Kaupunkitutkimuksen päivät Turku Elävä esikaupunki tutkimushanke

Transkriptio

1 Kaupunkitutkimuksen päivät Turku Elävä esikaupunki tutkimushanke Asuinalueiden eriytymiskehitys pääkaupunkiseudulla Hannu Kytö

2

3 Elävä esikaupunki -tutkimushankkeen aihealueet ja työpaketit (TP).

4

5 Elinkaarikehitystä kuvaava pääkomponenttianalyysi Analyyseillä pyritään löytämään sellaisia (tutkimusalueilla) tapahtuneita muutoksia, jotka vaikuttavat alueiden elinkaarikehitykseen Pääkaupunkiseudun asuinalueiden erilaistumiskehitystä tarkastellaan sosioekonomisten, aluerakenteellisten sekä asumiseen liittyvien erojen, muutosten ja kehityssuuntien avulla Lähtökohtana oli tilastollisia pienalueita (285 kpl) kuvaava suuri muuttujajoukko (134 kpl), jota karsimalla päädyttiin pienempään muuttujajoukkoon (28 kpl) Aineistosta poistettiin myös pienimmät tilastoalueet (esim. saaret) ja muutama puutteellisia tietoja sisältänyt alue Pisimmät aikasarjat kuvaavat muutoksia vuosina Osa muutoksista kuvaa esim. kauden keskimääräisen vuosiarvon muutosta verrattuna kauden keskimääräiseen vuosiarvoon Ensimmäinen 15 pääkomponentin rakenne selitti 77 % muuttujien vaihtelusta Kokeilujen jälkeen päädyttiin selkeämpään ja havainnollisempaan viiden pääkomponentin ratkaisuun, joka selitti 61 % muuttujien vaihtelusta

6 Koko pääkaupunkiseudun kehitystä kuvaavat pääkomponentit Koko pääkaupunkiseudun tilastollisten pienalueiden pääkomponenttianalyysissä (koko mallin selitysaste 61 %) saatiin seuraavat alueellisia eroja ja muutoksia kuvaavat pääkomponentit (pääkomponentin selitysosuus): 1) Nopean kasvun alueet (16,3 %) 2) Urbaanit alueet (15,5 %) 3) Kasvaneen taloudellisen huoltosuhteen alueet (10,8 %) 4) Kasvaneen väestöllisen huoltosuhteen alueet (10,1 %) 5) Väljän asumisen alueet (7,9 %)

7 1) Nopean kasvun alueet pääkomponentti (selitysosuus 16,3 % kokonaisvarianssista) Nopean kasvun alueille on tyypillistä muita alueita 1) Nopeampi työvoiman määrän kasvu 2) Nopeampi koulutustason koheneminen ja verotulojen kasvu 3) Uudempi asuntokanta 4) Suurempi syntyneisyys sekä yksilapsisten perheiden määrän ja asukasluvun nopeampi kasvaminen 5) Ruotsinkielisten osuuden pieneneminen

8 Nopean kasvun alueet

9 2) Urbaanit alueet (selitysosuus 15,5 % kokonaisvarianssista) Urbaaneille alueille on tyypillistä muita alueita: 1) Nopeampi omakotiasutuksen väheneminen 2) Parempi palvelujen saavutettavuus (päiväkodit ja kaupat) 3) Suurempi asuntojen hintojen nousu 4) Suurempi muunkielisten osuus 5) Suurempi autonomistuksen väheneminen 6) Suurempi omistusasuntojen osuus 7) Suurempi työttömyysaste

10 Urbaanit alueet

11 3) Kasvaneen taloudellisen huoltosuhteen alueet (selitysosuus 10,8 % kokonais-varianssista) Kasvaneen taloudellisen huoltosuhteen alueille on tyypillistä muita alueita 1) Huonompi taloudellinen huoltosuhde ja huoltosuhteen voimakkaampi kasvu 2) Suurempi työttömyysaste ja työttömyysasteen suurempi kasvu 3) Suurempi muunkielisten osuus

12 Kasvaneen taloudellisen huoltosuhteen alueet

13 4) Kasvaneen väestöllisen huoltosuhteen alueet (selitysosuus 10,1 % kokonais-varianssista) Kasvaneen väestöllisen huoltosuhteen alueille on tyypillistä muita alueita: 1) Huonompi väestöllinen huoltosuhde 2) Suurempi asuinalueiden energiankulutus 3) Suurempi omistusasuntojen osuus 4) Eläkeikäisten osuuden nopeampi kasvu 5) Suurempi äänestysaktiivisuus 6) Työttömyysasteen nopeampi aleneminen 7) Autonomistuksen ja asumisväljyyden nopeampi kasvu

14 Kasvaneen väestöllisen huoltosuhteen alueet

15 5) Väljän asumisen alueet (selitysosuus 7,9 % kokonais-varianssista) Väljän asumisen alueille on tyypillistä muita alueita 1) Suurempi asumisväljyys ja sen kasvaminen 2) Suurempi kuntien välisen muuttoliikkeen muuttovoitto 3) Voimakkaampi asukasluvun pieneneminen

16 Väljän asumisen alueet

17 Tutkimusalueiden luonne pääkomponenttipistemäärillä kuvattuna

18 Asuinalueiden sosioekonomiset resurssit ja niiden muutokset pääkaupunkiseudulla Asuinalueen resursseja kuvataan kymmenestä sosioekonomisesta muuttujasta koostuvalla resurssi-indeksillä (0 100) poikkileikkausajankohtana v ja resurssien muutosta indeksin muutoksella vuosina Indeksit ovat summamuuttujia, joiden laskemisessa on huomioitu seuraavat muuttujat: Asumisväljyys ja sen muutos Kaupan saavutettavuus ja sen muutos Taloudellinen huoltosuhde ja sen muutos Väestöllinen huoltosuhde ja sen muutos Työpaikkaomavaraisuus ja sen muutos Työttömyysaste ja sen muutos Asuntojen keskihinta ja sen muutos Äänestysprosentti ja sen muutos Koulutustaso ja sen muutos Mediaanitulot ja niiden muutos

19 Sosioekonominen resurssi-indeksi pääkaupunkiseudulla vuonna 2012

20 PKS:n asuinalueiden sosioekonomisten resurssien vaihtelu Parhaat resurssit Huonoimmat resurssit

21 Karakallion sosioekonomiset resurssit Asuinalueen rakenteet Mittarit Poikkeama pääkaupunkiseudun keskiarvosta / Rakennettu ympäristö Kerrostaloasuntojen hinnat 1 Lähiörakentamisen aikana rakennetun alan osuus 1 Energiatehokkuus tilavuutta kohden 1 Energiatehokkuus asukasta kohden 1 Sosioekonominen rakenne Väestöllinen huoltosuhde 1 Työttömyysaste 1 Taloudellinen huoltosuhde 1 Talouksien mediaanitulot 1 Muunkielisten osuus 1 Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 1 Kuntien välinen nettomuutto 1 Palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuus Työpaikkaomavaraisuus 1 Kaupan saavutettavuus 1 Peruskoulun saavutettavuus 1 Päiväkotien saavutettavuus 1 Keskimääräinen työmatka 1 Yhteensä

22 Sosioekonomisen resurssi-indeksin muutos pääkaupunkiseudulla vuosina

23 PKS:n asuinalueiden sosioekonomisten resurssien muutos vuosina Suurin resurssien kasvu Pienin resurssien kasvu

24 Tutkimusalueiden resurssit ja niiden muutokset Karakallion, Kannelmäen, Mikkolan ja Veräjälaakson sosioekonomiset resurssit jääneet selvästi pääkaupunkiseudun keskiarvosta / Kaivoksela, Patola ja Veräjämäki lähellä keskiarvoa / Matinkylä Olari yli PKS:n keskiarvon Kannelmäki, Mikkola, Patola ja Lähes koko Olari-Matinkylä jääneet muutoksen keskiarvosta / Karakallio, Kaivoksela ja Veräjämäki lähellä keskiarvoa / Matinkylä yli PKS:n keskiarvon

25 Esimerkkejä analyyseissä käytetyistä yksittäisistä indikaattoreista

26 Tutkimusalueiden työttömyysaste vaihtelee voimakkaasti pääkaupunkiseudun keskiarvon mukaisesti luvun lama on eriyttänyt alueita: Mikkolassa ja Kannelmäessä työttömyys on noussut laman aikana keskiarvon yläpuolelle ja jäänyt keskiarvoa korkeammaksi.

27

28

29

30

31 Kiitos!