t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

Transkriptio

1 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä Helsingin väestön koulutusrakenne Lisätietoja: Sanna Ranto, p: etunimi.sukunimi@hel.fi n ISSN X

2 Sisällysluettelo Koulutustaso kunnittain vuoden 2007 lopussa... 2 Koulutustaso Helsingin seudulla... 3 Koulutustason kehitys Helsingin seudulla... 5 Helsinki pohjoismaisessa vertailussa... 7 Helsinkiläisten koulutustaso ikäryhmittäin... 8 Koulutustason kehitys eri ikäryhmissä... 9 Koulutustasoerot sukupuolen mukaan Koulutustasoerot äidinkielen mukaan Koulutusrakenteen alueelliset erot Helsingissä Alueelliset muutokset koulutusrakenteessa... 17

3 Koulutustaso kunnittain vuoden 2007 lopussa Helsingin seutu on Suomen korkeimmin koulutetun väestön keskittymä. Helsingin seudulla asuu neljännes koko maan väestöstä ja yli neljännes perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneista. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista joka kolmas asuu Helsingin seudulla, mutta keskiasteen tutkinnon suorittaneista vain alle neljännes. Helsingissä asuu yli kymmenesosa koko maan väestöstä, 12 prosenttia perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneista ja 15 prosenttia korkea-asteen tutkinnon suorittaneista. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus on alle väestöosuuden, alle kymmenesosa. Väestön koulutustasolta korkeimmat kunnat ovat Suomen suurimpia kaupunkeja sekä niiden ympärillä sijaitsevia kuntia. Suurista kaupungeista Espoo, Oulu ja Helsinki ovat korkeilla sijoilla, sen sijaan Turku jää 25. sijalle tutkinnon suorittaneiden osuudessa ja Vantaa 53. sijalle. Etenkin Helsingin, Oulun ja Tampereen ympäristökunnat ovat väestön koulutustasoltaan hyvin korkeita. Tutkinnon suorittaneita on väestöstä eniten Kauniaisissa, Oulussa ja Espoossa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on suurin Kauniaisissa, Espoossa ja Kirkkonummella. Helsingissä on Suomen kunnista viidenneksi eniten korkeakoulutettuja väestöstä. Kaikista perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuudesta Helsinki on kauempana kärkipäästä; 19. sijalla. Koulutustaso-mittarilla Helsinki on Suomen kunnista sijalla kuusi. Taulukko 1. Koulutustasoltaan korkeimmat Suomen kunnat Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneistä, % Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15-v. täyttäneistä, % Koulutustaso VKTM Kauniainen 78,6 Kauniainen 54,8 Kauniainen 555 Oulu 73,6 Espoo 42,4 Espoo 439 Espoo 73,2 Kirkkonummi 36,9 Pirkkala 390 Kempele 72,3 Pirkkala 36,1 Kirkkonummi 385 Jyväskylä 72,2 Helsinki 35,2 Oulu 385 Pirkkala 72,1 Sipoo 33,2 Helsinki 384 Kiiminki 71,9 Oulu 32,8 Oulunsalo 377 Oulunsalo 71,5 Oulunsalo 32,6 Kempele 372 Kontiolahti 71,4 Muurame 32,5 Jyväskylä 367 Kuopio 71,3 Kempele 32,3 Muurame 366 Liminka 71,3 Kaarina 32,2 Liminka 361 Tampere 71,1 Siuntio 31,8 Kiiminki 360 Muurame 70,7 Jyväskylä 31,3 Tampere 358 Siilinjärvi 70,4 Vaasa 31,2 Kaarina 355 Haukipudas 69,9 Tuusula 31,0 Lempäälä 355 Lempäälä 69,8 Järvenpää 30,9 Kuopio 353 Rovaniemi 69,7 Lempäälä 30,8 Sipoo 351 Joensuu 69,3 Sottunga 30,7 Vaasa 348 Helsinki 69,2 Tampere 30,4 Kangasala 346 Koko maa 64,8 Koko maa 26,2 Koko maa 315 Väestön koulutustaso VKTM:llä mitataan 20 vuotta täyttäneen väestön perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Lähde: Tilastokeskus 2

4 Koulutustaso Helsingin seudulla Helsingin seudun sisällä on koulutustasossa suurta vaihtelua. Tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on suurin Kauniaisissa ja Espoossa, joissa se on koko maankin mittakaavassa korkeinta. Sen sijaan Mäntsälässä, Vantaalla, Pornaisissa, Vihdissä, Keravalla, Nurmijärvellä ja Hyvinkäällä tutkinnon suorittaneiden osuus työikäisestä vuotiaasta väestöstä on alle koko maan keskiarvon. Korkea-asteen koulutettujen osuudessa Kauniainen ja Espoo ovat ehdotonta kärkeä, Kauniaisten vuotiaasta väestöstä 68 % on suorittanut korkea-asteen tutkinnon ja espoolaisista 53 %. Myös Kirkkonummella, Helsingissä, Sipossa ja Järvenpäässä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vuotiaista nousee yli 40 prosentin. Sen sijaan Mäntsälässä ja Pornaisissa korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus on alle koko maan keskiarvon. Keskiasteen ammatillisen tutkinnon suorittaneita on Kauniaisissa vähiten, reilu kymmenesosa vuotiasta. Myös Espoossa ja Helsingissä ammatillisen keskiasteen tutkinnon suorittajien osuus on noin viidennes työikäisistä, muualla seudun kunnissa osuus nousee kolmannekseen tai sen yli. Koko maan keskiarvon keskiasteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuuksissa ylittää Helsingin seudulla vain Pornainen, Mäntsälä ja Hyvinkää. Helsinki erottuu muista kunnista siinä, että se on kärjistetysti koulutusrakenteeltaan ääripäinen; korkeaasteen tutkinnon suorittaneita on paljon, mutta samoin vain perusasteen suorittaneita on runsaasti. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus jää näiden välillä vähäiseksi. Keskiasteen tutkinnoista on Helsingille ja osalle sen seudun kunnista tyypillistä lukiokoulutuksen suorittaneiden suuri osuus vielä vanhemmillakin ikäluokilla, ja ammatillisen keskiasteen koulutuksen suorittaneiden vähäinen osuus. Seudun suurista kunnista Helsinki on koulutustasoltaan Vantaata ja Espoota alueellisesti eriytyneempi. Etenkin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden sijoittumisessa on paljon vaihtelua. Vantaan suuralueilla ovat pääkaupunkiseudun kunnista vähiten vaihtelua. Kuva 1. Helsingin, Helsingin seudun ja koko maan 15 vuotta täyttänyt väestö koulutustason mukaan Perusaste tai tuntematon Lukiokoulutus Ammatillisen toisen asteen koulutus Alin korkea-aste (opistoaste) Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Helsinki Helsingin seutu pl Hki Koko maa pl Hgin seutu % Lähde: Tilastokeskus 3

5 Taulukko 2. Helsingin seudun vuotias väestö koulutusasteen mukaan v yhteensä Perusaste tai tuntematon Keskiaste Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Yhteensä Alin korkeaaste Korkea-aste Alempi Ylempi korkeakouluaste korkeakouluaste Tutkijakouluaste Helsingin seutu ,6 9,8 25,4 43,3 14,3 11,9 15,4 1,7 Helsinki ,9 12,3 21,9 43,9 12,4 11,9 17,6 2,1 Espoo ,5 9,9 19,8 52,8 15,5 13,2 21,6 2,4 Vantaa ,1 7,7 31,1 36,1 14,9 11,4 9,0 0,8 Hyvinkää ,2 4,9 37,4 35,5 16,8 10,6 7,6 0,5 Järvenpää ,9 5,9 33,2 40,1 17,7 11,6 10,0 0,8 Kauniainen ,5 9,8 11,9 67,8 15,6 12,8 35,2 4,2 Kerava ,4 6,2 32,4 38,1 16,0 11,8 9,5 0,8 Kirkkonummi ,8 7,2 26,7 45,3 16,7 12,3 14,9 1,4 Mäntsälä ,4 4,6 40,6 29,4 14,6 8,7 5,7 0,3 Nurmijärvi ,2 6,1 33,5 38,2 16,9 10,8 9,6 0,8 Pornainen ,5 4,9 41,0 29,7 14,7 8,8 5,9 0,4 Sipoo ,6 6,8 28,9 42,7 18,4 11,0 12,0 1,2 Tuusula ,7 5,9 33,6 38,9 17,0 11,0 10,2 0,7 Vihti ,7 6,1 34,6 35,7 16,5 10,5 8,1 0,6 Koko maa ,0 5,7 37,3 35,1 14,7 9,9 9,5 1,0 Lähde: Tilastokeskus Kuva 2. Tutkinnon suorittaneet 15 vuotta täyttäneestä väestöstä suuralueittain pääkaupunkiseudun kunnissa Tutkinnon suorittaneet % PKS ka = 70 % (4) (5) (7) (6) Lähde: Kaupunginmittausosasto, Helsinki 061/2008; koulutustiedot Tilastokeskus 4

6 Koulutustason kehitys Helsingin seudulla Alueellisesti tarkasteltuna väestön koulutustason muutokseen vaikuttaa kouluttautumisen lisäksi muuttoliike. Helsingin seudulla muuttoliike on sekä tulo- että lähtömuuttona voimakasta. Helsinkiläisten tutkinnon suorittajien osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on kasvanut vajaa viisi prosenttiyksikköä vuosina Samana aikana muualla Helsingin seudulla tutkinnon suorittajien osuus on kasvanut yli viisi prosenttiyksikköä ja muualla Suomessa 7,6 prosenttiyksikköä. Koulutustaso on siis viime kymmenen vuoden aikana noussut Helsingin seudulla Helsinkiä nopeammin, ja koko maassa Helsingin seutua nopeammin. Etenkin 2000-luvulla tutkinnon suorittajien osuus on kasvanut hyvin hitaasti Helsingissä ja sen seudulla, kun koko maassa osuus on jatkanut kasvuaan. Tutkinnon suorittajien osuudet ovatkin tulleet jo hyvin lähellä toisiaan, Helsingissä ja sen seudulla tutkinnon suorittajien osuus oli 69 % ja koko maassa 65 % vuoden 2007 lopussa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut Helsingissä hieman sen seutua ja koko maata hitaammin. Korkea-asteen suorittaneiden osuus väestöstä on kuitenkin edelleen varsin erilainen koko maassa ja Helsingissä; Helsingissä korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus väestöstä oli 35 prosenttia ja koko maassa 26 prosenttia vuonna Keskiasteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on koko maassa huomattavasti Helsinkiä suurempi, vuonna 2007 osuus oli Helsingissä 19,5 %, muualla Helsingin seudulla 25 % ja muualla Suomessa 34 %. Tämä ero on vain kasvanut viime kymmenen vuoden aikana; ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut koko maassa (pl Hgin seutu) yli kolme prosenttiyksikköä, Helsingin seudulla (pl Hki) puolitoista prosenttiyksikköä, mutta Helsingissä alle yhden prosenttiyksikön. Ammatillisen toisen asteen tutkinnon suorittajien osuus on pysynyt lähes samalla tasolla koko 2000-luvun Helsingissä, mikä on hidastanut myös kaikkien tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvua väestössä. Ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on pysynyt hyvin tasaisena Helsingissä ja koko maassa, kasvua viime kymmenen vuoden aikana alle prosenttiyksikkö. 5

7 Kuva 3. Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä ja osuuden muutos edellisestä vuodesta ajalla % Tutkinnon suorittaneet yhteensä Tutkinnon suorittaneiden osuuden muutos 1,8 % 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0, Helsinki Helsingin seutu pl Helsinki Koko maa pl Helsingin seutu % Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden muutos % Helsinki Helsingin seutu pl Helsinki Koko maa pl Helsingin seutu % Keskiasteen tutkinnon suorittaneet ,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden muutos % Helsinki Helsingin seutu pl Helsinki Koko maa pl Helsingin seutu Lähde: Tilastokeskus 6

8 Helsinki pohjoismaisessa vertailussa Muihin pohjoismaisiin pääkaupunkiseutuihin verrattuna Helsinki sijoittuu korkeakoulutettujen osuudessa lähelle Osloa. Vähintään 13 vuoden koulutuksen eli lähinnä korkeakoulutuksen käyneiden osuus vuotiaista on korkein Tukholmassa, 51 prosenttia ja Oslossa, 45 prosenttia. Helsingissä vastaava luku on 44 prosenttia, ja Kööpenhaminassa 40 prosenttia. Korkeakoulutettujen määrä on kasvanut 2000-luvulla nopeinten Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Pohjoismaisiin pääkaupunkiseutuihin verrattuna Helsingillä ja sen seudulla on vain vähän eroa koulutustasossa. Tukholmalla ja sen seudulla on huomattava ero koulutustasossa; vuonna 2007 tukholmalaisista 51 prosentilla oli koulutusuraa yli 12 vuotta takana, kun Tukholman seudulla yhtä pitkä koulutus oli vain 44 prosentilla. Kuva 4. Vähintään 13 vuotta kestäneen koulutuksen suorittaneiden osuus vuotiaista pohjoismaiden pääkaupungeissa ja niiden seuduilla 1.1.vuosittain % Tukholma Tukholman seutu Oslo Oslon seutu Helsinki Helsingin seutu Kööpenhamina Kööpenhaminan seutu Oslon tiedoissa vuoteen 2005 asti jatko-opiskelijat on laskettu tutkinnon suorittaneiksi. Lähde: Nordstat 7

9 Helsinkiläisten koulutustaso ikäryhmittäin Helsingin 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 35 prosenttia oli suorittanut korkea-asteen koulutuksen vuoden 2007 lopussa. Keskiasteen koulutus oli 34 prosentilla ja perusasteen koulutus 31 prosentilla. Työikäisistä vuotiaista 34 prosenttia oli suorittanut keskiasteen tutkinnon ja 44 prosentilla korkea-asteen tutkinnon. Työikäisistä 22 prosentilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurin vuotialla, heistä yli 80 prosenttia oli suorittanut tutkinnon. Tätä nuoremmilla tutkinnon suorittaminen on usein vielä kesken, ja vanhemmissa ikäluokissa taas koulutustaso on alhaisempi. Korkeimmin koulutettuja ovat kolmikymppiset. Tutkinnon suorittaneiden osuus ei nouse millään ikäluokalla yli 85 %, koko maan väestöllä taas vuotiailla tutkinnon suorittaneiden osuus ylittää 85 prosentin osuuden. Koko maan nuoret myös saavuttavat helsinkiläisiä nuorempana korkeamman tutkinnon suorittaneiden osuuden. Tutkinnon suorittaneiden osuus on koko maassa helsinkiläisiä korkeampi kaikissa ikäluokissa vanhimpia lukuun ottamatta; vasta 50 ikävuoden jälkeen helsinkiläiset ovat muun maan samanikäisiä koulutetumpia, ja ero koulutustasossa kasvaa mitä enemmän ikää on. Helsingin koko maata korkeampaa koulutustasoa pitävät siis yllä eläkeikää lähestyvät ja eläkeläiset. Jatkossa tämä tietenkin tarkoittaa sitä, että jos helsinkiläisten nuorten ja työikäisten koulutustaso ei ryhdy nousemaan, tulevaisuudessa helsinkiläisten koulutustaso tulee olemaan koko maan keskiarvoa alhaisempaa. Jos tarkastellaan pelkästään suomen ja ruotsinkielisiä tutkinnon suorittaneiden osuutta, helsinkiläisten tutkinnon suorittajien osuus kasvaa 72 prosenttiin, ja lähemmäksi koko maan keskiarvoa monissa ikäluokissa. Suomen ja ruotsinkielisten tutkinnon suorittajien osuus on koko maan keskiarvon yläpuolella vuotiailla sekä yli 50-vuotiailla. Kuva 5. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä ikävuosittain vuotialla Helsingissä, sen seudulla ja koko maassa % Helsinki Helsingin seutu pl Hki Koko maa pl Hgin seutu Ikä Lähde: Tilastokeskus Keskiasteen ammatillisia tutkintoja on Helsingin työikäisellä väestöllä hyvin tasaisesti, eniten niitä on vuotiaitten ikäryhmässä. Koko maassa kaikilla ikäryhmillä on huomattavasti helsinkiläisiä enemmän ammatillista koulutusta, etenkin nuorilla työikäisillä ero on suuri. Opiskelijakaupunkina Helsingissä on runsaasti ylioppilastutkinnon suorittanutta alle 30-vuotiasta väestöä. Toisaalta myös iso osa vanhemmista 8

10 ikäluokista jää pelkän lukiokoulutuksen varaan; esimerkiksi vuotiaista joka kymmenennen korkein koulutus on lukiokoulutus, koko maassa vastaava osuus on viisi prosenttia. Korkea-asteen tutkintoja on eniten vuotialla helsinkiläisillä, heistä lähes puolet on suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Koulutusrakenneuudistuksen myötä opistoasteen koulutusta ei enää anneta, joten sitä on vain vanhemmilla ikäluokilla. Opistoasteen koulutuksen korvaa ammattikorkeakoulutus nuorilla ikäluokilla. Alle 30-vuotiailla on eniten alemman korkea-asteen tutkintoja, sitä vanhemmilla taas ylemmän korkea-asteen tutkintoja vuotiaista kolme prosenttia on suorittanut lisensiaatti- tai tohtorintutkinnon. Helsinkiläisillä on koko maan keskiarvoon verrattuna huomattavasti enemmän korkea-asteen koulutusta kaikissa ikäryhmissä. Opistoasteen koulutusta helsinkiläisillä on keskivertoa vähemmän kaikissa ikäryhmissä 50 vuoden ikään asti, ja alemman korkea-asteen koulutusta saman verran kuin koko maassa. Korkea- ja tutkija-asteen koulutusta helsinkiläisillä on selkeästi koko maan keskiarvoa enemmän kaikissa ikäluokissa. Kuva 6. Helsingin vuotiaan väestön koulutusrakenne Henkilöä Tutkijakoulutusaste Ylempi korkea-aste Alempi korkea-aste Alin korkea-aste (opistoaste) Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Perusaste tai tuntematon Ikä Lähde: Tilastokeskus Koulutustason kehitys eri ikäryhmissä Viime viiden vuoden aikana helsinkiläisten koulutustaso on kohonnut, tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on noussut 67 prosentista 69 prosenttiin vuosina Suurin osa kasvusta on tullut korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuuden kasvusta. Nuorten koulutustaso on laskenut viime viiden vuoden aikana, vuotiailla on suhteellisesti vähemmän keski- ja korkea-asteen tutkintoja vuonna 2007 kuin vuonna Myös vuotiailla on suhteellisesti vähemmän korkea-asteen tutkintoja. Korkea-asteen tutkintojen määrä on vähentynyt alimman korkeaasteen eli opistoasteen tutkintojen vähentymisen myötä. Koulutusrakenneuudistuksen myötä alemman korkeakouluasteen tutkintojen määrä on kasvanut nopeasti, mutta määrä ei ole kuitenkaan korvannut poistuneita opistoasteen tutkintoja. Keskiasteen tutkintojen määrän vähentyminen vuotiailla on 9

11 muodostunut vähentyneestä ylioppilastutkinto-osuudesta, vuotiailla ovat taas vähentyneet ammatillisen keskiasteen tutkinnot. Myös koko maan nuorilla näkyy sama ilmiö; alle 30-vuotiaiden koulutustaso on viittä vuotta aikaisempaan tilanteeseen verrattuna heikompi. Koko maan vuotiailla keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut, mutta korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on laskenut. Lasku on tullut koko maan nuorillakin alimman korkea-asteen tutkintojen suorittaneiden vähentymisestä. Sekä Helsingissä että koko maassa 30 vuotta täyttäneillä alimman korkea-asteen tutkintojen vähentyminen on yhtä suurta kuin nuoremmillakin, mutta heillä muut, korkeammat tutkinnot korvaavat jo vähentymistä. Koulutusrakenneuudistus on siis vaikuttanut myös nuorten valmistumisen ajoittumiseen, opistoasteen koulutus suoritettiin nuorempana, kuin mitä tällä hetkellä suoritetaan alemman korkea-asteen tutkintoja. Kuva 7. Koulutustason muutos vuodesta 2002 vuoteen 2007 Prosenttiyksikkömuutos koulutusosuuksissa ikäryhmittäin 8 6 Prosenttiyksikköä Keskiaste Korkea-aste Yhteensä Lähde: Tilastokeskus vuotiailla helsinkiläisillä ovat viiden vuoden sisällä lisääntyneet sekä keski- että korkea-asteen tutkinnot. Keskiasteen tutkinnoissa ammatilliset tutkinnot ovat vähentyneet, mutta kasvaneet ylioppilastutkinto-määrät ovat korvanneet sen vuotiaiden ikäryhmässä korkea-asteen tutkintoja on enemmän verrattuna viisi vuotta aikaisempaan tilanteeseen, mutta keskiasteen tutkintoja vähemmän. Keskiasteelta ovat vähentyneet sekä ylioppilastutkinnon suorittaneet että ammatillisen tutkinnon suorittaneet. 45-ikävuodesta eteenpäin koulutustasossa on ollut huomattavaa parantumista, sekä keskiasteen että korkea-asteen tutkintojen osuus on kasvanut viiden vuoden aikana. Pelkän perusasteen suorittaneiden osuus on laskenut 45 vuotta täyttäneillä lähes seitsemän prosenttiyksikköä. 45 vuotta täyttäneillä ovat keskiasteen tutkinnoissa kasvaneet etenkin ammatilliset tutkinnot, mutta myös ylioppilastutkinnot. Korkeaasteen tutkinnoissa ovat osuuttaan kasvattaneet eniten ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet. Koulutustasoerot sukupuolen mukaan Helsinkiläiset naiset ovat hieman miehiä paremmin kouluttautuneita, naisista 70 prosentilla on perusasteen jälkeinen tutkinto suoritettuna, miehistä 68 prosentilla vuotiaista naisista 80 prosenttia on suorittanut tutkinnon, miehistä 76 prosenttia. Miehillä on suhteellisesti enemmän ammatillista keskiasteen koulutusta, naisilla taas korkea-asteen. 10

12 60 vuotta täyttäneiden joukossa miehillä on enemmän tutkintoja suoritettuna, mutta mitä nuoremmista on kyse, sitä enemmän naisilla on tutkintoja miehiin verrattuna. Ikäluokassa ero on suurimmillaan; naisista 87 prosentilla on perusasteen jälkeinen tutkinto suoritettuna, miehistä 79 prosentilla. Yli 65- vuotiailla taas miehistä 54 prosentilla on tutkinto, naisista 44 prosentilla. Työikäisistä vuotiaista miehistä 23 prosentilla oli keskiasteen ammatillinen koulutus, naisista 21 prosentilla. Miehet ovat suorittaneet ammatillista koulutusta naisia enemmän tasaisesti kaikissa ikäryhmissä. Lukiokoulutus ylimpänä koulutuksena on myös miehille tyypillisempää kuin naisille. Naiset suorittavat miehiä enemmän lukiokoulutusta nuorena, mutta se ei jää niin usein naisten ainoaksi tutkinnoksi vuotiaista naisista 10 prosentilla lukiokoulutus oli korkein suoritettu koulutus, samanikäisillä miehillä 15 prosentilla. Naisista 37 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon, miehistä 33 prosenttia. Korkea-asteen koulutusta on naisilla kaikissa ikäryhmissä miehiä suhteellisesti enemmän 60 ikävuoteen asti. Työikäisistä vuotiasta naisista 49 prosentilla on korkea-asteen tutkinto, miehistä 39 prosentilla. Ikäluokissa ero on suurimmillaan, naisista 52 prosentilla on korkea-asteen tutkinto, miehistä vain 36 prosentilla. Naiset ovat suorittaneet enemmän opistoasteen tutkintoja sekä alempia korkeakoulututkintoja, miehet taas enemmän ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tutkijakoulutusasteen tutkintoja. Opistoasteen tutkintoja on naisilla suhteessa enemmän kaikissa ikäluokissa, mutta alemman ja ylemmän korkeakouluasteen tutkintoja on enemmän miehillä vanhemmissa ikäluokissa. Tutkijakoulutusasteen tutkintoja miehet ovat suorittaneet suhteessa enemmän kaikissa ikäryhmissä. Taulukko 3. Helsinkiläiset vuotiaat koulutusasteen ja sukupuolen mukaan henkilöä % miehet naiset miehet naiset Yhteensä Perusaste tai tuntematon ,3 19,7 Tutkinnon suorittaneet yhteensä ,7 80,3 Keskiaste ,9 31,6 Lukiokoulutus ,7 11,0 Ammatillinen koulutus ,2 20,6 Korkea-aste yhteensä ,8 48,8 Alin ,3 15,3 Alempi ,3 13,4 Ylempi ,7 18,4 Tutkija ,5 1,7 Lähde: Tilastokeskus Koulutustasoerot äidinkielen mukaan Äidinkieleltään ruotsinkieliset ovat suomenkielisiä hieman enemmän kouluttautuneita, ruotsinkielisistä vuotiaista 85 % oli tutkinnon suorittaneita vuoden 2007 lopussa, suomenkielisistä 82 %. Keskiasteen koulutusta ruotsinkielillä on kuitenkin vähemmän, vain 29 prosentilla työikäisistä, kun suomenkielisistä 36 prosentilla on keskiasteen koulutus. Ammatillinen keskiasteen tutkinto on suoritettuna vain 13 prosentilla ruotsinkielistä, suomenkielisistä se on 23 prosentilla. 11

13 Ruotsinkielisillä onkin enemmän korkea-asteen koulutusta, 56 prosentilla vuotiaista on korkeaasteen tutkinto suoritettu, suomenkielisillä 46 prosentilla. Suomenkielisiin verrattuina ruotsinkielisillä on suhteellisesti runsaammin ylemmän korkeakouluasteen sekä tutkijakouluasteen tutkintoja. Muun kuin suomen tai ruotsinkielisellä vuotiaasta väestöstä 45 prosentilla on rekisteröitynä peruskoulun jälkeinen tutkinto. 21 prosentilla on keskiasteen tutkinto ja 24 prosentilla korkea-asteen tutkinto. Muunkieliset ovat lähimpänä koko väestön tutkinto-osuutta lääkäreiden erikoistumiskoulutuksessa, tohtorintutkinnoissa sekä alemmissa korkeakoulututkinnoissa. Muun kuin suomen ja ruotsinkielisten koulutustasoa on kuitenkin vaikea verrata koko väestöön, koska tutkintotilastoissa on alipeittoa maahanmuuttajien kohdalla. Väestön koulutustasotilastot sisältävät henkilön korkeimman Suomessa suoritetun tutkinnon sekä ne ulkomailla suoritetut tutkinnot, joista saadaan tietoja eri rekistereistä mm. opetushallitukselta, terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta sekä työministeriön työnhakijarekisteristä. Ulkomailla suoritetuista ja Suomessa rekisteröidyistä tutkinnoista suurin osa on korkea-asteen tutkintoja. Tutkintotiedot ovat vain niillä henkilöillä, joilla on suomalainen henkilötunnus. Näistä syistä johtuen monien ulkomaalaisten tutkintotiedot puuttuvat tutkintorekisteristä, joten muunkielisten koulutustilannetta tarkasteltaessa täytyykin muistaa tämä puute tilastoissa. Naisilla on suhteessa miehiä enemmän tutkintoja suoritettuna kaikissa kieliryhmissä. Miehillä on kaikissa kieliryhmissä enemmän keskiasteen koulutusta, naisilla taas kaikissa kieliryhmissä enemmän korkea-asteen tutkintoja. Vuodesta 2002 vuoteen 2007 perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus vuotiaista on kasvanut yli kaksi prosenttiyksikköä. Äidinkieleltään muun kuin suomen tai ruotsinkielisillä tutkinnon suorittaneiden osuus on kuitenkin pienentynyt lähes kaksi prosenttiyksikköä. Muunkielisten tutkinto-osuus on pienentynyt kaikissa tutkinnoissa lukuun ottamatta alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa sekä tutkijakoulutusasteen tutkintoja. Suomenkieliset ovat kasvattaneet hieman ruotsinkielisiä nopeammin korkea-asteen tutkintojen osuutta, ruotsinkieliset taas keskiasteen tutkintojen osuutta. Kuva 8. Helsinkiläisten vuotiaiden koulutusaste äidinkielen ja sukupuolen mukaan Perusaste tai tuntematon Lukiokoulutus Ammatillisen toisen asteen koulutus Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakouluaste Suomi Ruotsi Muu kieli % Sisältää kaikki Suomessa suoritetut tutkinnot, ja vain osan ulkomailla suoritetuista tutkinnoista. Lähde: Tilastokeskus 12

14 Kuva 9. Koulutustason muutos vuosina äidinkielittäin Prosenttiyksikkömuutos koulutusosuuksissa Prosenttiyksikköä 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0 Suomi Ruotsi Muu Tutkinnon suorittaneet yhteensä Keskiaste yhteensä Ammatillinen keskiaste Yo-tutkinto Korkea-aste yhteensä Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Lähde: Tilastokeskus Koulutusrakenteen alueelliset erot Helsingissä Alueellisesti korkeammin koulutettu väestö on keskittynyt eteläiseen, pohjoiseen, läntiseen ja kaakkoiseen Helsinkiin. Näillä alueilla ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevien osuus on alhainen ja korkea-asteen tutkintojen osuus on korkea, sen sijaan keskiasteen tutkintoja on väestöllä vähän. Keskiasteen tutkintoja on työikäisillä eniten Keskisessä, Itäisessä ja Koillisessa suurpiirissä. Koulutustasossa on Helsingin sisällä suuria eroja. Peruspiireittäin tutkinnon suorittaneiden osuus vuotiaista vaihtelee Jakomäen 57 prosentista Lauttasaaren ja Munkkiniemen 88 prosenttiin. Koulutustasomittain vaihtelee peruspiireittäin Vironniemen 516 Jakomäen 194. Suomen kuntavertailussa (mihin peruspiirittäisetkin väestömäärät sopivat) Vironniemi olisi Suomen toiseksi korkein koulutustasoltaan, ja Jakomäki olisi Suomen kymmenenneksi matalimmalla sijalla. Helsingin 33 peruspiiristä viisi jää koko maan koulutustason (315) alapuolelle. Työikäisistä vuotiaista 44 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon. 60 prosenttia ja sen yli on työikäisistä suorittanut korkea-asteen tutkinnon Länsi-Pakilassa, Lauttasaaressa, Tuomarinkylässä, Kulosaaressa ja Munkkiniemessä. Vain kolme Helsingin peruspiiriä on alle koko maan keskiarvon korkeaasteen tutkinto-osuudessa. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus vuotiaista on helsinkiläisillä 34 prosenttia. Suurimmillaan keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Jakomäessä, Vallilassa, Alppiharjussa ja Mellunkylässä, joissa se nousee 40 prosenttiin ja sen yli. Keskisen suurpiirin alueen keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuutta nostaa suuri opiskelijoiden määrä, jotka ylioppilastutkinnollaan sijoittuvat keskiasteelle. Keskiasteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus on suurin Jakomäessä, Mellunkylässä, Suutarilassa, Pukinmäessä, Malmilla ja Vuosaaressa. Pienimmillään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus on niissä peruspiireissä, joissa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli korkea. 13

15 Kuva vuotta täyttäneen väestö koulutustaso VKTM-mittamella osa-alueittain Helsingissä Lukuohje: Siniset värit ovat kaupungin keskiarvon yläpuolella ja punertavat alapuolella. VKTM Helsinki ka = (27) (36) (23) (23) Väestön koulutustaso VKTM:llä mitataan 20 vuotta täyttäneen väestön perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Lähde: Kaupunginmittausosasto, Helsinki 061/2008; koulutustiedot Tilastokeskus Kuva 11. Pelkän perusasteen suorittaneiden osuus vuotiaista osa-alueittain Helsingissä Perusaste, v. Helsinki ka = 21,9 31,1-46 (14) 21,8-31 (22) 16,1-21,9 (36) 9-16 (36) Lähde: Kaupunginmittausosasto, Helsinki 061/2008; koulutustiedot Tilastokeskus 14

16 Kuva 12. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus vuotiaista osa-alueittain Helsingissä Keskiaste, v. Helsinki ka = 34, (21) 34,2-38 (35) 29-34,1 (28) (24) Lähde: Kaupunginmittausosasto, Helsinki 061/2008; koulutustiedot Tilastokeskus Kuva 13. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vuotiaista osa-alueittain Helsingissä Korkea-aste, v. Helsinki ka = 43, (27) 43,9-54 (32) 36-43,8 (23) (26) Kartoista poistettu alueet joissa N<100. Lähde: Kaupunginmittausosasto, Helsinki 061/2008; koulutustiedot Tilastokeskus 15

17 Taulukko 4. Helsingin 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan suur- ja peruspiireittäin vuotta täyttänyt väestö Enintään perusaste Henkilöä Kaikki tutkinnon suorittaneet Keskiaste Enintään perusaste Prosenttia Kaikki tutkinnon suorittaneet Keskiaste Korkeaaste Korkeaaste VKTM Helsinki ,8 69,2 34,0 35, Eteläinen sp ,2 80,8 32,4 48,4 496 Vironniemi ,8 81,2 30,1 51,1 516 Ullanlinna ,5 81,6 33,5 48,1 499 Kampinmalmi ,5 79,6 33,6 46,0 482 Takatöölö ,4 81,6 34,1 47,5 489 Lauttasaari ,1 80,9 29,2 51, Läntinen sp ,6 72,4 34,2 38,1 406 Reijola ,9 78,2 35,2 42,9 454 Munkkiniemi ,7 79,3 28,8 50,5 497 Haaga ,9 72,1 33,9 38,2 401 Pitäjänmäki ,2 69,8 35,1 34,7 374 Kaarela ,9 66,1 37,1 29, Keskinen sp ,3 72,7 40,2 32,6 374 Kallio ,8 76,2 41,2 35,0 393 Alppiharju ,7 74,3 42,1 32,2 369 Vallila ,5 71,5 42,0 29,5 352 Pasila ,6 66,4 37,5 28,9 336 Vanhankaupunki ,9 70,1 37,5 32, Pohjoinen sp ,6 69,4 28,9 40,5 422 Maunula ,3 58,7 31,4 27,3 314 Länsi-Pakila ,7 75,3 23,7 51,6 505 Tuomarinkylä ,7 73,4 25,3 48,1 491 Oulunkylä ,0 71,0 32,6 38,4 411 Itä-Pakila ,4 70,7 25,4 45, Koillinen sp ,3 63,7 35,2 28,5 330 Latokartano ,1 65,9 36,8 29,1 339 Pukinmäki ,3 63,7 36,8 27,0 315 Malmi ,7 64,3 34,4 29,9 338 Suutarila ,0 63,0 35,2 27,8 322 Puistola ,7 66,3 33,9 32,4 362 Jakomäki ,9 46,1 34,6 11, Kaakkoinen sp ,6 68,4 31,2 37,2 394 Kulosaari ,6 77,4 26,8 50,6 505 Herttoniemi ,7 66,3 33,2 33,2 365 Laajasalo ,3 69,7 29,0 40, Itäinen sp ,5 60,6 34,4 26,2 306 Vartiokylä ,9 64,1 33,3 30,8 343 Myllypuro ,1 55,9 30,9 25,1 285 Mellunkylä ,0 56,0 35,9 20,1 261 Vuosaari ,5 64,5 34,5 30,0 336 Tuntematon ,3 45,7 26,3 19,4 236 Väestön koulutustaso VKTM:llä mitataan 20 vuotta täyttäneen väestön perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Lähde: Tilastokeskus 16

18 Alueelliset muutokset koulutusrakenteessa Korkea-asteen koulutettujen osuus Helsingin vuotiaasta väestöstä on kasvanut 2,6 prosenttiyksikköä vuosina Nopeinta kasvu on ollut Keskisessä, Koillisessa ja Pohjoisessa suurpiirin alueella. Keskinen ja Koillinen suurpiiri ovat kuitenkin edelleen koko kaupungin keskiarvon alapuolella korkea-asteen suorittaneiden osuudessa, samaten kuten Itäinen suurpiirikin. Kaupungin keskiarvoa hitaampaa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden kasvu on ollut läntisellä ja itäisellä alueella. Vuonna 2000 Läntisen suurpiirin alueella korkea-koulutettujen osuus väestöstä oli samaa luokkaa kuin Pohjoisessa suurpiirissä, mutta 2000-luvulla korkeakoulutettujen osuuden kasvu on ollut koko kaupungin keskitasoa alhaisempaa, ja Pohjoinen suurpiiri onkin noussut toiseksi suurimmaksi korkeaasteen koulutettujen asuinalueeksi suhteessa alueen väestöön. Vain perusasteen koulutuksen suorittaneiden osuus vuotiaista on vähentynyt vajaa 4 prosenttiyksikköä vuosina Suurinta, yli 5 prosenttiyksikön vähentymistä on ollut Koillisen, Keskisen ja Pohjoisen suurpiirin alueilla. Alle kaupungin keskiarvon vauhtia on ollut Eteläisessä ja Läntisessä suurpiirissä, joissa perusasteen koulutustasolla on pienin osuus väestöstä. Kuva 14. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden muutos vuotiailla vuosina peruspiireittäin Korkea-asteen muutos Hki ka = 2,6 %-yksikköä 3,6-8,8 (12) 2,6-3,5 (11) 2-2,5 (4) 0,5-1,9 (6) 17

19 Kuva 15. Pelkän perusasteen suorittaneiden osuuden muutos vuotiailla vuosina peruspiireittäin Perusasteen muutos Hki ka = -3,8 %-yksikköä -2, (6) -3, (6) -4,9 - -3,9 (11) (10) Lähde: Kaupunginmittausosasto, Helsinki 061/2008; koulutustiedot Tilastokeskus 18

20 Laatuseloste AINEISTO: Kaikki tilastoaineisto on Tilastokeskuksen tuottamaa. ALUESELITTEET: Pääkaupunkiseutu = Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen. Helsingin seutu = pääkaupunkiseutu ja 10 muuta kuntaa: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. KOULUTUSSELITTEET: Väestön koulutustasotilastoissa on tiedot 15 vuotta täyttäneen väestön tutkintotiedoista, tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman suoritetun tutkinnon mukaan, rinnakkaisissa tutkinnoissa viimeksi suoritetun tutkinnon mukaan. Lukio ja ammatillinen koulutus ovat keskiasteen koulutusta, astetta kutsutaan myös toisen asteen koulutukseksi. Lukiokoulutukseen lasketaan ne henkilöt, jotka ovat suorittaneet ylioppilastutkinnon, mutta eivät muuta keskiasteen tutkintoa. Korkea-asteen koulutus jaetaan luokkiin alin, alempi, ylempi ja tutkijakoulutus. Alin luokka koostuu lähinnä opistoasteen suorittaneista, koulutuksiksi luetaan mm. teknikon, agrologin, artenomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Alempaan korkeakoulutusasteeseen lasketaan ammatillinen korkea-aste, ammattikorkeakoulututkinto sekä alempi korkeakoulututkinto. Ylempään korkeakouluasteeseen kuuluvat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän korkeakoulututkinnon sekä lääkäreiden erikoistumiskoulutuksen suorittaneet. Lisensiaatin- tai tohtorintutkinnon suorittaneet lasketaan tutkijakoulutusasteeseen kuuluviksi. Kaikilla tutkinnon suorittajilla tarkoitetaan perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden määrää. Pelkästään peruskoulun, keskikoulun ja kansakoulun käyneet eivät kuulu tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Koulutusasteluokittelu: v Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa tai tuntematon v Keskiaste tai toinen aste Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus v Korkea-aste Alin korkea-aste eli opistoaste Alempi korkeakouluaste Ammatillinen korkea-aste Ammattikorkeakoulututkinto Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakouluaste Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Lääkäreiden erikoistumiskoulutus Tutkijakoulutusaste Lisensiaatin tutkinto Tohtorin tutkinto VKTM: Väestön koulutustasoa mitataan perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa laskettaessa perusjoukkona käytetään 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi että monen alle 20-vuotiaan koulutus on vielä kesken. Mittaimen avulla voidaan helposti vertailla eri alueiden välisiä koulutustasoeroja sekä seurata ajassa tapahtuvia muutoksia Ikäluokkana tutkinnon suorittaneiden tarkastelussa käytetään usein 15 vuotta täyttäneen väestön lisäksi vuotiaita, jolla saadaan työikäisten ja jo tutkinnon suorittaneiden koulutustilanteesta parempi kuva. EDELLISET TIEDOT: Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoja 2008:40 19