"Lähiöt, segregaatio ja kuntarakenteen uudistaminen? Mari Vaattovaara

Transkriptio

1 "Lähiöt, segregaatio ja kuntarakenteen uudistaminen? Mari Vaattovaara

2 Rakenne Kaupunkisuunnittelun suurin haaste Eriytymisestä segregaatioon kaksi kehitysvaihetta Kysymys kuntarakenteen muutoksista

3 Kaupunkisuunnittelun ja metropolihallinnon suuri(n) haaste on ymmärtää ja ottaa haltuun kaupunkien muutos hajaantuviksi metropoleiksi Ajatus hierarkkisesta kaupunkirakenteesta tulee haastetuksi yksikeskuksisen metropolin kasvaessa ja muuntuessa monikeskuksiseksi N. 2 milj. kohdalla on jo tapahtunut käänne näkökulmassa (vrt. Eurooppa) Anssi Joutsiniemi: Becoming metropolis 2010

4 Vaattovaara 1998 Huono-osaisuus ei keskity lähiöihin, pieniä mosaiikkimaisia köyhyystaskuja siellä täällä Kuitenkin näytti myös siltä, että alueellisten tuloerojen kasvamattomuudesta huolimatta (suhdeluku 2.1) alueet, jotka olivat pudonneet 15 vuoden aikana heikoimpaan tuloviidennekseen olivat systemaattisesti heikoimpien alueiden ympärillä.

5 Seudun eriytymisestä: kehitysvaihe 1 Matti Kortteinen & Mari Vaattovaara: Pääkaupunkiseudun kehityssuunta on kääntynyt. Yhteiskuntapolitiikka lehti v Havainto siitä, että osa-alueittaiset erot pääkaupunkiseudun sisällä olivat kääntyneet 1990 luvun laman jälkeen kasvuun aiemman tasoittumisen sijasta. Muuttuja muuttujalta kävimme läpi eriytymisen tapaa ja muutosta

6 Pääsanoma: erojen kasvu liittyi pääosin seudun voimakkaaseen taloudelliseen kasvuun ja sosioekonomiseen nosteeseen. Uusi, kasvava varallisuus alueellistui seudun sisällä uudella tavalla, keskittyen suurelta osin omille alueilleen, länteen ja reunoille. Tämän taustalla oli se, kuinka (a) varallisuuden nousi tuotti seudulle pientalomaiseen asumiseen suuntautuvaa kysyntää, ja (b) ne kunnat, joilla oli tähän sopivaa asuntotarjontaa, hyötyivät kehityksestä.

7 Segregaatioprosesseista: kehitysvaihe 2 Sen mukaan mitä nyt tiedämme, elämme jo uutta kehitysvaihetta, jossa on vakavia perusteita väittää segregaatiokehityksen käynnistyneen huono-osaisuuden alueellinen kasautuminen on osin alkanut tuottaa itseään, ja siis syvetä itsekseen Esitän aluksi muutaman tutkimustuloksen mahdollisimman lyhyesti ja pohdin lopuksi niiden merkitystä ja esitettyjä hallintavaihtoehtoja.

8 Yksi huomautus: kaikki seuraavassa esitettävät tulokset perustuvat kovaan kvantitatiiviseen näyttöön (väestötilastojen tai suurten edustavien otosten analyysiin).

9 Tutkimustulos 1: Sosiaaliset olot Helsingin kunnallisessa vuokra-asumisessa ovat yksi rakenteellisen työttömyyden perusta Onko huono-osaisuuden alueellisella kasautumisella väliä? Haittaako se huono-osaisten hyvinvointia? Kauppinen, Timo M. & Matti Kortteinen & Mari Vaattovaara: Pääkaupunkiseudun lamatyöttömien myöhemmät ansiotulot - iskikö lama kovemmin korkean työttömyyden alueilla? (Yhteiskuntapolitiikka 4/09) Sama tulossa ulos englanniksi alan johtavassa eurooppalaisessa tiedelehdessä (Urban Studies 2010/2011).

10 Taulukko 1. Asuinalueen työttömyysasteen yhteys lamatyöttömien vuosien ansiotuloihin ja vakioivien muuttujien lisäysten vaikutukset yhteyteen. Sukupuoli, ikä ja Kaikki tausta- Vakioimaton yhteys asuinkunta vakioitu tekijät vakioitu Työttömien Tulojen Tulojen Tulojen väestöosuus suhde- 95 prosentin suhde- 95 prosentin suhde- 95 prosentin 1995, % luku luottamusväli luku luottamusväli luku luottamusväli 3,4-9,0 1,00 1,00 1,00 9,1-10,3 0,92 (0,72-1,18) 0,80 (0,65-0,98) 0,94 (0,77-1,13) 10,4-12,8 0,86 (0,68-1,10) 0,69 (0,57-0,85) 0,89 (0,74-1,08) 12,9-15,9 0,67 (0,53-0,85) 0,49 (0,40-0,60) 0,73 (0,60-0,88) 16,0-22,2 0,60 (0,47-0,76) 0,44 (0,36-0,53) 0,70 (0,58-0,85)

11 Korkean työttömyysasteen alueilla asuneiden lamatyöttömien myöhempi työmarkkinamenestys on muita heikompi, vaikka kaikki yksilölliset, työmarkkinamenestykseen vaikuttavat seikat vakioidaan (Kauppinen ym. 2009). Tämä aluevaikutus ilmenee kun työttömyysaste ylittää 13 prosentin rajan. Helsingin kunnallisessa vuokraasumisessa työttömyysaste on pysyvästi tätä korkeampi (Lankinen 2005). Ison edustavan kyselytutkimuksen (Syreeni, N=10 000) mukaan vaikutusyhteys kulkee mm. raskaan juomisen, tupakanpolton ja huonon terveyskäyttäytymisen kautta (Kunnas 2011).

12 Tulkinta: korkean työttömyyden alueilla työttömät hakeutuvat toistensa seuraan; tästä syntyy ns. kadunkulmien yhteisöjä (White 1942); nämä vaikuttavat haitallisesti sekä huono-osaisten terveyteen että heidän myöhempään työmarkkinamenestykseensä. Tästä syntyy huono-osaisuutta, joka on aiempaa syvempää ja vaikeammin hoidettavissa.

13 Tulos 2: Kantaväestön sosioekonomiset erot ovat paikoin kasvaneet niin suuriksi, että eri väestökerrokset suunnistavat eroon toisistaan Turvallisimmiksi koetut alueet (7 kpl) Turvattomimmiksi koetut alueet (6 kpl)

14 Sama sosiaalinen elämä, joka syventää ja pitkittää huono-osaisten huono-osaisuutta (vrt. edellä), synnyttää työssäkäyvässä väessä turvattomuuden tunnetta. Tämä puolestaan on merkitsevällä tavalla yhteydessä muuttohalukkuuteen, ennen muuta lapsiperheiden keskuudessa (Kortteinen & Tuominen & Vaattovaara 2005). Reunoille pyrkivät kotitaloudet eroavat muista sitä kautta, että toivovat muita enemmän sosioekonomisesti homogeenisempiä, rauhallisia alueita (Santavuori 2009).

15 Tulos 3 Maahanmuutto rakenteistaa kantaväestön muuttoliikkeen hierarkiaa Alueet, joilla maahanmuuttajien määrä on noussut keskimääräistä korkeammaksi, menettävät kantaväestöä ulosmuutto ylittää sisään muuttaneiden määrän Kantaväestön nettomuuttovirrat suuntautuvat kohti alhaisemman vieraskielisten osuuden alueita Kuva. Lähtö- ja tulomuuttajien yhteenlaskettu määrä pääkaupunkiseudun kaupunginosissa, joilla vieraskielisten osuus ylitti 20 prosenttia Katja Vilkama, 2011

16 Muuttoliikkeen alueellinen rakenne pääkaupunkiseudulla Vilkama / Kaupunkimittausosasto, Helsinki 099/2010 Seudun sisäinen muuttoliike tuottaa asuinalueiden etnistä eriytymistä Katja Vilkama, 2011

17 Tulos 4: Julkinen palvelujärjestelmä on vaikeuksissa tilanteen kanssa Tulos näkyy koululaisten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimistulosten vastaavassa alueellisessa eriytymisessä sekä siinä, kuinka väestön vältettävissä oleva kuolleisuus vaihtelee alueellisesti. Positiivisen diskriminaation ohjelmista huolimatta näyttäisi siis, että ainakin koulutusjärjestelmä ja terveydenhuolto on vaikeuksissa eriytymisen tulosten kanssa.

18 Lapsiköyhyys pääkaupunkiseudulla v ,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 Espoo Helsinki Vantaa Koko maa 4,0 2,0 0,0 Pienituloisuus: Pienituloisiksi on määritelty ne asuntokunnat, joiden ekvivalentti tulo (=käytettävissä oleva rahatulo OECD-kulutusyksikköä kohden) jää pienemmäksi kuin 60 prosenttia kaikkien asuntokuntien mediaanitulosta. Lasten pienituloisuus: Alle 18-vuotiaat lapset, jotka asuvat em. pienituloisissa asuntokunnissa.

19 MetrOP - Educational outcomes and health of children in the differentiating Helsinki Metropolitan Area (ennakkotuloksia) (Matti Rimpelä, Arja Rimpelä, Hannu Oja, Lotta Alho; Mari Vaattovaara, Venla Bernelius; Sirkku Kupiainen, Jarkko Hautamäki, Airi Hautamäki; Jorma Kuusela; Sakari Karvonen. Timo Kauppinen, Timo Ståhl, Vesa Saaristo)

20 Proportion (%) of daily smokers 8 th and 9 th graders by school Comprehensive schools Helsinki Metropolitan area School Päivittäin tupakoivien oppilaiden %-osuus 2%-30% School Health Promotion Survey %

21 Proportion (%) of 8 th -9 th graders with moderate or severe depression by school Comprehensive schools in Helsinki Metropolitan area School Keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta potevien oppilaiden %- osuus 5%-27% % School Health Promotion Survey

22 Daily smoking % among 8th-9th graders by school success 60,0% 50,0% 40,0% 30,0% 20,0% Girl Boy 10,0%,0% < Low School Success of Children Excellent

23 Tulokset muistuttavat aiempien brittiläisten tutkimuksen tuloksia (esim. Willis 1982), joissa kuvataan sitä, kuinka lasten tausta välittyy huonoksi koulumenestykseksi ja huono-osaisuus muuttuu tätä kautta ylisukupolviseksi.

24 Uusi kehitysvaihe? Alueellinen eriytyminen ei poistu noususuhdanteiden oloissa eikä enää liity vain toimialarakenteen muutokseen (ja sen hallinnointiin). Eriytyminen on alkanut perustua myös väestön sisällä kasvaneisiin jakoihin, siihen että ihmiset näiden tuloksena ovat alkaneet välttää toisiaan, ja suunnistavat seudulla tämän mukaan. Tämä merkitsee, että eriytyminen on saanut selvästi itseään ruokkivan luonteen. Nyt kysymys on jo segregaatioprosesseista käsitteen vahvassa mielessä.

25 Yhteenveto empiirisistä tutkimuksista (1) Huono-osaisuuden alueellinen kasautuminen syventää ja vaikeuttaa huono-osaisuutta (ja sen hoitamista). (2) Perheellinen keskiluokka pyrkii välttämään ja väistämään alueita, joilla asuu pysyvästi syrjäytyneitä ja/tai etnisiä vähemmistöjä. (3) Jälkimmäinen syventää ja laajentaa ensin mainittua ongelmaa. (4) Palvelujärjestelmä ei pysty tasoittamaan seurauksia.

26 Kysymys kaupunkipolitiikan järkevästä hoitamisesta tällaisissa oloissa pitää asettaa uudestaan. A) Yhteisvastuullinen asuntopolitiikka? B) Maakuntakaava

27 Kysymys kuntarakenteen uudistamisesta

28 Aluksi: kansainvälinen näkökulma Emme tiedä yhtään länsimaista kaupunkia, jossa metropolisoitumiseen liittyviä kysymyksiä olisi ratkaistu suurkunnan luomisen kautta. Myös seutuhallinnon rakentaminen on hyvin harvinaista. Miksi? Paul Kantor: Varieties of city regionalism and the quest for political cooperation: a comparative perspective. Urban Research & Practice, Vol.1. No.2, July

29 Amsterdam informal network of 36 municipalities Canton of Zurich, the number of municipalities has not changed for about 50 years and still stands at 171. The official cooperation structure for Munich is the Planning Region of Munich. 186 municipalities and 8 counties are compulsory members. Munich s Planning Region is the largest and economically strongest of 18 regions in Bavaria

30 theorists are correct about the importance of regional politics, but wrong about the importance of intergovernmental cooperation. Local governments have other ways of pulling together for compelling metropolitan-wide objectives. This is done through processes of mutual political cooperation institutionalized systems of mutual adjustment. [Different-MK] varieties of political coordination among cities empower them to act regionally without much govermental innovation. (yhteenvedon ydin, s. 111).

31 Major attempts to create metro-wide approaches have occurred in many places since the 70 s in Western Europe [France, the Netherlands, Italy MK], but all have failed. (mt., 113) Siis kilpailukykyisimmät länsimaiset metropolit toimivat menestyksellisesti jonkinlaisen verkostoituneen yhteistyörakenteen puitteissa. Havainto sopii uudempiin taloustieteellisiin teorioihin siitä, kuinka urbaani taloudellinen dynamiikka rakentuu pikemminkin moninaisuuden, verkostoituneisuuden ja joustavuuden kuin suurten, keskitettyjen organisaatioiden varaan (Gordon 2009).

32 Kantorin yhteenveto muista länsimaista jatkuu: While it is true that the power to impose regional solutions that require political cooperation among local governments exists when higher level governments dominate, the will to use this power for such purposes cannot be assumed (mt., 125). Suomessa on tältä osin erikoinen poliittinen kulttuuri: täällä tällainen tahto on voimakkaana olemassa. Tässä suhteessa Suomi on siis poikkeus länsimaiden joukossa. Miksi?

33 Risto Alapuro (prof.emeritus): Ulkoinen ja sisäinen suomalaisen poliittisen kulttuurin ja konsensuksen pitkä linja. Helsingin yliopisto, jäähyväisluento, Kansakunnan taistelu itsemääräämisoikeuden puolesta (-1989) on ollut poikkeuksellisen raskas ja vaikea (Venäjä/NL), ja tämä on näkynyt siinä, että valtion asema kansakunnan sisällä on määrittynyt poikkeuksellisesti (ajaa yleistä etua, kansakunnan ja kansan puolesta, luo integraatiota, tasoittaa eroja, ja tätä kautta luo sitä kansakuntaa, jota puolustetaan).

34 Kysymys - Mitä yhdistymisellä/yhdistymättömyydellä pyritään saavuttamaan?

35 Mitä oletettu seuturakenteen muutos toisi mukanaan? Mitä olisi pitänyt tehdä toisin? Mistä pitäisi päästä eroon? Mistä löytyisi viisaampi näkemys? Konkreettisesti: Mitä kiellettäisi? Mitä uutta haluttaisiin edistää? Mikä on se paha, mikä uusilla ratkaisuilla poistuisi? Tulokseksi tulee todennäköisesti yksittäisiä konkreettisia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa niihin erityisesti kohdistuvalla pohdinnalla ja yhteistyöllä

36 Lopuksi Seudun kehitystä leimaa segregaatiokehityksen käynnistyminen. Teemaa koskevassa keskustelussa ei ole esitetty yhtään sellaista ratkaisua tai ajatusta, joka voisi olla toimiva. Yhteisvastuullinen seudullinen asuntopolitiikka ajaa lähinnä Helsingin taloudellis-hallinnollisia etuja tavalla joka syventäisi ongelmaa. Uudenmaan maakuntakaavan laadinnassa seudun muut kunnat puolustavat etujaan tavalla, joka minimoi muutokset.

37 Epilogi On jopa vaarallista, jos jokin kentän yksittäinen toimija (Helsinki) ottaa oikeudekseen määritellä yleisen edun muiden ylitse ja ohi toisten toimijoiden ja niiden ihmisten, joita se koskee. - Itsemääräämisoikeudella (suvereniteetti) on keskeinen rooli länsimaisissa sivistysyhteiskunnissa - Hallinto lähemmäs eriytyvissä oloissa olevia ihmisiä ja neuvottelun ja demokratian kautta päätöksiin

38 Paikalliset erityisintressit on nähtävä myös potentiaalina kaupunkiseudun elinvoimana eikä niitä, ongelmallisuuksista huolimatta, tule hävittää - pikemminkin vaalia