Luontoselvityksen lisäosa

Transkriptio

1 Luontoselvityksen lisäosa Sodankylän asemakaavan laajennusalue, urheilupuisto. Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy

2 Sisällysluettelo Johdanto Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit Luontotyypit Arvokkaat elinympäristöt Kohteiden arvottaminen Johtopäätökset ja suositukset... 8 Luontotyyppikartta ja seliteosa... 9 Lähteet... 10

3 Johdanto Tässä työssä on esitetty Sodankylän asemakaavan laajennusalueen, urheilupuiston luontotyypit. Luontotyypit selvitettiin tehdyllä maastokäynnillä. Alueelta on aiemmin tehty luontoselvitys heinäkuussa 2007 (Sodankylän asemakaavan keskustan kortteleissa 39-41, sekä asemakaavan laajennusalue.). Luontoselvitysalue on osittain päällekkäinen aiemman selvityksen kanssa, tästä syystä työ keskittyy asemakaavan laajennusalueelta inventoitujen luontotyyppeihin. Luontotyypit on kuvailtu tekstinä ja karttana. Muut tiedot löytyvät aiemmasta selvityksestä. Selvityksen laati biologi FM Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy:stä Suuri osa alueesta on rakennettu tai parhaillaan rakennustoiminnan kohteena. Luonnontilaisia alueita ei kartoitusalueella ole. Kangasmaista suurin osa on kuivahkoa kangasta, tuoretta ja lehtomaista kangasta on molempia pieni alue. Suota alueella ei ole. Jeesiöjoen ranta-alueen vanhat niityt ovat suurelta osin kasvaneet umpeen, ainoastaan kaksi pientä niittykaistaletta on jäljellä. Todennäköisesti nämäkin kaistaleet metsittyvät tulevaisuudessa. Metsittyneet niityt on ranta-alueen osalta raivattu/harvennettu kesällä Puustoa on kuitenkin edelleen varsin paljon jäljellä. Metsittyneet niityt reunustavat Jeesiöjoen rantaa ja rantaviivassa on ohut saravyö, koostuen lähinnä vesisarasta (Carex aquatilis) ja pullosarasta (Carex rostrata). Kuva 1. Kuva 1. Jeesiöjoen rantaviivaa tutkimusalueen luoteiskulmalta kaakkoon.

4 2. Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit Luontoselvitysalueella ei ole ELY-keskuksen tiedossa olevia uhanalaisia lajeja. Uhanalaistilanne on selvitetty Lapin ELY-keskuksen tarkastajan Jouni Rauhalan avulla Uhanalaistiedot ovat peräisin ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmästä ( ). Luontoselvitysalueella ei ole ELY-keskuksen tiedossa olevia perinnebiotooppeja. Perinnebiotoopit alueella on selvitetty Lapin ELY-keskuksen tarkastajan Jouni Rauhalan avulla Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa, että alueella jolta tietoja pyydettiin ei ole kaikilta osin tehty ympäristöhallinnon toimesta systemaattisia uhanalaisinventointeja vaan tiedot perustuvat otantaluonteisiin inventointeihin ja kasviharrastajien ilmoittamiin esiintymätietoihin. Näin ollen alueella saattaa olla uhanalaisten ja direktiivilajien esiintymiä jotka eivät ole ympäristöhallinnon tiedossa. (LAPELY 2012) 3. Luontotyypit Alueelta inventoitiin seuraavat luontotyypit, jotka on esitetty lopussa kartalla. Numeroimattomat alueet ovat jo aiemmin kartoitetulla alueella. 1. Keski-ikäinen mäntyvaltainen kuivahko kangas. Puusto pääasiassa mäntyä (Pinus sylvestris). Kenttäkerroksessa vallitsevia ovat puolukka (Vaccinium vitis-idaea), mustikka (Vaccinium myrtillus). Pohjakerroksessa on lähinnä seinäsammalta (Pleurozium schreberi). Muuta lajistoa ovat juolukka (Vaccinium uliginosum). 2. Keski-ikäinen lehtomainen kangas. Puusto koostuu männystä, kuusesta (Picea abies), hieskoivusta (Betula pubescens) ja pihlajasta (Sorbus aucuparia) myös katajaa (Juniperus communis) esiintyy. Kenttäkerroksen lajeja ovat mustikka, juolukka, puolukka, kangasmaitikka (Melampyrum pratense) maitohorsma (Epilobium angustifolium) lillukka (Rubus saxatilis), metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum), ruokanukka (Cornus suecica) hiirenvirna (Vicia cracca). Pohjakerroksen lajeja on vähän. 3. Keski-ikäinen tuore kangas Kuva 2. Puustona lähinnä mäntyä, jonkin verran kuusta ja hieskoivua sekä pihlajaa, haapaa (Populus tremula), katajaa ja muutam raita (Salix caprea). Kenttäkerroksessa runsaasti puolukkaa ja

5 mustikkaa sekä hieman variksenmarjaa (Empetrum nigrum) ja kangasmaitikkaa. Pohjakerroksessa valitseva laji on kerrossammal (Hylocomnium splendens). Kuva 2 Lehtomaista/tuoretta kangasta. 4. Metsittynyt niitty 1. Alue on vanhaa niittyä/peltoa. Puusto on lähinnä mäntyä ja hieskoivua ja yksittäisiä kuusia, pensaita kiiltopaju (Salix phylicifolia), pihlaja, kenttäkerroksen lajeja ovat korpikastikka (Calamagrostis purpurea) ja maitohorsma. Pohjakerros on paikoin korpikarhunsammalen (Polytrichum commune) valtaama. 5. Metsittynyt niitty 2. Raivattu kesällä Kuva 3. Alue on vanhaa niittyä/peltoa. Puukerroksen muodostaa runsaana hieskoivu, mänty, kuusi ja harmaaleppä (Alnus incana). Pensaita ovat kiiltopaju ja vaivaiskoivu (Betula nana). Kenttäkerroksessa on runsaasti lajeja: maitohorsma, korpikastikka, metsälauha (Deschampsia

6 flexuosa) nurmilauha (Deschampsia cespitosa), peltosaunio (Tripleurospermum perforatum), kirjopillike (Galeopsis speciosa) jouhivihvilä (Juncus filiformis), heinätähtimö (Stellaria graminea), rantamatara (Galium palustre), nurmihärkki (Cerastium fontanum) ja nurmirölli (Agrostis capillaris) Niityllä kasvaa myös kellosinilatvaa (Polenomium acutiflorum). Pohjakerrosessa on paikoin korpikarhunsammalta. Kuva 3. Metsittynyttä niittyä. 6. Metsittynyt niitty 3. Raivattu kesällä Alue on vanhaa niittyä/peltoa, puustossa on runsaasti hieskoivua (Betula pubescens), jonkin verran harmaaleppää ja vähän mäntyä (Pinus sylvestris) sekä tuomea ja raitaa. Pensaista alueella on runsaasti kiiltopajua jota on raivattu. Kenttäkerroksessa on runsaasti lajistoa: korpikastikka, nurmilauha, koiranputki (Antriscus sylvestris), niittyleinikki (Ranunculus acris), hevonhierakka (Rumex longifilus) kirjopillike mesiangervo (Filipendula ulmaris), rantatädyke (Veronica longifolia), nurmikohokki (Silene vulgaris) jouhivihvilä metsäkurjenpolvi, rantamatara, soreahiirenporras (Athyrium filix-femina), rantanenätti (Rorippa palustris) pelto-orvokki (Viola arvensis). Ojan kohdalla myös suohorsma (Epilobium palustre) ja lehtokorte (Equisetum pratense). Pohjakerroksessa paikin korpikarhunsammalta.

7 7. Metsittyvä niitty 4, aikaisemmin sorapintainen alue. Harvapuustoinen, mäntyä, hieskoivua, harmaaleppää ja pihlajaa kasvava osin sorapintainen alue. Kenttäkerroksessa maitohorsma, siankärsämö (Achillea millefolium), puna-apila (Trifolium pratense), pikkulaukka (Rhinanthus minor), syysmaitiainen (Leontodon autumnalis) ja metsälauha. 8. Niitty 1. Kuva 4. Pieni niittykaistale, joka ei ole vielä umpeutunut. Puusto todennäköisesti valtaa alueen lähivuosina. Kenttäkerroksen lajistoa: nurmilauha, pohjantähkiö (Phleum alpinum), siankärsämö, niittyleinikki, mesiangervo, koranputki, kirjopillike, kurjenjalka, valkoapila (Trifolium repens), hiirenvirna ja pikkululaukku. Kuva 4. Pienalainen niitty Jeesiöjoen rannalla. 9. Niitty 2 Pieni niittykaistale, jossa esiintyy mm. nurmilauha, pohjantähkiö, metsälauha, siankärsämö, pikkulaukku, syysmaitiainen ja metsämaitikkaa reunoilla.

8 10. Puretun talon metsittyvä pihapiiri Puustona mänty, hieskoivu ja pihlaja. Kenttäkerroslajeja: metsätähti (Trientalis europea), vadelma (Rubus idaeus), kultapiisku (Solidago virgaurea), metsäkurjenpolvi, maitohorsma ja puolukka. 4. Arvokkaat elinympäristöt Arvokkaita elinympäristöjä ovat Luonnonsuojelulain (29 ) ja asetuksen (10 ) suojelemat luontotyypit, Vesilain suojelemat pienvedet (1:15a ja 1:17a ) ja Metsälain (10 ) erityisen tärkeät elinympäristöt. Suunnittelualueella ei ole edellisten lakien tarkoittamia arvokkaita elinympäristöjä. 5. Kohteiden arvottaminen Luontoarvot alueella yleensä ottaen ovat vähäiset. Luonnon monimuotoisuuden kannalta inventointialueen arvokkaimpia kohteita ovat lehtomainen kangas ja metsittyneet niityt rantaalueella. Näiden lajisto on rikkainta ympäröiviin luontotyyppeihin verrattuna. 6. Johtopäätökset ja suositukset Inventointialueelta ei löytynyt arvokkaita elinympäristöjä, perinnemaisemia tai uhanalaisia lajeja. Alueella ei ole sellaisia luontoarvoja, jotka vaikuttaisivat merkittävästi alueen kaavoituksen suunnitteluun. Lähteet Kontula T., Raunio A., Schulman A Suomen luontotyyppien uhanalaisuus - Osa 2. Suomen ympäristökeskus. Lapely/9/07.01/2012 Vastaus tietopyyntöön uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit karttarajausalueella. Tarkastaja Jouni Rauhala Lapin ELY-keskus. Rovaniemi.

9 Luontotyyppikartta ja seliteosa

10 1. Mäntyvaltainen kuivahko kangas. 2. Lehtomainen kangas 3. Tuore kangas 4. Metsittynyt niitty Metsittynyt niitty Metsittynyt niitty Metsittyvä niitty Niitty Niitty Puretun talon metsittyvä pihapiiri Rakennetut alueet