Asuinalueiden eriytymiskehityksestä ja kehityksen seurannasta

Transkriptio

1 Asuinalueiden eriytymiskehityksestä ja kehityksen seurannasta Katja Vilkama, Erikoistutkija, Helsingin kaupungin tietokeskus Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari

2 Esityksen runko Osa I: Alueellisen eriytymisen / segregaation ilmiöstä Mistä puhutaan kun puhutaan eriytymisestä /segregaatiosta? Osa II: Alueellisen eriytymisen kehityskuluista ja seurannasta, pääkaupunkiseudun esimerkkien kautta Miten eriytymistä tulisi mitata ja tulkita (mikä aluetaso, mitkä muuttujat ja menetelmät)? Miten eriytyminen on edennyt pk-seudulla? Osa III: Alueellisen eriytymisen ehkäisemisestä Mitä tavoitellaan ja mitä voidaan saavuttaa? Enemmän kysymyksiä kuin vastauksia 2

3 OSA I: Alueellisen eriytymisen /segregaation ilmiöstä Mielikuvat segregaatiosta yhdistyvät usein köyhien asuttamiin ghettoihin, rikollisuuteen ja lähiömellakoihin Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari 3 (Kuvat: yle.fi, mtv3.fi, wordpress.com)

4 Mistä oikein puhutaan, kun puhutaan alueellisesta eriytymisestä / segregaatiosta? Puhutaanko alueista vai yksilöistä? Kouluista? Alueellisista palveluista? Onko kyse maahanmuuttajista? Vai köyhyydestä, työttömyydestä ja sosiaalisista ongelmista? Vai kenties hyväosaisista? Puhutaanko muutoksesta vai nykytilasta? Syistä vai seurauksista? Milloin huolestuttavaa, mihin verrata? Miten eriytymisen oletetaan etenevän? Kynnysarvot vai hidas prosessi? Minkälaisesta ilmiöstä on kyse? Kuva: Alueellisen eriytymisen kolme tyypillisintä muotoa Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari 4

5 Kolme ehdotusta lähestymistavoiksi (1) Oxford English Dictionary: Segregation [noun]: the action or state of setting someone or something apart from others; the enforced separation of different racial groups in a country, community, or establishment. 1. Eriytyminen on aina suhteellista eli kyseessä on ryhmien ja /tai asuinalueiden välinen kehityskulku kaupungit ja kaupunkiseudut eriytyvät alueellisesti, eivät yksittäiset asuinalueet

6 ts. eriytymiskehitys tulee näkyväksi tietyillä alueilla (kielteiset tai myönteiset seuraukset), mutta se mitä näillä alueilla tapahtuu ei ole irrallaan muusta kaupunkikehityksestä tarve tarkastella koko kaupunkiseutua kokonaisuutena ja toisaalta kaikkia väestöryhmiä

7 Kolme ehdotusta lähestymistavoiksi (2) The Dictionary of Human Geography: The concept of segregation refers both to processes of social differentiation (usually at urban scale) and to the spatial patterns that result from such processes (Jackson 2000: 731). 2. Alueellinen eriytyminen on ilmiönä kaksitasoinen: lopputulos eli nykytila (seuraukset) ja kehitys (eli prosessi; kehityssyyt) tarve seurata kehitystä pidemmällä aikavälillä syiden ja seurausten havainnoimiseksi dynaaminen prosessi

8 Kolme ehdotusta lähestymistavoiksi (3) 3. Eriytymiskehitys on paikka- ja aikasidonnaista: On tunnistettavissa tiettyjä yhteneväisiä kehityskulkuja mutta se miten nämä kehityskulut paikantuvat ja miten nopeasti ne etenevät riippuu pitkälti paikallisesta kaupunkikontekstista!

9 Jotta voidaan suunnitella tai arvioida kaupunkipolitiikan tavoitteita ja toimenpiteitä, on olennaista tunnistaa paikallisen toimintaympäristön erityispiirteet ja määritellä selkeästi, mistä puhutaan! 9

10 OSA II: Alueellisen eriytymisen kehityskuluista pääkaupunkiseudulla Esimerkkiaineistona: Kaksi tutkimusaineistoa asuinalueiden eriytymiskehityksestä pääkaupunkiseudulla Toistaiseksi julkaisematon tietokeskuksen tutkimus NODES-tutkimusprojekti Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari

11 Tutkimus pk-seudun eriytymiskehityksestä Tutkimustavoitteena: Alueiden nykytilan ja kehityksen seuranta Alueellisten erojen kehitys ja alueiden statusaseman muutokset? Maantieteellinen kehitys: hyvä- ja huono-osaisempien alueiden mahdollinen ryvästyminen ja alueellisen rakenteen muutokset? Asuntokannan rakenteen yhteys hyvä/huono-osaisuuteen? Keskeiset muuttujat: Koulutus, työmarkkina-asema, tulotaso, maahanmuuttajien osuus Lisäksi testattu syrjäytymisen riskiä mittaavia indikaattoreita (osin haasteellisia ) Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari 11

12 Miten mitata alueellista eriytymistä? Koulukuntaerot: indeksit, alueluokittelut, mallintaminen, vai jokin muu? Valitulla näkökulmalla, aluetasolla ja menetelmällä voi olla vaikutusta tuloksiin ja niiden tulkintaan! Esimerkiksi: Mitä tarkempi aluetaso, sitä äärevämpiä eroja! Kuva: Aluetason vaikutus erojen äärevyyteen, esimerkkinä vieraskielisten osuus pääkaupunkiseudun eri aluetasoilla 2012 (mukaillen Vilkama 2011: 67) Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari

13 Toisaalta Tarkempi aluetaso mahdollistaa alueiden sisäisten erojen havaitsemisen Ja voi tuoda uutta informaatiota tarkasteltavan ilmiön alueellisesta rakenteesta! Esimerkkinä: vieraskielisten osuuden vaihtelu osa-alueiden sisällä 250m ruutudatalla Tietokeskus/Jenni Väliniemi-Laurson Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari 13

14 Esimerkki mittaustavan tuottamista tulkintaeroista Pitkittäis- ja poikkileikkausaineistot saattavat tuottaa hyvinkin erilaisia tulkintoja kehityksen suunnasta Myös mittaustapa vaikuttaa tulosten tulkintaan Esimerkki: tarkastellaanko kehitystä suhteellisen vai absoluuttisen muutoksen kautta Lähtotilanne Lopputilanne Suhteellinen muutos (%) Absoluuttinen muutos (%-yks.) Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari Vilkama (2011: 60) 14

15 Miten mittaamiskysymys ratkaistiin tässä tutkimuksessa Alueiden kehityksen seuranta pitkittäisaineistolla Kymmenen vuoden seurantajakso: 2001/ /2012 Käytössä tilastot kultakin vuodelta Muutoksen seuranta alueiden suhteellisen aseman (status suhteessa muihin alueisiin) sekä absoluuttisten erojen kautta Tarkastelun kohteena koko pk-seutu Aluetasona osa-alueet, myös joitakin ruututarkasteluja Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari 15

16 Tuloksista Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimustulokset pääkaupunkiseudun asuinalueiden eriytymisestä julkaistaan vuodenvaihteessa 2013/2014. Tutkimustuloksia käsiteltiin seminaarissa, mutta niitä ei tässä raportoida. 16

17 Tuore artikkeli asuinalueiden sosiaalisen ja etnisen rakenteen vaikutuksista muuttopäätöksiin Lähtökohtana: Havainnot etnisen eriytymisen etenemisestä kaikilla pohjoismaisilla pääkaupunkiseuduilla (Suomessa, esim. Vilkama 2011) Tavoitteena selvittää, minkälaiset prosessit tuottavat asuinalueiden etnistä (ja sosioekonomista) eriytymistä Vilkama, Vaattovaara & Dhalmann (2013): Kantaväestön pakoa? Miksi maahanmuuttajakeskittymistä muutetaan pois? Yhteiskuntapolitiikka 78: 5,

18 Kyselytutkimus ja kohdennetut haastattelut Väestörekistereihin perustuva kysely pk-seudun asukkaille Kaksi aluetyyppiä: Ns. maahanmuuttajakeskittymät ja muut pääkaupunkiseudun alueet Kaksi vastaajatyyppiä Muuttajat (muuttanut asuinalueelta toiselle vuonna 2010) Samalla asuinalueella pysyneet Kyselyn otos 3000, vastausprosentti 45%; Lisäksi 90 haastattelua 18

19 Miksi muutettiin pois entisestä asunnosta? Perhesyyt ja asunnon ominaisuudet ovat yleisin syy vaihtaa asuntoa Keskittymistä muuttaneet Muut muuttajat Kaikki muuttajat Muuttosyy % % % Perhesyyt (ero tms.) Asuntoon liittyvät syyt Halu parantaa sijaintia Halu vaihtaa asuinaluetta Muu syy Vastaajia yhteensä

20 Miksi muutettiin pois entisestä asunnosta? Myös halu vaihtaa asuinaluetta nousee esille erityisesti maahanmuuttajakeskittymistä muuttaneiden vastauksissa Keskittymistä muuttaneet Muut muuttajat Kaikki muuttajat Muuttosyy % % % Perhesyyt (ero tms.) Asuntoon liittyvät syyt Halu parantaa sijaintia Halu vaihtaa asuinaluetta Muu syy Vastaajia yhteensä

21 Viihdyitkö edellisellä asuinalueellasi? Valtaosa piti edellisestä asuinalueestaan, kuitenkin selkeä ero eri aluetyypeiltä muuttaneiden välillä! Myös kokemus muuton vaikutuksista eroaa muuttajien kesken 21

22 Miksi vaihdoit asuinaluetta? Osuus (%) vastaajista, jotka mainitsivat ko. tekijän tärkeäksi syyksi muuttaa pois edelliseltä asuinalueelta 22

23 Päätelmiä 1 Muutto on liittynyt ennen kaikkea asumismuodon ja elämänvaiheen muutoksiin MUTTA myös asuinalueen (koettu) laatu vaikuttaa muuttopäätökseen sekä työntävänä että uuden asuinalueen valintaa ohjaavana tekijänä Selkeät alueelliset erot kokemuksissa kahdenlaista todellisuutta 23

24 Päätelmiä 2 Kantaväestön muutto pois ns. maahanmuuttajakeskittymistä ei johdu yksinomaan liian korkeasta maahanmuuttajien määrästä ei siis kyse vain ja ainoastaan kantaväestön paosta Asuntoon liittyvien syiden lisäksi pois muuttaneet raportoivat ennen kaikkea liiallisista sosiaalisista ongelmista ja muista niihin liittyvistä lieveilmiöistä (epäsiisteyttä, turvattomuuden tunnetta, heikko maine). Sosiaaliset ongelmat ja maahanmuuttokysymys paikantuvat samoille alueille. Suurin osa niistä vastaajista (70 %), jotka kokivat maahanmuuttajien määrän tärkeäksi poismuuttosyyksi, piti myös sosiaalisia ongelmia tärkeänä muuttosyynä 24

25 OSA II: yhteenveto Vaikka alueelliset erot ovat pääkaupunkiseudulla kansainvälisesti vertaillen suhteellisen maltillisia, on jo nykyisillä eroilla merkitystä Ns. huono-osaisuus ja syrjäytymisen riskit ovat kasautuneet alueellisesti ( eriytyvät palvelutarpeet ja mahdolliset aluevaikutukset) ja heijastuvat asukkaiden kokemuksiin ja muuttovalintoihin Useiden muuttujien pitkittäistarkastelu tuo esille kehityksen moniulotteisuuden ja paljastaa samalla yksittäisten alueiden haasteellisen kehityssuunnan Tavoittavatko käytetyt muuttujat olennaisimman? Tarvittaisiinko vielä muita seurantamuuttujia? Esimerkiksi ns. hyvinvoinnin mittareita? Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari 25

26 OSA III: Eriytymiskehityksen ehkäisemisestä Eriytymisen eri ulottuvuuksien kasautuminen samoille alueille asettaa nykyiselle kaupunkipolitiikalle haasteita kehitystä on vaikea katkaista / ratkaista yksittäisen hallintosektorin voimin! Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari 26

27 Voidaanko alueellista eriytymistä ehkäistä? Ja mitkä ovat keskeisimmät keinot? Asuntopolitiikka ja kaupunkisuunnittelu? Aluekehittäminen ja täsmäiskut (esim. ostarinseutujen kunnostus)? Aluetyö ruohonjuuritasolla? Työllisyyspolitiikka? Sosiaalipolitiikka ja tulonjakopolitiikka? Nuoriso- ja koulupolitiikka? Maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka? Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari 27

28 Pohdittavaa Pyritäänkö ensisijaisesti ennalta ehkäisevään politiikkaan vai olemassa olevien ongelmien paikkaamiseen? Eli vaikutetaanko syihin vai seurauksiin? Mitä tarkalleen ottaen halutaan saavuttaa ja kenen näkökulmasta toiminnan tuloksia arvioidaan? Alueiden (tilastollisen) kehityksen, paikallisten asukkaiden hyvinvoinnin, muiden kaupunkilaisten asenteiden, vai palveluntarjoajien näkökulmasta? Pitäisikö fokus kohdistaa alueiden vai yksilöiden tukemiseen? Kenellä on vastuu? Valtiolla, kunnilla, järjestöillä vai asukkailla? Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari 28

29 Kiitos! Kysymyksiä, kommentteja, vasta-argumentteja? Lisätietoa: Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari 29