Asuinalueiden eriytymiskehityksestä ja kehityksen seurannasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asuinalueiden eriytymiskehityksestä ja kehityksen seurannasta"

Transkriptio

1 Asuinalueiden eriytymiskehityksestä ja kehityksen seurannasta Katja Vilkama, Erikoistutkija, Helsingin kaupungin tietokeskus Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari

2 Esityksen runko Osa I: Alueellisen eriytymisen / segregaation ilmiöstä Mistä puhutaan kun puhutaan eriytymisestä /segregaatiosta? Osa II: Alueellisen eriytymisen kehityskuluista ja seurannasta, pääkaupunkiseudun esimerkkien kautta Miten eriytymistä tulisi mitata ja tulkita (mikä aluetaso, mitkä muuttujat ja menetelmät)? Miten eriytyminen on edennyt pk-seudulla? Osa III: Alueellisen eriytymisen ehkäisemisestä Mitä tavoitellaan ja mitä voidaan saavuttaa? Enemmän kysymyksiä kuin vastauksia 2

3 OSA I: Alueellisen eriytymisen /segregaation ilmiöstä Mielikuvat segregaatiosta yhdistyvät usein köyhien asuttamiin ghettoihin, rikollisuuteen ja lähiömellakoihin Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari 3 (Kuvat: yle.fi, mtv3.fi, wordpress.com)

4 Mistä oikein puhutaan, kun puhutaan alueellisesta eriytymisestä / segregaatiosta? Puhutaanko alueista vai yksilöistä? Kouluista? Alueellisista palveluista? Onko kyse maahanmuuttajista? Vai köyhyydestä, työttömyydestä ja sosiaalisista ongelmista? Vai kenties hyväosaisista? Puhutaanko muutoksesta vai nykytilasta? Syistä vai seurauksista? Milloin huolestuttavaa, mihin verrata? Miten eriytymisen oletetaan etenevän? Kynnysarvot vai hidas prosessi? Minkälaisesta ilmiöstä on kyse? Kuva: Alueellisen eriytymisen kolme tyypillisintä muotoa Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari 4

5 Kolme ehdotusta lähestymistavoiksi (1) Oxford English Dictionary: Segregation [noun]: the action or state of setting someone or something apart from others; the enforced separation of different racial groups in a country, community, or establishment. 1. Eriytyminen on aina suhteellista eli kyseessä on ryhmien ja /tai asuinalueiden välinen kehityskulku kaupungit ja kaupunkiseudut eriytyvät alueellisesti, eivät yksittäiset asuinalueet

6 ts. eriytymiskehitys tulee näkyväksi tietyillä alueilla (kielteiset tai myönteiset seuraukset), mutta se mitä näillä alueilla tapahtuu ei ole irrallaan muusta kaupunkikehityksestä tarve tarkastella koko kaupunkiseutua kokonaisuutena ja toisaalta kaikkia väestöryhmiä

7 Kolme ehdotusta lähestymistavoiksi (2) The Dictionary of Human Geography: The concept of segregation refers both to processes of social differentiation (usually at urban scale) and to the spatial patterns that result from such processes (Jackson 2000: 731). 2. Alueellinen eriytyminen on ilmiönä kaksitasoinen: lopputulos eli nykytila (seuraukset) ja kehitys (eli prosessi; kehityssyyt) tarve seurata kehitystä pidemmällä aikavälillä syiden ja seurausten havainnoimiseksi dynaaminen prosessi

8 Kolme ehdotusta lähestymistavoiksi (3) 3. Eriytymiskehitys on paikka- ja aikasidonnaista: On tunnistettavissa tiettyjä yhteneväisiä kehityskulkuja mutta se miten nämä kehityskulut paikantuvat ja miten nopeasti ne etenevät riippuu pitkälti paikallisesta kaupunkikontekstista!

9 Jotta voidaan suunnitella tai arvioida kaupunkipolitiikan tavoitteita ja toimenpiteitä, on olennaista tunnistaa paikallisen toimintaympäristön erityispiirteet ja määritellä selkeästi, mistä puhutaan! 9

10 OSA II: Alueellisen eriytymisen kehityskuluista pääkaupunkiseudulla Esimerkkiaineistona: Kaksi tutkimusaineistoa asuinalueiden eriytymiskehityksestä pääkaupunkiseudulla Toistaiseksi julkaisematon tietokeskuksen tutkimus NODES-tutkimusprojekti Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari

11 Tutkimus pk-seudun eriytymiskehityksestä Tutkimustavoitteena: Alueiden nykytilan ja kehityksen seuranta Alueellisten erojen kehitys ja alueiden statusaseman muutokset? Maantieteellinen kehitys: hyvä- ja huono-osaisempien alueiden mahdollinen ryvästyminen ja alueellisen rakenteen muutokset? Asuntokannan rakenteen yhteys hyvä/huono-osaisuuteen? Keskeiset muuttujat: Koulutus, työmarkkina-asema, tulotaso, maahanmuuttajien osuus Lisäksi testattu syrjäytymisen riskiä mittaavia indikaattoreita (osin haasteellisia ) Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari 11

12 Miten mitata alueellista eriytymistä? Koulukuntaerot: indeksit, alueluokittelut, mallintaminen, vai jokin muu? Valitulla näkökulmalla, aluetasolla ja menetelmällä voi olla vaikutusta tuloksiin ja niiden tulkintaan! Esimerkiksi: Mitä tarkempi aluetaso, sitä äärevämpiä eroja! Kuva: Aluetason vaikutus erojen äärevyyteen, esimerkkinä vieraskielisten osuus pääkaupunkiseudun eri aluetasoilla 2012 (mukaillen Vilkama 2011: 67) Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari

13 Toisaalta Tarkempi aluetaso mahdollistaa alueiden sisäisten erojen havaitsemisen Ja voi tuoda uutta informaatiota tarkasteltavan ilmiön alueellisesta rakenteesta! Esimerkkinä: vieraskielisten osuuden vaihtelu osa-alueiden sisällä 250m ruutudatalla Tietokeskus/Jenni Väliniemi-Laurson Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari 13

14 Esimerkki mittaustavan tuottamista tulkintaeroista Pitkittäis- ja poikkileikkausaineistot saattavat tuottaa hyvinkin erilaisia tulkintoja kehityksen suunnasta Myös mittaustapa vaikuttaa tulosten tulkintaan Esimerkki: tarkastellaanko kehitystä suhteellisen vai absoluuttisen muutoksen kautta Lähtotilanne Lopputilanne Suhteellinen muutos (%) Absoluuttinen muutos (%-yks.) Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari Vilkama (2011: 60) 14

15 Miten mittaamiskysymys ratkaistiin tässä tutkimuksessa Alueiden kehityksen seuranta pitkittäisaineistolla Kymmenen vuoden seurantajakso: 2001/ /2012 Käytössä tilastot kultakin vuodelta Muutoksen seuranta alueiden suhteellisen aseman (status suhteessa muihin alueisiin) sekä absoluuttisten erojen kautta Tarkastelun kohteena koko pk-seutu Aluetasona osa-alueet, myös joitakin ruututarkasteluja Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari 15

16 Tuloksista Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimustulokset pääkaupunkiseudun asuinalueiden eriytymisestä julkaistaan vuodenvaihteessa 2013/2014. Tutkimustuloksia käsiteltiin seminaarissa, mutta niitä ei tässä raportoida. 16

17 Tuore artikkeli asuinalueiden sosiaalisen ja etnisen rakenteen vaikutuksista muuttopäätöksiin Lähtökohtana: Havainnot etnisen eriytymisen etenemisestä kaikilla pohjoismaisilla pääkaupunkiseuduilla (Suomessa, esim. Vilkama 2011) Tavoitteena selvittää, minkälaiset prosessit tuottavat asuinalueiden etnistä (ja sosioekonomista) eriytymistä Vilkama, Vaattovaara & Dhalmann (2013): Kantaväestön pakoa? Miksi maahanmuuttajakeskittymistä muutetaan pois? Yhteiskuntapolitiikka 78: 5,

18 Kyselytutkimus ja kohdennetut haastattelut Väestörekistereihin perustuva kysely pk-seudun asukkaille Kaksi aluetyyppiä: Ns. maahanmuuttajakeskittymät ja muut pääkaupunkiseudun alueet Kaksi vastaajatyyppiä Muuttajat (muuttanut asuinalueelta toiselle vuonna 2010) Samalla asuinalueella pysyneet Kyselyn otos 3000, vastausprosentti 45%; Lisäksi 90 haastattelua 18

19 Miksi muutettiin pois entisestä asunnosta? Perhesyyt ja asunnon ominaisuudet ovat yleisin syy vaihtaa asuntoa Keskittymistä muuttaneet Muut muuttajat Kaikki muuttajat Muuttosyy % % % Perhesyyt (ero tms.) Asuntoon liittyvät syyt Halu parantaa sijaintia Halu vaihtaa asuinaluetta Muu syy Vastaajia yhteensä

20 Miksi muutettiin pois entisestä asunnosta? Myös halu vaihtaa asuinaluetta nousee esille erityisesti maahanmuuttajakeskittymistä muuttaneiden vastauksissa Keskittymistä muuttaneet Muut muuttajat Kaikki muuttajat Muuttosyy % % % Perhesyyt (ero tms.) Asuntoon liittyvät syyt Halu parantaa sijaintia Halu vaihtaa asuinaluetta Muu syy Vastaajia yhteensä

21 Viihdyitkö edellisellä asuinalueellasi? Valtaosa piti edellisestä asuinalueestaan, kuitenkin selkeä ero eri aluetyypeiltä muuttaneiden välillä! Myös kokemus muuton vaikutuksista eroaa muuttajien kesken 21

22 Miksi vaihdoit asuinaluetta? Osuus (%) vastaajista, jotka mainitsivat ko. tekijän tärkeäksi syyksi muuttaa pois edelliseltä asuinalueelta 22

23 Päätelmiä 1 Muutto on liittynyt ennen kaikkea asumismuodon ja elämänvaiheen muutoksiin MUTTA myös asuinalueen (koettu) laatu vaikuttaa muuttopäätökseen sekä työntävänä että uuden asuinalueen valintaa ohjaavana tekijänä Selkeät alueelliset erot kokemuksissa kahdenlaista todellisuutta 23

24 Päätelmiä 2 Kantaväestön muutto pois ns. maahanmuuttajakeskittymistä ei johdu yksinomaan liian korkeasta maahanmuuttajien määrästä ei siis kyse vain ja ainoastaan kantaväestön paosta Asuntoon liittyvien syiden lisäksi pois muuttaneet raportoivat ennen kaikkea liiallisista sosiaalisista ongelmista ja muista niihin liittyvistä lieveilmiöistä (epäsiisteyttä, turvattomuuden tunnetta, heikko maine). Sosiaaliset ongelmat ja maahanmuuttokysymys paikantuvat samoille alueille. Suurin osa niistä vastaajista (70 %), jotka kokivat maahanmuuttajien määrän tärkeäksi poismuuttosyyksi, piti myös sosiaalisia ongelmia tärkeänä muuttosyynä 24

25 OSA II: yhteenveto Vaikka alueelliset erot ovat pääkaupunkiseudulla kansainvälisesti vertaillen suhteellisen maltillisia, on jo nykyisillä eroilla merkitystä Ns. huono-osaisuus ja syrjäytymisen riskit ovat kasautuneet alueellisesti ( eriytyvät palvelutarpeet ja mahdolliset aluevaikutukset) ja heijastuvat asukkaiden kokemuksiin ja muuttovalintoihin Useiden muuttujien pitkittäistarkastelu tuo esille kehityksen moniulotteisuuden ja paljastaa samalla yksittäisten alueiden haasteellisen kehityssuunnan Tavoittavatko käytetyt muuttujat olennaisimman? Tarvittaisiinko vielä muita seurantamuuttujia? Esimerkiksi ns. hyvinvoinnin mittareita? Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari 25

26 OSA III: Eriytymiskehityksen ehkäisemisestä Eriytymisen eri ulottuvuuksien kasautuminen samoille alueille asettaa nykyiselle kaupunkipolitiikalle haasteita kehitystä on vaikea katkaista / ratkaista yksittäisen hallintosektorin voimin! Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari 26

27 Voidaanko alueellista eriytymistä ehkäistä? Ja mitkä ovat keskeisimmät keinot? Asuntopolitiikka ja kaupunkisuunnittelu? Aluekehittäminen ja täsmäiskut (esim. ostarinseutujen kunnostus)? Aluetyö ruohonjuuritasolla? Työllisyyspolitiikka? Sosiaalipolitiikka ja tulonjakopolitiikka? Nuoriso- ja koulupolitiikka? Maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka? Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari 27

28 Pohdittavaa Pyritäänkö ensisijaisesti ennalta ehkäisevään politiikkaan vai olemassa olevien ongelmien paikkaamiseen? Eli vaikutetaanko syihin vai seurauksiin? Mitä tarkalleen ottaen halutaan saavuttaa ja kenen näkökulmasta toiminnan tuloksia arvioidaan? Alueiden (tilastollisen) kehityksen, paikallisten asukkaiden hyvinvoinnin, muiden kaupunkilaisten asenteiden, vai palveluntarjoajien näkökulmasta? Pitäisikö fokus kohdistaa alueiden vai yksilöiden tukemiseen? Kenellä on vastuu? Valtiolla, kunnilla, järjestöillä vai asukkailla? Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari 28

29 Kiitos! Kysymyksiä, kommentteja, vasta-argumentteja? Lisätietoa: Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari 29

Asuinalueiden erilaistumisen tunnistaminen ja eriytymisen indikaattorit

Asuinalueiden erilaistumisen tunnistaminen ja eriytymisen indikaattorit Asuinalueiden erilaistumisen tunnistaminen ja eriytymisen indikaattorit Katja Vilkama & Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Tiekartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari 10.2.2015

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen

Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen Luennon sisältö Johdanto Lahti kymmenen suurimman kaupungin joukossa Onko segregaatio Lahdessa ongelma? Lahden

Lisätiedot

Yhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Yhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Yhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Sisältö Lähiöiden kehittäminen kansallisena kysymyksenä Synty,

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen

ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 2 Koulukiusaaminen Satakunnan kunnissa 2013 3 Onko koulukiusauskokemuksella

Lisätiedot

UUSI KAUPUNKIKÖYHYYS JA LÄHIÖIDEN PERUSKORJAUS

UUSI KAUPUNKIKÖYHYYS JA LÄHIÖIDEN PERUSKORJAUS UUSI KAUPUNKIKÖYHYYS JA LÄHIÖIDEN PERUSKORJAUS SUOMEN AKATEMIA ASU-LIVE-akatemiaohjelman päätösseminaari Helsingin Messukeskus, Helsinki, 22.10.2015 Mats Stjernberg, tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014

Lisätiedot

Havaintoja Turun kaupunkiseudun eriytymiskehityksestä ja seurauksista

Havaintoja Turun kaupunkiseudun eriytymiskehityksestä ja seurauksista Havaintoja Turun kaupunkiseudun eriytymiskehityksestä ja seurauksista Jarkko Rasinkangas, VTT yliopistonlehtori sosiaalitieteiden laitos Indikaattori-segregaatio-seminaari 29.10.2013, Helsinki ESITYKSEN

Lisätiedot

ERILAISTUVA PÄÄKAUPUNKISEUTU Sosioekonomiset erot alueittain 2002 2012

ERILAISTUVA PÄÄKAUPUNKISEUTU Sosioekonomiset erot alueittain 2002 2012 KATJA VILKAMA, HENRIK LÖNNQVIST, JENNI VÄLINIEMI-LAURSON, MARTTI TUOMINEN ERILAISTUVA PÄÄKAUPUNKISEUTU Sosioekonomiset erot alueittain 2002 2012 1 TUTKIMUKSIA 2014 TIEDUSTELUT FÖRFRÄGNINGAR INQUIRIES Katja

Lisätiedot

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Tutkimushanke osa Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka kehittämis- ja tutkimusohjelmaa Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset 2011-2014 Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun

Lisätiedot

Alueellinen eriytyminen Oulun kaupunkiseudulla vuosina 1990 2013

Alueellinen eriytyminen Oulun kaupunkiseudulla vuosina 1990 2013 1 Alueellinen eriytyminen Oulun kaupunkiseudulla vuosina 1990 2013 Mikko Autio 791619S Pro gradu -tutkielma Maantieteen laitos Oulun yliopisto tammikuu 2015 2 Oulun yliopisto Luonnontieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Eriytymisestä Helsingin seudulla: uusi kehitysvaihe. Matti Kortteinen & Mari Vaattovaara

Eriytymisestä Helsingin seudulla: uusi kehitysvaihe. Matti Kortteinen & Mari Vaattovaara Eriytymisestä Helsingin seudulla: uusi kehitysvaihe Matti Kortteinen & Mari Vaattovaara Johdanto Matti Kortteinen & Mari Vaattovaara: Pääkaupunkiseudun kehityssuunta on kääntynyt. Yhteiskuntapolitiikka

Lisätiedot

Koulutuksen arviointi: Alueellinen näkökulma (Kaupunki)seutujen erilaistuminen haastaa koulutusjärjestelmän

Koulutuksen arviointi: Alueellinen näkökulma (Kaupunki)seutujen erilaistuminen haastaa koulutusjärjestelmän Koulutuksen arviointi: Alueellinen näkökulma (Kaupunki)seutujen erilaistuminen haastaa koulutusjärjestelmän Venla Bernelius Karvin seminaari Kuvat: KSV, Wikipedia venla.bernelius@helsinki.fi Helsinki,

Lisätiedot

Paras kaupunkikirjoitus 2013. Kaupunkitutkimuksen päivät 5 6.5.2014, Helsinki

Paras kaupunkikirjoitus 2013. Kaupunkitutkimuksen päivät 5 6.5.2014, Helsinki Paras kaupunkikirjoitus 2013 Kaupunkitutkimuksen päivät 5 6.5.2014, Helsinki Palkinnon kriteerit Palkinto on perustettu edistämään kaupunkitutkimusta ja saamaan sille huomiota. Artikkelilta edellytetään,

Lisätiedot

Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot

Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot Maaseudun ja kaupungin määrittely tilastoissa ja tilastojen avulla seminaari Tilastokeskuksessa Janne Antikainen SM/AHO/AKO 24.8.2005 Neljä kansallista projektia Osaamis-Suomi

Lisätiedot

Kantaväestön pakoa? Miksi maahanmuuttajakeskittymistä muutetaan pois? ARTIKKELIT. Johdanto

Kantaväestön pakoa? Miksi maahanmuuttajakeskittymistä muutetaan pois? ARTIKKELIT. Johdanto ARTIKKELIT Kantaväestön pakoa? Miksi maahanmuuttajakeskittymistä muutetaan pois? KATJA VILKAMA & MARI VAATTOVAARA & HANNA DHALMANN Johdanto Helsingin seutu on jo useamman vuosikymmenen ajan kuulunut Euroopan

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA

PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA Monialainen liikkuvatuki hajautettuun asumiseen 2.12.2014 jari.karppinen@avainvaki.fi Taustaa Paavo 1: Asumisyksikköjen rakentaminen, palvelurakenteen uudistuminen

Lisätiedot

Indikaattori- segregaatioseminaari 29.10.

Indikaattori- segregaatioseminaari 29.10. Indikaattori- segregaatioseminaari 29.10. RYHMÄ 2: INDIKAATTORIT Ryhmä: Elise Haapamäki, Helsingin kaupungin tietokeskus (siht.) Kai Fogelholm, Espoon kaupunki Juho Kiuru, Espoon kaupunki Timo Kopomaa,

Lisätiedot

Kaupunkitutkimuksen päivät Turku 25.4.2013 Elävä esikaupunki tutkimushanke 2011-2013

Kaupunkitutkimuksen päivät Turku 25.4.2013 Elävä esikaupunki tutkimushanke 2011-2013 Kaupunkitutkimuksen päivät Turku 25.4.2013 Elävä esikaupunki tutkimushanke 2011-2013 Asuinalueiden eriytymiskehitys pääkaupunkiseudulla Hannu Kytö Elävä esikaupunki -tutkimushankkeen aihealueet ja työpaketit

Lisätiedot

Palkka ja luontaisedut

Palkka ja luontaisedut Palkka ja luontaisedut Palkansaajilta kysyttiin: Kuukausiansiot veroja vähentämättä elokuussa 2015 Bruttopalkka ikälisineen Luontaisetujen raha-arvo (=verotusarvo) Kertaluonteinen tulospalkkauserä viimeisen

Lisätiedot

Työryhmä 4. Hyvän ja pahan kierteet kaupunkien eriytymisessä

Työryhmä 4. Hyvän ja pahan kierteet kaupunkien eriytymisessä Kaupunkitutkimuksen päivät Turussa 25. 26.4.2013 Työryhmä 4. Hyvän ja pahan kierteet kaupunkien eriytymisessä Torstai 25.4. klo 13.30 17.00 Jarkko Rasinkangas: Sosiaalisen eriytymisen dynamiikka Turun

Lisätiedot

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Maahanmuuttajien asunnottomuus kasvanut pääkaupunkiseudulla (ARA:n tilastot; Kostiainen

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja työmarkkinat ALIPI-hankkeen loppuseminaari 23.3.2011

Maahanmuuttajat ja työmarkkinat ALIPI-hankkeen loppuseminaari 23.3.2011 Maahanmuuttajat ja työmarkkinat ALIPI-hankkeen loppuseminaari 23.3.2011 annika.forsander@helsinki.fi Maahanmuutto muokkaa kaupunkeja Maahanmuutto ja maahanmuuttajaväestön kasvu yksi keskeisimmistä kaupunkien

Lisätiedot

Näin uusi urbanismi rantautuu suomeen. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Näin uusi urbanismi rantautuu suomeen. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Näin uusi urbanismi rantautuu suomeen Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Urbanisaatiosta ja uudesta urbanismista Tulevaisuuden ennakoinnin vaikeasta välttämättömyydestä

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa

Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa Asuinympäristön turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt Tuloksia ja pohdintaa Teemu Kemppainen (Helsingin yliopisto) teemu.t.kemppainen(at)helsinki.fi Esitys: teemunsivu.wordpress.com Kriminologian ja oikeuspolitiikan

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö. Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy

Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö. Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy 1 Rakennettu ympäristö luo pohjan asuinalueen hyvinvoinnille ja turvallisuudelle 2 Perustuu avoimen yhteiskunnan

Lisätiedot

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen valinnat Mahdollisuuksien maaseutu Pälkäne 29.11.2011 Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Arkkitehtuurin

Lisätiedot

Asumisen uhkakuvat ja muutokset

Asumisen uhkakuvat ja muutokset Tieteen päivät, Helsingin yliopisto 12.1.2013 Asumisen uhkakuvat ja muutokset Hannu Kytö, Kuluttajatutkimuskeskus ESITYKSEN RAKENNE Asumisen uhkakuvat Asumisen muutokset Aluerakenteen kehitys Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA JA SUUNTIA LÄHIÖIDEN KEHITTYMISEEN

NÄKÖKULMIA JA SUUNTIA LÄHIÖIDEN KEHITTYMISEEN NÄKÖKULMIA JA SUUNTIA LÄHIÖIDEN KEHITTYMISEEN Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Täydennysrakentamisklinikan tulosseminaari 5.3.2015 Esityksen rakenne Asuinalueiden kehityksen mittaamisesta

Lisätiedot

Paikkatiedon mahdollisuudet kouluterveyskyselyaineiston esittämisessä Case: Nuorten hyvinvointierot Helsingissä

Paikkatiedon mahdollisuudet kouluterveyskyselyaineiston esittämisessä Case: Nuorten hyvinvointierot Helsingissä Paikkatiedon mahdollisuudet kouluterveyskyselyaineiston esittämisessä Case: Nuorten hyvinvointierot Helsingissä Faris Alsuhail (@AlsuhailFaris) Helsingin kaupunki Tietokeskus faris.alsuhail@hel.fi 050

Lisätiedot

Asumisviihtyvyys kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa

Asumisviihtyvyys kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa Asumisviihtyvyys kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa - v. 2005 asukaskyselyn tuloksia 13.3.2007 Erkki Korhonen Kaupungin omistamat vuokra- ja asumisoikeusasunnot 1.1.2005 Muut vuokraasunnot; 1%

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Väestöennusteet Helsingissä

Väestöennusteet Helsingissä Väestöennusteet Helsingissä Kymppi-Moni -työpaja 2 Tampereen yliopisto 22.3.2012 Timo Meuronen, talous- ja suunnittelukeskus Jussi Mäkinen, kaupunkisuunnitteluvirasto (Pekka Vuori, tietokeskus) 00.0.2008

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Asuinalueluokitusaineiston hyödyntäminen riskien arvioinnissa. Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Kati Tillander

Asuinalueluokitusaineiston hyödyntäminen riskien arvioinnissa. Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Kati Tillander Asuinalueluokitusaineiston hyödyntäminen riskien arvioinnissa Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Kati Tillander 25.8.2011 Tausta Onnettomuuksien ehkäisyn toimialalla siirrytty riskien arviointiin perustuvaan

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

Turvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Turvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Turvallisuuskysely Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi vaiheeksi on osoittautunut

Lisätiedot

Miten Helsingin käykään?

Miten Helsingin käykään? analyysit Miten Helsingin käykään? MATTI KORTTEINEN MARI VAATTOVAARA Markku Lankinen julkaisi Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä (4/2006) artikkelin mittaisen arvostelun, joka kohdistui aiemmin samassa lehdessä

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Kumppanuus, identiteettisuhteet ja kansalaisvaikuttaminen kunnassa

Kumppanuus, identiteettisuhteet ja kansalaisvaikuttaminen kunnassa Kumppanuus, identiteettisuhteet ja kansalaisvaikuttaminen kunnassa. Helsingin yliopisto, Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Mikkeli 15.2.2013 www.helsinki.fi/ruralia 15.2.2013 1 Sisältö

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

BAT-päätelmistä poikkeaminen. Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö

BAT-päätelmistä poikkeaminen. Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö BAT-päätelmistä poikkeaminen Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö Esityksen sisältö - BAT huomioon ottaminen ympäristöluvissa - Poikkeamien soveltaminen 2 BAT ja direktiivilaitokset (YSL 527/2014) UUTTA:

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielma Maantiede ASUNTOPOLITIIKKA JA VIERASKIELISEN VÄESTÖN ALUEELLINEN KESKITTYMINEN HELSINGISSÄ VUOSINA 1992 2005.

Pro gradu -tutkielma Maantiede ASUNTOPOLITIIKKA JA VIERASKIELISEN VÄESTÖN ALUEELLINEN KESKITTYMINEN HELSINGISSÄ VUOSINA 1992 2005. Pro gradu -tutkielma Maantiede ASUNTOPOLITIIKKA JA VIERASKIELISEN VÄESTÖN ALUEELLINEN KESKITTYMINEN HELSINGISSÄ VUOSINA 1992 2005 Katja Vilkama 2006 Ohjaaja: Mari Vaattovaara HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN

Lisätiedot

Kunnan väestöennustemalli

Kunnan väestöennustemalli Kunnan väestöennustemalli VENNI kuntasuunnittelun työkaluna 2009 Tieto Corporation Markku Koskela Tieto Finland Oy markku.koskela@tieto.com Kunnan väestöennustemalli VENNI Venni on tilastokuutioilla toteutettu

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013

KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013 30.4.2013 KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013 Diasarjan lähteenä Innolink Research Oy:n tuottama raportti sekä tutkimushaastatteluiden tietokanta. 1 Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Innolink Research

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen

VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen VMBaron version vaihto- ja esittelytilaisuus 9.2.2009 Valtiovarainministeriö, henkilöstöäosasto, Mariankatu 9 A Veli-Matti Lehtonen Työtyytyväisyyden määräytymisen

Lisätiedot

Aamupäivän teema: Pääkaupunkiseudun kehittämisen uudet näkökulmat

Aamupäivän teema: Pääkaupunkiseudun kehittämisen uudet näkökulmat Maunulan XVII kesäseminaari 7.6.2013 Kaupungin muutoksen hallinta - miten kehitystä ja erilaisia intressejä hallitaan kaupunkikehittämisessä? OHJELMA Aamupäivän teema: Pääkaupunkiseudun kehittämisen uudet

Lisätiedot

Työnteon monet muodot, kommentti. Jouko Nätti Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Työnteon monet muodot, kommentti. Jouko Nätti Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Työnteon monet muodot, kommentti Jouko Nätti Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Sisällys Työ elämän kokonaisuudessa Työsuhteiden ajalliset muutokset Työn laatu osa- ja määräaikaistyössä

Lisätiedot

Kaupunki monikulttuurisena elinympäristönä

Kaupunki monikulttuurisena elinympäristönä Kaupunki monikulttuurisena elinympäristönä Pasi Saukkonen Helsingin Espoon harmoniaviikko Espoo, 2.2.2016 1 Kuten keskiajalla, kaupungit ovat jälleen laboratorioita, joissa testataan, kuinka kansalaisuus,

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Miksi Professori nauroi Arkkipiispalle ja miksi ei nauranut? Erolan ja Mäkisen

Lisätiedot

ANALYYSIT ASUINALUEIDEN VÄLISET SOSIOEKONOMISET EROT LAHDESSA MARJAANA SEPPÄNEN JARMO RUSANEN

ANALYYSIT ASUINALUEIDEN VÄLISET SOSIOEKONOMISET EROT LAHDESSA MARJAANA SEPPÄNEN JARMO RUSANEN ANALYYSIT ASUINALUEIDEN VÄLISET SOSIOEKONOMISET EROT LAHDESSA MARJAANA SEPPÄNEN JARMO RUSANEN Asuinalueiden välisten sosioekonomisten erojen lisääntyminen on noussut huomion kohteeksi viime vuosien aikana

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Segregaatiosta ja sen inhimillisestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä

Segregaatiosta ja sen inhimillisestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä Segregaatiosta ja sen inhimillisestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä Huono-osaisuus kasautui aiemmin yksittäisiin kortteleihin ja taloihin, mutta viime aikoina se on eriytynyt alueellisesti laajemmin.

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

"Lähiöt, segregaatio ja kuntarakenteen uudistaminen? Mari Vaattovaara

Lähiöt, segregaatio ja kuntarakenteen uudistaminen? Mari Vaattovaara "Lähiöt, segregaatio ja kuntarakenteen uudistaminen? Mari Vaattovaara Rakenne Kaupunkisuunnittelun suurin haaste Eriytymisestä segregaatioon kaksi kehitysvaihetta Kysymys kuntarakenteen muutoksista Kaupunkisuunnittelun

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui

Lisätiedot

Asumistyytyväisyys Helsingin seudulla

Asumistyytyväisyys Helsingin seudulla Asumistyytyväisyys Helsingin seudulla Jukka Matias Tuominen Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiologia Pro gradu -tutkielma Syyskuu 2014 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen

Lisätiedot

SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA - VERKOSTOSEMINAARI ARI KARPPINEN TUTKIJA TURUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, PORIN YKSIKKÖ

SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA - VERKOSTOSEMINAARI ARI KARPPINEN TUTKIJA TURUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, PORIN YKSIKKÖ 1 SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA - VERKOSTOSEMINAARI Aika to 24.1.2013 klo 8:30 15.30 Tutkimus saatavilla: http://www.satamittari.fi ARI KARPPINEN TUTKIJA TURUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, PORIN YKSIKKÖ

Lisätiedot

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 007 SKAL:n osio Taloustutkimus Oy Kesäkuu 007 Kari-Pekka Töyrylä 19.0.007 Katja Louhema Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Korkeakoulujen KOTA -seminaari 17.9.2014 Ismo Kinnunen Oulun ammattikorkeakoulu Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin.

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa Asuntojen hinnat ja kaavoitus Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa 1. Asuntojen alueellisista hintaeroista 2 Ei ole outoa, että Suomessa on kalliita asuntoja Pääkaupunkiseudun (Helsinki,

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2013

Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 18 2013 Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2013 Keskivuokra 14,27 /m 2 /kk Keskivuokra vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 16,42 /m 2 /kk Keskivuokra

Lisätiedot

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15 Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopiston

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet Raine Mäntysalo

Lisätiedot

Muuttaminen mahdollisuutena vanhetessa?

Muuttaminen mahdollisuutena vanhetessa? Vaihtoehtoja ikäihmisen asumiseen 11.2.2016. Jyväskylä Muuttaminen mahdollisuutena vanhetessa? Outi Jolanki, FT, Dosentti Terveystieteiden yksikkö Tampereen yliopisto outi.jolanki@uta.fi Negatiivinen julkinen

Lisätiedot

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Päättäjien kuntakuva ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv Sandberg Åbo Akademi 2015 Päättäjätutkimus 2015 Kohdejoukko 3 652 henkilöä

Lisätiedot

ASUMISEN ARVOSTUKSET

ASUMISEN ARVOSTUKSET LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 10.11.2015 ASUMISEN ARVOSTUKSET AIKUISTEN ASUINALUEKOKEMUKSIA ESPOOSTA JA LAHDESTA KATRI KOISTINEN / KULUTTAJATUTKIMUSKESKUS LIISA PEURA-KAPANEN / KULUTTAJATUTKIMUSKESKUS KATI HONKANEN

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto

Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto PIEKSÄMÄKI, HUONO-OSAISUUSTUTKIMUKSEN SEMINAARI 10.6.2015 TOPIAS PYYKKÖNEN JA ANNE SURAKKA Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja

Lisätiedot

TYÖASIAKIRJA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 25.1.2011. väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan

TYÖASIAKIRJA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 25.1.2011. väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 25.1.2011 TYÖASIAKIRJA väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan Aluekehitysvaliokunta Esittelijä: Kerstin

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet Matkatuotokset LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminenalakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

peruskoulujen oppimistulokset ja oppilaiden hyvinvointi eriytyvällä Helsingin seudulla

peruskoulujen oppimistulokset ja oppilaiden hyvinvointi eriytyvällä Helsingin seudulla geotieteiden ja Maantieteen laitoksen julkaisuja B1 peruskoulujen oppimistulokset ja oppilaiden hyvinvointi eriytyvällä Helsingin seudulla MetrOP-tutkimus 2010 2013 Mitä tiedettiin tutkimuksen käynnistyessä

Lisätiedot

Vapaa-ajan asukkaat mökkikuntansa vaikuttajina. Valtakunnalliset kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen ja kehittämisen päivät 14.2.

Vapaa-ajan asukkaat mökkikuntansa vaikuttajina. Valtakunnalliset kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen ja kehittämisen päivät 14.2. Vapaa-ajan asukkaat mökkikuntansa vaikuttajina Valtakunnalliset kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen ja kehittämisen päivät 14.2.2013 Manu Rantanen 18.2.2013 1 Näkökulmat Vaikuttaminen - (vapaa-ajan)asukasosallistuminen

Lisätiedot