Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Transkriptio

1 Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

2 Näyttämö OLEMME NUORIA JA NOPEASSA LIIKKEESSÄ Vasta vuonna 1970 ylitettiin 50% raja Nyt kaupungistumisaste on 66% Muualla se on % välillä On mahdollista, että jopa miljoona ihmistä muuttaa kaupunkeihin

3 Kovimmat ennusteet lupaavat esimerkiksi Helsingin seudulle lähes puoli miljoonaa uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä

4 Mutta, Uudenmaan tilanne ei ole itsestäänselvyys Kuntaliitto 2006

5 Ulosvirta Helsingistä Poismuuttavasta 25-34v väestä 50% korkeakoulututkinnon suorittaneita Netto v hlö (n=11 000) LAHTI ON TOISENLAINEN! - Tilastokeskus 2006

6 Samalla väestö vanhenee ennätysvauhtia. Lasten ja nuorten määrä on tuolloin hieman suurempi kuin tällä hetkellä, mutta eläkeikäisten lukumäärä on kasvanut voimakkaasti Kolmen vuosikymmenen kuluttua eläkeikäisiä on Uudellamaalla yli nykyistä enemmän - (PTTL 2005)

7 Kirkkonummen väestöennuste vuotiaat eri vaihtoehdoissa Kirkkonummen väestöennuste yli 75-vuotiaat eri vaihtoehdoissa Henkeä Henkeä perus nopea hidas omavar perus nopea hidas omavar Laakso & al. 2005

8 Mikä tuo mukanaan paitsi väestörakenteelliset haasteet, MYÖS RAHAPULAN!

9 Samaan aikaan Muutto kaupunkien sisällä on ennätysmäisen vilkasta!!! Pääkaupunkiseudulla keskimääräinen muutto oli 160 henkeä/1000 as 2000-luvulla Päivähoitoikäisillä 250 henkeä/1 000as Siten pääkaupunkiseudulla keskimäärin joka neljäs päivähoitoikäinen muutti asunnostaan vuoden aikana 2000-luvun alkupuolella.

10 Pääkaupunkiseudun kuntien sisäiset ja kuntien väliset muutot muuttavat väestön painopisteitä nopeasti, mikä aiheuttaa huomattavia ongelmia palvelujen järjestämiselle.

11 Vieläkin puhumme ns. Suuresta Muutosta, ja sen vaikutuksista kaupunkien fyysiseen (lähiöt) ja sosiaaliseen rakenteeseen, mutta olemmeko huomanneet liikehdinnän ympärillämme?

12 Myös globaali rakenne kehystää kuntakehitystä - kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys on korostunut Ja kansainvälinen kirjallisuus kertoo, että syntymässä on... Kansainvälinen ei ainoastaan kansallinen hierarkia Kasvavaa verkottumista Kasvavaa kilpailua Kasvavia taloudellisia mahdollisuuksia ja potentiaalia Kasvavaa eriarvoistumista KUINKA PÄÄKAUPUNKISEUTU ON PÄRJÄNNYT TÄSSÄ KILPAILUSSA?

13 whereas cities such as Stockholm, Helsinki and Stuttgart have growing populations, and are known for high skills and goog access LOISTAVASTI Parkinson, 2005

14 Mahdollisessa segregaatiokehityksessä merkittävä toimija on laajeneva ja vaurastuva keskiluokka, jonka toiveet tulisi ottaa vakavasti

15 Pääkaupunkiseudun rakenteellisesta kehityksestä Helsingin seudun rakenteellinen kehitys Valikoiva muuttoliike Taloudellinen ahdinko Suunnittelukoneella vaikea tehtävä

16 Historiallinen lähtökohta Suomalaisten kaupunkien lähtökohdat porvariston ja työväestön asuinalueet (esim. Waris) - puutteelliset asumisolot - erot eri väestöryhmien osalla selkeät hyvinvointivaltio ja kaupunkisuunnittelu - homogeeninen - sekoitettu historiallisen tasainen kaupunkirakenne v.1990 (Lankinen)

17 Huono-osaisuus pääkaupunkiseudulla 1994 (Vaattovaara 1998).

18 Kasvu taskukokoiseksi metropoliksi Yhteiskunnan rakennemuutos historiallinen vedenjakaja? Lama Uusi taloudellinen nousu

19 25-64-vuotiaiden miesten ikävak. työll.aste PKS pienalueilla 2002 (lähde:pekka Vuori /Helsingin tietokeskus)

20 Osaamisen keskittymisen myötä kaupunkiseuduille on syntynyt uusia sosiaalisia jakoja ja Väestö Population A B Sosio-ekonominen asema Sosioeconomic position

21 alueellisia jakoja (Lähde: Pekka Vuori, Helsingin tietokeskus) Tuloluokitus suht. PKS:n keskiarvoon v "köyhä" - tulot 1/2 Pks:n keskitulosta AA - keskitulo suuri - köyhien osuus pieni (AB - keskitulo suuri - köyhien osuus suuri) BA - keskitulo pieni - köyhien osuus pieni BB - keskitulo pieni - köyhien osuus suuri Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 036/2003

22 mk/m² HELSINGIN, ESPOON JA VANTAAN OSA-ALUEIDEN ALUEIDEN VANHOJEN VAPAARAHOITTEISTEN ASUNTOJEN KESKIMÄÄ ÄÄRÄISET REAALISET NELIÖHINNAT VUOSINA ? Lähde: Bengs (1989) sekä Tilastokeskuksen asuntojen kauppahintadatasta tehdyt laskelmat. Deflatointi perustuu kuluttajahintaindeksiin. Källa: Bengs (1989) samt statistikcentralens köpeskillingsstatistik. Deflationen bygger på konsumentprisindex.

23 Myös huono-osaisuudessa on tapahtumassa muutoksia Pistemäinen rakenne on keskittymässä yksittäisille alueille ja yhden kunnan sisään köyhyystaskujen esiintymistiheys on kasvanut juuri niiden osa-alueiden sisällä, jotka ovat viime vuosikymmenen kehityksessä jääneet suhteellisesti jälkeen (Kortteinen&Vaattovaara 2000)

24 Joitakin merkkejä segregaatiosta on havaittavissa, pääosin tiiviisti rakennetuilla kerrostaloalueilla, joissa turvattomuuden tunne ja sosiaaliset häiriöt ovat yhteydessä lapsiperheiden muuttohalukkuuteen. (Kortteinen - Tuominen - Vaattovaara 2005). Kaupungin vuokratalokannassa pääosin kaikki hyvin mutta samalla Hyvät paranevat Heikot heikkenevät - (Kortteinen, Elovainio, Vaattovaara 2006)

25 Oma kysymyksensä ovat maahanmuuttajat Helsingin väestönkasvu perustuu syntyvyyden lisäksi ulkomaisen maahanmuuton enemmyyteen Kasvu on ollut nopeaa ( nyt 7.3% Helsingissä lähes kolmannes maamme maahanmuuttajista) Pääkaupunkiseudulla Samalla alueellinen painopiste on muuttunut (Katja Vilkama 2006) Ennusteen (Laakso) mukaan määrä kaksinkertaistuu pääkaupunkiseudulla vuoteen 2015 mennessä

26 Vieraskielisten väestöosuus osa-alueittain vuonna 1992 (Katja Vilkama 2006)

27 Vieraskielisten väestöosuus osa-alueittain vuonna 2005, Vilkama 2006

28 Vaikka asuntopolitiikassa on pyritty vieraskielisen väestön hajauttamiseen 61 % kaupungin vuokrataloissa asuvista maahanmuuttajista Helsingissä asuu kerrostaloissa, joissa maahanmuuttajien osuus ylittää 20 % rajan (Katja Vilkama 2006). Osuus on reilu kolmannes koko maahanmuuttaja väestöstä

29 Samanaikaisesti muuttoliike on valikoivaa ja reunoilla on oma roolinsa Korkeakoulutus ja tulotaso Alueiden sijoittuminen kummankin muuttujan kvartiileihin Pääkaupunkiseudulla 250 x 250 m ruuduissa, kehyskunnissa 1 x 1 km ruuduissa Molempien suhteen ylimmässä kvartiilissa vain tulotaso ylimmässä kvartiilissa vain korkeakoulutuksen osuus ylimmässä kvartiilissa Molempien suhteen alimmassa kvartiilissa P km Kuntaraja Rautatie Valtatie Kantatie Seututie Ruutuaineisto: Tilastokeskuksen ruututietokanta x 1 km Kuva: Ristisuo 2005 Pohjakartan tiedot Maanmittauslaitos Myy/329/01 YTV 2002

30 Lopuksi tehtävä on yhä vaikeampi MUUTTOLIIKE UUDET SOSIAALISET JA ALUEELLISET JAOT ONGELMAT YHÄ KOMPLISOIDUMPIA, MUTTA SAMALLA TALOUDELLISET RESURSSIT VÄHENEVÄT

31 USEAT TOIMINTAMALLEISTA ON VIRITETTY ERILAISEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN Eivätkä välttämättä toimi vastauksina tämän päivän haasteisiin

32 Aikaisemmassa suuressa kaupungistumisen ja yhteiskunnallisen muutoksen vaiheessa onnistuttiin - luomalla hyvinvointiyhteiskunnan malli ja nostamalla asumisen tasoa erityisesti huono-osaisessa päässä Avoin kysymys on miten onnistumme tässä uudessa tilanteessa?