Koti lähiössä katsaus viimeaikaiseen tutkimukseen

Transkriptio

1 Koti lähiössä katsaus viimeaikaiseen tutkimukseen ARA-päivät Hanna Dhalmann Tekijän nimi

2 Lähiöt asuinpaikkoina - 20 % suomalaisista asuu lähiössä - Kolmannes kerrostaloasunnoista lähiöissä - Joukko hyvin moninaisia asuinalueita - Esitelmän keskiössä yhteiskunnalliset muutokset ja niiden luvulla rakennetuille kerrostalovaltaisille asuinalueille asettamat haasteet YHA kuvapankki: Janne Ulvinen

3 Lähiöihin kohdistuvia muutoksia 1. Työväestön asuinalue

4 Lähiöihin kohdistuvia muutoksia 1. Työväestön asuinalue työvoimareservin asuinalue

5 Suomalaisten lähiöiden sosioekonominen kehitys (Mats Stjernberg, HY) Monissa luvun lähiöissä negatiivinen työllisyyskehitys suhteessa muuhun kaupunkiin YHA kuvapankki: Saara Sivonen

6 Stjernberg (2013): Työllisyysaste lähiöissä¹ suhteessa kaupungin keskiarvoon TURKU ¹ Vähintään 700 asukkaan lähiöt

7 Stjernberg (2013): Työllisyysaste lähiöissä¹ suhteessa kaupungin keskiarvoon TAMPERE ¹ Vähintään 700 asukkaan lähiöt

8 Stjernberg (2013): Työllisyysaste lähiöissä¹ suhteessa kaupungin keskiarvoon JYVÄSKYLÄ ¹ Vähintään 700 asukkaan lähiöt

9 Stjernberg (2013): Työllisyysaste lähiöissä¹ suhteessa kaupungin keskiarvoon (n=32) OULU ¹ Vähintään 700 asukkaan lähiöt

10 Stjernberg (2013): Työllisyysaste lähiöissä¹ suhteessa kaupungin keskiarvoon HELSINKI ¹ Vähintään 700 asukkaan lähiöt

11 Suomalaisten lähiöiden sosioekonominen kehitys (Mats Stjernberg, HY) Monissa luvun lähiöissä negatiivinen työllisyyskehitys suhteessa muuhun kaupunkiin mutta ei suinkaan kaikissa Eroja kaupunkien välillä ja sisällä Erot lähiöiden välillä kuitenkin kasvaneet kaikkialla YHA kuvapankki: Saara Sivonen

12 Lähiöihin kohdistuvia muutoksia 1. Työväestön asuinalue työvoimareservin asuinalue 2. Maaltamuuton kohdealue

13 Lähiöihin kohdistuvia muutoksia 1. Työväestön asuinalue työvoimareservin asuinalue 2. Maaltamuuton kohdealue maahanmuuton kohdealue

14 Muuttovoittoa maahanmuuttajista Maahanmuuton kasvun kohdistuminen epätasaisesti tietyntyyppisille alueille Esim. pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajakeskittymät eroavat muista asuinalueista asuntokannaltaan ja asukasrakenteen sosioekonomisilta ominaisuuksilta

15 Maahanmuuttajakeskittymät eroavat muista alueista asuntokannaltaan ja väestön sosioekonomisilta piirteiltä Maahanmuuttajien osuus (%) Maahanmuuttajataust. lasten osuus (%) Työllisyysprosentti Korkeastikoulutettujen osuus (%) Työtulojen keskiarvo ( ) Arava- ja korkotukivuokra-as. osuus (%) Kerrostalojen osuus asuntokannasta (%) Maahanmuuttajakeskittymät 17, ,1 26, ,4 87,6 Muut alueet 6,7 7,4 78,3 45, ,8 52,1

16 Osa asuinalueista menettää kantaväestöä Väestörakenteen muutos väestön ikääntymisen ja muuttoliikkeen myötä Maahanmuuttajakeskittymiksi muodostuneet alueet menettävät kantaväestöä (Katja Vilkama 2011), samalla vieraskielisen väestön osuus kasvaa

17 Vilkama (2013): Yksittäisillä asuinalueilla kehitys näkyy kantaväestön määrän vähenemisenä ja maahanmuuttajien määrän kasvuna

18 Lähiöihin kohdistuvia muutoksia 1. Työväestön asuinalue työvoimareservin asuinalue 2. Maaltamuutto kohdealue maahanmuuton kohdealue 3. Asuinolosuhteiden paraneminen, moderni ja tilava asunto

19 Lähiöihin kohdistuvia muutoksia 1. Työväestön asuinalue työvoimareservin asuinalue 2. Maaltamuuton kohdealue maahanmuuton kohdealue 3. Asuinolosuhteiden paraneminen, moderni ja tilava asunto perusparannustarve, vastaa huonosti asumispreferenssejä

20 Asumisen koetussa laadussa merkittäviä eroja alueiden välillä Jarkko Rasinkankaan Turun kaupunkiseutua koskeva väitöstutkimus (2013): Kun eri asumismuodoille ja asuinaluetyypeille löytyy kannattajia varsin tasaisesti sosiaalisista taustatekijöistä huolimatta, lähiökerrostaloasumista preferoivat selkeästi matalan koulutus- ja tulotason omaavat Eri aluetyyppien välillä on selkeitä eroja asukkaiden kokemassa alueen fyysisen, sosiaalisen ja toiminnallisen ympäristön laadussa Erot alueella viihtymisessä selkeitä myös pääkaupunkiseudulla

21 Tutkimus valikoivasta muuttoliikkeestä pääkaupunkiseudulla Aineisto: Kysely (2011), 1339 vastaajaa Pääkaupunkiseudulla asuva vuotias kantaväestö Asuinalueen valintaan, viihtymiseen ja muuttohalukkuuteen ja muuttosyihin liittyviä kysymyksiä Erityisenä painopisteenä naapuruston monietnistymisen vaikutus 90 kpl kohdennettuja teemahaastatteluja

22 Otanta-asetelma Maahanmuuttajakeskittymät Muut alueet (10. desiili) (1.-9. desiili) Muuttaneet Pysyneet Muuttaneet Pysyneet Otos Vastanneet

23 Vilkama, Vaattovaara & Dhalmann (2013): Piditkö edellisestä asuinalueestasi?

24 Syyt vaihtaa asuinaluetta (Vilkama et al. 2013)

25 Syyt vaihtaa asuinaluetta (Vilkama et al. 2013)

26 Lähiöihin kohdistuvia muutoksia 1. Työväestön asuinalue työvoimareservin asuinalue 2. Maaltamuuton kohdealue maahanmuuton kohdealue 3. Asuinolosuhteiden paraneminen, moderni ja tilava asunto perusparannustarve, vastaa huonosti asumispreferenssejä 4. Palvelut kävelymatkan, työpaikka hyvien kulkuyhteyksien päässä

27 Lähiöihin kohdistuvia muutoksia 1. Työväestön asuinalue työvoimareservin asuinalue 2. Maaltamuuton kohdealue maahanmuuton kohdealue 3. Asuinolosuhteiden paraneminen, moderni ja tilava asunto perusparannustarve, vastaa huonosti asumispreferenssejä 4. Palvelut kävelymatkan, työpaikka hyvien kulkuyhteyksien päässä heikentyvät ja kuormittuneet palvelut, työpaikkojen siirtyminen muualle

28 Erot palvelujen kuormittumisessa lisäävät eriarvoisuutta Väestön sosiaalisen ja etnisen rakenteen erot kuormittavat alueiden julkisia palveluja epätasaisesti, mikä voi vaarantaa mahdollisuuksien tasa-arvon (esim. Annina Ala-Outisen tutkimus Helsingissä 2010)

29 Eriytymisellä vaikutuksia koulumaailmaan (Venla Bernelius 2013) Asuinalueiden välinen eriytyminen heijastuu merkittävästi koulujen toimintaedellytyksiin, oppimistuloksiin ja -ympäristöihin Kouluvalinnat suuntautuvat Helsingissä pois heikompien alueiden kouluista Koulukysymys linkittyy kahdella tapaa alueelliseen eriytymiseen: alueelliset erot johtavat koulusegregaatioon, joka saattaa vahvistaa alueiden eriytymistä perheiden asumisvalintojen kautta

30 Lapsiperheiden syyt vaihtaa asuinaluetta (Dhalmann, Vaattovaara & Vilkama 2014)

31 Dhalmann et al. 2014: Vanhempien huoli liittyy nimenomaan resurssien riittävyyteen haasteellisessa ympäristössä: Mulle on ihan sama kuinka paljon tai mikä tausta niillä lapsilla on, mutta jos on semmosia lapsia, jotka tarvii erityistukee, niin sitten mä haluaisin, että se opetus ois mitotettu sen mukaan. --- Et jos se ei toimis, ja meidän lapset vaan haahuilis siinä keskinkertasina tai hyvinä oppilaina ja opettajat opettas muita, niin sitten se vaivais mua ja mä olisin valmis esimerkiks muuttaan. (11- ja 13-vuotiaiden äiti, Helsinki)

32 D: Koetko, että siinä [asuinalueellasi] olisi joitain negatiivisia puolia? H: Koulutus, eli opetustaso on aika alhainen. Ehkä se johtuu siitä, että aika paljon on ulkomaalaisia siellä eli opettajat ei ehkä pysty antamaan täysin huomiota [lapsille]. Se on omasta mielestä ainoa miinuspuoli [alueessa]. --- Itse asiassa tahdon [lapsen] tiettyyn kouluun, joka ei ole niin lähellä. (Turkkilaistaustainen isä, Helsinki)

33 Lähiöihin kohdistuvia muutoksia 1. Työväestön asuinalue työvoimareservin asuinalue 2. Maaltamuuton kohdealue maahanmuuton kohdealue 3. Asuinolosuhteiden paraneminen, moderni ja tilava asunto perusparannustarve, vastaa huonosti asumispreferenssejä 4. Palvelut kävelymatkan, työpaikka hyvien kulkuyhteyksien päässä heikentyvät ja kuormittuneet palvelut, työpaikkojen siirtyminen muualle 5. Luonto lähellä

34 Lähiöihin kohdistuvia muutoksia 1. Työväestön asuinalue työvoimareservin asuinalue 2. Maaltamuuton kohdealue maahanmuuton kohdealue 3. Asuinolosuhteiden paraneminen, moderni ja tilava asunto perusparannustarve, vastaa huonosti asumispreferenssejä 4. Palvelut kävelymatkan, työpaikka hyvien kulkuyhteyksien päässä heikentyvät ja kuormittuneet palvelut, työpaikkojen siirtyminen muualle 5. Luonto lähellä asukkaat kokevat edelleen vahvuudeksi, mahdollinen täydennysrakentaminen viheralueet säilyttäen?

35 Lopuksi Ei kyse lähiöongelmasta tai ongelmalähiöistä, vaan laajoista yhteiskunnallisista kehityskuluista, jotka paikantuvat tietyille alueille muita voimakkaammin ja toimivat toisiaan voimistavasti. Taustalla sosiaalisten ja etnisten erojen kasvu viime vuosikymmeninä Haasteita ei ratkaista pelkästään alueellisin tai asuntopoliittisin toimenpitein, koska ne eivät ole lähtökohtaisesti alueellisia Poikkihallinnollisen yhteistyön tarve ja tärkeys tunnistettu - miten toteutetaan käytännössä?

36 Lopuksi YHA kuvapankki: Saara Sivonen Vaikka mikrotason toimenpiteet eivät ratkaise makrotason haasteita, pienilläkin alueellisilla toimilla on merkitystä asukkaille Esim. Rasinkangas 2013: kehittämishankkeissa mukana olleiden Turun lähiöiden asukkaat ovat kokeneet asuinalueellaan tapahtuneen muutosta parempaan erityisesti fyysisen ympäristöön tehtyjen panostusten myötä Signaalit kehityksen positiivisesta suunnasta tärkeitä mm. muuttopäätösten kannalta

37 Kiitos! Lisätietoja: sekä viitatut tutkijat YHA kuvapankki: Janne Ulvinen