Segregaation aika: Pääkaupunkiseudun kehitys Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto
|
|
- Anni-Kristiina Jurkka
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Segregaation aika: Pääkaupunkiseudun kehitys Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto
2 Johdanto Matti Kortteinen & Mari Vaattovaara: Segregaation aika. Yhteiskuntapolitiikka80 (2015):6, Tarkastelutapa: katse pääkaupunkiseudun köyhyystaskuissa, kysymys huono- osaisuuden kasautumisesta, pohjana GIS koodatut väestötilastot: leikataan erikseen korttelin kokoisten ruutujen (250m kertaa 250 m) alin viidennes tulojen, koulutuksen ja työllisyyden osalta, seurataanmuutosta Kolme keskeistä tulosta, kaupunkipolittinen keskustelualoite.
3 Tulos 1: Segregaatiokehityksen jatkuvuus Tarkastelun mukaanpaä kaupunkiseudunkehitysta korttelitasolla on koko viimeksi kuluneen nelja nnesvuosisadan ajan leimannutse, etta koÿhaẗ ja huono- osaisetentista selvemminasuvatomissanaapurustoissaanja koulutetut ja hyvaẗuloiset omissaan. V välillä kasautuneesti huono- osaisilla pienalueilla asuvien ihmisten lukumääräyli kolminkertaistui, v välillä kasvu on ollut hitaampaa mutta jatkunut (+32 %).
4 Tulos 2: Köyhyystaskujen keskittymisessä selkeä rakenne Huono- osaisuudenydinalueetnaÿtta va t keskittyva n seudun sisa lla ennen muuta Helsinkiin. Itäinen suuraluehelsingin sisa lla ratkaisevastihallitseehuono- osaisuudenalueellista sijoittumista kuvaavia karttoja. Jos v Hgin osa- alueetjärjestää sen mukaan, kuinka paljon niiden sisällä on tällaisia huono- osaisuudenkeskittymiä, 20 kärkisijan joukossa on vain kaksi sellaista osa- aluetta, jotka eivät paikannu Itäisellesuuralueelle(tai sen välittömään naapurustoon), 17 joukossa ei yhtään.
5 The Helsinki Capital District 1990: the spatial structure of multiple deprivation
6 The Helsinki Capital District 2000: the spatial structure of multiple deprivation
7 The Helsinki Capital District in 2010: spatial structure of multiple deprivation
8 Kun koko seudun väestöstä keskimäärin n. 10% asuu tällaisissa, kasautuneesti huono- osaisissa naapurustoissa, Itäisellä suuralueella osuuson 41%. Sekoittamispolitiikan nimenomaisenatarkoituksena on ollut estää erityisen heikkojen alueiden syntyä. Siis v välinen kehitys on ollut tämän politiikan etenevän epäonnistumisen aikaa. Näin on käynyt ilman että politiikassa tai sen toteuttamisessa olisi tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka tuloksen voisivat selittää. Mistä siis on kysymys?
9 Tulos 3: Uusi kehitysvaihe 1990 luvulla alueellista eriytymistä leimasi syvä taloudellinen taantuma ja työttömyys seurauksineen; vuosikymmenen lopun nousu ei nostanutlaman aikana taantuneita alueita yhtä nopeastikuin muita; kummatkin muutoksetolivat rakenteellisestituotettuja; 2000 luvulla tilanne on tältä osin toinen 2000 luvulla vieraskielisten osuus on noussuttyöttömyyteen rinnastettavissa olevaksierottelijaksi eri pienalueiden välillä; samalla erot eri alueiden välillä ovat kasvaneet lähes kolme kertaa nopeamminkuin väestössäkeskimäärin; väestöneri ryhmät siis kasvavassa määrinhakeutuvatomille alueilleen, hyväosaisten väistäessä sellaisia alueita, joilla on keskimääräistä enemmän huono- osaisuutta ja vieraskielisiä.
10 2000 luvulla kysymys siis on asuntomarkkinoiden kautta tapahtuvasta vähittäisestäeriytymisestä, joka perustuu yksittäistenkotitalouksien muutto- ja sijoittumispäätöksiin (vrt. Vilkama ym. 2014).
11 Keskustelualoite Kun tiedämme, kuinka heikkoa talouden ja työllisyyden kehitys on ollut vuoden 2010 jälkeen ja kun otamme huomioon uudet pakolaisvirrat, on vakavia syitä olettaa, että kuvaamamme eriytyminen on vuoden 2010 jälkeen vain korostunut. Jos tulosta lukee kaupunkipoliittisten pyrkimysten kautta, ydin on tiivistettävissä lyhyeen: sekoittamispolitiikka on alkanut toimia aiempaa heikommin. Miksi?
12 Taustalla rakenteellinen ongelma: erot eri väestöryhmien välillä ovat sekä sosioekonomisesti että etnisesti kasvaneet aiempaa suuremmiksi, niin, että hallinnollisesti tuotettu läheisyys paikoin tuottaa väistämistä ja/tai pyrkyä pois luvun aikana tällaista ei tutkimuksissa löytynyt, mutta nyt näyttö ilmiön olemassaolosta ja merkityksestä on varsin vahva. On syytä kysyä, mitä tulos merkitsee sosiaalisen sekoittamisen politiikkaa ajatellen.
13 Keskustelu teemasta on toistaiseksi osoittautunut vaikeaksi. Helposti syntyy vastakohta- asetelma, jossa kysytään, onko keskustelija sekoittamisen puolesta tai sitä vastaan. Tämä on politiikalle tyypillinen mutta analyyttisesti heikko tapa jäsentää asiaa. Yhtä epäviisasta on torjua tulokset epäilemällä niiden taakse poliittista motiivia tai salattuja pyrkimyksiä. Tällainen on tosiasioiden poliittista karsintaa, jonka jäljet pelottavat.
14 Jos tasapainoista kaupunkirakennetta pidetään hyvänä, viisaampaa olisi uusien tulosten valossa kysyä, millainen sekoittaminen tuottaisi parhaita tuloksia nykyisten erojen oloissa. Millainensekoittaminensiistuottaa sosiaalisestikestäviä tuloksia, millainen korostuneita vastakohta- asetelmia ja poismuuttoa? Eritellen: keitä on viisasta sekoittaa, missä, ja millä tavalla? Yksi ja sama, monipuolinenväestöpohja voidaan sijoittaa annetullealueelle monella eri tavalla, joista kaikki rakentavat saman kysynnän paikallisillepalveluille. Viisasta olisi valita erilaisista vaihtoehdoista sellainen, jossa tulos on kestävä.
15 Tällaista keskustelua meillä ei vielä ole syntynyt. Ratkaisuja kohti voisi yrittää edetä näyttöön perustuen: etsiä ja arvioida erilaisia ratkaisuja niiden tulosten kautta, empiirisen näytön nojalla.
16
ASUINALUEIDEN ERIYTYMINEN. Mari Vaattovaara Helsingin yliopisto Kaupunkitutkimusinstituutti
ASUINALUEIDEN ERIYTYMINEN Mari Vaattovaara Helsingin yliopisto Kaupunkitutkimusinstituutti Suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamisen peruskivi on ollut asuntopolitiikka Pyrkimys turvata kaikille hyvän
LisätiedotUrbaani moninaisuus ja sosiaalinen koheesio: Koheesion toteutumisedellytykset sekoitetuilla alueilla ja sosiaalisen sekoittamisen parhaat käytänteet
Urbaani moninaisuus ja sosiaalinen koheesio: Koheesion toteutumisedellytykset sekoitetuilla alueilla ja sosiaalisen sekoittamisen parhaat käytänteet Prof. Mari Vaattovaara KatuMetro -seminaari FT Venla
LisätiedotTäydennysrakentamine n: tausta, ongelma, suositus Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto
Täydennysrakentamine n: tausta, ongelma, suositus Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Yhteiskunnallinen tausta Lähiö (korkea ja tiivis asuinalue, keskellä omaa viheraluettaan)
LisätiedotMistä johtuu lähiöiden huono maine? Matti Kortteinen, Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto
Mistä johtuu lähiöiden huono maine? Matti Kortteinen, Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Esipuhe Olen ollut alalla vsta 1978 lähtien (Kortteinen: Lähiö. Tutkimus elämäntapojen muutoksesta.
LisätiedotKAUPUNKIEN UUSI TULEMINEN
KAUPUNKIEN UUSI TULEMINEN Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Johtaja, kaupunkitutkimuksen ja suunnittelun maisteriohjelma (HY & AALTO) Helsingin yliopisto Kolme huomiota Suomen tutkitusti
LisätiedotKaupunkiseutujen segregaatio
Kaupunkiseutujen segregaatio JULMA-hankkeen tuloksia 3.12.2015 Jukka Hirvonen, Aalto-yliopisto 1 Esityksen sisältö 1 Segregaatio ja sen mittaaminen 2 Vieraskielinen väestö ja sen kasvu 3 Vieraskieliset
LisätiedotRakennuskannan kehitys ja sosioekonominen eriytyminen
Rakennuskannan kehitys ja sosioekonominen eriytyminen 30.11.2016 Jaakko Sorri Tohtorikoulutettava Rakennustuotannon ja talouden yksikkö Janus-lehden teemanumerossa 4/2016 julkaistavan artikkelin esittely
LisätiedotEriytymisestä Helsingin seudulla: uusi kehitysvaihe. Matti Kortteinen & Mari Vaattovaara
Eriytymisestä Helsingin seudulla: uusi kehitysvaihe Matti Kortteinen & Mari Vaattovaara Johdanto Matti Kortteinen & Mari Vaattovaara: Pääkaupunkiseudun kehityssuunta on kääntynyt. Yhteiskuntapolitiikka
LisätiedotEtninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta
Etninen segregaatio Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Timo Kauppinen 12.9.2016 On karttatietoa sekä tietoa segregaation tasoista, jonkin verran tietoa ajallisesta kehityksestä Jonkinlaista tietoa
LisätiedotErilaisuusindeksi segregaation mittarina tietopohjan vaikutuksen tarkastelua
Erilaisuusindeksi segregaation mittarina tietopohjan vaikutuksen tarkastelua Jukka Hirvonen / Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitutkimuksen päivät Työryhmä: Kaupunginosien aika 28.4.2017 Esityksen
LisätiedotTutkimuksen lähtökohdat
Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista
LisätiedotMuutot pois pienituloisilta alueilta: onko etnisten ryhmien välillä eroja?
URMI KAUPUNKIANALYYSI IV Helsinki 25.1.2018 Maria Vaalavuo & Timo M. Kauppinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Muutot pois pienituloisilta alueilta: onko etnisten ryhmien välillä eroja? Edellisessä URMI-kaupunkianalyysissämme
LisätiedotMistä mellakat nousevat?
Mistä mellakat nousevat? Ja kuinka tutkia sitä meillä? Ma# Kor(einen 15.5. 2014 Esipuhe Lähiömellakat ja asiantun3juu4a koskeva kysyntä suurta, tarjonta niukkaa. Esitän seuraavassa suunnitelman tutkimuksesta,
LisätiedotKoulujen tarvepohjainen lisäresursointi (pd): Asiantuntijalausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle
Koulujen tarvepohjainen lisäresursointi (pd): Asiantuntijalausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle FT, yliopistonlehtori Helsingin yliopisto Eduskunta 20.10.2017 30.8.2013
LisätiedotOngelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto
Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Näyttämö OLEMME NUORIA JA NOPEASSA LIIKKEESSÄ Vasta vuonna 1970 ylitettiin 50% raja Nyt
LisätiedotNormit ja naapurusto Metropolialueella:
Normit ja naapurusto Metropolialueella: Mitä monitieteinen tarkastelu kertoo nuorten ja koulujen alueellisista oloista? Venla Bernelius MetrOP-seminaari Kuvat: KSV, Wikipedia venla.bernelius@helsinki.fi
LisätiedotSegregaation aika. Johdanto
Segregaation aika MATTI KORTTEINEN & MARI VAATTOVAARA Pääkaupunkiseudun sisäinen alueellinen eriytyminen jatkunut 1990-luvun suuren laman ja sitä seuranneen nousukauden jälkeen. Artikkelissa kuvataan,
LisätiedotKaupunkipolitiikkaa etsimässä
Keskustelutilaisuus alue- ja kaupunkipolitiikasta Vasemmistoliiton aluepoliittinen ryhmä ja eduskuntaryhmä Eduskunta 20.4.2017 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Kaupunkipolitiikkaa etsimässä Aluekehityksen
LisätiedotTyöllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista
Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista Työllisyysaste koulutusasteittain Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus 25-39-vuotiaista Uudenmaan ja muun Suomen kehityksen eroja Toimeentulotuen
LisätiedotUlkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100
LisätiedotSyrjäytymisestä ja sosiaalisesta eheydestä metropoliseudulla MATTI KORTTEINEN, HELSINGIN YLIOPISTO
Syrjäytymisestä ja sosiaalisesta eheydestä metropoliseudulla MATTI KORTTEINEN, HELSINGIN YLIOPISTO Sisällys Metropoliseudun työssäkäyntialueesta Ongelman kaksinapaisuus: keskusta ja reunat Huono-osaisuuden
LisätiedotEriytyvät kaupunkikoulut: Kaupunki- ja koulusegregaation yhteydet
Eriytyvät kaupunkikoulut: Kaupunki- ja koulusegregaation yhteydet Venla Bernelius Metropolitutkimusseminaari Kuvat: KSV, Wikipedia venla.bernelius@helsinki.fi Kaupungintalon juhlasali 4.12.2013 Helsinki
LisätiedotAlueellisen eriytymisen kustannukset
Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Alueellisen eriytymisen kustannukset näkökulmia segregaatiokeskusteluun Miksi alueet eriytyvät? Eriytymisen ongelmat Alueellinen eriytymisen
LisätiedotKulttuurinen näkökulma kaupunkisuunnittelussa
Kulttuurinen näkökulma kaupunkisuunnittelussa Maahanmuuttajat metropolissa Asumisen keskittymä vai ei? Kimmo Lapintie Yhdyskuntasuunnittelun professori Biopoliittisesta kulttuuriseen ja posthumanistiseen
LisätiedotMitä asuinalueiden eriytymiskehityksellä tarkoitetaan?
Mitä asuinalueiden eriytymiskehityksellä tarkoitetaan? Katja Vilkama tutkimuspäällikkö, FT Helsingin kaupunki Kaupunkitutkimus ja -tilastot www.hel.fi/kaupunkitieto Esityksen runko Alueellisen eriytymisen
LisätiedotAsuinalueiden erilaistumisen tunnistaminen ja eriytymisen indikaattorit
Asuinalueiden erilaistumisen tunnistaminen ja eriytymisen indikaattorit Katja Vilkama & Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Tiekartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari 10.2.2015
LisätiedotNUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät
NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen
LisätiedotKoti lähiössä katsaus viimeaikaiseen tutkimukseen
Koti lähiössä katsaus viimeaikaiseen tutkimukseen ARA-päivät 14.1.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Lähiöt asuinpaikkoina - 20 % suomalaisista asuu lähiössä - Kolmannes kerrostaloasunnoista lähiöissä
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja
1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen
LisätiedotSOSIAALISEN EPÄJÄRJESTYKSEN VAIKUTUS MUUTTOHALUKKUUTEEN HELSINGISSÄ
SOSIAALISEN EPÄJÄRJESTYKSEN VAIKUTUS MUUTTOHALUKKUUTEEN HELSINGISSÄ Tuomas Antti Sakari Parikka Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiologia Pro gradu -tutkielma Helmikuu 2017 Tiedekunta/Osasto
LisätiedotSegregaatiosta ja sen inhimillisestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä
Segregaatiosta ja sen inhimillisestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä Huono-osaisuus kasautui aiemmin yksittäisiin kortteleihin ja taloihin, mutta viime aikoina se on eriytynyt alueellisesti laajemmin.
LisätiedotASUMINEN OSANA HYVINVOINTIA. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Kaupunkitutkimusinstituutti Helsingin yliopisto
ASUMINEN OSANA HYVINVOINTIA Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Kaupunkitutkimusinstituutti Helsingin yliopisto SUOMALAISEN HYVINVOINTIVALTION RAKENTAMISEN PERUSKIVI ON OLLUT ASUNTOPOLITIIKKA
LisätiedotSegregaatio, peruskoulut ja varhaiskasvatus: Asiantuntijalausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle
Segregaatio, peruskoulut ja varhaiskasvatus: Asiantuntijalausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle FT, yliopistonlehtori Helsingin yliopisto Eduskunta 13.10.2017 30.8.2013 1 Lähtökohta: Yhteiskunnallisten
LisätiedotYhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto
Yhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Sisältö Lähiöiden kehittäminen kansallisena kysymyksenä Synty,
LisätiedotUUSI KAUPUNKIKÖYHYYS JA LÄHIÖIDEN PERUSKORJAUS
UUSI KAUPUNKIKÖYHYYS JA LÄHIÖIDEN PERUSKORJAUS SUOMEN AKATEMIA ASU-LIVE-akatemiaohjelman päätösseminaari Helsingin Messukeskus, Helsinki, 22.10.2015 Mats Stjernberg, tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa Väestöennusteet. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestöennusteet Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.2018 Väestöennusteet Sisällys: Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot
LisätiedotAsuinalueiden etninen eriytyminen pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Espoossa
Asuinalueiden etninen eriytyminen pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Espoossa Katja Vilkama Erikoistutkija, Helsingin kaupungin tietokeskus Espoon kaupungin monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous
LisätiedotMiten määräaikaiset vuokrasopimukset vaikuttaisivat yhdyskuntarakenteesee n? Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto
Miten määräaikaiset vuokrasopimukset vaikuttaisivat yhdyskuntarakenteesee n? Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Johdanto Tarkastelen otsikon kysymystä siitä näkökulmasta,
LisätiedotYritykset, työpaikat, työttömyys
Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Yritykset, työpaikat, työttömyys Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupunkitutkimus TA Oy, Espoon yrittäjät Oy
LisätiedotSisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana
Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana Ari Evwaraye Sisäministeriö Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 (Valtioneuvoston periaatepäätös 5.10.2107) 10.11.2017 2 Sisäisen turvallisuuden
LisätiedotMaailmantalouden trendit
Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1
LisätiedotSuomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan
Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja
LisätiedotKaupunkimaisen ja sosioekonomisen rakenteen tarkastelu 250m ruutujaolla Espoossa ja PK-seudulla
Kaupunkimaisen ja sosioekonomisen rakenteen tarkastelu 250m ruutujaolla Espoossa ja PK-seudulla Espoon kaupunki/hallinto ja kehittäminen/tutkimus ja tilastot ja Juho Kiuru/Urban Analytics 15.4.2019 Indeksien
LisätiedotONKO OSA HELSINGISTÄ ALIKEHITYKSEN KIERTEESSÄ?
MATTI KORTTEINEN MARI VAATTOVAARA ONKO OSA HELSINGISTÄ ALIKEHITYKSEN KIERTEESSÄ? Aiemmat tuloksemme ovat osoittaneet, että pääkaupunkiseudun kehityssuunta on kääntynyt: sosioekonomiset erot eri kaupunkialueiden
LisätiedotHelsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.
Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla
LisätiedotTyöikäisen väestön alueellinen eriytyminen synnyinmaan ja tulotason mukaan suurilla kaupunkiseuduilla
URMI KAUPUNKIANALYYSI I.4.17 Timo M. Kauppinen & Maria Vaalavuo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työikäisen väestön alueellinen eriytyminen synnyinmaan ja tulotason mukaan suurilla kaupunkiseuduilla Väestörakenteen
LisätiedotAsumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta
Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta Olli Kärkkäinen, yksityistalouden ekonomisti 30.5.2017 Asumisen unelmia Yli puolet vastaajista asuu omistusasunnossa Mikä näistä asumismuodoista
LisätiedotEriytyvät kaupunkikoulut: Kaupunki- ja koulusegregaation yhteydet
Eriytyvät kaupunkikoulut: Kaupunki- ja koulusegregaation yhteydet Venla Bernelius HOAY koulutusristeily Kuvat: KSV, Wikipedia venla.bernelius@helsinki.fi Viking Gabriella 8.3.14 Helsingin kaupunkirakenteen
LisätiedotEriarvoinen kaupunki
1 Eriarvoinen kaupunki Koordinaattorit: Teemu Kemppainen, tohtorikoulutettava, sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto teemu.t.kemppainen@helsinki.fi Mikko Weckroth, tohtorikoulutettava, geotieteiden
LisätiedotAsuinalueiden eriytymiskehityksestä ja kehityksen seurannasta
Asuinalueiden eriytymiskehityksestä ja kehityksen seurannasta Katja Vilkama, Erikoistutkija, Helsingin kaupungin tietokeskus Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari 29.10.2013 Esityksen runko Osa I:
LisätiedotAlueellinen segregaatio ja turvallisuus
Alueellinen segregaatio ja turvallisuus Valtakunnallinen turvallisuusseminaari, 23.-24.1.2019, Kuopio Timo Kauppinen THL Tämä esitys Segregaation taustatekijöitä Segregaatiokehitys Suomessa Segregaatio
LisätiedotTYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA
TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -
LisätiedotKoulutuksen arviointi: Alueellinen näkökulma (Kaupunki)seutujen erilaistuminen haastaa koulutusjärjestelmän
Koulutuksen arviointi: Alueellinen näkökulma (Kaupunki)seutujen erilaistuminen haastaa koulutusjärjestelmän Venla Bernelius Karvin seminaari Kuvat: KSV, Wikipedia venla.bernelius@helsinki.fi Helsinki,
LisätiedotMaakuntafoorumi: Väki vähenee karkaavatko toisen asteen koulutuspalvelut? Faktat pöytään. Minna Punakallio
Maakuntafoorumi: Väki vähenee karkaavatko toisen asteen koulutuspalvelut? Faktat pöytään Minna Punakallio Suomen tie köyhästä ja sairaasta rikkaaksi ja terveeksi voidaan ymmärtää vain tarkastelemalla pitkän
LisätiedotReflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu
Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA
VAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Sanna Komsi ALUEELLINEN ERIYTYMINEN VAASASSA Hyvä- ja huono-osaisuuden jakautuminen kaupungin alueella Aluetieteen pro gradu -tutkielma VAASA 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotVäestöennusteet ja asuntotuotantoennuste
Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö 5.8.2016 Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2015-2050 Kaupunkitutkimus
LisätiedotParas kaupunkikirjoitus 2013. Kaupunkitutkimuksen päivät 5 6.5.2014, Helsinki
Paras kaupunkikirjoitus 2013 Kaupunkitutkimuksen päivät 5 6.5.2014, Helsinki Palkinnon kriteerit Palkinto on perustettu edistämään kaupunkitutkimusta ja saamaan sille huomiota. Artikkelilta edellytetään,
LisätiedotEspoo-tarina ja maahanmuuttajat - muutamia poimintoja kaupungin strategiasta
Espoo-tarina ja maahanmuuttajat - muutamia poimintoja kaupungin strategiasta Teemu Haapalehto Maahanmuutto- ja monikulttuurisuusasioiden päällikkö Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 9.10.2013 Espoon visio
LisätiedotTYÖPAJA SEGREGAATIO ILMIÖNÄ MARGINALISAATIO JA STIGMATISAATIO
TYÖPAJA SEGREGAATIO ILMIÖNÄ MARGINALISAATIO JA STIGMATISAATIO KESKUSTELIJA B: Pohdin segregaation ja marginalisaation käsitteiden yhteyttä; tarkoittaako segregaatio aina sitä että ollaan syrjäytyneitä?
LisätiedotTilastokatsaus 4:2014
Vantaa 10.3.2014 Tietopalvelu B5:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli
Lisätiedoteomahoidon käyttöohje
eomahoidon käyttöohje 1. KIRJAUTUMINEN JÄRJESTELMÄÄN Ennen kuin voit käyttää eomahoitoa, sinun on tehtävä terveyskeskuksen kanssa eomahoito-sopimus. Lue lisää: http://www.riihimaenseudunterveyskeskus.fi/rstk/laakari--
LisätiedotASUMISEN ARVOSTUKSET
LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 10.11.2015 ASUMISEN ARVOSTUKSET AIKUISTEN ASUINALUEKOKEMUKSIA ESPOOSTA JA LAHDESTA KATRI KOISTINEN / KULUTTAJATUTKIMUSKESKUS LIISA PEURA-KAPANEN / KULUTTAJATUTKIMUSKESKUS KATI HONKANEN
LisätiedotASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ
ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus
LisätiedotHelsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus
Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku
LisätiedotMonikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO)
Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Näkökulma: Yhteistyö -uudenlaiset kumppanit Kolme hieman erilaista, kenties harvinaistakin kumppania omaishoitajayhdistyksen näkökulmasta Miksi
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotYritykset, työpaikat, työttömyys
Yritykset, työpaikat, työttömyys Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupunkitutkimus TA Oy, Espoon yrittäjät Oy 10.4.2017 Yritykset, työpaikat,
LisätiedotTIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku
TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden
LisätiedotSosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori
Sosiaalisesti kestävä kehitys Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalinen kestävyys Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen
LisätiedotKaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen
Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti
LisätiedotEuroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
Lisätiedot"Lähiöt, segregaatio ja kuntarakenteen uudistaminen? Mari Vaattovaara
"Lähiöt, segregaatio ja kuntarakenteen uudistaminen? Mari Vaattovaara Rakenne Kaupunkisuunnittelun suurin haaste Eriytymisestä segregaatioon kaksi kehitysvaihetta Kysymys kuntarakenteen muutoksista Kaupunkisuunnittelun
LisätiedotTerveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet
Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari, Helsinki 29.11.2017 Kristiina Laitinen Aineisto Valtakunnallinen terveysneuvontapisteiden
LisätiedotMuuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun muuttovirtojen rakenteet ja taustatekijät
Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla Muuttovirrat eriyttävät pääkaupunkiseudun asuinalueita niin, että osasta asuinalueita on tullut läpikulkupaikkoja, joille muuttaa pienituloisia
LisätiedotJoensuun asuntokupla?
Joensuun asuntokupla? Author : paul Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna sanoi Yle Uutisissa 16.1.: "Asuntokupla voi olla totta Helsingin sinkuilla ja dinkuilla*." Lyhyesti hänen mielestään
LisätiedotVäestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä
Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,
LisätiedotHallintasuhteiden sekoittaminen: onko näyttöä vai ei?
Hallintasuhteiden sekoittaminen: onko näyttöä vai ei? ARA:n seminaari, 23.10.2017, Silja Serenade Teemu Kemppainen, VTT, post doc -tutkija Helsingin & Turun yliopisto Arvoisa seminaariväki, käytännön ja
LisätiedotNäin uusi urbanismi rantautuu suomeen. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto
Näin uusi urbanismi rantautuu suomeen Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Urbanisaatiosta ja uudesta urbanismista Tulevaisuuden ennakoinnin vaikeasta välttämättömyydestä
LisätiedotValtioneuvoston selonteosta
Valtioneuvoston selonteosta Valtiovarainvaliokunta 15.10.2015 Pertti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 15.10.2015 Keskeiset päätelmät Kysynnän vähyys Suomen ja euroalueen suurin ongelma, ei mitään uutta
LisätiedotHelsingin väestöennuste 1.1.2009-2040
Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000
LisätiedotPääkaupunkiseudun koulujen naapurustot missä erot kasvavat?
Pääkaupunkiseudun koulujen naapurustot missä erot kasvavat? VENLA BERNELIUS Kaupunkinaapurustojen sosioekonominen rakenne vaikuttaa keskeisesti peruskoulujen toimintaedellytyksiin. Tutkimukset ovat osoittaneet,
LisätiedotSUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET
SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden
LisätiedotOPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN KÄÄNNÄ SIVUA
OPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN OSTOT TUKEVAT KASVUA Kasvuyrittäjänä tiedät, että kasvu on ennen muuta tekemistä. Millaisia tekoja tarvitaan tuloksekkaaseen ostamiseen? Tässä Esan seitsemän steppiä, joilla
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset
Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö
LisätiedotLuottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta
12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)
LisätiedotSomalien ja venäläisten näkökulma
Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten
LisätiedotPolut pois pitkäaikaiselta tuelta:
Polut pois pitkäaikaiselta tuelta: sukupolvien taakka ja muut tekijät poispääsyn ja lopputulemien määrittäjinä Anne Surakka, tutkija, Sokra-hanke / Diak Tutkimuksen lähtökohdat Huono-osaisuus on periytyvää
LisätiedotONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi
ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA
LisätiedotPIENI- JA SUURITULOISET ASUVAT AIEMPAA ERIYTYNEEMMIN EUROOPPALAISISSA PÄÄKAUPUNGEISSA
PIENI- JA SUURITULOISET ASUVAT AIEMPAA ERIYTYNEEMMIN EUROOPPALAISISSA PÄÄKAUPUNGEISSA PIENI- JA SUURITULOISTEN ASUINALUEET ERIYTYVÄT AIEMPAA SELVEMMIN MYÖS HELSINGISSÄ. ERIARVOISUUTTA VÄHENTÄMÄLLÄ VOIDAAN
LisätiedotEnsimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista
Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari
LisätiedotJärjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina
Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 22/ (14) Kaupunginhallitus Sj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2016 1 (14) 580 Iltakouluasia: Koulujen alueellinen eriytyminen HEL 2016-006270 T 12 00 01 Päätös Käsittely päätti merkitä saadun katsauksen tiedoksi. päätti käsitellä
LisätiedotJulkinen palvelulupaus
Julkinen palvelulupaus Pauli Rautiainen julkisoikeuden apulaisprofessori valtiosääntöoikeuden dosentti Maaseutuakatemia 12. 13.4.2016, Porvoo Julkisen palvelulupauksen määrittelystä on sovittu Juha Sipilän
LisätiedotProsessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi
Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät
LisätiedotKuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus
Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus värähtelytiheyden. 1 Funktiot ja aallot Aiemmin käsiteltiin funktioita ja miten niiden avulla voidaan kuvata fysiikan
LisätiedotSATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015
1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2015 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti
LisätiedotLyhyen aikavälin työmarkkinaennuste Erno Mähönen ja Liisa Larja
Lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste 14.5.2019 Erno Mähönen ja Liisa Larja Työllisyyden ja työttömyysasteen muutokset Erno Mähönen Takana poikkeuksellisen hyvä vuosi työllisyyden kasvu hidastuu väistämättä
LisätiedotVarhaiskasvatus ja opintie mitä me todella tiedämme. Jani Erola
Varhaiskasvatus ja opintie mitä me todella tiedämme Jani Erola Taustaa Suomessa päivähoito-oikeus ollut yksi maailman vahvimmista Päivähoidon käyttö huomattavasti vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa
LisätiedotReflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Seija Leppänen
Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu 28.9.2017 Seija Leppänen uraohjaus@aalto.fi Mitä reflektointi on? Miten reflektointia voi tehdä? Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen
Lisätiedot