jonka itäpuolella kohoaa komea kallioselänne. Kenttäkerroksen lajistossa ei suuria muutoksia tapahdu varsinaisen metsäkasvillisuuden osalta. Sen sijaan koillisrannan kasvillisuus on kuivaa tai kuivahkoa kalliomännikköä. Empetrum nigrum, variksenmarja 3-4 Vaccinum myrtillus, mustikka 2-4 Calluna vulgaris, kanerva, 2-3 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2 Trientalis europpaea, metsätähti 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka 2 Linnea borealis, vanamo 1 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1 Poa pratensis, niittynurmikka 1 Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Agrostis capillaris, nurmirölli 1 Kuva 2. Tiravinjärven pohjoispohjukka. Kuvan oikeassa reunassa jyrkät kalliot ovat maisemallisesti kauniit ja myös ML-kohde
6 linnusto ja muu eläimistö Järven vesilinnusto oli inventointiajankohtana vaisu. Vain telkkänaaras (EVA) uiskenteli eteläosan lasku-uoman tuntumassa. Koillisrannan jyrkkäkallioselänne tarjoaa erinomaisen pesimämahdollisuuden huuhkajalle, mutta havaintoja ei tehty. Kolmen sinisorsakoiraan parvi lensi järven suuntaisesti etelästä pohjoiseen. Metsäalueen lajisto vaikutti olevan aika tavanomaista; Punarinta, mustarastas, räkättirastas, laulurastas, punakylkirastas ruokokerttunen, lehtokerttu, sirittäjä (NT), tiltaltti, pajulintu, hippiäinen, harmaasieppo, talitiainen töyhtötiainen, hömötiainen, harakka, varis, peippo, vihervarpunen ja pajusirkku. Maisema, vesialueet ja topografia Koillisrannan komea kallioselänne on maisemallisesti erittäin kaunis kokonaisuus. Järvi kokonaisuutena on erämaamainen huolimatta siitä, että länsirannalla tie kulkee rannan läheisyydessä. Järven tulo- ja lasku-uomat ovat jossain määrin luonnontilaisen kaltaisia ja metsälain mukaisia kohteita. Suositus: Lähtökohtaisesti Tiravinjärvelle ei tulisi osoittaa rakennuspaikkoja. Niitä ei ole järvellä entuudestaan. Mikäli rakentamista kuitenkin osoitetaan, tulisi ne sijoittaa järven länsirannan eteläosaan ja uomien lähialueet sekä kalliojyrkänne tulisivat jättää rakentamisen ulkopuolelle. 3.2 KORTESJÄRVI kasvillisuus Inventoinnissa kierrettiin järvi siten, että pohjoisrannan jälkeen kuljettiin länsirantaa pohjoisesta etelään ja aina eteläpuolen nimettömälle lammelle asti. Pienen lammen ja Kortesjärven välistä palattiin itärantaa etelästä pohjoiseen. Kasvillisuus järven rantaalueella on kokonaisuutena katsoen tavanomaista talousmetsäkäytössä olevaa mäntykangasta tai mäntyvaltaista sekakangasta, jossa sekapuuna on joko koivua tai mäntyä tai molempia. Maapuita tai pystykeloja ei esiinny. Muuta lehtipuustoa kuin koivua on niukalti (ks. kuvat 2ab alla). Empetrum nigrum, variksenmarja 1-3 Melampyrum pratense kangasmaitikka 2 Rubus saxatilis, lillukka 1 Calluna vulgaris, kanerva 1-2 Oxalis acetosella, käenkaali 1-2 Pteridium aquilinum sananjalka 1 Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 1 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1 Luzula pilosa, kevätpiippo 1 Maianthemum bifolium oravanmarja 1 Fragaria vesca ahomansikka 1 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 2 Vaccinum myrtillus, mustikka 3-4 Vaccinium vitis-ideaea, puolukka 1-2 Potentilla erecta rätvänä 1 Solidago virgaurea kultapiisku 1-2
7 Trientalis europaea metsätähti 1-2 Linnaea borealis,vanamo 1-2 Kuvat 2ab. Vasemmalla länsirannan kallioselänteitä ja oikealla luhtareunaista pohjoisrantaa Kuvat 3ab. Vasemmalla majavan rakennelmia pienemmällä Kortesjärvellä. Oikealla jävi etelästä pohjoiseen. Järviä yhdistävällä kannaksella pesi kurki. Pohjoisrantaa luonnehtii lievä rämemäisyys: kenttäkerroksessa on verraten runsaasti lajeja kuten suopursu, juolukka, karpalo, puolukka jne. Alava soistuva mäntyvaltainen kasvillisuus muuntuu kuivempaan suuntaan luoteis- ja länsirannalla. Rannassa on komeita kalliota, jotka näkyvät hyvin vesialueelle (kuvat 2ab, edell.sivu). Näillä kasvillisuus on lähinnä kuivaa tai jopa karukkokangasta. Kallioiden eteläpuolella kasvillisuus muuttuu kosteampaa suuntaan mutta on lähinnä tuoretta mäntyvaltaista kangasta, jossa mustikka on valtalaji. Alue on selvästi ollut talousmetsäkäytössä. Ledum palustre, suopursu 1-2 Trientalis europaea metsätähti 1 Viola palustris suo-orvokki 1 Pteridium aquilinum sananjalka 1 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2 Empetrum nigrum, variksenmarja 3 Vaccinum myrtillus mustikka 3-4 Rubus chanaemorus, lakka 1 Linnaea borealis vanamo 1 Luzula pilosa kevätpiippo 1 Calluna vulgaris, kanerva 3-5 Juncus filiformis jouhivihvilä 1-2 Vaccinium uliginosum, juolukka 2 Maianthemum bifolium oravanmarja 1 Potentilla erecta rätvänä 1
8 Kortesjärven eteläosassa laaja luhtainen alue, johon eteläpuolen pienemmältä Kortesjärveltä laskee uoma. Lampea voitaneen pitää vesilain mukaisena kohteena (ks. kuva 3b yllä). linnusto ja muu eläimistö Vesialueita yhdistävällä rämeellä pesii kurki (DIR). Pienellä lammella on myös majavan katkomia puita ja pesärakennelma (ks. kuva 3a yllä). Kortesjärven vesilinnusto koostui länsirannan sinisoraparista, telkästä (pesii itärannan pöntössä). Muusta lajistosta mainittakoon: Harmaalokki (ei pesine) Sepelkyyhky Käpytikka Haarapääsky Västäräkki Peukaloinen Rautiainen Punarinta Mustarastas Räkättirastas Laulurastas Punakylkirastas Pensaskerttu Lehtokerttu Tiltaltti Pajulintu Hippiäinen Harmaasieppo Talitiainen Töyhtötiainen Hömötiainen Harakka Varis Peippo Viherpeippo Vihervarpunen Pikkukäpylintu Punavarpunen Punatulkku NT maisema, vesialueet ja topografia Kortesjärvellä ei ole mitään erityisiä maisemallisia kiintopisteitä tai maisemakokonaisuuksia. Rantaviiva on tasainen ja peitteinen. Länsirannan kallioselänteet kiinnittävät kyllä huomion muuten tasaisessa ja yhtenäisessä rantaviivassa. Suositus: Eteläisempi pieni Kortesjärvi, vesialueita yhdistävä uoma ja Kortesjärven eteläosa tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle. Rakentamista voidaan osoittaa esimerkiksi järven itä- pohjoisrannalle ja länsirannan pohjoisosaan. 3.3 SUTIKKA kasvillisuus Kanervajäkälätyypin kuivaa kangasta on erityisesti itärannalla voimalinjan eteläpuolen kallioalueella. Muuten ranta-alueiden kasvillisuus on tavanomaista mäntyvaltaista kangasta ja erityisesti länsi- ja eteläranta ovat soistuneet. Hakkuita on toteutettu laajasti lähialueella. Maapuita tai pystykeloja ei ole, pois lukien majavan vedenpinnan noston myötä kuolleet rantapuut. (ks kuvat 4ab alla). Vaccinium vitis-idaea, puolukka 3 Vaccinum myrtillus, mustikka 4 Empetrum nigrum, variksenmarja 3 Melampyrum pratense kangasmaitikka 2 Ledum palustre, suopursu 1-2 Calluna vulgaris, kanerva, 1-3 Trientalis europpaea, metsätähti 1
9 Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1 Linnea borealis, vanamo 1 Agrostis capillaris, nurmirölli 1-2 Deschampsia flexuosa, metsälauha 3 Kuvat 4ab. Vasemalla Sutikan pohjoinen laskujoki. Vasemmalla maisemaa hallitseva johtolinja, joka ylittää Järven keskeltä. Kuvassa näkyy myös tulvivaa rantaa: järvellä asustaa majava. linnusto ja muu eläimistö Vesilinnusto oli niukka; ainoastaan yksinäinen telkkä (EVA) uiskenteli eteläosan pienen turvesaaren ympäristössä. Lammella pesii majava ja sen työn tuloksena on voimalinjan alla ja lähellä kuollutta rantapuustoa aika laajasti (ks. kuva 4 b yllä). Lehtokerttu Tiltaltti Pajulintu Hippiäinen Harmaasieppo Kirjosieppo Talitiainen Valkoviklo Töyhtötiainen Pikkuvarpunen Peippo Vihervarpunen Pikkukäpylintu Pajusirkku maisema, vesialueet ja topografia Järven poikki kulkeva voimalinja näkyy maisemakuvassa selkeästi (ks kuva 4a yllä). Johtokäytävältä on puusto poistettu. Maisemakuva on voimakkaasti muuntunutta
10 luonnonmaisemaa. Erityisiä maisemallisia kiintopisteitä ei ole (voimalinjan ohella). Eteläosaan laskea uoma on luonnontilaisen kaltainen ja lienee metsälain mukainen kohde. Suositus: Voimalinja ja pienen kokonsa puolesta järvi ei liene erityisen edullinen lomarakentamisen kohde, mutta rakentamista voidaan sijoittaa järven länsirannalla voimalinjan molemmin puolin. 3.4 AHVENLAMPI kasvillisuus Inventointi aloitettiin järven eteläosasta. Voimalinjan eteläpuolinen ranta-alue on kuusimäntyvaltaista sekakangasta. Ei maapuita tai pystypökkelöitä. Kenttäkerros on tavanomaista tuoreehkolle kankaalle; mustikka, metsälauha, karhunputki, metsä- ja kangasmaitikka, oravanamarja, metsätähti, kielo ja kultapiisku jne. Kun siirrytään voimalinjan pohjoispuolelle, puolukka, mustikka muodostavat kenttäkerroksen valtalajit ja puukerroksen valtalaji on mänty (ks. kuva 6 alla). Sekapuuna on koivua ja rannan läheisyydessä myös hieman harmaaleppää. Maapuita tai pystypökkelöitä ei ole. Puusto jatkuu hyvin samantyyppisenä talousmetsänä aina kiinteistön rajalle asti. Vaccinum myrtillus, mustikka 4-5 Empetrum nigrum, variksenmarja 1 Maianthemum bifolium, oravanmarja 2-3 Trientalis europaea, metsätähti 1-2 Rubus chanaemorus, lakka 1 Linnaea borealis vanamo 1 Pyrola sp., talvikki 1-2 Luzula pilosa kevätpiippo 1 Hieracium umbellatum sarjakeltano 1 Pteridium aquilinum sananjalka 2 Carex echinata tähtisara 1-2 Carex sp. sara 1 Thelypteris connectilis korpi-imarre 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1 Potentilla erecta rätvänä 2 Kuva 5. Johtolinjan eteläpuolella on jyrkähköä kivistä rinealuetta, jonka alaosassa paikoin pieniä vesilampareita, joissa ainakin sateisena kesänä vettä
11 Kuva 6. Ahvenlammin luhtareunuksista länsirantaa. Puusto on talousmetsä käytössä olevaa mäntykangasta. linnusto ja muu eläimistö Vesilinnusto vaikutti niukalta. Pohjoisrannan siirtolohkareella pesii ainakin yksi harmaalokkipari. maisema, vesialueet ja topografia Voimalinjan eteläpuolinen ranta-alue on topografialtaan verraten jyrkkäpiirteinen ja lohkareinen. Muualla ranta-alueet ovat tasaisia, paikoin, etenkin luoteisrannalla lievästi soistuva. Rantaa reunustaa myös vaihtelevan levyinen luhtareunus. Suositus: Ahvenlammille lisärakentamiselle ei ole esteitä. Rakentaminen on mahdollista esimerkiksi lammen länsirannalle voimalinjan pohjoispuolelle. 3.5 TALASJÄRVI
12 kasvillisuus Vanhan junaradan eteläpuolella sijjaitseva alue on ratapenkan ja rannan lähellä lehtomaisen rehevää; leppää, tuomea, koivua, pihlajaa jne. ja kuollutta puuainesta on paljon (ks. kuvat 7 ja 8 alla) Puuston järeys ulottuu aina koillispohjukan suo-ojalle ja pohjoisrantaa asti. Erityisesti koivu on järeää. Koillisrannan suo-ojan eteläpuolella on puusto lähinnä koivu-mänty sekapuustoa, jossa taustalla on toteutettu hakkuita (ks. kuvat 9ab). Rubus saxatilis, lillukka 1 Convallaria majalis, kielo 2 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 2 Trientalis europaea, metsätähti 3 Anemone nemorosa, valkovuokko 2 Viola riviana metsäorvokki 1 Equisetum sylvaticum metsäkorte 1 Maianthemum bifolium oravanmarja 2 Pyrola rotundifolia isotalvikki 2 Ranunculus acris niittyleinikki 1 Thelypteris connectilis korpi-imarre 2 Equisetum palustre suokorte 1 Fragaria vesca ahomansikka 1 Linnaea borealis vanamo 1 Vaccinum myrtillus mustikka 4 Poa pratensis, niittynurmikka 2 Convallaria majalis, kielo 2 Luzula pilosa, kevätpiippo 2 Kuva 7. Rautatien eteläpuolella on runsaasti lahopuuta.
13 Kuva 8. Paikoin kenttäkerroksen lajisto uupuu kokonaan. Kuvat 9ab. Vasemmalla itärannan mäntyvaltaista kangasta. Oikealla ei-luonnontilainen uoma. Uoman luhdalta Lehahti valkoviklo (EVA) lentoon linnusto ja muu eläimistö Kalatiira (DIR, EVA)kierteli järvellä ja kuikkapari (DIR) kalasteli keskellä järveä. Se pesinnee kyllä länsirannalla. Palokärjen (DIR) syönnösjälkiä oli runsaasti sekä pohjoisrannalla että itärannalla. Valkoviklo lehahti lentoon koillisrannan uoman luhdalta maisema, vesialueet ja topografia Länsipuolen peltoranta avautuu kauniisti vesialueelle. Suunnittelualueen rannat ovat sulkeutuneita ja puustoisia. Erityisiä maisemallisia kiintopisteitä ei ole. Metsäalueen sisällä
14 pohjoisrannan on sulkeutunut ja itäranta puolestaan on puoliavoin. Topografia n kauttaaltaan verraten tasainen. Ainoastaan itärannan eteläosassa maasto nousee lievästi ja aluetta voi luonnehtia kankaremaaksi. Koillisrantaan laskeva uoma on suo-oja ja eiluonnontilainen. Sen sijaan itärannan vesiuomaa voidaan luonnehtia luonnontilaiseksi. Suositus: Ekologisesti kaikkein huomionarvoisin alue sijaitsee pohjoisrannalla välittömästi vanhan junaradan eteläpuolella. Huomionarvoinen alue ulottuu koillisrannan suo-ojaan asti. Itärannan luonnontilainen uoma ja sen välitön lähiympäristö tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle. 3.6 PIRTTIJÄRVI kasvillisuus Inventointi aloitettiin länsirannan pohjoisosasta ja kuljettiin etelärajalle. Kasvillisuus on tuoretta kuusivaltaista sekakangasta (ks. kuvat 10ab seur.sivu). Metsäalueet ovat talousmetsäkäytössä. Maapuita tai pystypökkelöitä ei ole. Ranta ei ole luhtainen, vaan kohtuullisen kivinen tai jopa lohkareinen. Trientalis europaea metsätähti 1 Viola palustris suo-orvokki 1 Pyrola sp., talvikki 1 Luzula pilosa kevätpiippo 1 Vaccinum myrtillus mustikka 4-5 Empetrum nigrum, variksenmarja 1-3 Linnaea borealis vanamo 1-2 Juncus filiformis jouhivihvilä 1 Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 1-2 Pteridium aquilinum sananjalka 2 Equisetum sylvaticum metsäkorte 1 Carex echinata tähtisara 1-2 Thelypteris connectilis korpi-imarre 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1 Potentilla erecta rätvänä 2 Kuvat 10 ab. Kuvissa Pirttijärven länsirannan suunnittelualueen tuoretta kuusikangasta. Metsäkasvillisuus on tavan omaista. Maapuita tai pystykeloja ei esiinny. linnusto ja muu eläimistö Järven vesilinnusto oli niukka. Suunnittelualueen ulkopuolelle järven pohjoisosassa uiskenteli telkkä (EVA). Metsäalueella lentoon räpisteli uros metso (NT).
15 maisema, vesialueet ja topografia Topografia on verraten jyrkästi viettävää moreenia. Vesiuomia ei ole. Näkymäsuunnat järvelle ovat melko kauniit, vaikka varsinaisia maisemallisia kiintopisteitä ei olekaan. Ranta ovat peitteiset ja sulkeutuneet. Suositus: Vaikka länsiranta on topografialtaan melko jyrkkä, sopii sinne lisärakentamista. 3.7 KUKONJÄRVI kasvillisuus Kukonjärvi on pieni pyöreähkö lampi, jonka pohjoisrannalla on olemassa olevaa lomaasutusta. Pohjoisrannalla olemassa olevan asutuksen länsipuolella on kasvillisuus kuusikoivu sekapuustoa. Kenttäkerroksen valtalajit ovat puolukka ja mustikka. Ranta on lievästi soistunutta: rantaa reunustaa noin 1-2 m levyinen luhtainen reunus. Puustossa ei ole maapuita tai pökkelöitä. Kun siirrytään selvästi länsirannalle, on puusto rannassa edellä kuvatun kaltainen. Laajat hakkuut ulottuvat noin m päähän lammen rannasta. Reunavyöhykkeessä ei ole maapuita tai pystykeloja (ks. kuva 11, seur. sivu.) Pteridium aquilinum sananjalka 2 Trientalis europaea metsätähti 1-2 Vaccinum myrtillus mustikka 2-3 Juncus filiformis jouhivihvilä 2 Linnaea borealis vanamo 1-2 Luzula pilosa kevätpiippo 2 Maianthemum bifolium oravanmarja 2 Vaccinium vitis-ideaea, puolukka 2 Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 1 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 2 Prunella vulgaris, niittyhumala 1 Fragaria vesca ahomansikka 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1 Potentilla erecta rätvänä 2 Pyrola sp., talvikki 1 Solidago virgaurea kultapiisku 2 linnusto ja muu eläimistö Vesilinnustoa ei maastokäynnin yhteydessä havaittu lainkaan. Harvoista metsäpuolen linnuista mainittakoon: Metsäkirvinen Peukaloinen Rautiainen Punarinta Laulurastas Punakylkirastas maisema, vesialueet ja topografia Kukonjärvi on maisemakuvaltaan tasainen vailla erityisiä maisemallisia kiintopisteitä tosin koillisrannan asutukseen väistämättä katse kiinnittyy muuten tasaisessa rantaviivassa. Yleisilme on kuitenkin kaunis luonnonmaisema. Topografialtaan ranta-alueet ovat tasaista kankaremaata. Pintamaalaji on moreenia. Erityisiä geomorfologisia muodostumia ei ole. Suositus: Lisärakentamista (arviolta 1-2 rakennuspaikkaa) voidaan sijoittaa järven länsirannalle.
16 Kuva 11. Kukonjärven pohjoisrantaa. Rakentamista voitaneen sijoittaa kuvassa vasempaan reunaan. 3.8 SYVÄJÄRVI kasvillisuus Suunnittelualueeseen kuuluu vain pieni alue Syväjärven länsirannalta. Lammen etelä- ja koillisrannoilla on olemassa olevaa pysyvää asutusta. Suunnittelualue rajoittuu tiehen. Kasvillisuus on mustikkatyypin harvennettua sekapuustoa ja pohjois,- eteläsuuuntaisen tien länsipuolella on laaja hakkuualue. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny ja koivun lisäksi ei lehtipuuta esiinny (ks. kuva 12 alla) Vaccinum myrtillus mustikka 4 Rubus saxatilis, lillukka 1-2 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 2 Trientalis europaea, metsätähti 3 Ribes sp. viinimarja 1 Viola palustris suo-orvokki 2 Equisetum sylvaticum metsäkorte 1 Geranium sylvaticum metsäkurjenpolvi 1 Maianthemum bifolium oravanmarja 2 Pyrola rotundifolia isotalvikki 2 Ranunculus acris niittyleinikki 1 Thelypteris connectilis korpi-imarre 2 Equisetum palustre suokorte 1 Fragaria vesca ahomansikka 1 Linnaea borealis vanamo 1
17 Kuva 12. Syväjärven länsirannan tuoretta kuusikangasta. linnusto ja muu eläimistö Vesilinnustosta järven keski- ja eteläosasta mainittakoon järven yllä kaarteleva harmaalokkipari, yksinäinen kalalokki ja etelässä laskupuron läheisyydessä uiskentelevat sinisorsa ja tavi. Niillä lienee pesimäreviiri järven kaakkois- tai länsirannalla. Metsäalueen lajistosta mainittakoon leppälintu (EVA), tiltaltti maisema, vesialueet ja topografia Ranta on jyrkähkösti viettävää moreenia. Relatiivisilta korkeuseroiltaan aluetta voidaan luonnehtia loivaksi mäkimaaksi. Varsinaisia geomorfologisia muodostumia ei esiinny. Suositus: Ranta-alueelle voidaan sijoittaa lisärakentamista. 3.9 AHOJÄRVI kasvillisuus Metsäkasvillisuus järven länsirannan pohjoisosassa on tasaikäistä mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta. Koivua on jonkin verran sekapuuna. Maapuita tai pystypökkelöitä ei ole. Kenttäkerroksen lajisto on hyvin tavanomaista: puolukka, mustikka, metsätähti, myös vanamo, metsämaitikka, metsälauha. Hieman edempänä rannasta myös esiintyy kieloa ja variksenmarjaa. Puusto on talousmetsäkäytössä. Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1 Linnea borealis, vanamo 1 Agrostis capillaris, nurmirölli 1 Deschampsia flexuosa, metsälauha 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 3 Empetrum nigrum, variksenmarja 3-4 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1 Ledum palustre, suopursu 2 (rannan tuntumassa)
18 Calluna vulgaris, kanerva, 1-3 Trientalis europpaea, metsätähti 1 Kuva 13. Ahojärven länsirannan mäntyvaltsista kangasta. Maapuita tai pystykeloja ei esiinny. Länsirantaa soveltuu rakentamiseen. linnusto ja muu eläimistö metsäpuolen lajisto oli tavanomaista varpuslinnustoa ja lokkilinnstokin oli tavanomainen, Inventoinnin aikana satoi ja linnut pysyttelivät hiljaa ja piilossa. Kalatiira Naurulokki Sepelkyyhky Metsäkirvinen Räkättirastas DIR, EVA NT Peukaloinen Rautiainen Pyy (NT,EVA) Punarinta Tavi maisema, vesialueet ja topografia Alueen topografia on melko tasainen tai loivasti viettävää moreenia. Paikoin moreenipeite on verraten ohut. Varsinaisia geomorfologisia muodostumia ei esiinny. Maisemakuvassa vastarannan loma-asunnot erottuvat tasaisesta rantaviivasta. Suositus: Ei estettä lisärakentamiseen NIEMOJÄRVI kasvillisuus Niemojärven inventointi aloitettiin etelästä lasku-uoman varrelta. Lasku-uoma ei ole luonnontilainen. Sen varrella on koivua ja lievää tupasvillaluhtaa. Järven eteläpäässä on laaja saraikko. Kun lähdetään kulkemaan itärantaa kohti pohjoista, on itäranta koko suunnittelualueen pituudelta tasaikäistä yksilatvuksista mäntykangasta. Kenttäkerroksessa
19 valtalajeina ovat puolukka ja mustikka. Lisäksi laikuittain esiintyy mm kieloa, metsäalvejuurta, variksenmarjaa. Siellä täällä lisäksi mm metsätähteä, sananjalkaa, oravanmarjaa jne. Rannan lähellä on jonkin verran koivua ja harmaaleppää. Kapea luhtareunus kulkee myös koko matkan. Calluna vulgaris, kanerva,1 Ledum palustre, suopursu 1 Empetrum nigrum, variksenmarja 1 Linnea borealis, vanamo 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 4 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2-3 Melampyrum pratense kangasmaitikka 2 Trientalis europpaea, metsätähti 1 Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Agrostis capillaris, nurmirölli 1-2 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1 (rannan tuntumassa) Poa pratensis, niittynurmikka 1-2 Solidago virgaurea, kultapiisku 1 Deschampsia flexuosa, metsälauha 2 Luzula pilosa, kevätiippo 1 Mainitun lasku-uoman länsipuolella (eteläranta) on kasvillisuus samantyyppistä kuin edellä on kuvattu. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny, ja puusto on talousmetsäkäytössä olevaa. linnusto ja muu eläimistö Uoman alkupäässä on majavan pato ja tuoreita katkaisujälkiä on nähtävissä pitkin itärantaa (ks kuva 13 b alla). Majava voi olla jompaakumpaa lajia. Inventoinnin aikana alkoi sataa voimakkaasti ja linnuston osalta ei voitu tehdä havaintoja. Ennen sateen alkamista uoman varrella havaittiin ainakin seuraavat lajit: Peippo Viherpeippo Vihervarpunen Metsäkirvinen Sinitiainen Talitiainen Harmaasieppo Kirjosieppo Mahdollisesti silkkiuikku uiskenteli länsirannan eteläosassa saraikon reunalla. Alue voisi muutenkin olla vesilinnustollisesti soveliasta elinympäristöä. maisema, vesialueet ja topografia Itärannalta tarkasteluna maisemakuva on kaunista sairaikon tai luhdan reunustamaan rantaa. Järvi on polveileva kapeine lahtineen. Lasku-uoma ei ole luonnontilainen (ks kuva 13a alla). Topografia suunnittelualueen osalta on melko jyrkästi nousevaa osin kivistä pohjamoreenia. Ylempänä rinteessä on louhikkoja mutta niitä ei tarkemmin tutkittu. Suositus: Järven itäranta kasvillisuutensa puolesta soveltuisi lisärakentamiseen aivan vesialueen kapeinta kohtaa lukuun ottamatta. Pohjoisosan erillisalue voisi myös soveltua niemen kärjen osalta lisärakentamiseen mutta alueen saavutettavuus ei ole kovin hyvä.
20 Kuvat 13ab. Niemojärven laksu-uoma. Se ei liene ML mukainen kohde. Uomassa on majavan pato ja rantaalueella runsaasti majavan katkomia puita. Kuvat 14ab. Vasemmalla järven lasku-uoman sairaikkkoa. Oikealla itärannan nuorta istutusmetsää PAUKAJÄRVI UPM:n alueet ovat pohjoisen Paukajoen etelärantaa rajoittuvia sekä toisen kohteena aivan Paukajärven etelärannalla sijaitseva rantaan ulottuva alue. kasvillisuus Eteläosa on komeaa luonnontilaista suo-aluetta, lähinnä rämettä. Pääpuulaji on mänty ja jonkin verran etenkin rannan tuntumassa on koivua ja pajuja (ks. kuvat 15ab alla). Calamagrostis canescens, viitakastikka 1-2 Molina caerulea, siniheinä 1-2 Festuca rubra, punanata 1 Eriphorum vaginatum, tupasvilla 1-2 Carex dioica, äimäsara 1-? Carex magellanica,riippasara 1 Dactylorhiza maculata, maariankämmekkä 1 Potentilla palustris, kurjenjalka 1-2
21 Rubus chamaemorus, lakka 1-3 Vaccinium uligonosum, juolukka 2 Vaccinium myrtillus, mustikka 2-4 Vaccinium vitis-ideaea, puolukka 3-4 Empetrum nigrum, variksenmarja 1-3 Paukajoki on Paukajärven laskujoki. Sen varsialueet ovat ojikkoa. Pääpuulaji on mänty. Puusto on tasaikäistä verraten nuorta turvekangasta. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. linnusto ja muu eläimistö Eteläisen osan ranta-alueella pesii laulujoutsen (DIR,EVA). Hieman pohjoisempana uiskenteli tavi ja vielä pohjoisempana myös sinisorsapari. Järven yllä kaarteli muutama harmaalokki ja kalatiira (EVA). Sade vaikeutti tälläkin järvellä linnuston havainnoimista. maisema, vesialueet ja topografia Järven ranta-alueet ovat peitteisiä. Eteläosan avosuoalue on maisemallisesti kaunis alue. Muuten erityisiä maisemallisia kiintopisteitä ei esiinny. Ranta-alueiden lähellä Suunnittelualueiden topografia on tasainen ja se on etelässä paksun ja Paukajoen varrella ohuen turvekerroksen alla. Paikoin joen varrella turvekerrosta ei ole lainkaan. Joki meanderoi kauniisti ja uoman sedimetaatiokohtiin on muodostunut luhtaa ja saraikkoa. Paikoin myös jokidynamiikkaan kuuluvia kulutuskohtia voidaan helposti huomata. Joen tai järven kalastosta ei ole tietoa. Suositus: Joen varteen tai etelä-osan suo-alueelle ei rantarakentamista tulisi osoittaa. Kuvat 15ab. Paukajärven eteläosan räme- ja luhtasuota. Laulujoutsen (DIR, EVA) pesii luhdalla PAJUJÄRVI kasvillisuus Inventointi eteni siten, että Pajujärvelle tultiin Pajuojaa pitkin. Sen reuna-alueet ovat nuorta melko tiheää kuusi-koivu sekapuustoa (ks kuva 16 alla). Paikoin puustoa on niin tiheästi että kenttäkerros uupuu lähes kokonaan. Puustoltaan harvemmissa paikoissa on kenttäkerroksessa tuoreen kuusikankaan lajistoa. Myös nuorta kuollutta lehtipuuta on pohjalla paikoin runsaasti. Kun siirrytään Pajuojasta kohti etelää, säilyy puusto edellä kuvatun kaltaisena, joskaan ei niin tiheänä. Puusto on nuorta sekapuustoa. UPM:n alueen eteläpuolella on nuorta taimikkoa ja tuoretta hakkuu-aluetta on myös järven länsirannalla. Calluna vulgaris, kanerva, 1 Ledum palustre, suopursu 1 Empetrum nigrum, variksenmarja 1 Linnea borealis, vanamo 1
22 Vaccinum myrtillus, mustikka 4 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2 Melampyrum pratense kangasmaitikka 2 Trientalis europpaea, metsätähti 1 Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Agrostis capillaris, nurmirölli 1-2 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1 Poa pratensis, niittynurmikka 1-2 Solidago virgaurea, kultapiisku 1 Deschampsia flexuosa, metsälauha 1-2 Luzula pilosa, kevätiippo 1 Kuva 16. Paju-oja ei ole luonnontilainen uoma. linnusto ja muu eläimistö Pajuojassa on majavan pato ja verraten tuoreita kaadettuja lehtipuita. Pohjoisosassa vesilinnustoa ei havaittu, joskin hienoinen vesisade esti lajistoa liikkumasta kovinkaan paljoa ja laulavat olivat myös hiljaa. Teeren (DIR,NT,EVA) pesä on paju-ojan varrella. maisema, vesialueet ja topografia Järvi on entuudestaan rakennettu. Maisemakuva on rauhallinen vailla erityisiä kiintopisteitä. Todennäköisesti länsirannalta tarkasteltuna itärannan kallioalue avautuisi kauniisti keskeisenä maisema elementtinä. Suunnittelualueen topografia on uoman lähellä tasaista ja lievästi soistuvaa. Eloperäistä ainesta on moreenin päällä. Topografia jyrkkenee kun kuljetaan etelään ja moreeni muuttuu samalla kivisemmäksi, osin jopa lohkareiseksi. Suositus: Lisärakentamiseen soveltuva alue sijaitsisi kutakuinkin rannan keskiosassa. Pajuojan varsialueelle ei rakentamista tulisi osoittaa.
23 Kuvat 17ab. Kuvat Pajujärven itärantaa. Puusto on kuusivaltaista tuoretta kangasta NEVAJÄRVI kasvillisuus Nevajärvi on pieni erämaamainen matala järvi, jonka lounais- ja osin länsiranta ja itäranta ovat soistuneet. Muuten rantaa reunustaa mänty-kuusi sekapuusto. Kaakkoisrannan puusto on mäntyvaltaisempaa. Lehtipuuston osuus on kauttaaltaan verraten niukkaa. Aivan rannassa kaakkoisrannalla on kapea runsaammin harmaaleppää ja koivua kasvava vyöhyke, joka häviää lähes kokonaan, kun siirrytään kohti pohjoista. Itärannan pohjoisosassa kapea lehtipuuvyöhyke ilmaantuu uudelleen. Vaccinum myrtillus mustikka 4 Empetrum nigrum, variksenmarja 2 Rubus chanaemorus, lakka 1(rannan tuntumassa) Trientalis europaea metsätähti 1 Potentilla erecta rätvänä 2 Viola palustris suo-orvokki 1 Pyrola sp., talvikki 1 Luzula pilosa kevätpiippo 1 Linnaea borealis vanamo 1 Juncus filiformis jouhivihvilä 1 Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 1 Pteridium aquilinum sananjalka 2 Equisetum sylvaticum metsäkorte 1 Carex echinata tähtisara 1 Thelypteris connectilis korpi-imarre 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka linnusto ja muu eläimistö Järven vesilinnusto vaikutti hyvin vähäiseltä. Telkkä pesinee järven pohjoisosassa ja kurki varmuudella lounaispuolen suo-alueella. Telkkä Pensaskerttu Lehtokerttu Tiltaltti Pajulintu Hippiäinen Harmaasieppo Talitiainen Kurki DIR Peippo Viherpeippo Västäräkki Laulurastas Käpytikka Sepelkyyhky
24 Kuva 18. Kasvillisuutta Nevajärven itärannalta. Puusto on kuusi-mänty sekapuustoa. maisema, vesialueet ja topografia Järven ranta-alueet ovat tasaiset ja soistuvia lukuun ottamatta kaakkoisrantaa, jossa moreeniselänne ulottuu lähelle lampea. Muulla ranta-alueita voidaan luonnehtia tasankotai kankaremaaksi, mutta kaakkoisrannalla loivaksi mäkimaaksi. Lampeen laskevat uomat eivät ole luonnontilaisia. Varsinaisia geomorfologisia muodostumia ei esiinny. Suositus: Erämaamaisuutensa vuoksi rakentamista ei tulisi järvelle osoittaa. 4. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO Suunnittelualueella ei ole perustettuja suojelualueita, valtakunnallisiin suojeluohjelmiin tai alueellisissa inventoinneissa mainittuja alueita. Myöskään Natura-verkostoon kuuluvia alueita ei ole suunnittelualueella. 5. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET, METSO- KOHTEET Luonnonsuojelulain 29 :ssä on lueteltu 9 luontotyyppiä, joiden luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia kohteita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Suojeltuja luontotyyppejä ovat: Luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt Pähkinäpensaslehdot Tervaleppäkorvet Luonnontilaiset hiekkarannat Merenrantaniityt Puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset dyynit Katajakedot Lehdesniityt Avointa maisemaa hallitsevat suuret puut ja puuryhmät
25 Suunnittelualueella ei maastokäynnin perusteella esiinny LSL 29 mukaisia luontotyyppejä, jotka edellyttäisivät luonnonsuojelualueen perustamista, mutta Talasjärven pohjoisrannalla aivan vanhan rautatien eteläpuolella on luonnontilaisen kaltainen lehtomainen alue, jossa runsaasti kookasta lehti- ja lahopuuta. Metsälain 10 velvoittaa säilyttämään arvokkaita elinympäristöjä, jos ne ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Tällaiset elinympäristöt ovat yleensä pienialaisia. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat:: Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt Ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot Rehevät lehtolaikut Pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla Rotkot ja kurut Jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Pajujärven kallioalue (pääosin kyllä suunnittelualueen ulkopuolella) ansaitsee maininnan, samoin saman järven pohjoisosan purouoma, Tiravinjärven eteläosan uoma ja itärannan kalliojyrkänne. Paujajärven eteläosan laaja vähäpuustoinen räme on myös ML kohde. Vesilain muutoksen mukaan (1105/1996, 15a ja 17a ) alle hehtaarin suuruiset fladat, kluuvijärvet ja lähteet muualla kuin Lapin läänissä enintään yhden hehtaarin suuruiset lammet, järvet ja vesistöä pienemmät uomat tulee säilyttää luonnontilaisena. Pienempi Kortesjärvi lienee vesilain mukainen kohde. METSO -ohjelmaan otetaan mukaan erityisesti seuraavia elinympäristöjä: lehdot runsaslahopuustoiset kangasmetsät pienvesien lähimetsät puustoiset suot metsäluhdat ja tulvametsät harjujen paahdeympäristöt maankohoamisrannikon metsät puustoiset perinneympäristöt kalkkikallioiden metsät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Suunnittelualueella ei esiinny edellä mainittuja elinympäristöjä. Muita metsäluonnon arvokkaita elinympäristöjä ovat esittäneet mm. Meriluoto ja Soininen (1998): vanhat havu- ja sekametsiköt vanhat lehtimetsiköt paisterinteet supat
26 ruohoiset suot metsäniityt hakamaat Muista huomioitavista kohteista mainittakoon pienempi Kortesjärvi ja sitä ja isompaa Kortesjärveä yhdistävä rämealue. Lisäksi Ahvenlammin jyrkähkö rinnealue järven etelärannalla. Lehti- ja lahopuuston määrä on mittava Talasjärven pohjoisosassa vanhan junaradan tuntumassa. Nevajärvi erämaamaisuutensa vuoksi tulisi pyrkiä jättämään rakentamisen ulkopuollelle. 6. UHANALAISLAJISTO Maastokäynnillä pyrittiin kiinnittämään huomiota uhanalaisluokituksen (UHEX), direktiivilajiston (DIR) ja Suomen erityisvastuulajiston (EVA) esiintymiseen suunnittelualueella. Uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien kasvilajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät (EVA) Uhanalaisten- ja erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät (UHEX) Luontodirektiivin IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat (DIR) Uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi luokitelluista lajeista on ilmaistu tekstissä myös Suomen vuoden 2000 uhanalaisluokituksen (UH) mukainen luokitus: CR = äärimmäisen uhanalaiset EN= erittäin uhanalaiset VU= vaarantuneet NT= silmälläpidettävät LC= runsaana esiintyvät Taulukko 1: Maastossa havaitut suojelullisesti merkittävät lajit. DIR = Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittu laji, UHEX = Suomen uhanalaisuusluokituksessa mainittu laji, EVA = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji. Järvikohtaisia havaintoja on esitetty kunkin järven yhteydessä. Eräät lajit esiintyivät useammallakin järvellä DIR UHEX EVA Teeri Tetrao tetrix X NT Laulujoutsen Cygnus cygnus X X Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix NT Kurki Grus grus Kuikka Gavia arctica X Telkkä Bucephala clangula X X Valkoviklo Tringa nebularia X Palokärki Dryocopus martius X Kalatiira Sterna hirundo X Pyy Bonasa bonasia X Naurulokki Larus ridibundus NT Leppälintu Phoenicurus phoenicurus X Metso Tetrao urogallus X NT Punavarpunen Carpodacus erutrinus NT Yhteensä 8 5 4
27 7. SUOSITUKSET Luontoselvityksen perusteella on annettu joitain suosituksia alueella havaituista kohteista ja alueista. (raportin mukaisessa järjestyksessä). Kohde Maankäyttösuositus 1. Tiravinjärvi uomien lähialueet: MY, koillisosan kallioalue MY+luo rajaus 2. Kortesjärvet järviä yhdistävä kannas: MY ja pienempi järvi: W (+luo) 3. Sutikka ei erityisiä rajoituksia; ei voimalinjan läheisyyteen 4. Ahvenlampi eteläosan rinnealue, jolla lähteikköjä: MY 5. Talasjärvi pohjoisosan runsaasti lehti-ja lahopuuta:my 6. Pirttijärvi ei huomioitavia kohteita 7. Kukonjärvi ei huomioitavia kohteita 8. Syväjärvi ei huomioitavia kohteita 9. Ahojärvi ei huomioitavia kohteita 10.Niemojärvi eteläosan uoma ja saraikko: MY 11. Paukajärvi eteläosan räme- ja luhtasuo:my 12. Pajujärvi Pajuoja ja eteläosan jyrkkä rinne:my 13. Nevajärvi erämaamainen lampi: kokonaisuudessaan MY Sauvossa 12. joulukuuta 2015 Jari Hietaranta EKOTONI KY
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys
Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön
LisätiedotTIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA
1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012
1 ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ
LisätiedotISO-VIITAJÄRVI ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys
1 ISO-VIITAJÄRVI ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA
LisätiedotEERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet
1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan
LisätiedotSUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE. Luontoselvitys
1 SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 2 SUOMUSJÄRVEN KUNTA 10.4 2008 KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 1. TAUSTA JA TAVOITTEET Leirintäalue on puustoltaan ja muulta kasvillisuudeltaan
LisätiedotSUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KimmoKaava Ekotoni Ky 1. Tausta ja lähtökohdat Huvilakorttelin alueelle on SKOY:n toimesta laadittu ranta-asemakaava
LisätiedotPIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Kylmäniemi Luontoselvitys
201213 PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Kylmäniemi Luontoselvitys EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ
LisätiedotKITKANMUTKAN RANTA-ASEMAKAAVA Käylä Kuusamon kaupunki
110317 KITKANMUTKAN RANTA-ASEMAKAAVA Käylä Kuusamon kaupunki EKOTONI KY KIMMOKAAVA KITKANMUTKAN RANTA-ASEMAKAAVA Käylä Kuusamon kaupunki LUONTOSELVITYKSEN TAUSTA GEOLOGIA JA GEOMORFOLOGIA KASVILLISUUS
LisätiedotMetsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys
1 Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Murhijoen pohjoisrannalla Taivalkosken kunnassa. Tässä selvityksessä tarkastellaan
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS
KUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS Yhteystiedot: Jari Hietaranta, Ekotoni Ky LY tunnus 1016290-0 Vitikkalantie 4, 21570 SAUVO 0400-479740 jari.hietaranta@pp.inet.fi
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNKI VIRKKULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Porontiman Pitkälahti Pikku-Porontiman Paloniemi
1 KUUSAMON KAUPUNKI VIRKKULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Porontiman Pitkälahti Pikku-Porontiman Paloniemi luontoselvitys Ekotoni Ky Kimmokaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT
LisätiedotUPM Oyj Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys
1 UPM Oyj Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Turpeisen nimisen järven pohjois- ja etelärannalla Taivalkosken kunnassa. Tässä
LisätiedotKuhmon kaupunki. Sääskenniemen ranta-asemakaava. luontoselvitys
Kuhmon kaupunki 121013 Sääskenniemen ranta-asemakaava luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNKI Kantojärven saunakulttuurikeskus LUONTOSELVITYS
1 Raportti 16.12.2010, 15.9.2015 KUUSAMON KAUPUNKI Kantojärven saunakulttuurikeskus LUONTOSELVITYS EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS
LisätiedotUPM SUOMUSSALMEN KUNTA. Naamankajärven ranta-asemakaava luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY
UPM SUOMUSSALMEN KUNTA Naamankajärven ranta-asemakaava luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA
LisätiedotPYHÄJÄRVEN KAUPUNKI MARJONIEMEN POHJOISKÄRKI LUONTOSELVITYS
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI MARJONIEMEN POHJOISKÄRKI LUONTOSELVITYS EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA 3.2
LisätiedotUPM OYJ. Lieksan kaupunki. Kuoran ranta-asemakaava luontoselvitys
UPM OYJ Lieksan kaupunki Kuoran ranta-asemakaava luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1-3. 22 JÄRVIKUVAUKSET 4. YHTEENVETO
LisätiedotUPM. Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS
LIITE 1 UPM Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 TAVOITTEET JA TUTKIMUSNENETELMÄT... 3 3 LUONTOSELVITYS... 4 3.1 Kallio- ja maaperä... 4 3.2 Vesistöt...
LisätiedotUPM Ristijärven Tervajärvi ranta-asemakaava luontoselvitys
1 UPM Ristijärven Tervajärvi ranta-asemakaava luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA JA TAVOITTEET 2. TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA 3.2
LisätiedotSALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA
040110 SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA EKOTONI KY KIMMOKAAVA 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS KALLIO- JA MAAPERÄ
LisätiedotKuhmon kaupunki Pykälikön ranta-asemakaavan muutos. Luontoselvitys. Ekotoni Ky KimmoKaava
Kuhmon kaupunki Pykälikön ranta-asemakaavan muutos Luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA
LisätiedotLIITE Kuusamon kaupunki Oivanginjärvi Jokoslahden ranta-asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys
LIITE Kuusamon kaupunki Oivanginjärvi Jokoslahden ranta-asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY 1. TAUSTA Jokoslahden ranta-asemakaavan muutoksen ohella, kaava-aluetta laajennettiin
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNTA. Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys
SIILINJÄRVEN KUNTA Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys Kaavaharju Ekotoni Ky Maisema-arkkitehtitoimisto Väyrynen 26.2.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA JA TAVOITTEET 2. LUONTOSELVITYS
LisätiedotSUOMUSSALMEN KUNTA PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA. Vuosien 2014 ja 2015 laajennusalueet
SUOMUSSALMEN KUNTA PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Vuosien 2014 ja 2015 laajennusalueet EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 Alkuperäisen Piispajärven ranta-asemakaava-aluetta laajennettiin vuosina 2014 ja 2015 oheisilla
LisätiedotOSMANKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS. Suihkonniemen alueen luontoselvitys Puolangan kunta
4.2.2018 täydennetty 24.5.2018 OSMANKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Suihkonniemen alueen luontoselvitys Puolangan kunta Ekotoni Ky KimmoKaava SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT
LisätiedotIin kunta IIJOEN RAASAKAN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS
Iin kunta IIJOEN RAASAKAN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS Ekotoni Ky KimmoKaava 10.10.2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA
LisätiedotPIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Runtinjärven Matoniemi Luontoselvitys
271213 PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Runtinjärven Matoniemi Luontoselvitys EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO-
LisätiedotEKOTONI KY KIMMOKAAVA. UPM OYJ SUOMUSSALMEN KIANTAJÄRVEN SAUKKOJÄRVI Luontoselvitys
EKOTONI KY KIMMOKAAVA UPM OYJ SUOMUSSALMEN KIANTAJÄRVEN SAUKKOJÄRVI Luontoselvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA 3.2
LisätiedotKIMMOKAAVA EKOTONI KY. UPM Lieksan Mäntyjärvi ja muut järvet luontoselvitys
KIMMOKAAVA EKOTONI KY UPM Lieksan Mäntyjärvi ja muut järvet luontoselvitys UPM Lieksan Mäntyjärvi ja muut järvet luontoselvitys 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS OSA-ALUE
LisätiedotROUKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS HYRYNSALMEN KUNTA EKOTONI KY KIMMOKAAVA
1 140417 ROUKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS HYRYNSALMEN KUNTA EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 Sisällysluettelo LUONTOSELVITYKSEN TAUSTA GEOLOGIA JA GEOMORFOLOGIA KASVILLISUUS JA LINNUSTO MAISEMA SUOJELUALUEET,
LisätiedotKuusamon Yli-Kitkan Ahon ranta-asemakaavan kumoaminen ja muutos. luontoselvitys. Ekotoni Ky KimmoKaava
Kuusamon Yli-Kitkan Ahon ranta-asemakaavan kumoaminen ja muutos luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA
LisätiedotSÄRKIVAARAN RANTAKAAVAN MUUTOS KOVALAMPI PUDASJÄRVEN KAUPUNKI LUONTOSELVITYS
SÄRKIVAARAN RANTAKAAVAN MUUTOS KOVALAMPI PUDASJÄRVEN KAUPUNKI LUONTOSELVITYS KIMMOKAAVA EKOTONI KY 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS KALLIO- JA MAAPERÄ
LisätiedotUPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys
UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1 2 UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1. Tausta
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi
liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA
LisätiedotPUDASJÄRVEN KAUPUNKI HAUKIJÄRVEN KOUKKUMUTKAN RANTA-ASEMAKAAVA
1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI HAUKIJÄRVEN KOUKKUMUTKAN RANTA-ASEMAKAAVA EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA
LisätiedotPETÄJÄNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PALTAMON KUNTA LUONTOSELVITYS
PETÄJÄNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PALTAMON KUNTA LUONTOSELVITYS Ranta-aluetta suunnittelualueen eteläosasta KIMMOKAAVA EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3.
LisätiedotUPM OYJ. Kuhmon Niskanselän ranta-asemakaava. Lentiiran Niskanselän etelä- ja pohjoisranta ja Huosiusniemen- Riihilahden alueet sekä Tuulilampi
UPM OYJ Kuhmon Niskanselän ranta-asemakaava Lentiiran Niskanselän etelä- ja pohjoisranta ja Huosiusniemen- Riihilahden alueet sekä Tuulilampi Luontoselvitys EOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNKI MUURUVEDEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS
22.5.2016 JUANKOSKEN KAUPUNKI MUURUVEDEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS EKOTONI KY JUANKOSKEN KAUPUNKI MUURUVEDEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS sisällysluettelo 1.Tausta ja tavoitteet
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS
KUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS Yhteystiedot: Jari Hietaranta, Ekotoni Ky LY tunnus 1016290-0 Vitikkalantie 4, 21570 SAUVO 0400-479740 jari.hietaranta@pp.inet.fi
LisätiedotAUTTIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS KIMMOKAAVA EKOTONI KY
AUTTIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS KIMMOKAAVA EKOTONI KY SISÄLLYSLUETTELO 1.Tausta ja tavoitteet 2. Luontoselvitys 2.1 Auttijärven osa-alue 2.1.1 Auttinranta (tila 426:2) 2.1.2 Vierelä (tila 254:0)
LisätiedotKuusamon kaupunki Oivanginjärvi Jokoslahden ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys
Kuusamon kaupunki Oivanginjärvi Jokoslahden ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotSUOMUSSALMEN KUNTA PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA. Vuosien 2014, 2015 ja 2016 laajennusalueet
SUOMUSSALMEN KUNTA PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Vuosien 2014, 2015 ja 2016 laajennusalueet EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 Alkuperäisen Piispajärven ranta-asemakaava-aluetta laajennettiin vuosina 2014 ja 2015
LisätiedotYmpäristöselvitykset Kaava-apu. Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA Luonto- ja maisemaselvitys
LIITE 2 Ympäristöselvitykset Kaava-apu Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA 167-417-7-13 Luonto- ja maisemaselvitys 14.07.2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI 2 3 SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS
LisätiedotUPM-Kymmene Oyj KARKKILA. Ali-Paastonjärvi ym. (Ali-Paastonjärvi, Mustalammi, Kaitalammi, Paskoilammi, Nuijajoki)
1 UPM-Kymmene Oyj KARKKILA Ali-Paastonjärvi ym (Ali-Paastonjärvi, Mustalammi, Kaitalammi, Paskoilammi, Nuijajoki) 2 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 MUSTALAMMI 3.2 ALI-PAASTONJÄRVI
LisätiedotYLI-HEIKINJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Yli-Heikinjärvi ja Iso Särkiluoma luontoselvitys Kuusamon kaupunki
101217 YLI-HEIKINJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Yli-Heikinjärvi ja Iso Särkiluoma luontoselvitys Kuusamon kaupunki Ekotoni Ky KimmoKaava SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS
LisätiedotEMÄJOEN RANTA-ASEMAKAAVA Ristijärven kunta LUONTOSELVITYS UPM OYJ METSÄHALLITUS YKSITYISET MAANOMISTAJAT
1 EMÄJOEN RANTA-ASEMAKAAVA Ristijärven kunta LUONTOSELVITYS UPM OYJ METSÄHALLITUS YKSITYISET MAANOMISTAJAT luonnos 09.09.2017 päivitys18.09.2017 päivitys 22.09.2017 täydennys 02.10.2017 täydennys 15.10.2017
LisätiedotALA-IRNIN RANTA-ASEMAKAAVA UPM OYJ yksityinen maanomistaja
1 260317 050417 muokattu ALA-IRNIN RANTA-ASEMAKAAVA UPM OYJ yksityinen maanomistaja EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 ALA-IRNIN RANTA-ASEMAKAAVA UPM OYJ yksityinen maanomistaja Taivalkosken kunta LUONTOSELVITYKSEN
LisätiedotUPM OYJ AITTOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA SUOMUSSALMEN KUNTA LUONTOSELVITYS
1 UPM OYJ AITTOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA SUOMUSSALMEN KUNTA LUONTOSELVITYS Ekotoni Ky 2 Kaikki valokuvat Jari Hietaranta ja Ari Parviainen Kansikuva: tyypillistä rantaa Kurkilahden pohjoisrannalla (kuva
LisätiedotKartoituksessa alueelta pyrittiin kiinnittämään erityistä huomiota: Luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit.
1 TAIVASSALON KUNTA HAKKENPÄÄ luontoselvitys Väänänen 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Taivassalon kunnassa Hakkenpään niemen alueella. Luontoselvityksen tavoitteena on ollut hankkia tietoja
LisätiedotEKOTONI KY KIMMOKAAVA. SALLAN KUNTA Palojärvi Vaarantakasen ranta-asemakaava luontoselvitys
EKOTONI KY KIMMOKAAVA SALLAN KUNTA Palojärvi Vaarantakasen ranta-asemakaava luontoselvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA
LisätiedotMETSÄHALLITUS. Posion kunta. Konttijärven ym. ranta-asemakaava-alueen luontoselvitys
Luonnos 141214 METSÄHALLITUS Posion kunta Konttijärven ym. ranta-asemakaava-alueen luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS
LisätiedotUPM OYJ. Lieksan kaupunki. Teppanalan ranta-asemakaava luontoselvitys
UPM OYJ Lieksan kaupunki Teppanalan ranta-asemakaava luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1-3.22 JÄRVIKUVAUKSET 4. YHTEENVETO
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotUPM YM SUOMUSSALMEN KUNTA. Piispajärvi, Iso Antinjärvi, Pikku Antinjärvi, Runttijärvi ja Hoikka ranta-asemakaava Luontoselvitys EOTONI KY KIMMOKAAVA
UPM YM SUOMUSSALMEN KUNTA Piispajärvi, Iso Antinjärvi, Pikku Antinjärvi, Runttijärvi ja Hoikka ranta-asemakaava Luontoselvitys EOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT
LisätiedotVäinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten
Väinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten Pia Kangas Luontokartoittaja ERP Turve ja Lumi OY 30.06.2013 1 1. Tausta ja tavoite Tämä luontoselvitys on laadittu Pelkosenniemellä Pyhäjärven rannalla
LisätiedotUPM OYJ. Lieksan kaupunki. Ohtakankaan ranta-asemakaava luontoselvitys
UPM OYJ Lieksan kaupunki Ohtakankaan ranta-asemakaava luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1-3. 22 JÄRVIKUVAUKSET 4.
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotUPM OYJ. Lieksan kaupunki. Parreen ranta-asemakaava luontoselvitys
UPM OYJ Lieksan kaupunki Parreen ranta-asemakaava luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1-3. 22 JÄRVIKUVAUKSET 4. YHTEENVETO
LisätiedotKuhmon Viiksimon ranta-asemakaava luontoselvitys
1 Kuhmon Viiksimon ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 2 Sisällysluettelo 1.Tausta ja tavoitteet 2. Luontoselvitys Särkikankaan osa-alue Levälahdenkankaan länsiosan osa-alue Viiksimojärven länsipään
LisätiedotRistijärven kunta. KUOREJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Luontoselvitys
Ristijärven kunta KUOREJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Luontoselvitys SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 MAAPERÄ JA GEOMORFOLOGIA 3.2 VESISTÖT JA VESIALUEET 3.3
LisätiedotEkotoni Ky KimmoKaava. Kuusamon Joukamojärven Räisäsensaaren ranta-asemakaava Luontoselvitys
Ekotoni Ky KimmoKaava Kuusamon Joukamojärven Räisäsensaaren ranta-asemakaava Luontoselvitys Kaikki valokuvat Kimmo Mustonen Kansikuva: Kallioniemen etelärannan pieni lahdelma Yhteystiedot: Jari Hietaranta,
LisätiedotKellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavan laajennuksen luontoselvitys Laajennus I KUHMON KAUPUNKI. Ekotoni Ky KimmoKaava
1 Kellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavan laajennuksen luontoselvitys Laajennus I KUHMON KAUPUNKI Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS
Lisätiedotluontoselvitys Petri Parkko
2016 Hämeenlinnan Huvikummun rantaosayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 26.7.2016 1 1. Taustoja Kaavahankkeen tarkoituksena on siirtää voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukainen
LisätiedotPYHÄJÄRVEN KAUPUNKI MARJONIEMEN LOMAKYLÄ LUONTOSELVITYS
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI MARJONIEMEN LOMAKYLÄ LUONTOSELVITYS EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA 3.2 VESISTÖT
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä
1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla
LisätiedotRANUAN KUNTA Simonjärvi Vohonpetäjän ranta-asemakaava luontoselvitys
1 RANUAN KUNTA Simonjärvi Vohonpetäjän ranta-asemakaava luontoselvitys KimmoKaava Ekotoni Ky 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA
LisätiedotRistijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen
Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä
LisätiedotLUONNOS. Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008
LUONNOS Kittilän Ylä-Levin asemakaava-alueen luontotyyppikartoitus vuonna 2008 Espoo 2008 Ylä Levin asemakaava alueen luontotyyppikartoitus 2008 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotTeernijärvi (Nokia) rantakaava
RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET 2.12.2015 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 3 Karrakuja 6, 66400 LAIHIA gsm 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi www.venetvaara.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava
LisätiedotLIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta
LisätiedotSimpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen
Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit 22.7.2004 Aili Tamminen Kasvit on pyritty tunnistamaan ranta alueella kävellen, välillä piipahtaen vesirajan tuntumassa ja taas siirtyen kauemmas n. 10 15 metrin etäisyydelle
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotSANTAVUORI MESKAISVUORI
SANTAVUORI MESKAISVUORI Tuulivoimapuiston luontoselvitys Etelä-Pohjanmaan Voima Oy 2008 SANTAVUORI-MESKAISVUORI Tuulivoimapuiston luontoselvitys 1. Yleistä Etelä-Pohjanmaan Voima Oy on suunnitellut Ilmajoen
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotÄkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari. Luontoselvitys
Sami Mäkikyrö 13.8.2013 Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari Luontoselvitys 2 SISÄLLYS 1. Johdanto.. 3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat 3 2.1. Luonnonsuojeluohjelmat.. 3 2.2. Luonnonsuojelu-,
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotUPM YM SUOMUSSALMEN KUNTA. Piispajärvi, Iso Antinjärvi, Pikku Antinjärvi, Runttijärvi ja Hoikka ranta-asemakaava Luontoselvitys EOTONI KY KIMMOKAAVA
UPM YM SUOMUSSALMEN KUNTA Piispajärvi, Iso Antinjärvi, Pikku Antinjärvi, Runttijärvi ja Hoikka ranta-asemakaava Luontoselvitys EOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT
LisätiedotUPM OYJ. Suomussalmen Saukkojärven, Pikku Saukkojärven, Kellojärven, Pikku Kellojärven ja Persejärven ranta-asemakaava.
UPM OYJ Suomussalmen Saukkojärven, Pikku Saukkojärven, Kellojärven, Pikku Kellojärven ja Persejärven ranta-asemakaava luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA
LisätiedotAinolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio
1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3
LisätiedotLuontoselvitys. Lempäälän Pitkäkalliolla
Luontoselvitys Lempäälän Pitkäkalliolla Ympäristönsuunnittelu Oy 2013 Luontoselvitys Lempäälän Pitkäkalliolla Luontoselvitys Tarve luontoselvitykselle on syntynyt alustavasta suunnitelmasta ottaa maa-ainesta
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI
Rantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI 892-401-5-100 Uurainen 2017 Mia Rahinantti Sisällys... 0 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 2.1. M-alue... 2 2.2. MY-alue... 3 3. Vaikutusarviointi... 3 4.
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotPorvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys
2017 Porvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 23.11.2017 1. Taustoja Porvoon Rännarstenin kallioalueelle on suunniteltu ottoalueen laajennusta karttaan
LisätiedotPALTAMON KUNTA Pitkänperän ranta-asemakaava Luontoselvitys
1 PALTAMON KUNTA Pitkänperän ranta-asemakaava Luontoselvitys KimmoKaava Ekotoni 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ 3.2 VESISTÖT 3.3
LisätiedotTORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS
Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotKellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavan laajennus. luontoselvitys. Laajennus II. UPM:n alueet
1 liite 1 Kellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavan laajennus luontoselvitys Laajennus II UPM:n alueet Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotASIKKALAN PASOLANHARJUN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
ASIKKALAN PASOLANHARJUN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN PASOLANHARJUN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
Lisätiedot