Normit ja naapurusto Metropolialueella:

Transkriptio

1 Normit ja naapurusto Metropolialueella: Mitä monitieteinen tarkastelu kertoo nuorten ja koulujen alueellisista oloista? Venla Bernelius MetrOP-seminaari Kuvat: KSV, Wikipedia Siltavuorenpenger

2 Mitä MetrOP-hankkeen monitieteinen tarkastelu kertoo alueellisten erojen kehityksestä, nuorten elinympäristöjen eriytymisestä ja koulujen alueellisista kehittämisedellytyksistä? 1. Alueellisten erojen kehitys 2. Nuorten käsitykset asuinalueista ja normeista 3. Johtopäätökset Venla Bernelius Department of Geography and Geosciences

3 Metropolisaatio : kaupunkiseudut uudenlaisen eriytymisen tihentyminä alueerot kasvavat kiihtyen kaupungeissa Perinteinen aluepolitiikka ja näkökulma alue-eroihin maan tasolla: köyhä periferia ja hyvinvoivat kaupungit Uusi eriytyminen tihentyy kaupunkiseutujen sisällä Naapurustojen ja esimerkiksi koulujen oppilasalueiden väliset erot Helsingissä jopa suurempia kuin koko maan kuntien väliset erot: heikoin oppilasalue alittaa maan heikoimmat kunnat usealla mittarilla samat erot metropolialueella Myös kaupunkien erityiskysymykset, mm. etninen eriytyminen Venla Bernelius venla.bernelius@helsinki.fi Department of Geosciences and Geography

4 40 pisteen ero vastaa noin yhden kouluvuoden eroa PISA 2012 (Välijärvi et al. 2013) Venla Bernelius Department of Geosciences and Geography

5 Esimerkkinä Helsingin eriytyminen: Ennen 1990-luvun lamaa alueelliset erot vähäisiä ja kaupungissa käytännössä täystyöllisyys Mats Stjernberg 2013 Venla Bernelius Department of Geosciences and Geography

6 Eriytyminen on jatkunut läpi 2000-luvun luvun lamassa korostuneiden erojen syvenemisellä ja samantyyppisten alueiden ryvästymisellä Mats Stjernberg 2013 Venla Bernelius venla.bernelius@helsinki.fi Department of Geosciences and Geography

7 Metropolin alueellinen eriytyminen eriyttää koulujen oppilasalueet koulujen toimintaympäristönä ja nuorten elinympäristönä Trendeinä erojen syveneminen, tekijöiden alueellinen kasautuminen, alueiden ryvästyminen (ks. esim. Kortteinen ym. 2006; Vaattovaara & Kortteinen 2012, Helsingin tila ja kehitys 2013) Korkeakoulutus Tulotaso Vieraskielisyys Venla Bernelius Department of Geosciences and Geography

8 Metropolisaation trendi näkyy datoissa vahvasti: Seudun kuntakohtaiset erot nuorten asenteissa ja arvioissa jäävät tyypillisesti pienehköiksi Sipoo Nurmijärvi Kuinka todennäköistä on, että asuinalueen aikuiset puuttuvat alaikäisten nuorten juopotteluun julkisella paikalla? Vantaa Helsinki Järvenpää Pornainen Kirkkonummi Hyvinkää Mäntsälä Kerava Espooo Kauniainen Vihti Tuusula 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei lainkaan todennäköistä Erittäin todennäköistä Venla Bernelius venla.bernelius@helsinki.fi Department of Geosciences and Geography

9 Helsingin metropolialue Series Normit ja sosiaalinen kontrolli eriytyvät voimakkaasti paikallistasolla, kuntien sisällä: Asuinalueeni aikuiset puuttuvat erittäin todennäköisesti alaikäisten juopotteluun ulkona. Helsinki Series

10 Tyytyväisyys ja turvallisuuden kokemukset asuinalueella Omaan asuinalueeseensa erittäin tyytyväisten osuus kouluittain koko Metropolialueella 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,

11 Luottamus ja sosiaaliset verkostot Asuinalueeni ihmisiin voi luottaa erittäin todennäköisesti : vastaajien osuus kouluittain koko Metropolialueella

12 Koulut ja paikalliset prosessit: erojen kasvu jakauman molemmilla laidoilla Kouluihin liittyvien paikallisten prosessien tarkastelu osoittaa - yhdessä uusimpien sosiaalisen ja etnisen eriytymisen tarkastelujen kanssa että erojen kasvun logiikka on muuttunut Ennen 2000-lukua sosiaaliset ja alueelliset erot kasvoivat pääsääntöisesti eliitin nousun kautta; jakauman yläpäässä (katso esim. Uusitalo 1999; Kortteinen ym. 2005) Nyt erojen kasvu myös jakauman alapäässä selvää (esim. Kortteinen ym. 2006; Vilkama 2011; Helsingin tila ja kehitys 2013) ja eriytyminen etenee usealla ulottuvuudella, ulottuvuudelta toiseen syöttäen (mm. koulujen vaikutus lapsiperheiden muuttopäätöksiin: Vaattovaara, Vilkama Dhalmann) Suomessa 2000-luvun kuluessa ensimmäistä kertaa viitteitä myös aluevaikutuksista, eli alueellisten erojen korostumisesta ja tunkeutumisesta sisälle yhteiskunnallisiin instituutioihin myös yksilötasolla Venla Bernelius venla.bernelius@helsinki.fi Department of Geosciences and Geography

13 Johtopäätökset: Metropolisaatio tiivistää ja moninaistaa haasteet paikallistasolla 1. Metropolialueen sisäinen, toiminnallisten naapurustojen välinen eriytyminen on jo kansainvälisessäkin mittakaavassa merkittävällä tasolla ja vaikuttaa A) nuorten institutionaalisiin ja sosiaalisiin kehitysympäristöihin ja B) koulujen toimintaedellytyksiin à Resurssitarve aiempaa moninaisempi à Toiminnan kehittämisen fokus paikallistasolla sekä nuorten auttamisen että koulujen osalta 2. Eriytyminen on edennyt nopeasti, usealla ulottuvuudella (mm. aikuisväestön työttömyys, toimeentulotuen tarve, nuorten heikot sosiaaliset verkostot, matala luottamus, normien eriytyminen) ja erojen kasvu paikantuu kansallisesti uudella tavalla myös häntäpäähän à Putoamisen ja paikallisten segregaatiokehien riskit tiedostettava à Tulokset korostavat monialaisen työn tarvetta: Koulu voi toimia alueellisena noodina eri hallinnonalojen kohtaamiseen

14 Kaupunki- ja koulusegregaation kehä: alikehityksen kierteet? (Skifter Andersen 2003; Kortteinen ym. 2006) Jos lähtökohtaiset erot ovat pienet, segregaatiokehä lähinnä ylläpitää olemassa olevia eroja. Alueellisten tai koulujen erojen saavutettua kriittisen pisteen (kynnysarvot) kehitys voi kansainvälisten kokemusten mukaan kiihtyä ja alkaa tuottaa yhä lisääntyvää eriytymistä Alikehityksen kierteiden vastapainona toisilla alueilla vastaavat kehityskulut voivat synnyttää tai ylläpitää kumulatiivisesti paranevaa kehitystä Venla Bernelius Department of Geosciences and Geography