Kieliryhmien väliset työkyvyttömyysriskin ja koetun terveyden erot. Sakari Suominen, LT, dosentti Turun Yliopisto Folkhälsanin tutkimuskeskus

Transkriptio

1 Kieliryhmien väliset työkyvyttömyysriskin ja koetun terveyden erot Sakari Suominen, LT, dosentti Turun Yliopisto Folkhälsanin tutkimuskeskus

2 Suomenruotsalaiset Suomessa asuvia henkilöitä, jotka puhuvat ruotsia äidinkielenään: 5,41% vuonna 2010 ja vähenevä trendi joskin kaksikielisten lukumäärä nousussa Äidinkieli ei välttämättä pidä yhtä väestökirjanpidon tiedon kanssa eikä myöskään välttämättä ole sama kuin käyttökieli

3 Suomenruotsalaiset, jatkoa Historiallisesti jonkin verran etuoikeutettuja, mutta tämä murentunut jo aikaa sitten Vähemmistön synty enemmän sosiaalinen kuin etninen prosessi (Allardt och Starck 1981) Ainakin kolme ryhmää, ruotsinkieliset pohjanmaalaiset, ahvenanmaalaiset ja etelärannikon suomenruotsalaiset

4 Työkyvyttömyysriski Ruotsinkielisten pohjanmaalaisten (yli 55 vuotta) riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle n. 5 % alempi saman alueen suomenkielisiin verrattuna, suomenkielisten riski ikäryhmässä vuotta n. 20, ja vuotiailla n. 25 % (Hyyppä och Mäki 2001)

5 Health and Social Support (HeSSup) tutkimus Vuonna 1998 alkanut käynnissä oleva seurantakyselytutkimus (20-24, 30-34, ja vuotiaat) Seuranta vuosina 2003 ja Ao. viranomaisluvin kyselytiedot yhdistetty terveysrekisteritietoihin ja anonymisoitu N = , joista ruotsinkielisiä 8 000, kysely rekisteröidyllä äidinkielellä

6 Volanen ym Koherenssin tunne ennustajana aikomuksille hakeutua ennenaikaiselle eläkkeelle Oletko harkinnut työkyvyttömyyseläkkeen tai jonkin muun eläkkeen hakemista? En ole harkinnut, on käväissyt mielessä, olen harkinnut vakavasti, olen hakenut Tiedot, joita käytettiin vuosilta 1998 ja 2003

7 Tuloksia Volanen ym Ruotsinkielisillä tilastollisesti merkitsevästi vähäisemmät aikomukset hakeutua eläkkeelle, mutta merkitsevyys hävisi monimuuttujaisessa tarkastelussa, jossa tarkasteluun otettiin mukaan mm. koherenssin tunne, suhteet vanhempiin, kuormittavat lapsuuden aikaiset elämäntapahtumat, terveyskäyttäytyminen, työn hallinnan kautta ilmaistu työhyvinvointi sekä parisuhde ja sosiaalinen verkosto

8 Tuloksia tätä esitystä varten Ei merkitsevää eroa kieliryhmien välillä vuosina rekisteritiedoista määritetyn työkyvyttömyysriskin kun vakioitu iän, sukupuolen ja raportoidun ammattikoulutuksen suhteen

9 Koettu/itsearvioitu terveys/terveydentila On tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä kuolleisuuteen (esim. Idler och Benyamini 1997)

10 Itsearvioitu terveys (Nyqvist ja Martelin 2007, Terveys 2000 tutkimus)

11 `Health Behaviour in School- Aged Children (HBSC) Tutkimuksen aineisto (Suominen ym. 2000) vuosilta 1993/94 Ryväsotanta ja siksi myös monitasoanalyysi, 206 suomen- ja 93 ruotsinkielistä koulua 11-, 13- ja 15-vuotiaat koululaiset Pääkaupunkiseutu, etelä-, lounais- ja keski- Suomen kaupunki- ja maaseutualueet Pohjois-Suomi poissa, vain saman alueen kouluja verrattu toisiinsa

12 Health Behaviour in School- Aged Children (HBSC), jatkoa Kuinka terveenä pidät itseäsi? Erittäin terveenä, varsin terveenä, en kovin terveenä Monimuuttujatarkastelussa mukana vanhemmilta saatu tuki, koettu yksinäisyys, kodin taloudellinen tilanne, kodin tunnelma, opettajien kannustavuus ja koululuokan henki

13 Health Behaviour in School- Aged Children (HBSC), jatkoa Ruotsinkielisten 11-, 13-, ja 15 vuotiaiden koululaisten koettu terveys merkitsevästi parempi suomenkielisiin verrattuna Pelkästään 15 vuotiailla toteutetuissa analyyseissä mukana lisäksi liikunta, tupakointi ja alkoholin käyttö Sama tulos vaikka tupakointi ja humalajuominen heillä yleisempää

14 Tätä esitystä varten tuloksia vuoden 1998 HeSSup - aineistosta Ei merkitsevää eroa kieliryhmien välillä neliluokkaisen koetun terveydentilan osalta kun vakioitu iän, sukupuolen ja raportoidun ammattikoulutuksen suhteen