Liikkumisen design haasteena kasvavalla metropolialueella. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Transkriptio

1 Liikkumisen design haasteena kasvavalla metropolialueella Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

2 Taustaa mistä minä tietäisin Pääkaupunkiseudun sosiaalinen ja alueellinen erilaistuminen Asumistoiveet Muuttoliike Asuntojen hinnat Maahanmuuttajat (Vilkama, Katja & Hanna Virtanen) Elämää metropolin reunoilla (Rami Ratvio) Urbaani elämä Täydennysrakentaminen Lähiöiden peruskorjaamiseen liittyvät yhteiskunnalliset kysymykset Kaupungin vuokra-asuminen HIV-positiiviset ruiskuhuumekäyttäjät Creative knowledge and competitiveness in European metropolitan regions (Kaisa Kepsu)

3 Parhaillaan liikkumiskysymyksiä lähinnä olevat teemat Arvio maakuntakaavan rakennemalleista Asiantuntijalausunto maakuntakaavasta yhdessä prof. Matti Kortteisen kanssa

4 Esitys Haaste Suunnittelunäkökulma Toimintaympäristön muutos kasvu taskukokoiseksi Onko paradigma muuttumassa (Jan Gehl) Yksi kysymys

5 Haaste Helsinki varoittavana esimerkkinä Euroopalle asutuksen leviämisestä Vuoteen 2020 mennessä 90 % EU:n väestöstä asuu kaupungeissa. EU:n ympäristövirasto (EEA) varoittaa raportissaan Keski- ja Itä-Euroopan kaupunkeja asutuksen leviämisen ( urban sprawl ) haitoista ja nostaa esille mm. Brysselin ja Helsingin huonoina esimerkkeinä (EU-tiedonantoja )

6 Kuinka on mahdollista, vaikka Kestävän kehityksen perusprinsiippi kaavoituksessa Euroopan kerrostalovaltaisin seutu Ohjausvaikutuksiltaan vahva ja moniportainen kaavoitusjärjestelmä monopoli (Useissa kunnissa myös varsin vahva kunnallinen maanomistus)

7 Lyhyt katsaus taaksepäin, jolloin kaikki sujui vielä hienosti Aiemmassa yhteiskunnallisessa murroksessa ja nopean kaupungistumisen vaiheessa Onnistuttiin kohentamaan asumisen tasoa, parantamaan infrastruktuuria, kohentamaan kaikkien hyvinvointia Yhteisten aineellisten perustarpeiden riittävän tyydyttämisen (esim. Allardt) jälkeen tilanne ei enää ole samalla tavalla mutkaton Mikä nykytilanteessa on yleinen hyvä tai lisäys yleiseen hyvinvointiin

8 Suunnittelukoneen näkökulma: Toimintalogiikassa: Viitataan käytännöllisyyteen, taloudellisuuteen, teknisiin seikkoihin tai poliittisiin realiteetteihin Toisin kuin psykologit, jotka liioittelevat teorian ja tiedon merkitystä suunnittelijat erit. arkkitehdit varsin välinpitämättömiä sosiaalitieteitä kohtaan Vastustetaan teoretisointia - Käytännön tieto, kokemuksellinen tieto, tacit knowledge. Vaikka mestarilta opitussa menettelytavassa on paljon hyvää on kokemukselliseen tietoon perustuvaa lähestymistä suunnittelutehtävään syytä kritisoida nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä

9 Suunnittelunäkökulmassa on olemassa yksi sokea piste: Ihmisten sosiaalinen ja kulttuurinen käyttäytyminen Tilanteessa, jossa yleinen hyvinvointi on varsin hyvin pystytty tyydyttämään - ja väestö vaurastuu sekä monietnistyy ja samalla tuloerot kasvavat on tämän sokean pisteen olemassaolo yhä haasteellisempi asia Metropolialueen kasvu monikuntaiseksi ja monipiirteiseksi alueeksi, on aikaansaanut myös ongelmien yhteisen perustan pienenemisen (ei yhtään yhteistä nimittäjää?) Samalla myös aikaisempaan nojautuva tietäminen ei ole samalla tavalla ongelmatonta.

10 Kutsu Designille

11 Samaan aikaan toimintaympäristö on nopeassa muutoksessa

12 Kaupunkisuunnittelun ja metropolihallinnon suuri(n) haaste on ymmärtää ja ottaa haltuun kaupunkien muutos hajaantuviksi metropoleiksi Ajatus hierarkkisesta kaupunkirakenteesta tulee haastetuksi yksikeskuksisen metropolin kasvaessa ja muuntuessa monikeskuksiseksi N. 2 milj. kohdalla on jo tapahtunut käänne näkökulmassa (vrt. Eurooppa) Anssi Joutsiniemi: Becoming metropolis 2010

13 Tuoreen hollantilaisen tutkimuksen mukaan kaupunkisuunnittelu on ambivalentissa tilassa toivottavan kaupunkirakenteen ohjaamisen osalta miljoonan asukkaan Pääsääntöisesti suunnittelu näyttäytyy tuolloin reaktiivisena tapahtuneeseen muutokseen nähden. Vastahakoisesti tuetaan muidenkin keskusten syntyä, mutta päämääränä on säilyttää ja vahvistaa monosentristä rakennetta. Vasta 1,5 miljoonan asukkaan kohdalla kaupunkisuunnittelu ryhtyy aktiivisesti suunnittelemaan ja ohjaamaan kaupunkiseudun rakenteen kehittymistä väistämättömän monikeskuksisen rakenteen suuntaan.

14 Metropolialueemme on ollut eräs Euroopan nopeimmin kasvaneista metropolialueista (Laakso % al. 2007)

15 Samalla väestö vanhenee ennätysvauhtia. Lasten ja nuorten määrä on tuolloin hieman suurempi kuin tällä hetkellä, mutta eläkeikäisten lukumäärä on kasvanut voimakkaasti Kolmen vuosikymmenen kuluttua eläkeikäisiä on Uudellamaalla yli nykyistä enemmän - (PTTL 2005) Laakso & al. 2007

16 Mikä tuo mukanaan paitsi väestörakenteelliset haasteet, MYÖS RAHAPULAN!

17 Taloudellinen ahdinko Kirkkonummen kunnan vuosikate asukasta kohti väestöprojektioissa Eur vuosikate: raha toimintakulujen ja tuottojen, verotulojen ja valtionosuuksien ja perus nopea hidas omavar nettorahoituskulujen jälkeen vuosikate alenee kaikissa vaihtoehdoissa jos muuttovoittoa, vuosikate pysyy positiivisena ilman muuttovoittoa kääntyy negatiiviseksi

18 Samaan aikaan Muutto kaupunkien sisällä on ennätysmäisen vilkasta!!! Pääkaupunkiseudulla keskimääräinen muutto oli 160 henkeä/1000 as 2000-luvulla Päivähoitoikäisillä 250 henkeä/1 000as Siten pääkaupunkiseudulla keskimäärin joka neljäs päivähoitoikäinen muutti asunnostaan vuoden aikana 2000-luvun alkupuolella.

19 Lapsiperheiden määrän muutos Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 031/2004, Aineistot: Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan mittausosastot

20 Pääkaupunkiseudun kuntien sisäiset ja kuntien väliset muutot muuttavat väestön painopisteitä nopeasti, mikä aiheuttaa huomattavia ongelmia palvelujen järjestämiselle.

21 Vieläkin puhumme ns. Suuresta Muutosta, ja sen vaikutuksista kaupunkien fyysiseen (lähiöt) ja sosiaaliseen rakenteeseen, mutta olemmeko huomanneet liikehdinnän ympärillämme?

22 Toimintaympäristön murros Taskukokoisen metropolin synty (1) Alhainen työllisyysaste, korkeampi työttömyysaste, seudullinen tuloköyhyys ja etniset vähemmistöt ovat aiempaa selvemmin keskittymässä seudun sisällä Helsingin alueelle

23 Työikäisten miesten ikävakioitu työllisyysaste pääkaupunkiseudulla v.2003

24

25 (2) Samalla nuori, perheellistymisikäinen korkeakoulutettu väestö sijoittuu omille alueilleen, jotka pääkaupunkiseudulla painottuvat länteen, ja yhä edemmäs Helsingin ulkopuolelle.

26 Korkea-asteen suorittanut vuotias väestö osa-alueittain pääkaupunkiseudulla v. 2004

27 Sama kehitysdynamiikka ulottuu pääkaupunkiseutua laajemmalle. Uusimman muuttoliiketutkimuksen mukaan sama suunta leimaa sitä tapaa, jolla koko Uusimaa on muuttoliikkeen kautta rakenteistumassa. (Broberg 2007.)

28 Muuttoliikkeen valikoivuus Uudenmaan kunnissa tulojen mukaan vuosina (Broberg 2007) Valikoivuus tulojen mukaan tulo- ja lähtömuuton osuuksien erotus 11,4-11,5 (1) 3,7-11,4 (9) 1,1-3,7 (9) -0,2-1,1 (8) -2,8 - -0,2 (5) ,8 (3)

29 Kysyntä painottuu pientalovaltaiseen, rauhalliseen ja luonnonläheiseen asumiseen Tarjontaa leimaa selvä kunnittainen eriytyminen. Keskuskuntien asuntopolitiikka on painottunut korkeaan ja tiiviiseen, kun taas kehyskuntien asuntotarjonta painottuu pientaloasumiseen

30 Housing stock in some municipalities 2004 Pientalot yht. Asuinkerrostalot Muu/tunt. Pornainen 93,0 3,0 4,0 Siuntio 88,8 9,0 2,2 Sipoo 82,0 16,2 1,8 Mäntsälä 79,8 17,4 2,8 Nurmijärvi 76,8 21,7 1,5 Vihti 75,7 21,7 2,6 Tuusula 69,7 28,6 1,8 Kirkkonummi 68,3 30,7 1,1 Kauniainen 55,5 42,9 1,6 Järvenpää 52,9 45,7 1,4 Hyvinkää 44,5 54,1 1,4 Espoo 42,4 56,4 1,3 Kerava 38,9 59,7 1,4 Vantaa 37,5 61,8 0,6 Helsinki 12,8 85,7 1,5

31 Vaikka taas odotellaan aivan uudenlaista globaalia kahviloissa hengaavaa kalliokiipelijäsukupolvea Tällä hetkellä myös nuoret pitävät vuokra-asumista lähinnä tilapäisenä vaihtoehtona ja tavoittelevat jälleen omistusasuntoa, mieluiten perinteisesti omakotitaloa hyvällä esikaupunkialueella Ilmonen & al

32 USEAT SUUNNITTELUMALLEISTA ON VIRITETTY ERILAISEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN Eivätkä välttämättä toimi vastauksina tämän päivän haasteisiin

33 Jan Gehlin mukaan olemme kuitenkin uuden yhteiskunnallisen taitteen partaalla Edellinen oli 1960-luvun taitteessa, jolloin auto-invaasio ja massiivinen rakentaminen eikä kukaan kysynyt missä ihminen oli Nyt 50 vuotta myöhemmin - kenties toinen paradigman muutos elävän, houkuttelevan, kestävän ja terveellisen kaupungin suuntaan

34 Car Invasion and massive building (kuvat: Ian Gehl )

35 Reclaim the cities places where people can walk, cycle, drive take time to enjoy the array of activities on offer Jan Gehl

36 Yksi kysymys Aikaisemmassa suuressa kaupungistumisen ja yhteiskunnallisen muutoksen vaiheessa onnistuttiin - luomalla hyvinvointiyhteiskunnan malli ja nostamalla asumisen tasoa erityisesti huono-osaisessa päässä Avoin kysymys on miten onnistumme tässä uudessa tilanteessa?