Eriytymisestä Helsingin seudulla: uusi kehitysvaihe. Matti Kortteinen & Mari Vaattovaara
|
|
- Päivi Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Eriytymisestä Helsingin seudulla: uusi kehitysvaihe Matti Kortteinen & Mari Vaattovaara
2 Johdanto Matti Kortteinen & Mari Vaattovaara: Pääkaupunkiseudun kehityssuunta on kääntynyt. Yhteiskuntapolitiikka lehti v Tarjolla oli kolme erilaista, vaihtoehtoista tulkintaa: suhdannetulkinta, rakennetulkinta, segregaatioon liittyvä tulkinta. Empiirinen seuranta: eriytymisen syventyminen myös nousun oloissa liittyi siihen, kuinka toimialarakenteen uudensuuntainen muutos (ICT) alueellistui vinosti, ja kuinka tämä resonoi yhteen pääkaupunkiseudun kuntien hallinnollispoliittisten erojen kanssa.
3 Vielä v. 2006/2007 oli kiivas julkinen keskustelu siitä, onko Helsingin seudun alueellinen eriytyminen kuvatulla tavalla syventymässä vai ei. Nyt tämä aiempi tuloksemme otetaan (yleisin piirtein) hyvin laajasti ja itsestään selvästi lähtökohdaksi siinä keskustelussa, jossa pohditaan seudun hallinnon kehittämistä. Myös tämä hallintoa korostava ajatus on aiempien tutkimustemme nojalla luonteva (vrt. kehityksen rakenteellinen perusta, ajatus tasoittamistyöstä ao. rakenteita muuttamalla).
4 Empiirinen seuranta on tämän jälkeen jatkunut ja tuottanut uusia tuloksia: sen mukaan mitä nyt tiedämme, elämme jo uutta kehitysvaihetta, jossa on vakavia perusteita väittää segregaatiokehityksen käynnistyneen. Tuloksena myös hallinnon ja politiikan keinot on syytä avata ja harkita uudestaan. Esitän kolme tutkimustulosta mahdollisimman lyhyesti ja pohdin lopuksi niiden merkitystä.
5 Kaksi huomautusta: (1) kaikki seuraavassa esitettävät tulokset perustuvat kovaan kvantitatiiviseen näyttöön (väestötilastojen tai suurten edustavien otosten analyysiin); (2) tulkinta on sillä tavalla uusi, että sitä ei tällä tavalla ei ole julkaistu eikä esitelmöity vielä missään tätä aiemmin.
6 Tutkimustulos 1: Sosiaaliset olot Helsingin kunnallisessa vuokra-asumisessa ovat yksi rakenteellisen työttömyyden perusta Onko huono-osaisuuden alueellisella kasautumisella väliä? Haittaako se huono-osaisten hyvinvointia? Kauppinen, Timo M. & Matti Kortteinen & Mari Vaattovaara: Pääkaupunkiseudun lamatyöttömien myöhemmät ansiotulot - iskikö lama kovemmin korkean työttömyyden alueilla? (Yhteiskuntapolitiikka 4/09) Sama tulossa ulos englanniksi alan johtavassa eurooppalaisessa tiedelehdessä (Urban Studies 2010/2011).
7 Taulukko 1. Asuinalueen työttömyysasteen yhteys lamatyöttömien vuosien ansiotuloihin ja vakioivien muuttujien lisäysten vaikutukset yhteyteen. Sukupuoli, ikä ja Kaikki tausta- Vakioimaton yhteys asuinkunta vakioitu tekijät vakioitu Työttömien Tulojen Tulojen Tulojen väestöosuus suhde- 95 prosentin suhde- 95 prosentin suhde- 95 prosentin 1995, % luku luottamusväli luku luottamusväli luku luottamusväli 3,4-9,0 1,00 1,00 1,00 9,1-10,3 0,92 (0,72-1,18) 0,80 (0,65-0,98) 0,94 (0,77-1,13) 10,4-12,8 0,86 (0,68-1,10) 0,69 (0,57-0,85) 0,89 (0,74-1,08) 12,9-15,9 0,67 (0,53-0,85) 0,49 (0,40-0,60) 0,73 (0,60-0,88) 16,0-22,2 0,60 (0,47-0,76) 0,44 (0,36-0,53) 0,70 (0,58-0,85)
8 Korkean työttömyysasteen alueilla asuneiden lamatyöttömien myöhempi työmarkkinamenestys on muita heikompi, vaikka kaikki yksilölliset, työmarkkinamenestykseen vaikuttavat seikat vakioidaan (Kauppinen ym. 2009). Tämä aluevaikutus ilmenee kun työttömyysaste ylittää 13 prosentin rajan. Helsingin kunnallisessa vuokraasumisessa työttömyysaste on pysyvästi tätä korkeampi (Lankinen 2005). Ison edustavan kyselytutkimuksen (Syreeni, N=10 000) mukaan vaikutusyhteys kulkee mm. raskaan juomisen, tupakanpolton ja huonon terveyskäyttäytymisen kautta (Kunnas 2011).
9 Tulkinta: korkean työttömyyden alueilla työttömät hakeutuvat toistensa seuraan; tästä syntyy ns. kadunkulmien yhteisöjä (White 1942); nämä vaikuttavat haitallisesti sekä huono-osaisten terveyteen että heidän myöhempään työmarkkinamenestykseensä. Tästä syntyy huono-osaisuutta, joka on aiempaa syvempää ja vaikeammin hoidettavissa (vrt. rakenteellinen työttömyys).
10 Tulos 2: Kantaväestön sosioekonomiset erot ovat paikoin kasvaneet niin suuriksi, että eri väestökerrokset suunnistavat eroon toisistaan Turvattomuuden tunne nousi nopeasti 1990 luvun alussa keskeiseksi asuinympäristöön liittyväksi ongelmaksi (Kortteinen 2010). Kriminologit ovat ihmetelleet ilmiön taustaa: koettu turvattomuus ei näytä selittyvän poliisin tietoon tulleen rikollisuuden vaihtelulla (mt.). Kaupunkitutkimuksen keinoin ilmiölle kuitenkin löytyy selkeä perusta: asukkaiden kokema turvattomuus alueellisena ilmiönä vaihtelee miesten työllisyysasteen mukaan.
11 TURVATTOMUUDEN KOKEMINEN OMALLA ASUINALUEELLA 2003 JA 2006 PERUSPIIREITTÄIN (Tuominen 2010) Turvallisimmiksi koetut alueet (7 kpl) Turvattomimmiksi koetut alueet (6 kpl)
12 Graph 1: Age-standardized male employment rate in the Helsinki Capital Region in 2003/2007
13 Sama sosiaalinen elämä, joka syventää ja pitkittää huono-osaisten huono-osaisuutta (vrt. edellä), synnyttää työssäkäyvässä väessä turvattomuuden tunnetta. Tämä puolestaan on merkitsevällä tavalla yhteydessä muuttohalukkuuteen, ennen muuta lapsiperheiden keskuudessa (Kortteinen & Tuominen & Vaattovaara 2005). Reunoille pyrkivät kotitaloudet eroavat muista sitä kautta, että toivovat muita enemmän sosioekonomisesti homogeenisempiä, rauhallisia alueita (Santavuori 2009).
14 Tulos 3: Valkoinen pako on alkanut Valkoisella paolla viitataan eurooppalaisessa tutkimuskeskustelussa siihen, että kantaväestön lapsiperheiden ja parempiosaisten poismuutto tahtoo käynnistyä sen jälkeen kun etnisten vähemmistöjen osuus on ylittänyt jonkin kynnysarvon. Ruotsissa on todettu, että tätä rajaa ei voi yksikäsitteisesti paikantaa, mutta n. 20 prosentin kynnyksestä on keskusteltu paljon (Andersson 2002). Maltillinen maahanmuuttopolitiikka yhdessä sosiaalisen sekoittamisen kanssa on hidastanut ilmiön syntyä meillä.
15 Valmistumassa oleva väitöstutkimus Hgin yliopiston maantieteen laitoksella osoittaa, että valkoinen pako on alkanut myös täällä (Vilkama Katja 2011, ks. ohessa).
16 Asuinalueiden etninen eriytyminen pääkaupunkiseudulla Tarkasteltuna vieraskielisten osuuden mukaan, luokkarajat vuoden 2009 painotetun keskiarvon ja keskihajonnan perusteella (Katja Vilkama, 2011)
17 Muuttoliikkeen alueellinen rakenne pääkaupunkiseudulla Vilkama / Kaupunkimittausosasto, Helsinki 099/2010 Seudun sisäinen muuttoliike tuottaa asuinalueiden etnistä eriytymistä Katja Vilkama, 2011
18 Kantaväestön muuttoliikkeessä alueellinen hierarkia Alueet, joilla maahanmuuttajien määrä on noussut keskimääräistä korkeammaksi, menettävät kantaväestöä ulosmuutto ylittää sisään muuttaneiden määrän Kantaväestön nettomuuttovirrat suuntautuvat kohti alhaisemman vieraskielisten osuuden alueita Kuva. Lähtö- ja tulomuuttajien yhteenlaskettu määrä pääkaupunkiseudun kaupunginosissa, joilla vieraskielisten osuus ylitti 20 prosenttia Katja Vilkama, 2011
19 Kolme esimerkkialuetta Yksittäisissä kaupunginosissa muutos näkyy vieraskielisten osuuden kasvuna kolme esimerkkiä Kantaväestön määrä on kutistunut muuttotappion seurauksena ja maahanmuuttajien määrä ja osuus ovat kasvaneet muuttovoiton ja syntyvyyden seurauksena asuinalueiden erot voimistuvat, maahanmuuttajien asumiskeskittymät tiivistyvät Katja Vilkama, 2011
20 Herkimpiä lähtemään ovat lapsiperheet ja hyvätuloiset, mikä merkitsee, että kehitys syventää huono-osaisuuden alueellista kasautumista (seurauksineen, vrt. edellä).
21 Yhteenveto ja keskustelu Uusi kehitysvaihe? Alueellinen eriytyminen ei poistu noususuhdanteiden oloissa eikä enää liity vain toimialarakenteen muutokseen (ja sen hallinnointiin). Eriytyminen on alkanut perustua myös väestön sisällä kasvaneisiin jakoihin, siihen että ihmiset näiden tuloksena ovat alkaneet välttää toisiaan, ja suunnistavat seudulla tämän mukaan. Tämä merkitsee, että eriytyminen on saanut selvästi itseään ruokkivan luonteen. Nyt kysymys on jo segregaatioprosesseista käsitteen vahvassa mielessä.
22 Tässä on kolme puolta. (1) Huono-osaisuuden alueellinen kasautuminen syventää ja vaikeuttaa huono-osaisuutta (ja sen hoitamista). (2) Perheellinen keskiluokka pyrkii välttämään ja väistämään alueita, joilla asuu pysyvästi syrjäytyneitä ja/tai etnisiä vähemmistöjä. (3) Jälkimmäinen syventää ja laajentaa ensin mainittua ongelmaa.
23 Muutoksella on historiallista merkitystä. Olemme pitkään eläneet yhteiskunnassa, jossa luokkaeroista puhuminen on ollut vanhakantaista (vrt. Helsingin varhainen jakautuminen). Sosioekonomisista ryhmistä puhuminen on viitannut tilanteeseen, jossa erot ovat pieniä, asteittaisia, ja niitä kuvataan tekemällä tilastollisia (osin keinotekoisia) jakolinjoja. Nyt on syntynyt uusia, reaalisia, arjen tasolla vaikuttavia jakolinjoja jotka perustuvat siihen, kuinka ihmiset luokittavat, tulkitsevat ja välttävät toisiaan.
24 Toinen näkökulma muutoksen sisällön valottamisessa: kysymys kaupunkipolitiikan järkevästä hoitamisesta. Kaksi esimerkkiä muutoksen merkityksestä. Kysymys sosiaalisesta sekoittamisesta täytyy avata ja pohtia uudestaan: jos pystyisimme luomaan sellaisen uuden alueen, jolla asutettaisiin kaikki, tulokseksi ei syntyisi (tavoitteen mukaisesti) väestöryhmien rajat ylittävää sosiaalista integraatiota vaan paikallinen segregaatiomoottori.
25 Toinen esimerkki uudesta haasteesta: kun huonoosaisuuden alueellinen kasautuminen heikentää huonoosaisten hyvinvointia (vrt. edellä), ei voida ajatella, että ongelma olisi mahdollista ratkaista sitä kautta, että huono-osaisuus hajasijoitetaan seudun reunoille (vrt. yhteisvastuullinen seudullinen asuntopolitiikka). On vahvaa näyttöä siitä, että tuettuun asumiseen liittyvä huono-osaisuus on sitä vaikeampaa ja syvempää mitä kauempana seudun reunoilla se sijaitsee (Vaattovaara ym. 2009, tutkimus Peltosaaren kaupunginosasta Riihimäellä).
26 Kauempana sijaitsevat huono-osaistuneet alueet putosivat 1990 luvun alun lamassa mutta ne eivät ole päässeet lainkaan mukaan uuden nousun nosteeseen (Vaattovaara ym. 2010). Tässä ne eroavat lähempänä kasvukeskuksen ydintä olevista vastaavista alueista.
27 Huono-osaisuuden hajasijoittaminen seudun reunoille (esim. sellaisen seudullisen asuntopolitiikan kautta, jossa kaikilla on velvollisuus tuottaa tasasuuruinen osuus ARA tuotantoa) voi keventää keskuskunnan taakkaa mutta ei suinkaan ratkaise segregaatioongelmaa vaan hyvinvointinäkökulmasta syventää sitä. On tuskin tarkoituksenmukaista monistaa peltosaaria seudun reunoille. Iso haaste on siinä, mikä tällaisessa tilanteessa olisi viisasta.
28 Epilogi Ekotehokkaasti uudistuva yhdyskunta (ECODRIVE). Tapaustutkimus Peltosaaresta, lähiöstä metropolin reunalla (2010). Helsingin seudun metropolisoituminen ja hyvinvointierot vuosina Kohteena koko Helsingin seutu (ynnä Lahti), otos alueellisesti ositettu (n ). New urban poverty and the renovation of prefabricated high-rise suburbs in Finland (PREFARE). Kohteena koko maan lähiöt (sama lomake, vertailuasetelma leviää ylitse koko maan, fokuksena peruskorjaus ja sosiaaliset ongelmat).
29 Nordic welfare states and the dynamics and effects of ethnic residential segregation (Nodes). Vertaileva analyysi pohjoismaista (asuntopoliittiset erot ja niiden merkitys). Asiakaslähtöiset kaupunkiympäristöjen turvallisuusratkaisut (AATU). Tutkimus Tikkurilan seudun turvallisuusongelmista. Ilmastonmuutoksen ja maankäytön yhteisvaikutukset kaupunkiympäristössä (VACCIA). Tutkimus ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden välisestä yhteydestä.
30 Yhteenlaskettuna kymmenet ihmiset (STRUTSI) työskentelevät teeman kanssa ohjatusti lähivuosien aikana. Uuden, toteutuneen rahoituksen kokonaismäärä on päälle 2 miljoonaa euroa, haussa lisäksi reilu miljoona.
"Lähiöt, segregaatio ja kuntarakenteen uudistaminen? Mari Vaattovaara
"Lähiöt, segregaatio ja kuntarakenteen uudistaminen? Mari Vaattovaara Rakenne Kaupunkisuunnittelun suurin haaste Eriytymisestä segregaatioon kaksi kehitysvaihetta Kysymys kuntarakenteen muutoksista Kaupunkisuunnittelun
LisätiedotSyrjäytymisestä ja sosiaalisesta eheydestä metropoliseudulla MATTI KORTTEINEN, HELSINGIN YLIOPISTO
Syrjäytymisestä ja sosiaalisesta eheydestä metropoliseudulla MATTI KORTTEINEN, HELSINGIN YLIOPISTO Sisällys Metropoliseudun työssäkäyntialueesta Ongelman kaksinapaisuus: keskusta ja reunat Huono-osaisuuden
LisätiedotTäydennysrakentamine n: tausta, ongelma, suositus Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto
Täydennysrakentamine n: tausta, ongelma, suositus Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Yhteiskunnallinen tausta Lähiö (korkea ja tiivis asuinalue, keskellä omaa viheraluettaan)
LisätiedotSegregaation aika: Pääkaupunkiseudun kehitys Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto
Segregaation aika: Pääkaupunkiseudun kehitys 1990-2010 Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Johdanto Matti Kortteinen & Mari Vaattovaara: Segregaation aika. Yhteiskuntapolitiikka80
LisätiedotMistä johtuu lähiöiden huono maine? Matti Kortteinen, Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto
Mistä johtuu lähiöiden huono maine? Matti Kortteinen, Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Esipuhe Olen ollut alalla vsta 1978 lähtien (Kortteinen: Lähiö. Tutkimus elämäntapojen muutoksesta.
LisätiedotMiten määräaikaiset vuokrasopimukset vaikuttaisivat yhdyskuntarakenteesee n? Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto
Miten määräaikaiset vuokrasopimukset vaikuttaisivat yhdyskuntarakenteesee n? Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Johdanto Tarkastelen otsikon kysymystä siitä näkökulmasta,
LisätiedotEtninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta
Etninen segregaatio Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Timo Kauppinen 12.9.2016 On karttatietoa sekä tietoa segregaation tasoista, jonkin verran tietoa ajallisesta kehityksestä Jonkinlaista tietoa
LisätiedotASUINALUEIDEN ERIYTYMINEN. Mari Vaattovaara Helsingin yliopisto Kaupunkitutkimusinstituutti
ASUINALUEIDEN ERIYTYMINEN Mari Vaattovaara Helsingin yliopisto Kaupunkitutkimusinstituutti Suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamisen peruskivi on ollut asuntopolitiikka Pyrkimys turvata kaikille hyvän
LisätiedotUUSI KAUPUNKIKÖYHYYS JA LÄHIÖIDEN PERUSKORJAUS
UUSI KAUPUNKIKÖYHYYS JA LÄHIÖIDEN PERUSKORJAUS SUOMEN AKATEMIA ASU-LIVE-akatemiaohjelman päätösseminaari Helsingin Messukeskus, Helsinki, 22.10.2015 Mats Stjernberg, tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto
LisätiedotUrbaani moninaisuus ja sosiaalinen koheesio: Koheesion toteutumisedellytykset sekoitetuilla alueilla ja sosiaalisen sekoittamisen parhaat käytänteet
Urbaani moninaisuus ja sosiaalinen koheesio: Koheesion toteutumisedellytykset sekoitetuilla alueilla ja sosiaalisen sekoittamisen parhaat käytänteet Prof. Mari Vaattovaara KatuMetro -seminaari FT Venla
LisätiedotKoti lähiössä katsaus viimeaikaiseen tutkimukseen
Koti lähiössä katsaus viimeaikaiseen tutkimukseen ARA-päivät 14.1.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Lähiöt asuinpaikkoina - 20 % suomalaisista asuu lähiössä - Kolmannes kerrostaloasunnoista lähiöissä
LisätiedotTutkimuksen lähtökohdat
Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista
LisätiedotAsuinalueiden erilaistumisen tunnistaminen ja eriytymisen indikaattorit
Asuinalueiden erilaistumisen tunnistaminen ja eriytymisen indikaattorit Katja Vilkama & Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Tiekartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari 10.2.2015
LisätiedotMuutot pois pienituloisilta alueilta: onko etnisten ryhmien välillä eroja?
URMI KAUPUNKIANALYYSI IV Helsinki 25.1.2018 Maria Vaalavuo & Timo M. Kauppinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Muutot pois pienituloisilta alueilta: onko etnisten ryhmien välillä eroja? Edellisessä URMI-kaupunkianalyysissämme
LisätiedotOngelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto
Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Näyttämö OLEMME NUORIA JA NOPEASSA LIIKKEESSÄ Vasta vuonna 1970 ylitettiin 50% raja Nyt
LisätiedotKaupunkiseutujen segregaatio
Kaupunkiseutujen segregaatio JULMA-hankkeen tuloksia 3.12.2015 Jukka Hirvonen, Aalto-yliopisto 1 Esityksen sisältö 1 Segregaatio ja sen mittaaminen 2 Vieraskielinen väestö ja sen kasvu 3 Vieraskieliset
LisätiedotYhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto
Yhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Sisältö Lähiöiden kehittäminen kansallisena kysymyksenä Synty,
LisätiedotAsuinalueiden eriytymiskehityksestä ja kehityksen seurannasta
Asuinalueiden eriytymiskehityksestä ja kehityksen seurannasta Katja Vilkama, Erikoistutkija, Helsingin kaupungin tietokeskus Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari 29.10.2013 Esityksen runko Osa I:
LisätiedotRakennuskannan kehitys ja sosioekonominen eriytyminen
Rakennuskannan kehitys ja sosioekonominen eriytyminen 30.11.2016 Jaakko Sorri Tohtorikoulutettava Rakennustuotannon ja talouden yksikkö Janus-lehden teemanumerossa 4/2016 julkaistavan artikkelin esittely
LisätiedotAsuinalueiden etninen eriytyminen pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Espoossa
Asuinalueiden etninen eriytyminen pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Espoossa Katja Vilkama Erikoistutkija, Helsingin kaupungin tietokeskus Espoon kaupungin monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous
LisätiedotAsuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa
Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa Teemu Kemppainen (Helsingin yliopisto) teemu.t.kemppainen(at)helsinki.fi Esitys: teemunsivu.wordpress.com Kriminologian ja oikeuspolitiikan
LisätiedotSegregaatiosta ja sen inhimillisestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä
Segregaatiosta ja sen inhimillisestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä Huono-osaisuus kasautui aiemmin yksittäisiin kortteleihin ja taloihin, mutta viime aikoina se on eriytynyt alueellisesti laajemmin.
LisätiedotNormit ja naapurusto Metropolialueella:
Normit ja naapurusto Metropolialueella: Mitä monitieteinen tarkastelu kertoo nuorten ja koulujen alueellisista oloista? Venla Bernelius MetrOP-seminaari Kuvat: KSV, Wikipedia venla.bernelius@helsinki.fi
LisätiedotUusi kaupunkiköyhyys ja lähiöiden peruskorjaus: esimerkkitapauksia ja tutkimushanke
Uusi kaupunkiköyhyys ja lähiöiden peruskorjaus: esimerkkitapauksia ja tutkimushanke Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin ylopisto New urban poverty and the renovation of prefabricated
LisätiedotTurvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa
Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen
LisätiedotKaupunkipolitiikkaa etsimässä
Keskustelutilaisuus alue- ja kaupunkipolitiikasta Vasemmistoliiton aluepoliittinen ryhmä ja eduskuntaryhmä Eduskunta 20.4.2017 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Kaupunkipolitiikkaa etsimässä Aluekehityksen
LisätiedotMistä mellakat nousevat?
Mistä mellakat nousevat? Ja kuinka tutkia sitä meillä? Ma# Kor(einen 15.5. 2014 Esipuhe Lähiömellakat ja asiantun3juu4a koskeva kysyntä suurta, tarjonta niukkaa. Esitän seuraavassa suunnitelman tutkimuksesta,
LisätiedotMuuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun muuttovirtojen rakenteet ja taustatekijät
Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla Muuttovirrat eriyttävät pääkaupunkiseudun asuinalueita niin, että osasta asuinalueita on tullut läpikulkupaikkoja, joille muuttaa pienituloisia
LisätiedotKAUPUNKIEN UUSI TULEMINEN
KAUPUNKIEN UUSI TULEMINEN Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Johtaja, kaupunkitutkimuksen ja suunnittelun maisteriohjelma (HY & AALTO) Helsingin yliopisto Kolme huomiota Suomen tutkitusti
LisätiedotASUMISEN ARVOSTUKSET
LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 10.11.2015 ASUMISEN ARVOSTUKSET AIKUISTEN ASUINALUEKOKEMUKSIA ESPOOSTA JA LAHDESTA KATRI KOISTINEN / KULUTTAJATUTKIMUSKESKUS LIISA PEURA-KAPANEN / KULUTTAJATUTKIMUSKESKUS KATI HONKANEN
LisätiedotTIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku
TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden
LisätiedotAsuntopolitiikka seuduilla ja sen tulevaisuus. Mari Randell
Asuntopolitiikka seuduilla ja sen tulevaisuus Mari Randell Miksi asuntopolitiikkaa tarvitaan jatkossakin ja miten asuntopolitiikkaa ohjelmoidaan? Mitä uutta maakuntauudistus ja muut isot uudistukset tuovat
LisätiedotTyöikäisen väestön alueellinen eriytyminen synnyinmaan ja tulotason mukaan suurilla kaupunkiseuduilla
URMI KAUPUNKIANALYYSI I.4.17 Timo M. Kauppinen & Maria Vaalavuo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työikäisen väestön alueellinen eriytyminen synnyinmaan ja tulotason mukaan suurilla kaupunkiseuduilla Väestörakenteen
LisätiedotSosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys
Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys Erikoistutkija Paula Saikkonen & Tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen Sosiaalipolitiikan tutkimus, THL Tampere 20.9.2018 Sosiaalinen kestävyys: asuminen, segregaatio
LisätiedotSomalien ja venäläisten näkökulma
Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten
LisätiedotKolmas sektori mukana rakentamassa sosiaalisesti kestävää kaupunkia. Farid Ramadan
Kolmas sektori mukana rakentamassa sosiaalisesti kestävää kaupunkia Farid Ramadan 6.6.2019 Malminkartano Sijaitsee Länsi-Helsingissä, noin 8500 asukkaan kaupunginosa. Keskitulot noin 20% pienemmät kuin
LisätiedotErilaisuusindeksi segregaation mittarina tietopohjan vaikutuksen tarkastelua
Erilaisuusindeksi segregaation mittarina tietopohjan vaikutuksen tarkastelua Jukka Hirvonen / Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitutkimuksen päivät Työryhmä: Kaupunginosien aika 28.4.2017 Esityksen
Lisätiedot14 Koulun oppilasmäärän, maahanmuuttajien suhteellisen määrän ja erityisopetuksen määrän yhteys toisen asteen koulutusvalintaan
14 Koulun oppilasmäärän, maahanmuuttajien suhteellisen määrän ja erityisopetuksen määrän yhteys toisen asteen koulutusvalintaan Jaana Minkkinen & Pirjo Lindfors Alueen väestöpohjan huomioiminen on yksi
LisätiedotTilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta
Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastokeskus 19.4.2007 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori paavo.okko@tse.fi Näkökulmia aluetietoon Tutkimus Aluekehittäminen/alueintressin
LisätiedotMediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä
Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä
LisätiedotAsuntokysymys metropolialueella. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto
Asuntokysymys metropolialueella Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Neljä huomiota - Kaupunkiseutujen kehittämisen ja suunnittelun olennaisista ulottuvuuksista - Strategiaprosessista
LisätiedotTiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta
Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183
LisätiedotHYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon
LisätiedotOngelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen
Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen Luennon sisältö Johdanto Lahti kymmenen suurimman kaupungin joukossa Onko segregaatio Lahdessa ongelma? Lahden
LisätiedotASUMINEN OSANA HYVINVOINTIA. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Kaupunkitutkimusinstituutti Helsingin yliopisto
ASUMINEN OSANA HYVINVOINTIA Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Kaupunkitutkimusinstituutti Helsingin yliopisto SUOMALAISEN HYVINVOINTIVALTION RAKENTAMISEN PERUSKIVI ON OLLUT ASUNTOPOLITIIKKA
LisätiedotTyömarkkinat, sukupuoli
Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen
LisätiedotKaupunkitutkimuksen päivät Turku 25.4.2013 Elävä esikaupunki tutkimushanke 2011-2013
Kaupunkitutkimuksen päivät Turku 25.4.2013 Elävä esikaupunki tutkimushanke 2011-2013 Asuinalueiden eriytymiskehitys pääkaupunkiseudulla Hannu Kytö Elävä esikaupunki -tutkimushankkeen aihealueet ja työpaketit
LisätiedotNäin sen näen Paikallinen näkökulma mediaan. Kuntakoulutus Helsinki
Näin sen näen Paikallinen näkökulma mediaan Kuntakoulutus 12.9.2012 Helsinki Väestönmuutos 250 x 250 m ruuduittain v. 2000 2009 V. 2000-2009 väestönkasvu hajautui koko seudulle, pääkaupunkiseudun vanhat
LisätiedotMuuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen
Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan
LisätiedotAlueellisen eriytymisen kustannukset
Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Alueellisen eriytymisen kustannukset näkökulmia segregaatiokeskusteluun Miksi alueet eriytyvät? Eriytymisen ongelmat Alueellinen eriytymisen
LisätiedotParas kaupunkikirjoitus 2013. Kaupunkitutkimuksen päivät 5 6.5.2014, Helsinki
Paras kaupunkikirjoitus 2013 Kaupunkitutkimuksen päivät 5 6.5.2014, Helsinki Palkinnon kriteerit Palkinto on perustettu edistämään kaupunkitutkimusta ja saamaan sille huomiota. Artikkelilta edellytetään,
LisätiedotVäestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotLähiöt asuinalueina Tuloksia ja pohdintaa sosiaalisen järjestyksen näkökulmasta
Lähiöt asuinalueina Tuloksia ja pohdintaa sosiaalisen järjestyksen näkökulmasta teemu.t.kemppainen@helsinki.fi teemunsivu.wordpress.com Teemu Kemppainen (HY) Pe 8.4.2016 Helsingin kaupungin tietokeskus
LisätiedotSosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla
Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten
LisätiedotKulttuurinen näkökulma kaupunkisuunnittelussa
Kulttuurinen näkökulma kaupunkisuunnittelussa Maahanmuuttajat metropolissa Asumisen keskittymä vai ei? Kimmo Lapintie Yhdyskuntasuunnittelun professori Biopoliittisesta kulttuuriseen ja posthumanistiseen
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
LisätiedotPääkaupunkiseudun lamatyöttömien myöhemmät ansiotulot: iskikö lama kovemmin korkean työttömyyden alueilla?
artikkelit Pääkaupunkiseudun lamatyöttömien myöhemmät ansiotulot: iskikö lama kovemmin korkean työttömyyden alueilla? Timo M. Kauppinen & Matti Kortteinen & Mari Vaattovaara Asuinalueiden väliset erot
LisätiedotTyöllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista
Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista Työllisyysaste koulutusasteittain Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus 25-39-vuotiaista Uudenmaan ja muun Suomen kehityksen eroja Toimeentulotuen
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/2014
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 6/214 [1] Syntyneet Tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotPIENI- JA SUURITULOISET ASUVAT AIEMPAA ERIYTYNEEMMIN EUROOPPALAISISSA PÄÄKAUPUNGEISSA
PIENI- JA SUURITULOISET ASUVAT AIEMPAA ERIYTYNEEMMIN EUROOPPALAISISSA PÄÄKAUPUNGEISSA PIENI- JA SUURITULOISTEN ASUINALUEET ERIYTYVÄT AIEMPAA SELVEMMIN MYÖS HELSINGISSÄ. ERIARVOISUUTTA VÄHENTÄMÄLLÄ VOIDAAN
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2016
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 3/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-helmikuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotKantaväestön pakoa? Miksi maahanmuuttajakeskittymistä muutetaan pois? ARTIKKELIT. Johdanto
ARTIKKELIT Kantaväestön pakoa? Miksi maahanmuuttajakeskittymistä muutetaan pois? KATJA VILKAMA & MARI VAATTOVAARA & HANNA DHALMANN Johdanto Helsingin seutu on jo useamman vuosikymmenen ajan kuulunut Euroopan
LisätiedotKaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto
Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Rikotun katulampun vaikutus ( Ann Power) Helsingissä vertailtiin kahta eri tavoin
LisätiedotPuitelain 7 :n mukainen kaupunkiseutusuunnitelma Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen
Puitelain 7 :n mukainen kaupunkiseutusuunnitelma 15.5.2007 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Kaupunkiseutusuunnitelma (7 ) Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien (pääkaupunkiseutu) tulee laatia
LisätiedotHelsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu?
Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu? Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 31.1.-1.2.2013 Asta Manninen ja Tieken asiantuntijat Maailman kaupunkiväestön alueellinen jakautuminen vuosina 1950,
LisätiedotHallintasuhteiden sekoittaminen: onko näyttöä vai ei?
Hallintasuhteiden sekoittaminen: onko näyttöä vai ei? ARA:n seminaari, 23.10.2017, Silja Serenade Teemu Kemppainen, VTT, post doc -tutkija Helsingin & Turun yliopisto Arvoisa seminaariväki, käytännön ja
LisätiedotTILASTOKATSAUS 3:2019
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä
LisätiedotKoulujen tarvepohjainen lisäresursointi (pd): Asiantuntijalausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle
Koulujen tarvepohjainen lisäresursointi (pd): Asiantuntijalausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle FT, yliopistonlehtori Helsingin yliopisto Eduskunta 20.10.2017 30.8.2013
LisätiedotValtion I kotouttamisohjelma
Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista
LisätiedotVäestönmuutos Pohjolassa
Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi
LisätiedotMetropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys
Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja
LisätiedotNÄKÖKULMIA JA SUUNTIA LÄHIÖIDEN KEHITTYMISEEN
NÄKÖKULMIA JA SUUNTIA LÄHIÖIDEN KEHITTYMISEEN Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Täydennysrakentamisklinikan tulosseminaari 5.3.2015 Esityksen rakenne Asuinalueiden kehityksen mittaamisesta
LisätiedotASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta
ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014
LisätiedotSuomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua
Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua Kooste kymmenen kaupunkiseudun väestönkehityksestä vuoteen Alueellinen väestöennuste kertoo, että pääkaupunkiseudun väestö kasvaa 270 000
LisätiedotTyöryhmä 4. Hyvän ja pahan kierteet kaupunkien eriytymisessä
Kaupunkitutkimuksen päivät Turussa 25. 26.4.2013 Työryhmä 4. Hyvän ja pahan kierteet kaupunkien eriytymisessä Torstai 25.4. klo 13.30 17.00 Jarkko Rasinkangas: Sosiaalisen eriytymisen dynamiikka Turun
LisätiedotSegregaatio, peruskoulut ja varhaiskasvatus: Asiantuntijalausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle
Segregaatio, peruskoulut ja varhaiskasvatus: Asiantuntijalausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle FT, yliopistonlehtori Helsingin yliopisto Eduskunta 13.10.2017 30.8.2013 1 Lähtökohta: Yhteiskunnallisten
LisätiedotTILASTOKATSAUS 5:2018
Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä
LisätiedotUlkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100
LisätiedotHelsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.
Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000
LisätiedotKokkolan seudun koko kuva
Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän
LisätiedotYHDESSÄ EI OLLA YKSIN
YHDESSÄ EI OLLA YKSIN KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIYHTEISTYÖHANKE 18.5.2017 PERUSTIEDOT Kolmivuotinen (2017-2019) hanke, alkaen 3.4.2017 Yksinäisyyden vähentämisen teemarahoitus STEAsta Rahoitus sisältää kahden
LisätiedotVIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA
VIHTI VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA 2005-2016 Kartan jokaiseen kennoon on paikkatiedon avulla muodostettu 10 neliökilometrin alue, johon on summattu jokaisen Vihdin alueen sisällä asuva väestö
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Tuulia Rotko, kehittämispäällikkö Poikkihallinnollinen johtaminen seminaari, Tampere 11.2.2015 Kuntien yhteiskunnalliset roolit Verkostojen solmukohta
LisätiedotSUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET
SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2019
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/219 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/219 [1] Syntyneet Tammi-huhtikuussa 219 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt 24 lasta vähemmän kuin vastaavana
LisätiedotHELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012
HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 Ennusteiden laadinta Helsingin, Espoon ja koko Helsingin seudun väestöennusteiden laadintaan käytetään
Lisätiedotperuskoulujen oppimistulokset ja oppilaiden hyvinvointi eriytyvällä Helsingin seudulla
geotieteiden ja Maantieteen laitoksen julkaisuja B1 peruskoulujen oppimistulokset ja oppilaiden hyvinvointi eriytyvällä Helsingin seudulla MetrOP-tutkimus 2010 2013 Mitä tiedettiin tutkimuksen käynnistyessä
LisätiedotESR -hanke Osallisuuden askeleet työllistymispoluille Delaktighetssteg för sysselsättningsstigar
ESR -hanke Osallisuuden askeleet työllistymispoluille Delaktighetssteg för sysselsättningsstigar Pohjanmaan järjestöfoorumi 10.10.2017 Asuntopäällikkö Jonas Nylén Hoidetaan kaupunginosien kehittäminen
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/2019
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/219 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 3/219 [1] Syntyneet Tammi-maaliskuussa 219 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt 14 lasta vähemmän kuin vastaavana
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/218 [1] Syntyneet Tammikuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin vastaavana
LisätiedotOnko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus
Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Eläkeläiset ry:n seminaari, Kuntoranta 27.4.2017 Esityksen sisältö 1) Taustaa. -
LisätiedotMaahanmuuton ja kotoutumisen lähitulevaisuuden haasteet. Tuomas Martikainen
Maahanmuuton ja kotoutumisen lähitulevaisuuden haasteet Tuomas Martikainen 10 kansainvälistä trendiä 1. Kv. muuttajien määrä 3,4 % väestöstä (258 milj. 2017) 2. Pakolaisuus kasvaa (2017) - 23 milj. kansainvälisiä
LisätiedotMuuttajien taustatiedot 2005
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 13/218 [1] Syntyneet Tammi-lokakuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt 12 lasta enemmän kuin vastaavana
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/18 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/18 [1] Syntyneet Tammi-helmikuussa 18 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin vastaavana
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2019
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/19 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/19 [1] Syntyneet Tammi-helmikuussa 19 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt 13 lasta vähemmän kuin vastaavana
Lisätiedot