The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

Transkriptio

1 The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause in the Baltic Sea Region. The concentration of large parts of the population and many larger cities in coastal areas make the region especially sensitive to climate change. Changes in precipitation and flood patterns as well as rising sea level can affect not only the built environment but also water availability and quality. Aim of the project Adaptation to climate change cannot be solved solely locally and in isolated attempts, but calls for cooperation and integrated approaches in the Baltic Sea Region. The BaltCICA project with local and regional partners prepares regions and municipalities to cope with a changing climate. Approach The BaltCICA project uses climate change scenarios to discuss and develop adaptation measures with relevant planning authorities and stakeholders. The project assesses costs and benefits of adaptation in case studies and on a pan-baltic level. Case studies results support multi-level and transnational approaches in the Baltic Sea Region. Background The BaltCICA project counts with excellent science-stakeholder cooperation the involved local partners are developing their climate change adaptation strategies within the framework of the project. The BaltCICA Project is part-financed by the EU Baltic Sea Region Programme The lead partner of the project is the Geological Survey of Finland (GTK) and the partnership comprises 24 partners including municipalities, regional authorities and research institutes. The project duration is from February 2009 to January 2012.

2 Pispalanharju

3 Pispalan harjun alueella ja sen tuntumassa oli v käynnistymässä kaava- ja kaupunkisuunnittelua Pispalan harju sijaitsee Näsi- ja Pyhäjärven välissä. Järvien vesipintojen välinen korkeusero on 18 metriä. Harjun korkeus Näsijärven pinnasta on enimmillään noin 65 m ja alimmillaan noin 10 m. Harjun geologisesta rakenteesta oli tietoa vain harjun pintaosasta. Pohjaveden virtauksia ja rantaimeytymisen määrää ei tunnettu. Tarvittiin perustietoa kaupunki- ja infrasuunnittelua varten. Erityisesti oltiin huolissaan muutoksista pohjavesisuhteissa ja siitä, kuinka hulevesiä tulisi käsitellä.

4 Projektin aikana esiin ovat nousseet erityisesti vesistön säännöstely, hulevesien hallinta, pohjavedepinnan ja virtausten muutokset ja rakentamisen rajoitukset Suurimpana riskinä ovat pohjavesiolojen muuttuminen ja siitä mahdollisesti aiheutuva pohjavesieroosio ja paikalliset sortumat

5 Harjussa ei ole järvien välillä kalliokynnystä tai tiivistä patosydäntä Näsijärvestä tapahtuu rantaimeytymistä, ja Nässyn vesi kulkeutuu harjuun ja sen läpi Harjun Pyhäjärven puoleisella liepeellä on runsaasti lähteitä ja paineellista pohjavettä Sadannan kasvu voi aiheuttaa pohjavesivirtaaman kasvua

6 Näsijärven vedenpintaa voidaan hallita ja säännöstellä Tammerkosken juoksutuksilla vaikka sadanta ja valuma kasvaa Mutta kuinka hallitaan virtaamaa ja säännöstellään vesistöä niin, että tulvariskit eivät siirry alavirtaan? Pyhäjärven puoleisella rinteellä on rakentamiselle kaavailtuja alueita, joilla pohjavesi on paineellista

7 Hulevesien käsittely ja sen ohjeistaminen alueella on ensiarvoisen tärkeää Ilpo Mikkonen

8 Alueen asukkaita on informoitava Kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun tulee tuntea olosuhteet ja rajoitukset Rakennusvalvonnan tulee olla valveilla Varautumista on suunniteltava ja pelastustoimea informoitava Kiitos!