Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys

Transkriptio

1 2015 Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys Petri Parkko

2 1. Taustoja Ympäristönsuunnittelu Oy on kaavoittamassa Hämeenlinnan (Hauho) Pyhäjärven Halminlahden tilalle Erikoista RN:o 2:56 (kartta 1) omarantaisia tontteja. Kaavoitusta varten tarvittiin tietoja alueen merkittävistä luontoarvoista. Työ tilattiin Luontoselvitys Kotkansiiveltä Vuonna 2015 mukaan kaava-alueeseen otettiin viereinen Hannu Kallioisen omistama tontti Visaranta RN:o 2:76. Kartta 1. Tutkimusalueen sijainti. 2. Menetelmät ja aineisto Luontoselvityksen vuoden 2014 maastotyöt tehtiin yhden maastopäivän aikana 15.9., jolloin koko alue kierrettiin maastossa jalkaisin läpi havainnoiden arvokkaita elinympäristöjä (luonnonsuojelulain, vesilain ja soveltaen metsälain suojelemat kohteet sekä uhanalaiset luontotyypit ja muut arvokkaat elinympäristöt) ja kasvillisuutta. Maastossa arvioitiin myös EU:n luontodirektiivissä mainittujen lajien ja uhanalaislajiston esiintymispotentiaalia sekä mahdollisia linnustoarvoja. 2

3 Vuoden 2014 maastotöissä arvioitiin erityisesti alueen eteläosan olevan uhanalaiselle (vaarantunut, VU) ja EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV (a) lajille liito-oravalle Pteromys volans sopivaa habitaattia. Koko kaavoitettavalla alueella tehtiin liito-oravaselvitys , jolloin lumet olivat sulaneet puiden tyviltä ja papanat olisivat olleet hyvin löydettävissä. Tyville oli satanut yöllä hieman ohutta pakkaslunta, mutta se ei merkittävästi vaikeuttanut selvityksen tekemistä. Alueelta tutkittiin haapojen, muutaman raidan sekä suurempien kuusten tyvet ulostepapanoiden löytämiseksi. Liito-oravaselvitys ulotettiin keväällä 2015 myös viereiselle Hannu Kallioisen omistamalle tontille, jossa näytti olevan hyvää lajin elinympäristöksi sopivaa kuusivaltaista varttunutta sekametsää. Luontoselvityksen maastotyöt ja raportoinnin teki luontokartoittaja (eat) Petri Parkko. Piia Tuokko toimitti työssä tarvitut kartat. Luonnonsuojelualueita ja Natura-alueita koskevat tiedot saatiin Ympäristöhallinnon OIVA-järjestelmästä. Eliölajien uhanalaisuus raportissa perustuu uusimpaan uhanalaismietintöön (Rassi ym. 2010) ja luontotyyppien uhanalaisuus kirjaan Suomen luontotyyppien uhanalaisuus (Raunio ym. 2008). Luontokartan (kartta 2) karttapohja saatiin Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssillä: 3. Alueen luonnon yleiskuvaus (kartta 2) Alue on maapohjaltaan hyvin rehevä ja lehtomainen. Metsät ovat enimmäkseen lehtomaisia kankaita ja lehtoja, mutta luonnontilaisia tai sen kaltaisia kohtia ei löydy. Kaikkialla alueella on havaittavissa kulttuurivaikutus. Karun vesistön vesikasvillisuus on melko vähäistä. Pohjukassa on vähän enemmän ruovikkoa, mutta muuten rannassa on kapea viiltosarakasvusto ja paikoin ruokohelpiä, harvakseltaan järvikortetta, rantaluikkaa (Eleocharis palustris) sekä kelluslehtisinä ulpukkaa. Seuraavassa on esitelty alueen puustoltaan tai ravinteisuudeltaan erilaiset kuviot. 1. Liito-oravalle sopiva metsä: Ks. 4. Liito-oravalle sopiva metsä 2. Rehevä korpi: Ks. 5. Arvokkaat elinympäristöt 3. Lehtolaikku: Ks. 5. Arvokkaat elinympäristöt 3

4 Kuva 1 (vas). Harvennetuissa metsissä kasvaa paljon metsäkastikkaa. Kuva 2 (oik). Alueen pohjoisosan rantaviivaa Petri Parkko 4. Pieni hiekkaranta (raportin kansikuva), joka ei täytä luonnonsuojelulain vaatimuksia. Rantaa reunustavat haavat ja koivut. Hietikon yläosassa kasvaa ranta-alpia, hietakastikkaa, vähän rantaminttua, paikoin ruokohelpiä ja saroja. Rannan edustalla kasvaa vähän ulpukkaa. 5. Rannassa kasvaa haapaa (jotkut vanhoja), mutta suuri osa kärjestä on tiheää kuusivaltaista varttunutta kasvatusmetsää. Alueella on harvennustähteitä. Ravinteisuudeltaan kärki on lehtomaista kangasta, mutta paikoin esiintyy lehtolaikkuja. Avoimissa kohdissa kasvaa pihlajaa, pensaskerroksessa vadelmaa, paikoin lehtokuusamaa (Lonicera xylosteum) ja paatsamaa. Kenttäkerroksessa kasvaa etenkin metsäkastikkaa. Metsäsammalia kasvaa melko yhtenäisesti. 6. Varttunutta kuusivaltaista kasvatusmetsää, joka on selvästi lehtomaista. Avoimissa paikoissa kasvaa paljon vadelmaa sekä lehtokuusamaa, taikinamarjaa ja näsiää. Kenttäkerroksessa kasvaa paikoin lehto-orvokkia (Viola mirabilis) (kuva 4), imikkää (Pulmonaria obscura), sananjalkaa, metsäkastikkaa, mäkilehtolustetta (Brachypodium pinnatum) (kuva 3), nuokkuhelmikkää ja sinivuokkoa. Kannoissa kasvaa lattakääpää (Ganoderma applanatum). 7. Voimakkaasti harvennettua metsää, jonka puustona kasvavat koivut, männyt ja kuuset. Pensaskerroksessa kasvaa vadelmaa, lehtokuusamaa ja punaherukkaa. Lisäksi alueella 4

5 kasvaa koivun, kuusen, haavan ja metsälehmuksen taimia. Kenttäkerroksesta löytyy paljon metsäkastikkaa, lillukkaa ja paikoin sananjalkaa. Kuva 3 (vas). Mäkilehtolusteen kukinto. Kuva 4 (oik). Lehto-orvokki kasvaa alueen eteläosissa paikoin runsaana Petri Parkko 8. Rannassa kasvaa kolme suurempaa haapaa ja varttuneen kuusivaltaisen metsän reunassa suuri koivu sekä yksi monihaarainen runkomainen metsälehmus. Ravinteisuudeltaan metsä on lehtomaista kangasta, jossa kasvaa kyllä lehtopensaita, mutta myös mustikkaa ja metsäsammalia. 9. Tällä kohdalla kasvaa muutamia suurempia kuusia, suuri raita ja haapa. 10. Rannassa kasvaa koivua, mäntyä ja vähän kuusta. Pensaskerroksen muodostaa tuomi. 11. Avoin kohta, jossa kasvaa nuorta haapaa ja vähän kuusen taimia ja reunoilla pajuja. Vadelma, maitohorsma ja mesiangervo kasvavat runsaina. 12. Ilmeisesti entistä peltoa, jossa kasvaa maitohorsmaa, heinäkasvillisuutta, pelto-ohdaketta, karhunputkea ym. 5

6 13. Tien laidassa kasvaa suuria kuusia. 14. Voimakkaasti harvennetun alueen puustona kasvavat vanhat männyt, kuuset ja yksi koivu. Pensaskerroksessa kasvaa lehtokuusamaa ja rinteessä myös vähän koiranheittä (Viburnum opulus). Metsäkastikka on kenttäkerroksessa hyvin runsas. 15. Varttunutta kuusivaltaista (myös koivua ja tien laidassa haapaa) kasvatusmetsää, jonka harvennetuissa kohdissa kasvaa pihlajaa, lehtokuusamaa, maitohorsmaa ja metsäkastikkaa. 16. Puustona kasvaa varttuneempaa kuusta, mäntyä, koivua sekä vähän haapaa. Metsäkastikka kasvaa hyvin runsaana, samoin haavan taimet ja vadelma. Vanhalla tieuralla kasvaa paljon vuohenputkea. 17. Korkeammalla harjanteella kasvaa enimmäkseen harvennettua kuusta. Alueelle on jätetty muutama suurempi, jo sammaloitunut, maapuu. Vadelma ja metsäkastikka kasvavat runsaina, mutta alueella on myös lehtokuusamaa, lehto-orvokkia, imikkää, sinivuokkoa ja ahomansikkaa sekä alavimmilla kohdilla hiirenporrasta. 18. Lehtomaisella alueella kasvaa harvennettua varttuneempaa kuusta, metsälehmuksen taimi sekä paljon lehtopensaita ja imikkää. 19. Varttunutta kuusivaltaista kasvatusmetsää, paljon lehtopensaita ja metsäkastikkaa. 20. Puustona kasvaa nuorta kuusta. Metsäkastikka ja vadelma kasvavat avoimissa kohdissa hyvin runsaina. Rinteessä kasvaa ahomataraa ja ahomansikkaa sekä nuokkuhelmikkää. 21. Puustona kasvaa harvennettua varttunutta mäntyä, kuusta, koivua sekä vähän haapaa. Metsäkastikka on hyvin runsas, mutta myös nuokkuhelmikkää ja mäkilehtolustetta esiintyy. Alueella on muutama maapuu. Kivikossa kasvaa sananjalkaa ja kalliokieloa sekä astereita (Aster sp.) ja punaherukkaa muistona vanhasta asutuksesta. 6

7 Kartta 2. Alueen arvokkaat luontokohteet 1 3 on viivoitettu vihreällä. Numerointi viittaa alueen kasvillisuuden yleiskuvaukseen. Tutkimusalueen rajaus on merkitty punaisella katkoviivoituksella. MML

8 4. Liito-oravalle (Dir IV, VU) sopiva metsä (kartta 2, kohde 1) Liito-oravalle (Dir IV, VU) sopiva metsä (kartta 2, kohde 1) Ravinteisuudeltaan lehtoa oleva kuvio on monipuolista varttunutta sekametsää, jonka puustona kasvavat suuret haavat sekä männyt, koivut ja kuuset. Kuvio ei ole puustoltaan luonnontilaisen kaltainen, sillä puustoa on harvennettu, mutta siltä löytyy kohtalaisesti pieniläpimittaista lahopuuta. Kuva 5. Alueen eteläosan liito-oravalle sopiva metsä on ravinteisuudeltaan lehtoa Petri Parkko 8

9 Kuvio on metsän rakenteen puolesta hyvää habitaattia liito-oravalle. Alueen viereisen tontin puolella oleva länsireuna on varttunutta kuusivaltaista metsää, jossa on useampia suuria haapoja. Pensaskerroksessa kasvaa vadelmaa, lehtokuusamaa, tuomea, taikinamarjaa vähän punaherukkaa, metsäruusua ja katajaa. Kenttäkerroksen muodostavat imikät, lehto-orvokit, koiranvehnät (Elymus caninus), metsäkurjenpolvet, sinivuokot, kielot, mäkilehtolusteet, mesiangervot, lillukat, metsäkastikat, sananjalat, karhunputket, huopaohdakkeet ja sormisarat. 5. Arvokkaat elinympäristöt Ruoho- ja heinäkorpi (kartta 2, kohde 2) Aikoinaan ojitettu korpipainanne, jonka eteläpuolelle on kaatunut maapuiksi kuusi ja mänty. Puusto on hieskoivuvaltaista ja pensaskerroksessa kasvaa pajuja. Kenttäkerroksessa kasvaa huomattavan paljon korpikaislaa (Scirpus sylvaticus) sekä järvikortetta, vähän mesiangervoa, raatetta, rentukkaa ja terttualpia (Lysimachia thyrsiflora). Kuviolle on kaatunut aikoinaan nyt jo sammaloituneita runkoja. Ruoho- ja heinäkorvet ovat uhanalaisia (EN) luontotyyppejä ja rehevät korvet ovat metsälailla suojeltuja. Lehtolaikku (kartta 2, kohde 3) Paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi luokiteltavan pienen lehtolaikun reunassa kasvaa joitakin koivuja ja vanha mänty, mutta lehdon puusto on harmaaleppävaltainen (vähän haapaa ja kuusentaimia). Pensaskerroksessa kasvaa tuomea, lehtokuusamaa, taikinamarjaa ja punaherukkaa. Kaikki lehtotyypit on arvioitu uhanalaisiksi ja lehtolaikut ovat metsälain suojelemia kohteita. Kuviolla on vain niukasti kuollutta puustoa, joten se ei todennäköisesti täytä metsälain vaatimuksia. 6. Päätelmät ja suositukset Natura alueet ja luonnonsuojelualueet Kaavoitettavalla alueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura ohjelmaan kuuluvia kohteita tai luonnonsuojelualueita. Lähin (etäisyys noin 1,2 km) yksityinen luonnonsuojelualue on Joentakasen luonnonsuojelualue, johon hankkeella ei ole vaikutusta. 9

10 EU:n luontodirektiivin IV-liitteen lajit Suunnittelualueella, etenkin sen eteläisessä osassa on liito-oravan (Dir II ja IV, VU) esiintymismahdollisuus (kartta 2, kohde 1). Keväällä 2015 tehdyssä liito-oravaselvityksessä ei löydetty merkkejä lajista. Alueelle mahdollisesti tulevien mökkitonttien ulkopuoliset osat olisi kuitenkin hyvä jättää hakkuiden ulkopuolelle ja vähintään suuret haavat lähipuineen olisi syytä säästää. Jos metsä halutaan kaataa kokonaan, on syytä selvittää senhetkinen liito-oravatilanne. Uhanalaislajisto Ks. edellinen. Liito-oravan lisäksi muiden uhanalaisten lajien esiintyminen alueella on melko epätodennäköistä. Arvokkaat elinympäristöt Arvokkaiksi elinympäristöiksi arvioidut kohteet pyritään jättämään hakkuiden ja rakentamisen ulkopuolelle. Linnusto Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole linnustollisesti merkittäviä kohteita. Alueella havaittiin tavanomaista metsälinnustoa: pyy (Tetrastes bonasia) (L-dir), lehtokurppa (Scolopax rusticola), käpytikka, mustarastas, punarinta, hömötiainen, töyhtötiainen, kuusitiainen, puukiipijä (Certhia familiaris), hippiäinen, närhi ja vihervarpunen (Carduelis spinus). 7. Lähteet Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Suomen ympäristö 8/ s. 10