Urbaani moninaisuus ja sosiaalinen koheesio: Koheesion toteutumisedellytykset sekoitetuilla alueilla ja sosiaalisen sekoittamisen parhaat käytänteet

Transkriptio

1 Urbaani moninaisuus ja sosiaalinen koheesio: Koheesion toteutumisedellytykset sekoitetuilla alueilla ja sosiaalisen sekoittamisen parhaat käytänteet Prof. Mari Vaattovaara KatuMetro -seminaari FT Venla Bernelius Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin yliopisto

2 Tutkimuksen tausta: käsitteet ja kysymykset Sosiaalinen sekoittaminen ymmärretään yleensä pyrkimykseksi lisätä sosiaalista koheesiota ja torjua sosiaalista eksluusiota vähentämällä alueellista segregaatiota: keinona on tuoda eri väestöryhmiä samoille asuinalueille pääasiassa yhdistämällä erilaisia asuntotyyppejä. Periaatetta on toteutettu useassa Euroopan maassa ja se ohjaa keskeisesti myös Helsingin uusien alueiden rakentumista ja vanhojen alueiden täydennysrakentamissuunnitelmia. Avoimia kysymyksiä: Millaiset tekijät vaikuttavat siihen, syntyykö maantieteellisestä läheisyydestä myös sosiaalista läheisyyttä (koheesiota)? Väestöryhmien väliset sosioekonomiset ja etniset erot ( etäisyydet )? Sekoittamisen alueelliset tasot tai tavat (aluetaso, korttelitaso, talotaso?) Millainen yhteys asuntotyyppien sekoittamisella ja väestöryhmien sekoittumisella on alueiden tasolla? Mistä löytyvät sosiaalisesti sekoittuneimmat alueet? 2

3 Tutkimuksellinen keskustelu sekoittamisen haasteista Useassa keskustelussa on korostettu sosiaalisen sekoittamisen (social mix) ja gentrifikaation mahdollista yhteyttä Onko sosiaalinen sekoittaminen johtanut huono-osaisimpien sosioekonomisten tai etnisten ryhmien työntämiseen pois alueelta? Esim. Bridge, Butler & Lees (toim.) 2011: Mixed communities Gentrification by stealth? Toisaalta kysymys sekoittamisen yhteydestä sosiaaliseen epäjärjestyksen korostumiseen tai segregaation lisääntymiseen hyväosaisen väestön valikoivan ulosmuuton tai aluetta välttävän muuttoliikkeen kautta Esimerkiksi Yhdysvalloissa, Britanniassa, Alankomaissa ja Ruotsissa kuvattu asuinalueiden sosiaaliseen elämään sekoittamisen myötä liittyviä haasteita ja korostuneiden sosioekonomisten ja etnisten erojen tilanteessa suuriin sosiaalisiin etäisyyksiin liittyviä ongelmia (mm. Galster, van Ham, Musterd, Andersson)

4 Suomalaiset kysymykset Suomessa sekoittamisen politiikan asema kansainvälisesti poikkeuksellisen vahva, mutta tutkimustietoa vaikutuksista erityisen vähän Aiempi tutkimusnäyttö keskittyy erityisesti kahteen väestörakenteeseen liittyvään ilmiöön Paikallisten palveluiden säilyminen/laatu ja sen turvaaminen (esim. koulut) Valikoivan (ulos)muuttoliikkeen mahdollisuus (hyväosaisen väestön reaktiot sekoitettuihin alueisiin?) Vilkama, Vaattovaara, Dhalmann (2013) Kuva 1. Osuus vastaajista, joille kyseinen syy oli erittäin tai melko tärkeä syy muuttaa pois edelliseltä asuinalueelta.

5 Tavoitteet, toteutuminen, koheesio ja sosiaaliset jännitteet: missä määrin ja miksi? Keskustelua uutisaiheen alla Helsingin Uutisten verkkosivuilla: VS. Mahtaa omistusasunnon omistajaa harmittaa, kun itse lähtee joka aamu töihin painamaan pitkää päivää, maksamaan veroja, ja lyhennyksiä elämänsä suurimmasta sijoituksesta, asunnosta. Naapurihuoneistossa elää samanlaisessa asunnossa tulonsiirroilla sponsoroitu henkilö tekemättä päivääkään töitä, välittämättä mistään mitään, eikä tarvitse herätä aamulla muualle kuin brunssille (ehkä nestemäiselle?). Ei kiitos. Vuokralla asujalla on ihan erilainen asenne asumiseen kuin omistusasujalla. Vuokralaisen asenne on usein "täähän ei ole mun".

6 Aineistot ja menetelmät 1. Kirjallisuusanalyysi kansainvälisestä evidenssistä ja suomalaisista suunnitteludokumenteista, joita ei ole toistaiseksi systemaattisesti tarkasteltu myös kansainvälinen asetelma yhteistyössä prof. Sako Musterdin ja prof. Roger Anderssonin kanssa 2. Alueellisen väestörakenteen analyysi rekisteri- ja paikkatietoaineistoilla ja suuret survey-aineistot (NODES-aineistot, Syreeni 2: 2013) aluetason sosiaalisen sekoittuneisuuden analyysi ja koheesioon liittyvien kysymysten tarkastelu 3. Case-tutkimukset (Arabianranta korttelitaso, Ruoholahti rakennustaso) Resurssit: Tutkijat, tutkimusharjoituskurssi, 2 graduntekijää Fokus: Koheesio ja sen toteutumisedellytykset, sosiaalinen järjestys/epäjärjestys, segregaation kehitys