KAUPUNKIEN UUSI TULEMINEN

Transkriptio

1 KAUPUNKIEN UUSI TULEMINEN Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Johtaja, kaupunkitutkimuksen ja suunnittelun maisteriohjelma (HY & AALTO) Helsingin yliopisto

2 Kolme huomiota Suomen tutkitusti ja tunnustetusti parhaista asuinalueista Kaupungistumisen voimasta Paikallisista mahdollisuuksista

3 Suomen parhaat asuinalueet Koonnut Aija Staffans

4 Hyvän asumisen neljä ulottuvuutta 1. Vahva identiteetti

5 Identiteetti Historia Kulttuuri, kulttuurimaisema Rakentamistapa Kauneus

6 Vahva identiteetti - historia Tunnen päivittäin onnenväristyksiä kohdatessani oman palaseni alueen historiaa. Naantalihan on Suomen Nizza.

7 Vahva identiteetti rakennustapa, kauneus

8 Hyvän asumisen neljä ulottuvuutta 1. Vahva identiteetti 2. Palvelut ja yhteydet eri puolille

9 Yhteisvoimin

10 Persoonallisesti

11 Kuva Markku Rantama

12 Hyvän asumisen neljä ulottuvuutta 1. Vahva identiteetti 2. Palvelutarjonta ja yhteydet eri puolille 3. Sosiaalinen ympäristö, yhteisö

13 Kohdataan, tervehditään

14 Kokoonnutaan

15 Hoidetaan

16 Hyvän asumisen neljä ulottuvuutta 1. Vahva identiteetti 2. Palvelutarjonta ja yhteydet eri puolille 3. Sosiaalinen ympäristö, yhteisö 4. Luontoyhteys

17

18 Kuva Markku Rantama

19 Innovatiivisten kaupunkiseutujen takana on yksittäiset intohimoiset toimijat Innovatiivisyys tulee pakosta ja ahneudesta

20 Kaupungistumisen voima

21

22 Esimerkiksi Helsinki on kasvanut n as/vuosi, pääkaupunkiseutu n Yli puolet väestönkasvusta on ulkomaalaistaustaista Esimerkiksi afrikkalaistaustainen väestö on keskittynyt pääkaupunkiseudulle, heistä 40 prosenttia asuu Helsingissä ja kaksi kolmasosaa pääkaupunkiseudulla

23 Maahanmuuttajien asema työ-ja asuntomarkkinoilla on vaihteleva Employment rates by country of birth in Finland in 2008 Country of birth Employment rate (%) Finland 75 Rest of Nordic 70,9 Rest of Western Europe 60,5 Eastern Europe 58,3 North African and 40,2 Western Asian Sub-Saharan African 43,7 Other Asian 50,6 Latin America 51,8 North American, 55,4 Australian, Oceanian

24 HELSINKI TYÖLLISYYSASTE LÄHIÖISSĹ SUHTEESSA KAUPUNGIN KESKIARVOON (n = 32) Mats Stjernberg ¹ Vähintään 700 asukkaan lähiöt

25 TURKU TYÖLLISYYSASTE LÄHIÖISSĹ SUHTEESSA KAUPUNGIN KESKIARVOON (n = 17) ¹ Vähintään 700 asukkaan lähiöt

26 TAMPERE TYÖLLISYYSASTE LÄHIÖISSĹ SUHTEESSA KAUPUNGIN KESKIARVOON (n = 13) Mats Stjernberg ¹ Vähintään 700 asukkaan lähiöt

27 OULU TYÖLLISYYSASTE LÄHIÖISSĹ SUHTEESSA KAUPUNGIN KESKIARVOON (n = 9) Mats Stjernberg ¹ Vähintään 700 asukkaan lähiöt

28 The Helsinki Capital District 1990: the spatial structure of multiple deprivation

29 The Helsinki Capital District 2000: the spatial structure of multiple deprivation

30 The Helsinki Capital District in 2010: spatial structure of multiple deprivation

31 Valtakunnallisesti tytöistä 10 prosenttia ja pojista 20 prosenttia jää pelkän peruskoulun varaan (Myrskylä 2016)

32 Työpaikat koulutustason mukaan Perusaste Keskiaste Al korkek. Yl. Kk/Tutkijak

33 Ei-ammattitaitoisen työväestön kysynnässä romahdus: v n , v noin , 69% töistä on kadonnut. Gronow et all mukaan maatalousväestö oli v noin miljoona, vuonna Työväestön kysynnän määrällinen romahdus on jokseenkin täsmälleen ns. suuren muuton luokkaa, ja samassa aijassa. Jälkimmäisestä muutoksesta sanotiin, että se ylittää kaiken suomen tilastoidun historian aikana.

34 Kasvun seurauksena kaupungit ovat muuttuneet monikeskuksisiksi metropoleiksi

35 Kauppakeskusten saavutettavuus henkilöautolla ja julkisella liikenteellä. Kumulatiiviset käyrät kuvaavat asukaskertymää tietyn todellisen matka-ajan sisällä eri kulkumuodoilla (Salonen, Toivonen, Vaattovaara 2012).

36

37

38 Lopuksi

39 On hyvä muistaa, että fyysiset suunnitelmat ovat vain osa kaupunkiseudun ohaamista. Lisäksi tarvitaan jaettua poliittista ymmärrystä sekä innostava visio, joka muuttuu ja kehittyy sellaiseksi, johon ihmiset /yritykset sitoutuvat, ja jonka he kokevat tärkeäksi itselleen

40 Kohdennetaan resurssit niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa Priorisoidaan helposti asioita, joihin ei voi vaikuttaa Ohitetaan vaikeat kysymykset haja-rakentamisesta tai kaupungin tiivistämisestä ja nostetaan valtakunnallinen koulutuspolitiikka keskiöön

41 Kaupunkiseutu on riippuvainen ympäröivän yhteiskunnan ja talouden kehityksestä, mutta samalla dynaaminen järjestelmä, jonka sisäisillä päätöksillä on keskeinen vaikutus alueen sosiaalisiin ja taloudellisiin muutoksiin. Kaupunkiseudun sisäistä kehitystä ei siis voi selittää pelkästään toimintaympäristön muutoksilla. Paikallisella päätöksenteolla, esimerkiksi kaavoitusja asuntopoliittisilla linjauksilla on laajat vaikutukset kaupunkirakenteen yleiseen kehitykseen