ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

Transkriptio

1 ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä Palmenia, Lahti / Kati Honkanen

2 Esityksen sisältö 1. Asuinalue lapsiperheiden kokeman -tutkimus- ja kehittämishankkeen yleiset tavoitteet 2. Tutkimuskonteksti: kaksi asuinaluetta 3. Subjektiivinen hyvinvointi 4. Tutkimusaineisto ja analyysi 5. Tulokset: Asuinalueet lapsiperheiden vanhempien kokemana - fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen ympäristö Lähteet Palmenia, Lahti / Kati Honkanen

3 1. KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKE Palmenia, Lahti / Kati Honkanen

4 Hankkeen tavoitteet Selvitetään miten lasten, nuorten ja lapsiperheiden elinympäristöt vaikuttavat syrjäytymisen / positiivisen hyvinvoinnin kokemuksiin ja miten esim. sosioekonomisilla mittareilla tarkasteltuna haasteellisina näyttäytyviä elinympäristöjä voidaan kehittää positiivista hyvinvointia tukeviksi pyritään saamaan kuuluville eri sukupuolten ja kantasuomalaisten lisäksi erilaisten kieli- ja kulttuuriryhmien ääni. Hanke tuottaa toimijalähtöistä tietoa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista sekä siihen liittyvistä tekijöistä hankitun tiedon pohjalta työstetään syrjäytymisen ehkäisyyn soveltuva toimintamalli, jota voidaan käyttää poikkihallinnollisesti Lahden alueella tuloksia voidaan hyödyntää sekä paikallisessa että valtakunnallisessa syrjäytymisen ehkäisyn kehittämistoiminnassa: osa myös koulutuksellisia tasaarvoistamispyrkimyksiä. (Kauppinen 2004; Kilpi-Jakonen 2012; Poikolainen 2012; Ruohola 2012.)

5 Tutkimuskontekstina kaksi asuinaluetta Lahdessa: Liipola (lähiö) ja keskusta (kaupunki)

6 Subjektiivinen hyvinvointi Määritellään subjektilähtöisesti eli tässä vanhemman näkökulmasta eikä ns. ulkoapäin Tietyllä asuinalueella asuvien vanhempien kokemukset ja käsitykset Eri ihmisille hyvinvointi koostuu monista eri yksilöllisistä kokemuksista ja tekijöistä, joiden merkityksen he itse voivat arvioida parhaiten (Kroll 2011). Subjektiivisten asuinaluekokemusten kartoittaminen on relevantti tapa hankkia tietoa asukkaiden näkemyksistä asuinalueestaan ja sen merkityksestä (Permentier & al. 2011). HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen

7 Tutkimusaineisto ja analyysi Teemahaastattelu (N=16) Kaksi asuinaluetta: lähiö ja keskusta Haastateltavien erilaiset taustat: kulttuurinen tausta, perherakenne, koulutus, taloudellinen tilanne, pääasiallinen toiminta vaihtelevat Aineistolähtöinen sisällönanalyysi

8 Tutkimuksen tulokset: Fyysinen ympäristö Lähiö luonnonläheisyys ja hyvät ulkoilumahdollisuudet tukevat lähiön vanhempien hyvinvointia Aluetta moititaan myös ankeaksi, roskaamisesta ja rikkomisesta ollaan huolissaan Tarvittavat palvelut koetaan olevan helposti saavutettavissa Asuntojen edullisempi hintataso ja taloudelliset resurssit ovat vaikuttaneet perheen päätökseen muuttaa lähiöön Keskusta Lähellä olevat palvelut Monipuoliset harrastusmahdollisuudet Liikkumisen ja asumisen helppous

9 Tutkimuksen tulokset: Sosiaalinen ympäristö Lähiö Sukulaiset juurruttavat asuinalueelle Yhteisöllisyyttä arvostetaan Erityisesti luotua pikkulapsiperheiden yhteisöllisyyttä arvostetaan. Mikäli sosiaaliset verkostot eivät ole vahvoja, kaivataan yhdessä tekemistä lisää. Konkreettiset keinot ja toimintatavat yhteisöllisyyden lisäämiseksi kuitenkin usein puuttuvat. Kulttuurisista eroista puhutaan, mutta monikulttuurisuus nähdään myös rikkautena. Vanhemmat kuvaavat lähiötä erilaisuutta hyväksyväksi ja suvaitsevaksi. Keskusta Asuinalueeseen vahvasti sitovat perhe ja sukulaiset Yhteisöllisyyttä kartetaan, naapurit etäisiä Sosiaalinen ympäristö on keskustassa erkaannuttava, eikä kollektiivisia velvoitteita ole Yhteyksiä sekä lähellä että kaukana asuviin sukulaisiin pidetään yllä monin tavoin

10 Tutkimuksen tulokset: Psyykkinen ympäristö Lähiö Vanhempien alueidentiteetti ja sitoutuminen asuinalueeseen on vahvaa huolimatta lähiön huonosta maineesta. Maineen merkitystä pyritään myös vähättelemään. Lähiön asukkaat pitävät aluetta turvallisena. Kuitenkin selkeää jakoa tehdään katuosoitteiden mukaan parempiin ja huonompiin alueisiin. Turvattomuuden tunnetta aiheuttavat ostarin alueella oleskelevat päihdeongelmaiset. Lähiön lapsiperheet eivät koe hyvinvoinnin olevan riippuvainen asuinalueesta ja -paikasta. Keskusta Keskustan maineen ajatellaan ilmentävän koko Lahtea. Lahdella ei koeta olevan yleisesti ottaen kovinkaan hyvä maine, sillä kaupunki yhdistetään vanhaan mielikuvaan Suomen Chicagosta. Vanhemmat eivät kuitenkaan itse pidä mainetta todellisuutta vastaavana ja ympäristöä pidetään melko turvallisena. Osaa keskustan alueista kuvataan selkeästi rauhattomampina ja turvattomampina asuinpaikkoina. Vanhemmat ovat huolissaan läheisen kauppakeskuksen negatiivisesta viriketarjonnasta, lasten oleskelua siellä pyritään rajoittamaan. Lasten ja nuorten kulkemista ilta-aikaan rajoitetaan iästä riippuen. Vanhemmat kokevat valitun asuinympäristön hyvinvointia tukevana Molemmilla asuinalueilla vanhemmat arvioivat asuinaluettaan ja sen merkitystä hyvinvoinnille usein lasten kasvuympäristön näkökulmasta. Perhettä pidetään suojaavana tekijänä, jos asuinympäristö nähdään turvattomana. Kun perheen vanhemmat kokevat, että heillä on ollut mahdollisuus valita asuinpaikkansa, lisää tämä asuinympäristöön sitoutumista

11 Lapsiperheiden vanhempien hyvinvointiympäristöt Lähiö Keskusta Riittävät palvelut Hyvät lähipalvelut Fyysinen palveluja luontoympäristö sekä asuminen Liikkuminen alueella osin haasteellista, liikenneyhteydet Lahden keskustaan toimivat Asumismuotona kerrostalo helppo Liikkuminen turvallista ja helppoa Asumismuotona kerrostalo helppo, omakotiasujille kotipiha tärkeä Sosiaalinen ympäristö ja yhteisöllisyys Psyykkinen ympäristö, maine ja turvallisuus Luonnonläheisyys hyvä lisä, luonto tärkeä hyvinvoinnin kannalta Yhteisöllisyyttä kaivataan Horjuvan turvallisuuden ja maineen ympäristö Kaupunkiluontoa eli puistoja käytetään Yhteisöllisyyttä kartetaan Riittävän turvallinen ja riittävän hyvämaineinen kaupunkiympäristö

12 Kiitos! Kivat paikat Liipolassa. Poika,4 lk. HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen

13 LÄHTEITÄ Kauppinen Timo (2004). Asuinalueen ja perhetaustan vaikutukset helsinkiläisnuorten keskiasteen tutkintojen suorittamiseen. Helsinki: Tutkimuksia / Helsingin kaupungin tietokeskus 6. Kilpi-Jakonen Elina (2012). Does Finnish Educational Equality Extend to Children of Immigrants? Examining national origin, gender and the relative importance of parental resources. Nordic Journal of Migration Research 2(2), Kroll, Cristian: Different Things make Different People Happy: Examining Social Capital and Subjective Well-Being by Gender and Parental Status. Social Indicator research 104 (2011): 1, Permentier, Matthieu, & Bolt, Gideon & van Ham, Martin: Determinants of neighbourhood satisfaction and perception of neighbourhood reputation. Urban Studies 48 (2011): 5, Poikolainen, Jaana (2012). A Case Study of Parents School Choice Strategies in a Finnish Urban Context. European Educational Research Journal 11(1), Ruohola, Sirpa (2012). Äidiltä tyttärelle. Koulutuskulttuurisia siirtymiä neljässä sukupolvessa. Turun yliopiston julkaisuja C