Mitä asuinalueiden eriytymiskehityksellä tarkoitetaan?
|
|
- Kalle Katajakoski
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mitä asuinalueiden eriytymiskehityksellä tarkoitetaan? Katja Vilkama tutkimuspäällikkö, FT Helsingin kaupunki Kaupunkitutkimus ja -tilastot
2 Esityksen runko Alueellisen eriytymisen ilmiöstä Mistä puhutaan kun puhutaan eriytymisestä ja segregaatiosta? Minkälaisiin tekijöihin eriytymisen kehityskulkujen tiedetään liittyvän? Minkälaisia vaikutuksia kehityksellä tiedetään olevan? Minkälaisena eriytymisen kehityskulut näkyvät suomalaisissa kaupungeissa? Alueellisen eriytymisen ehkäisemisestä Mitä keinoja vaikuttamiseen on olemassa? 2
3 OSA I: Monenlaisia käsitteitä, mutta mistä oikeastaan puhutaan? Alueiden erilaistuminen? Alueellinen eriarvoistuminen Syrjäytyminen Sosiaalisesti tasapainoiset asuinalueet?? Sosiaalinen eheys? Sosiaalinen kestävyys Alueiden eriytyminen? Segregaatio 3
4 Mistä oikein puhutaan, kun puhutaan alueellisesta eriytymisestä / segregaatiosta? Puhutaanko alueista vai yksilöistä? Väestöryhmistä? Kouluista? Onko kyse köyhyydestä, työttömyydestä ja sosiaalisesta eriarvoisuudesta? Maahanmuutosta? Vai kenties hyväosaisista? Varsinkin mediassa ja julkisessa keskustelussa mielikuvat eriytymisen syistä ja seurauksista usein hyvin yksipuolisia 4
5 Eriytymisessä on pohjimmiltaan kyse väestöryhmien välisistä hyvinvointieroista, jotka paikantuvat asuinalueille Kyse ei siis ole vain yksittäisistä asuinalueista tai alueiden ongelmasta à Kehitys koskettaa koko kaupunkiseutua ja kaikkia väestöryhmiä
6 Alueellisen eriytymisen monitasoisuus Monitasoinen ilmiö: kaupunginosien eriytymisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa eri väestöryhmät asuvat toisistaan erillisillä asuinalueilla, sekä niitä prosesseja, jotka tämänkaltaisen kaupunkirakenteen tuottavat, ja vaikutuksia, joita kehityksestä seuraa. Klassiset kaupunkirakenteen tarkastelut: U l o t t u v u u d e t (Vaattovaara 1998) Esim. Rikkaat ja pienituloiset Työttömät ja työssä käyvät Korkeasti koulutetut ja vailla jatkokoulutusta olevat Valtaväestö ja etniset vähemmistöt Nykyään seurannan fokuksessa eri ulottuvuuksien kasautuminen: Demografinen Sosioekonominen Etnisyys
7 Alueellinen eriytymisen monitasoisuus Jonkinasteinen asuinalueiden erilaistuminen on kaupunkikehitykselle ominainen piirre à hyvinvointierojen kärjistyminen huolestuttava ilmiö Kehityskulun eräänlainen jatkumo: Täysin samankaltaiset alueet Myönteinen erilaistuminen, kaupunginosien omaleimaisuus? Äärimmäinen segregaatio Olennaista tietää: missä mennään (tilannekuva) sekä ennen kaikkea ymmärtää, mikä kehitystä tuottaa (syyt) sekä mitä seurauksia (vaikutukset) kehityksellä on
8 Eriytymisen mekanismit Eriytymisen juurisyyt kytkeytyvät laajempiin eriarvoistumista tuottaviin yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin, mm.: yleinen talouskehitys ja työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset tuloerot, köyhyyden paikallistuminen ja pysyvöityminen sosiaalisen syrjäytymisen tekijät ja eriarvoistuminen asuntomarkkinoiden rakenteelliset erot, asuntotarjonta ja hintakehityksen eriytyminen maahanmuuton kehityskulut ja maahanmuuttajien kotoutumisen onnistuminen 8
9 Alueellisen eriytymisen taustalla vaikuttavia tekijöitä Kaupunkirakenteelliset tekijät Asuinalueiden sijainti, laatu, liikenneyhteydet, asuntokannan rakenne, palvelut Taloudelliset tekijät Yksilöiden käytössä olevat resurssit Yhteiskunnan rakenteisiin ja instituutioihin liittyvät tekijät Valtahierarkiat, vaikutusmahdollisuudet, syrjivät tai toiseuttavat käytännöt Yksilölliset (kulttuuriset) tekijät Yksilöiden kokemukset, elämänvaiheet, elämäntapavalinnat, asumisvalinnat 9
10 On tunnistettavissa tiettyjä yhteneväisiä kehityskulkuja mutta se miten nämä kehityskulut paikantuvat ja linkittyvät toisiinsa vaihtelee maasta ja kaupunkikontekstista riippuen! Paikkaja aikasidonnaisuus 10 Lähde: Vilkama 2011, mukaillen
11 Yksinkertaistettuna Mitä eriarvoisempi yhteiskunta ja mitä eriytyneemmin erilaiset asumisvaihtoehdot on sijoitettu, sitä voimakkaampaa alueellinen segregaatio tyypillisesti on! 11
12 Kansainvälisesti kehitys varsin äärevää gated communties vs. ghetot Etunimi Sukunimi 12
13 Buenos Aires, Argentiina (2012) 13
14 Suomessa eriarvoistuminen toistaiseksi useita muita Euroopan maita maltillisempaa ja jyrkät ääripäät puuttuvat
15 Esimerkiksi tuloerot ovat Suomessa useita muita Euroopan maita maltillisempia Kuvio: Maarten van Ham & Tiit Tammaru Tapahtuma/Esittäjä 15
16 Sosiaalinen eriarvoistuminen on kuitenkin varsin selkeää Köyhyyden ja huono-osaisuuden ylisukupolvistumisesta vahvoja merkkejä Mm. pienituloisuus kasautunut ja selvästi yleisempää ulkomaalaistaustaisissa perheissä Pienituloisissa asuntokunnissa asuvat lapset, prosenttia asuntoväestöstä Yhteensä Suomalaistaustaiset Ulkomaalaistaustaiset Yhteensä Ensimmäinen polvi Toinen polvi Helsinki 0-17-vuotiaat yhteensä 15,9 10,4 44,8 46,9 43,9 0-6 vuotiaat 16,1 10,8 43,3 51,0 41, vuotiaat 14,6 8,9 43,1 44,2 42, vuotiaat 17,3 11,4 50,0 47,0 52,7 Koko maa 0-17-vuotiaat yhteensä 14,3 12,3 45,3 49,6 42,5 0-6 vuotiaat 15,1 13,0 44,2 51,8 42, vuotiaat 12,7 10,9 43,6 47,0 40,4 Lähde: Tilastokeskus. 16
17 Myös segregaatiokehitys on voimistunut suomalaiskaupungeissa ja Helsingissä Kuvio: Maarten van Ham & Tiit Tammaru 2016 / URMI-hanke 17
18 Tutkimustulokset osoittavat, että Eriytymiskehitys on Suomessa kansainvälisesti vertaillen maltillista Kuitenkin selkeitä merkkejä alueellisten erojen kasvusta ja syvenemisestä on havaittavissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Turun seudulla Suurin muutos tapahtui 1990-luvulla. Tämän jälkeen eriytymisen tahti on useilla sosioekonomisilla mittareilla tarkasteltuna hieman hidastunut, mutta suunta on monelta osin jatkunut samankaltaisena Huolestuttavinta kehityksessä on se, että erilainen huono-osaisuus on kasautunut kaupunkiseuduilla (etenkin PKS) aiempaa vahvemmin samoille alueille, eriytyminen on siis aiempaa monikerroksisempaa Samalla asuinalueiden kehityskulut ovat alkaneet eriytyä aiempaa selkeämmin
19 Huono-osaisuuden kasautuminen lisääntynyt (Lähde: Kortteinen & Vaattovaara, Yhteiskuntapolitiikka 2015: ) Muuttujina mediaanitulot, työllisyys ja koulutus Huono-osaisten väestöruutujen määrä ja niillä asuva väestö 1990: 120 ruutua, asukasta 2000: 304 ruutua, asukasta 2010: 391 ruutua, asukasta 19
20 Koulutuksen alueelliset erot selkeitä Esimerkkinä Helsinki Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden yleisyys Helsingin osa-alueilla Kuvio: Hirvonen / Kaupunkitieto, Helsingin kaupunki 20
21 Asuinalueet erilaisella kehitysradalla Esimerkkinä vieraskielisten lasten (0 15-v) osuus Helsingin osa-alueilla Kaupunginosien väliset erot ovat kasvaneet selvästi Lasten kohdalla eriytyminen on koko väestön tasoa voimakkaampaa Kuvio: Hirvonen / Kaupunkitieto, Helsingin kaupunki 21
22 Eriytymisen vaikutukset asuinalueille ja yksilöille Asuinalueiden kannalta vaikutukset hyvin selkeitä Alueet ovat erilaisilla kehityspoluilla Toiset alueet porskuttavat, toisilla riskinä hyvinvointikehityksen hidastuminen, alueiden leimautuminen ja huonoosaisuuden kierteet Väestöpohjan eriytyminen heijastuu palvelutarpeisiin esim. koulut, päiväkodit, terveyspalvelut, yms. 22
23 Alueelliset sosioekonomiset erot näkyvät mm. terveys- ja hyvinvointieroina Lähde: Ahlgren-Leinvuo (2016: 11) Helsingin peruspiirit sairastavuusindeksin* ja korkeakoulutetun** väestön osuuden mukaan Matalan sairastavuuden alueilla on keskimääräistä korkeampi koulutus- ja tulotaso sekä alhaisempi työttömyys. Väestön sosioekonominen rakenne on yhteydessä alueellisiin eroihin sairastavuudessa * Ikä- ja sukupuolivakioitu sairastavuusindeksi. **Korkeakoulututkinnon suorittaneet vuotiaat, % alueen väestöstä, Aineistolähde: Kela ja Helsingin kaupungin tietokeskus ja Tilastokeskus. Korkean sairastavuuden alueilla on keskimääräistä alhaisempi koulutus- ja tulotaso ja korkeampi työttömyysaste.
24 Alueiden leimautuminen ja negatiivisen kehityksen kierre Segregaatioprosessien edetessä asuinalueiden kehityskulut eriytyvät Alikehityksen kierteiden ääriesimerkki Suuri asukasvaihtuvuus Heikko sosiaalinen rakenne Toisaalle voi muodostua heikkenemisen kierteessä olevia alueita Valikoivan muuton lisääntyminen, alueiden karttaminen Alueelliset palvelut rapautuvat Koulut eriytyvät Toisaalle rakennetaan vetovoimaisia alueita, jotka houkuttelevat hyväosaisia Kuluminen ja vahingonteko lisääntyvät, alueelle ei investoida Resursseja omaavat muuttavat pois, palvelut katoavat Tyhjät asunnot Huono-osaisia muuttaa alueelle Alue leimautuu ja heikkenee entisestään Valtakulttuurista poikkeavia sosiaalisia normeja Alueella asuminen heikentää yksilöiden elämänmahdollisuuksia entisestään Kuva: (Rådberg 1991 mukaillen) 24
25 Tutkimukset osoittavat, että asuinalueiden eriytymisen kehityskulut heijastuvat mm.: koulujen oppimistuloksiin ja kouluvalintoihin (mm. Bernelius 2013) asuinalueiden koettuun turvallisuuteen (Kemppainen ym. 2014; Keskinen 2016), asuntojen hintoihin (Harjunen ym. 2014) ja muuttoliikkeen valikoituvuuteen (Vilkama 2011; Vilkama ym. 2016). 25
26 Eriytymisen vaikutukset asuinalueille ja yksilöille Kyse aluevaikutuksista: Onko asuinpaikalla vaikutusta yksilön elämänmahdollisuuksiin? Kansainvälistä näyttöä asiasta on. Vaikutukset eivät ole välttämättä kaikille samoja Erityisesti lasten kannalta elinympäristöjen eriytymisellä on väliä! Mahdollisuushorisontit ja mahdollisuuksien tasa-arvo Osallisuus yhteiskuntaan Yksilöt Alueellinen eriarvoisuus Kysymys aluevaikutuksista: Onko asuinpaikalla vaikutusta yksilön elämänmahdollisuuksiin? vaikutusta Maailmojen eriytyminen Osallisuus Mahdollisuuden tasa-arvo LAPSET! Kuva: Sofie Jokinen 26
27 Yhteenvetona: Alueellisessa eriytymisessä on kyse väestöryhmien hyvinvointierojen paikantumisesta alueille Eriytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä suunniteltaessa tarvitaan kirkas tilannekuva eriytymisen paikallisista piirteistä (nykytilanteesta) sekä riittävä ymmärrys kehitystä ylläpitävistä (paikallisista) mekanismeista (syistä) ja seurauksista 27
28 Vaikuttamisen keinot Tarvitaan erilaisia politiikkatoimenpiteitä kehityksen eri vaiheissa Eriytymisen ennaltaehkäiseminen Eriytymisen syiden poistaminen Eriytymisen vaikutusten lieventäminen àkehitystä on vaikea katkaista yksittäisen hallintosektorin voimin! 28
29 Vaikuttamisen keinot Tarvitaan erilaisia politiikkatoimenpiteitä kehityksen eri vaiheissa Eriytymisen ennaltaehkäiseminen Eriytymisen syiden poistaminen Eriytymisen vaikutusten lieventäminen àkehitystä on vaikea katkaista yksittäisen hallintosektorin voimin! Keinoja mm.: Asuntopolitiikka ja kaupunkisuunnittelu Palveluiden ja saavutettavuuden kehittäminen Työllisyyspolitiikka Sosiaalipolitiikka ja tulonjaon mekanismit Nuoriso- ja koulutuspolitiikka Aluekehittäminen ja täsmäiskut (mm. ostarinseutujen kunnostus) Myönteisen erityiskohtelun rahat Aluetyö ja osallisuus Maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka 29
30 Kiitos! Kommentteja, kysymyksiä, keskustelua? Yhteydenotot: 30
31 31
Asuinalueiden eriytymiskehityksestä ja kehityksen seurannasta
Asuinalueiden eriytymiskehityksestä ja kehityksen seurannasta Katja Vilkama, Erikoistutkija, Helsingin kaupungin tietokeskus Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari 29.10.2013 Esityksen runko Osa I:
LisätiedotAsuinalueiden erilaistumisen tunnistaminen ja eriytymisen indikaattorit
Asuinalueiden erilaistumisen tunnistaminen ja eriytymisen indikaattorit Katja Vilkama & Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Tiekartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari 10.2.2015
LisätiedotASUINALUEIDEN ERIYTYMINEN. Mari Vaattovaara Helsingin yliopisto Kaupunkitutkimusinstituutti
ASUINALUEIDEN ERIYTYMINEN Mari Vaattovaara Helsingin yliopisto Kaupunkitutkimusinstituutti Suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamisen peruskivi on ollut asuntopolitiikka Pyrkimys turvata kaikille hyvän
LisätiedotAsuinalueiden etninen eriytyminen pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Espoossa
Asuinalueiden etninen eriytyminen pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Espoossa Katja Vilkama Erikoistutkija, Helsingin kaupungin tietokeskus Espoon kaupungin monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous
LisätiedotNormit ja naapurusto Metropolialueella:
Normit ja naapurusto Metropolialueella: Mitä monitieteinen tarkastelu kertoo nuorten ja koulujen alueellisista oloista? Venla Bernelius MetrOP-seminaari Kuvat: KSV, Wikipedia venla.bernelius@helsinki.fi
LisätiedotSosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys
Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys Erikoistutkija Paula Saikkonen & Tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen Sosiaalipolitiikan tutkimus, THL Tampere 20.9.2018 Sosiaalinen kestävyys: asuminen, segregaatio
LisätiedotKaupunkiseutujen segregaatio
Kaupunkiseutujen segregaatio JULMA-hankkeen tuloksia 3.12.2015 Jukka Hirvonen, Aalto-yliopisto 1 Esityksen sisältö 1 Segregaatio ja sen mittaaminen 2 Vieraskielinen väestö ja sen kasvu 3 Vieraskieliset
LisätiedotMuutot pois pienituloisilta alueilta: onko etnisten ryhmien välillä eroja?
URMI KAUPUNKIANALYYSI IV Helsinki 25.1.2018 Maria Vaalavuo & Timo M. Kauppinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Muutot pois pienituloisilta alueilta: onko etnisten ryhmien välillä eroja? Edellisessä URMI-kaupunkianalyysissämme
LisätiedotTyöikäisen väestön alueellinen eriytyminen synnyinmaan ja tulotason mukaan suurilla kaupunkiseuduilla
URMI KAUPUNKIANALYYSI I.4.17 Timo M. Kauppinen & Maria Vaalavuo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työikäisen väestön alueellinen eriytyminen synnyinmaan ja tulotason mukaan suurilla kaupunkiseuduilla Väestörakenteen
LisätiedotKoulujen tarvepohjainen lisäresursointi (pd): Asiantuntijalausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle
Koulujen tarvepohjainen lisäresursointi (pd): Asiantuntijalausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle FT, yliopistonlehtori Helsingin yliopisto Eduskunta 20.10.2017 30.8.2013
LisätiedotTutkimuksen lähtökohdat
Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista
LisätiedotVenla Bernelius FT, apulaisprofessori Skoopin koulutustilaisuus Helsinki,
Alueellisten erojen ja koulutusjärjestelmän eriytymisen vaikutuksista lasten ja nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin eli miksi maantieteellä on merkitystä FT, apulaisprofessori venla.bernelius@helsinki.fi
LisätiedotSegregaatio, peruskoulut ja varhaiskasvatus: Asiantuntijalausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle
Segregaatio, peruskoulut ja varhaiskasvatus: Asiantuntijalausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle FT, yliopistonlehtori Helsingin yliopisto Eduskunta 13.10.2017 30.8.2013 1 Lähtökohta: Yhteiskunnallisten
LisätiedotAlueellisen eriytymisen kustannukset
Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Alueellisen eriytymisen kustannukset näkökulmia segregaatiokeskusteluun Miksi alueet eriytyvät? Eriytymisen ongelmat Alueellinen eriytymisen
LisätiedotKaupunkipolitiikkaa etsimässä
Keskustelutilaisuus alue- ja kaupunkipolitiikasta Vasemmistoliiton aluepoliittinen ryhmä ja eduskuntaryhmä Eduskunta 20.4.2017 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Kaupunkipolitiikkaa etsimässä Aluekehityksen
LisätiedotEtninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta
Etninen segregaatio Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Timo Kauppinen 12.9.2016 On karttatietoa sekä tietoa segregaation tasoista, jonkin verran tietoa ajallisesta kehityksestä Jonkinlaista tietoa
LisätiedotKoti lähiössä katsaus viimeaikaiseen tutkimukseen
Koti lähiössä katsaus viimeaikaiseen tutkimukseen ARA-päivät 14.1.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Lähiöt asuinpaikkoina - 20 % suomalaisista asuu lähiössä - Kolmannes kerrostaloasunnoista lähiöissä
LisätiedotUlkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen
Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Verkostoseminaarit 11. ja 25.10.2016 Pasi Saukkonen Kotoutuminen yksinkertaistettuna Miten työmarkkinoille pääsyä nopeutetaan, siellä
LisätiedotUlkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100
LisätiedotTyöllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista
Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista Työllisyysaste koulutusasteittain Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus 25-39-vuotiaista Uudenmaan ja muun Suomen kehityksen eroja Toimeentulotuen
LisätiedotUrbaani moninaisuus ja sosiaalinen koheesio: Koheesion toteutumisedellytykset sekoitetuilla alueilla ja sosiaalisen sekoittamisen parhaat käytänteet
Urbaani moninaisuus ja sosiaalinen koheesio: Koheesion toteutumisedellytykset sekoitetuilla alueilla ja sosiaalisen sekoittamisen parhaat käytänteet Prof. Mari Vaattovaara KatuMetro -seminaari FT Venla
LisätiedotEriytyvät kaupunkikoulut: Kaupunki- ja koulusegregaation yhteydet
Eriytyvät kaupunkikoulut: Kaupunki- ja koulusegregaation yhteydet Venla Bernelius Metropolitutkimusseminaari Kuvat: KSV, Wikipedia venla.bernelius@helsinki.fi Kaupungintalon juhlasali 4.12.2013 Helsinki
LisätiedotSegregaation aika: Pääkaupunkiseudun kehitys Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto
Segregaation aika: Pääkaupunkiseudun kehitys 1990-2010 Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Johdanto Matti Kortteinen & Mari Vaattovaara: Segregaation aika. Yhteiskuntapolitiikka80
LisätiedotPALJONKO SUOMALAISET KÄYTTÄVÄT TULOISTAAN ASUMISEEN?
PALJONKO SUOMALAISET KÄYTTÄVÄT TULOISTAAN ASUMISEEN? Timo Kauppinen, THL 12.11.2018 Paljonko suomalaiset käyttävät tuloistaan asumiseen? / Timo Kauppinen 1 TÄMÄ ESITYS Asumismeno/kustannusrasitteen erilaiset
LisätiedotPIENI- JA SUURITULOISET ASUVAT AIEMPAA ERIYTYNEEMMIN EUROOPPALAISISSA PÄÄKAUPUNGEISSA
PIENI- JA SUURITULOISET ASUVAT AIEMPAA ERIYTYNEEMMIN EUROOPPALAISISSA PÄÄKAUPUNGEISSA PIENI- JA SUURITULOISTEN ASUINALUEET ERIYTYVÄT AIEMPAA SELVEMMIN MYÖS HELSINGISSÄ. ERIARVOISUUTTA VÄHENTÄMÄLLÄ VOIDAAN
LisätiedotRakennuskannan kehitys ja sosioekonominen eriytyminen
Rakennuskannan kehitys ja sosioekonominen eriytyminen 30.11.2016 Jaakko Sorri Tohtorikoulutettava Rakennustuotannon ja talouden yksikkö Janus-lehden teemanumerossa 4/2016 julkaistavan artikkelin esittely
LisätiedotUUSI KAUPUNKIKÖYHYYS JA LÄHIÖIDEN PERUSKORJAUS
UUSI KAUPUNKIKÖYHYYS JA LÄHIÖIDEN PERUSKORJAUS SUOMEN AKATEMIA ASU-LIVE-akatemiaohjelman päätösseminaari Helsingin Messukeskus, Helsinki, 22.10.2015 Mats Stjernberg, tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto
LisätiedotMuuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun muuttovirtojen rakenteet ja taustatekijät
Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla Muuttovirrat eriyttävät pääkaupunkiseudun asuinalueita niin, että osasta asuinalueita on tullut läpikulkupaikkoja, joille muuttaa pienituloisia
LisätiedotEriytyvät kaupunkikoulut: Kaupunki- ja koulusegregaation yhteydet
Eriytyvät kaupunkikoulut: Kaupunki- ja koulusegregaation yhteydet Venla Bernelius HOAY koulutusristeily Kuvat: KSV, Wikipedia venla.bernelius@helsinki.fi Viking Gabriella 8.3.14 Helsingin kaupunkirakenteen
LisätiedotKoulutuksen arviointi: Alueellinen näkökulma (Kaupunki)seutujen erilaistuminen haastaa koulutusjärjestelmän
Koulutuksen arviointi: Alueellinen näkökulma (Kaupunki)seutujen erilaistuminen haastaa koulutusjärjestelmän Venla Bernelius Karvin seminaari Kuvat: KSV, Wikipedia venla.bernelius@helsinki.fi Helsinki,
LisätiedotKestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
LisätiedotErilaisuusindeksi segregaation mittarina tietopohjan vaikutuksen tarkastelua
Erilaisuusindeksi segregaation mittarina tietopohjan vaikutuksen tarkastelua Jukka Hirvonen / Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitutkimuksen päivät Työryhmä: Kaupunginosien aika 28.4.2017 Esityksen
LisätiedotOngelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen
Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen Luennon sisältö Johdanto Lahti kymmenen suurimman kaupungin joukossa Onko segregaatio Lahdessa ongelma? Lahden
Lisätiedot14 Koulun oppilasmäärän, maahanmuuttajien suhteellisen määrän ja erityisopetuksen määrän yhteys toisen asteen koulutusvalintaan
14 Koulun oppilasmäärän, maahanmuuttajien suhteellisen määrän ja erityisopetuksen määrän yhteys toisen asteen koulutusvalintaan Jaana Minkkinen & Pirjo Lindfors Alueen väestöpohjan huomioiminen on yksi
LisätiedotAsuinalueiden eriytymiskehityksen hallinta
Asuinalueiden eriytymiskehitysseminaari: Asuinalueiden eriytymiskehityksen hallinta Jarkko Rasinkangas, VTT sosiaalityön yliopistonlehtori 20.9.2018, Tampere, Mistä alueellinen eriytyminen johtuu? Makrotaso
LisätiedotEriytyvät kaupunkikoulut: Missä ja miksi suomalaisten koulujen erot kasvavat?
Eriytyvät kaupunkikoulut: Missä ja miksi suomalaisten koulujen erot kasvavat? Venla Bernelius HOAY koulutusristeily Kuvat: KSV, Wikipedia venla.bernelius@helsinki.fi Viking Gabriella 8.3.14 Kaupunkien
LisätiedotYhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto
Yhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Sisältö Lähiöiden kehittäminen kansallisena kysymyksenä Synty,
LisätiedotHelsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat
Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun
LisätiedotTurvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa
Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen
LisätiedotOngelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto
Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Näyttämö OLEMME NUORIA JA NOPEASSA LIIKKEESSÄ Vasta vuonna 1970 ylitettiin 50% raja Nyt
LisätiedotToimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio
Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista
LisätiedotMaahanmuuttajien asumistarpeet ja toiveet pääkaupunkiseudulla: Tapausesimerkkinä somalialaiset
Maahanmuuttajien asumistarpeet ja toiveet pääkaupunkiseudulla: Tapausesimerkkinä somalialaiset Hanna Virtanen 22.5.2007 Maantieteen laitos Asumisen muutoksen tutkijakoulu Tutkimuksen tarkoitus ja tavoite
LisätiedotKilpailukyky ja työmarkkinat
Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin
LisätiedotOhjaamo osana ESR-toimintaa
Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR
LisätiedotAlueellinen segregaatio ja turvallisuus
Alueellinen segregaatio ja turvallisuus Valtakunnallinen turvallisuusseminaari, 23.-24.1.2019, Kuopio Timo Kauppinen THL Tämä esitys Segregaation taustatekijöitä Segregaatiokehitys Suomessa Segregaatio
LisätiedotSosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila
Sosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila Lähteet: Seppo.Koskinen, Pasi Moisio & työryhmä, THL TALOUDELLINEN ERIARVOISUUS ON SÄILYNYT SUOMESSA ENNALLAAN Tuloerot kasvoivat 1990-luvun puolivälistä aina
LisätiedotSomalien ja venäläisten näkökulma
Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten
LisätiedotAsuminen mikä on yhteiskunnan rooli? TOIMI-hankkeen seurantaryhmä Majvik, Essi Eerola (VATT)
Asuminen mikä on yhteiskunnan rooli? TOIMI-hankkeen seurantaryhmä Majvik, 20.3.2018 Essi Eerola (VATT) Asuminen perusoikeutena Perustuslain 19 : julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon
LisätiedotVallattomat ryhmät kaupungissa VTT ENNAKOINTISEMINAARI // Liisa Häikiö / Tampereen yliopisto/ Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
Vallattomat ryhmät kaupungissa VTT ENNAKOINTISEMINAARI 11.10.2017 // Liisa Häikiö / Tampereen yliopisto/ Yhteiskuntatieteiden tiedekunta KEITÄ OVAT VALLATTOMAT RYHMÄT? Enemmän tai vähemmän työn ja koulutuksen
LisätiedotKuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys
Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan
LisätiedotASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ
ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus
LisätiedotPääkaupunkiseudun koulujen naapurustot missä erot kasvavat?
Pääkaupunkiseudun koulujen naapurustot missä erot kasvavat? VENLA BERNELIUS Kaupunkinaapurustojen sosioekonominen rakenne vaikuttaa keskeisesti peruskoulujen toimintaedellytyksiin. Tutkimukset ovat osoittaneet,
LisätiedotSEGREGAATION ENNALTAEHKÄISYN TYÖKALUPAKKI
SEGREGAATION ENNALTAEHKÄISYN TYÖKALUPAKKI työkalupakki 1(57) työkalupakki 2(57) TIIVISTELMÄ Segregaatio viittaa käsitteenä asuinalueiden haitalliseen eriytymiskehitykseen. Eriytyminen tarkoittaa asuinalueiden
LisätiedotAsuntopolitiikka ja asumisen tukeminen
Asuntopolitiikka ja asumisen tukeminen Ekosysteemifoorumi 26.11.2018 Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Asumiseen vaikuttavia keskeisiä yhteiskunnan muutostrendejä Kaupungistuminen
LisätiedotMaahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille
Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012
LisätiedotSegregaatiosta ja sen inhimillisestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä
Segregaatiosta ja sen inhimillisestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä Huono-osaisuus kasautui aiemmin yksittäisiin kortteleihin ja taloihin, mutta viime aikoina se on eriytynyt alueellisesti laajemmin.
LisätiedotSyrjäytymisestä ja sosiaalisesta eheydestä metropoliseudulla MATTI KORTTEINEN, HELSINGIN YLIOPISTO
Syrjäytymisestä ja sosiaalisesta eheydestä metropoliseudulla MATTI KORTTEINEN, HELSINGIN YLIOPISTO Sisällys Metropoliseudun työssäkäyntialueesta Ongelman kaksinapaisuus: keskusta ja reunat Huono-osaisuuden
LisätiedotKaupunkitutkimuksen päivät Turku 25.4.2013 Elävä esikaupunki tutkimushanke 2011-2013
Kaupunkitutkimuksen päivät Turku 25.4.2013 Elävä esikaupunki tutkimushanke 2011-2013 Asuinalueiden eriytymiskehitys pääkaupunkiseudulla Hannu Kytö Elävä esikaupunki -tutkimushankkeen aihealueet ja työpaketit
LisätiedotKolmas sektori mukana rakentamassa sosiaalisesti kestävää kaupunkia. Farid Ramadan
Kolmas sektori mukana rakentamassa sosiaalisesti kestävää kaupunkia Farid Ramadan 6.6.2019 Malminkartano Sijaitsee Länsi-Helsingissä, noin 8500 asukkaan kaupunginosa. Keskitulot noin 20% pienemmät kuin
LisätiedotHallintasuhteiden sekoittaminen: onko näyttöä vai ei?
Hallintasuhteiden sekoittaminen: onko näyttöä vai ei? ARA:n seminaari, 23.10.2017, Silja Serenade Teemu Kemppainen, VTT, post doc -tutkija Helsingin & Turun yliopisto Arvoisa seminaariväki, käytännön ja
LisätiedotKöyhyyden monet kasvot
Köyhyyden monet kasvot Maria Viljanen, Terveyden ja hyvinvoinnin yksikön päällikkö, SPR keskustoimisto 3.12.2018 Kemi Ruokaa ja osallisuutta -seminaari AUTTAJA LÄHELLÄ SINUA HJÄLPARE NÄRÄ DIG Mitä on
LisätiedotValtion I kotouttamisohjelma
Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista
LisätiedotPääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.
Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.2016 Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu Pääkaupunkiseudun
LisätiedotMilloin kotoutuminen on onnistunut?
Milloin kotoutuminen on onnistunut? Kotona Suomessa valtakunnallinen hankepäivä 7.6.2017 Pasi Saukkonen Työ on maahanmuuttajalle yksi tärkeimmistä avaimista hyvään kotoutumiseen. Jos ovet työelämään eivät
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 johtaja Taru Kuosmanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset tulevalle Nykyinen strategia
LisätiedotTäydennysrakentamine n: tausta, ongelma, suositus Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto
Täydennysrakentamine n: tausta, ongelma, suositus Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Yhteiskunnallinen tausta Lähiö (korkea ja tiivis asuinalue, keskellä omaa viheraluettaan)
LisätiedotNäin uusi urbanismi rantautuu suomeen. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto
Näin uusi urbanismi rantautuu suomeen Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Urbanisaatiosta ja uudesta urbanismista Tulevaisuuden ennakoinnin vaikeasta välttämättömyydestä
LisätiedotMoona monikultturinen neuvonta
Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.
LisätiedotTyövoiman saatavuus. Päivitetty
Työvoiman saatavuus Päivitetty 23.9.2013 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 1980-2050 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Vantaan tietopalveluyksikkö / lähde: www.aluesarjat.fi Demografinen
Lisätiedot(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA
(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona
LisätiedotKOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa
KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin
LisätiedotESR -hanke Osallisuuden askeleet työllistymispoluille Delaktighetssteg för sysselsättningsstigar
ESR -hanke Osallisuuden askeleet työllistymispoluille Delaktighetssteg för sysselsättningsstigar Pohjanmaan järjestöfoorumi 10.10.2017 Asuntopäällikkö Jonas Nylén Hoidetaan kaupunginosien kehittäminen
LisätiedotPerheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia
Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia Lasten hyvinvointi Suomessa 29.3.2017 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto PISA-tulokset kertovat:
LisätiedotURMI-työpaja Erillään kaupungissa
URMI-työpaja Erillään kaupungissa 28.11.2016 Kooste työskentelyssä käsitellyistä aiheista Demos Helsinki 9.12..2016 Yhteenvedon osat 1) Ryhmätyöskentely: Keskustelujen keskeisimmät teemat ohjauskeinojen
LisätiedotYritykset, työpaikat, työttömyys
Yritykset, työpaikat, työttömyys Lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupunkitutkimus TA Oy Yritykset, työpaikat, työttömyys Sisällys: Yritykset ja työpaikat Työllisyys ja työttömyys 2
LisätiedotOikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008
Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan
LisätiedotNäin sen näen Paikallinen näkökulma mediaan. Kuntakoulutus Helsinki
Näin sen näen Paikallinen näkökulma mediaan Kuntakoulutus 12.9.2012 Helsinki Väestönmuutos 250 x 250 m ruuduittain v. 2000 2009 V. 2000-2009 väestönkasvu hajautui koko seudulle, pääkaupunkiseudun vanhat
LisätiedotVirolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %
01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
LisätiedotTILASTOKATSAUS 6:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa
LisätiedotHelsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset
Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö
LisätiedotMukana -ohjelma. Eriarvoisuuden vähentämisen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn kaupunkistrategiahanke Kuva: Jussi Hellsten
Mukana -ohjelma Eriarvoisuuden vähentämisen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn kaupunkistrategiahanke 2017 2021 Kuva: Jussi Hellsten Helsinki käynnistää laajan ja kokonaisvaltaisen hankkeen yhdessä kumppaneiden
LisätiedotEspoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko
Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen
LisätiedotSuomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua
Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua Kooste kymmenen kaupunkiseudun väestönkehityksestä vuoteen Alueellinen väestöennuste kertoo, että pääkaupunkiseudun väestö kasvaa 270 000
LisätiedotTerveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet
Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari, Helsinki 29.11.2017 Kristiina Laitinen Aineisto Valtakunnallinen terveysneuvontapisteiden
LisätiedotASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö
ASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA 2018 Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 22.5.2018 Yhdyskuntasuunnittelussa tavoitellaan asuinalueiden sosiaalista hyvinvointia
LisätiedotSuomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008
Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö
LisätiedotJulkaisija: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö, Julkaisun laatija: Sanna Ala-Mantila Kannen kuva: Pertti Raami
ALUEELLINEN ERIYTYMINEN VANTAALLA 1995 2015 Julkaisija: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö, 21.2.2018 Julkaisun laatija: Sanna Ala-Mantila Kannen kuva: Pertti Raami Taitto: Sirpa Rönn Vantaan kaupunki.
LisätiedotSuomalaisen köyhyyden kehitys viimeisen 50-vuoden aikana
Suomalaisen köyhyyden kehitys viimeisen 50-vuoden aikana EAPN-Fin tilaisuus Eduskunnassa 22.11.2017 Sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopisto Bruttokansantuote Suomessa vuosina
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.
LisätiedotAsumisen uhkakuvat ja muutokset
Tieteen päivät, Helsingin yliopisto 12.1.2013 Asumisen uhkakuvat ja muutokset Hannu Kytö, Kuluttajatutkimuskeskus ESITYKSEN RAKENNE Asumisen uhkakuvat Asumisen muutokset Aluerakenteen kehitys Yhdyskuntarakenteen
LisätiedotOnko Länsimetron tuomat vaikutukset ennakoitu asuntomarkkinoilla?
Onko Länsimetron tuomat vaikutukset ennakoitu asuntomarkkinoilla? Erikoistutkija Oskari Harjunen Helsingin kaupunginkanslia Kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikkö HSY:n Paikkatietoseminaari, Espoo 21.3.2018
LisätiedotIkääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin
Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa
LisätiedotERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ
ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari
LisätiedotHelsingin kaupunginosien turvallisuudesta ja turvallisuuden seurannasta. Kuntamarkkinat Vesa Keskinen & Eija Pyyhtiä
Helsingin kaupunginosien turvallisuudesta ja turvallisuuden seurannasta Kuntamarkkinat 13.9.2018 Vesa Keskinen & Eija Pyyhtiä Miksi turvallisuustutkimus? Kaupunkitasoisia vertailuja tehdään Suomessa ja
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA
VAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Sanna Komsi ALUEELLINEN ERIYTYMINEN VAASASSA Hyvä- ja huono-osaisuuden jakautuminen kaupungin alueella Aluetieteen pro gradu -tutkielma VAASA 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotAsunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty
Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 23.9.2013 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2012 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa, Uudellamaalla
Lisätiedot