Eriytyvät kaupunkikoulut: Missä ja miksi suomalaisten koulujen erot kasvavat?
|
|
- Joonas Lehtilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Eriytyvät kaupunkikoulut: Missä ja miksi suomalaisten koulujen erot kasvavat? Venla Bernelius HOAY koulutusristeily Kuvat: KSV, Wikipedia Viking Gabriella
2 Kaupunkien sosioekonominen ja etninen eriytyminen ja koulujen eriytyminen etenevänä prosessina: esimerkkinä Helsinki Eriytymisen kansallisesti muuttuva kuva: Kaupunkiseutujen sisäisen eriytymisen heijastuminen kouluihin Koulujen toimintaympäristöjen sosioekonomisten ja etnisten erojen kasvu ja oppimistulosten eriytyminen koulujen välillä Kouluihin liittyvät paikalliset prosessit (esim. kouluvalinnat) lisääntyvää eriytymistä tuottavina mekanismeina Erojen kasvun logiikan muutos lisääntyvää heikkenemistä tuottaviin kehityskulkuihin Kaupunki- ja koulusegregaation prosessi itseään vahvistavana kehänä? Eriytymisen kynnysarvot eli raja-arvot kehityskulkujen kriittisinä pisteinä? Bernelius, väitöstutkimus: Eriytyvät kaupunkikoulut: Helsingin peruskoulujen oppilaspohjan erot, perheiden kouluvalinnat ja oppimistuloksiin liittyvät aluevaikutukset osana kaupungin eriytymiskehitystä MetrOP-hanke (Suomen Akatemia): Jarkko Hautamäki, Matti Rimpelä, Mari Vaattovaara, Arja Rimpelä, Sirkku Kupiainen, Timo Kauppinen, Sakari Karvonen, Jorma Kuusela, Venla Bernelius
3 Koulujen toimintaympäristöjen eriytyminen Suomessa alueelliset erot perinteisesti hahmotettu maan osien välisinä eroina: köyhä periferia ja hyvinvoivat kaupungit (vrt. perinteinen aluepolitiikka) Kasvavien kaupunkiseutujen dynamiikka, metropolisaatio alkanut kuitenkin entisestään korostaa kaupunkiseutujen sisäisen eriytymisen merkitystä Koulujen toimintaympäristöjen välinen absoluuttinen ero Helsingin oppilasalueiden ääripäiden välillä vähintään yhtä suuri kuin koko Suomen kuntien vaihtelu Koulujen toimintaympäristöjen eriytyminen siis usealla aluetasolla: perinteiset (maa)kuntatasoiset erot ja nousevat kaupunkien sisäiset erot Myös kaupunkien erityiskysymykset, mm. etninen eriytyminen
4 Koulut ankkuroituvat alueisiin: esimerkkinä Helsingin oppilasalueet ja kouluvalintapolitiikka Koulut ovat alueellisia toimijoita, jotka keräävät oppilaansa ensisijaisesti ympäröivän asuinalueen väestöstä Koulua ympäröivä asuinalue vaikuttaa kaikkialla koulun toimintaedellytyksiin myös niissä maissa ja kaupungeissa, joissa kouluvalinta on hyvin vapaata Lähtökohtainen oppilaspohjan valikoituminen nojaa yleensä lähialueeseen Alueen maine välittyy koulun maineeseen (Suomessa esim. Kosunen 2013) Koulun sijainti liikenneverkossa: mm. mahdollisuudet houkutella oppilaita muista kaupunginosista Helsingissä koulujen yhteys sijaintialueeseen vahva Jokaiselle kouluikäiselle osoitetaan oma lähikoulu asuinpaikan (oppilasalueen) perusteella Kouluvalinnat muihin kouluihin mahdollisia vapaiden oppilaspaikkojen puitteissa Kaksi kolmesta alakoululaisesta ja noin puolet yläkoululaisista käy omaa lähikouluaan Merkittävimmin koulujen oppilaiden tuloksiin ovat läpi OECD-maiden vanhempien koulutus- ja tulotaso sekä etninen tausta (erityisesti maahanmuuttajataustaisuus) (ks. esim. PISA 2009: Overcoming social background)
5 Ennen 1990-luvun lamaa alueelliset erot vähäisiä ja kaupungissa käytännössä täystyöllisyys Mats Stjernberg 2013
6 Lama ja sitä seurannut nousukausi syvensivät alueiden välisiä eroja (jakauman molemmissa päissä) Mats Stjernberg 2013
7 Eriytyminen on jatkunut erojen syvenemisellä ja samantyyppisten alueiden ryvästymisellä Mats Stjernberg 2013
8 Metropolin alueellinen eriytyminen eriyttää koulujen oppilasalueet koulujen toimintaympäristönä ja nuorten elinympäristönä Trendeinä erojen syveneminen, tekijöiden alueellinen kasautuminen, alueiden ryvästyminen (ks. esim. Kortteinen ym. 2006; Vaattovaara & Kortteinen 2012, Helsingin tila ja kehitys 2013) Korkeakoulutus Tulotaso Vieraskielisyys
9 Eriytymisen trendit aiheuttavat toimintaympäristöjen haasteiden keskittymisen tietyille kouluille ja suuralueille Suupiiri District Eteläinen Southern Läntinen Western Keskinen Middle Pohjoinen Northern Koillinen North- Eastern Kaakkoinen South-Eastern Itäinen Eastern Kouluja yhteensä Total number of schools Yläkoulut Alakoulut Lower Primary schools secondary schools Tuensaajia laskennallisesti (tilastollinen oletus) Expected number of schools receiving extra funding Yläkoulut Alakoulut Lower Primary schools secondary schools Tuensaajia (toteutunut lukumäärä) Actual number of schools receiving extra funding Yläkoulut Alakoulut Lower Primary schools secondary schools Tuensaajien osuus suurpiirissä Share of district schools receiving extra funding Yläkoulut Alakoulut Lower Primary schools secondary schools % 0 % % 14 % % 0 % % 25 % % 40 % % 0 % % 55 %
10 Helsingin metropolialue Sarja Normit ja sosiaalinen kontrolli: Asuinalueeni aikuiset puuttuvat erittäin todennäköisesti alaikäisten juopotteluun ulkona. Helsinki Sarja
11 Alue-erot heijastuvat koulujen tuloksiin ja tulosten erojen kasvuun ennustettavalla tavalla (koulutus, tulot, vieraskielisyys) Koulujen oppilaiden keskimääräistä osaamista (oppimistuloksia, eli ratkaisuprosenttia kaikille yhteisessä arviointikokeessa) on mahdollista ennustaa alueellisten piirteiden avulla. Oppilasalueen aikuisväestön koulutustaso, tulotaso ja vieraskielisten osuus selittävät tilastollisesti jopa yli 60 % koulujen keskimääräisten tulosten vaihtelusta Yksilötasolla yhteys on huomattavasti heikompi! Koulujen osuus oppilaiden tulosten vaihtelusta, eli koulujen välinen eriytyminen oppilaiden osaamisessa on kasvanut jatkuvasti luvun puolivälistä etenkin Helsingin seudulla. (Kuusela 2010) Koulun selitysosuus oppilaiden tulosten vaihtelusta on Suomessa tyypillisesti noin 3-8 %, Helsingissä vastaava luku 18 %
12 Alue- ja kouluvaikutukset: Vaikuttaako eriytynyt rakenne yksittäisten oppilaiden tuloksiin ja asenteisiin? Alue- ja kouluvaikutuksilla tai laajemmin kontekstivaikutuksilla viitataan eriytyneiden naapurustojen ja koulujen itsenäisiin vaikutuksiin, jotka aidosti muokkaavat nuorten asenteita, oppimistuloksia ja tulevaisuuden odotuksia väestössä havaittavat piirteet, joita ei voida palauttaa asukkaiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin (Friedrichs & al. 2003, 797) Vaikutusten välittymisen mekanismeja mm. asenteiden siirtyminen kaveripiirissä tai luokassa, tarjolla olevat roolimallit, opettajien asenteet, paikallisten instituutioiden (koulut, terveyskeskukset) laatu, sosiaalinen kontrolli (esim. aikuisten puuttuminen nuorten puistojuopotteluun) (esim. Kauppinen 2004)
13 Mahdollisten aluevaikutusten negatiivinen efekti koko järjestelmän tuloksiin Mm. PISA-tuloksissa näyttöä 21 (30) maasta: koulujen segregaatio heikentää koko järjestelmän tilannetta, koska haitat heikoimmilla alueilla ylittävät hyödyt vahvimmilla, esim luvun puolivälissä: Suomi (mat.) 50 % oppilaista saavuttaa tason, jolla he osaavat yhdistellä erilaista tietoa ja soveltaa sitä, 7 % ei saavuta tietoyhteiskunnan arjessa tarvittavaa tasoa Ruotsi: 36 % suoriutuu hyvin vs. 18 % reputtaa
14 Koulutukseen liittyvistä vaikutuksista jonkin verran näyttöä myös Suomessa Alueen yleinen koulutustaso näyttää nostavan kaikkien oppilaiden lukioonmenohalukkuutta, kun aikuisten koulutustaso on hyvin korkea vastaavaa laskua ei havaittu alueilla, joilla koulutustaso matala (Kauppinen 2004), samantyyppistä näyttöä koulumyönteisyydessä (Karvonen & Rahkonen 2002) Peruskoulun oppilaiden vanhempien keskimääräinen koulutustausta näyttää tuottavan pienen vaikutuksen jokaisen koulun oppilaan osaamiseen ja asenteisiin oppilaan omasta taustasta riippumatta (Bernelius 2011)
15 Helsingin kouluvalinnoissa säännönmukaisinta on heikoimpien alueiden koulujen torjunta Koulujen suosio on riippumattomampaa koulun sijaintialueesta: suosittuja kouluja sosioekonomisesti monentyyppisillä alueilla Torjutut koulut säännönmukaisimmin niitä, joissa alueen ja koulun sosioekonominen asema heikoin Suosiminen valinnoissa Torjuminen valinnoissa Oppilastase Alakoulut (N=85) Yläkoulut (N=45) Alakoulut Yläkoulut Alakoulut Yläkoulut Vieraskielisten oppilaiden osuus koulussa 0,13 0,06 0,47** 0,42** 0,14 0,33* Oppimistulosten keskiarvo koulussa 0,06 0,31* 0,30** 0,50** 0,23 0,53** Vieraskielisen väestön osuus oppilasalueella Heikosti koulutettujen aikuisten osuus oppilasalueella Korkeakoulutettujen aikuisten osuus oppilasalueella Toimeentulotuensaajien osuus oppilasalueen talouksista 0,05 0,09 0,40** 0,27 0,16 0,20 0,08 0,19 0,30** 0,23 0,21 0,20 0,02 0,11 0,35** 0,36* 0,17 0,20 0,03 0,10 0,32** 0,32* 0,13 0,17 Keskimääräiset vuositulot oppilasalueella 0,12 0,14 0,32** 0,47** 0,10 0,10
16 Helsingin oloissa kouluvalinnat eriyttävät koulujen oppimistuloksia: koulujen eriytyessä mahdollisena pulmana pohjan putoaminen ja oppimistulosten tason lasku Kansainvälisen näytön perusteella riskinä voi olla lähtökohdiltaan heikoimpien koulujen kumulatiivinen heikkeneminen Kouluvalinnoissa Hahmottuu Helsingissä keskimääräistä parempia tuloksia saavuttavien oppilaiden virta väestöpohjaltaan heikompien alueiden kouluista kohti oppilaspohjaltaan ja tuloksiltaan parempia kouluja Oppilaat lähikouluissaan (keinotekoinen allokointi) Oppilaat valitsemissaan kouluissa (toteutunut) Kouluvalintojen vaikutus oppimistuloksiin Koulujen välinen keskihajonta (S) 4,5 6,4 +1,9 Tuloksiltaan heikoimman koulun oppimistulokset (min) Tuloksiltaan parhaan koulun oppimistulokset (max) Tuloksiltaan parhaan ja heikoimman koulun tulosten ero Oppimistulokset kouludesiileissä, jotka on järjestetty oppimistulosten mukaan heikoimmista parhaisiin 41,9 38,7 3,2 63,3 66,7 +3,4 21,4 28,0 +6, ,4 40,8 3, ,0 46,5 1, ,8 48,6 1, ,3 50,9 0, ,6 52,6 0, ,2 54,0 0, ,2 56,0 +0, ,5 57,4 +0, ,3 59,9 +2, ,9 64,7 +4,8
17 Koulut ja paikalliset prosessit: erojen kasvu jakauman molemmilla laidoilla Kouluihin liittyvien paikallisten prosessien tarkastelu osoittaa - yhdessä uusimpien sosiaalisen ja etnisen eriytymisen tarkastelujen kanssa että erojen kasvun logiikka on muuttunut Ennen 2000-lukua sosiaaliset ja alueelliset erot kasvoivat pääsääntöisesti eliitin nousun kautta; jakauman yläpäässä (katso esim. Uusitalo 1999; Kortteinen ym. 2005) Nyt erojen kasvu myös jakauman alapäässä selvää (esim. Kortteinen ym. 2006; Vilkama 2011; Helsingin tila ja kehitys 2013) ja eriytyminen etenee usealla ulottuvuudella, ilmiöstä toiseen syöttäen (mm. koulujen vaikutus lapsiperheiden muuttopäätöksiin, Yhteiskuntapolitiikka-lehti: Vaattovaara, Vilkama & Dhalmann 13) Suomessa 2000-luvun kuluessa ensimmäistä kertaa viitteitä myös aluevaikutuksista, eli alueellisten erojen korostumisesta ja tunkeutumisesta sisälle yhteiskunnallisiin instituutioihin myös yksilötasolla
18 Kehitys haastaa naapurustot ja alueelliset palvelujärjestelmät Erojen kasvu heikentyvän kehityksen kautta erityinen haaste kaupungin kehitykselle ja koulujen ja koulutusjärjestelmän tulevaisuudelle (Törnroos & Kupari 2005: 25) Myös uusimmassa PISA-tutkimuksessa (2012, julkistettu ) viitteitä siitä, että heikkenevän kehityksen merkitys maankin tasolla voimistunut Heikoimpien oppijoiden määrä lähes kaksinkertaistunut 7 prosentista 12 prosenttiin, koulujen heikoin kymmenys pudonnut selvästi Vrt luvun alun PISA-tutkimuksissa keskeistä nimenomaan häntäpään erinomainen suoritustaso; kansallisesti heikoimmat oppijat olivat jopa 2 kouluvuotta edellä vertaisryhmänsä OECDkeskiarvoa Kaupunkikoulujen painottuminen?
19 Bo Malmberg
20 Bo Malmberg
21 Erojen kasvun taustalla kaupunki- ja koulusegregaation kehä: alikehityksen kierteet? (Skifter Andersen 2003; Kortteinen ym. 2006) Jos lähtökohtaiset erot ovat pienet, segregaatiokehä lähinnä ylläpitää olemassa olevia eroja. Alueellisten tai koulujen erojen saavutettua kriittisen pisteen (kynnysarvot) kehitys voi kansainvälisten kokemusten mukaan kiihtyä ja alkaa tuottaa yhä lisääntyvää eriytymistä Alikehityksen kierteiden vastapainona toisilla alueilla vastaavat kehityskulut voivat synnyttää tai ylläpitää kumulatiivisesti paranevaa kehitystä
22 PD-malli ja uudet paikallisen tuen muodot koulujen ja alueiden vetovoiman kehittämisen mahdollisuutena The Harlem Children s Zone proves that investing in segregated areas can work, as long as the investment targets children, not stadiums and monorails (Edward Glaeser: Triumph of the City, 2011: 88) 22
Eriytyvät kaupunkikoulut: Kaupunki- ja koulusegregaation yhteydet
Eriytyvät kaupunkikoulut: Kaupunki- ja koulusegregaation yhteydet Venla Bernelius Metropolitutkimusseminaari Kuvat: KSV, Wikipedia venla.bernelius@helsinki.fi Kaupungintalon juhlasali 4.12.2013 Helsinki
LisätiedotEriytyvät kaupunkikoulut: Kaupunki- ja koulusegregaation yhteydet
Eriytyvät kaupunkikoulut: Kaupunki- ja koulusegregaation yhteydet Venla Bernelius HOAY koulutusristeily Kuvat: KSV, Wikipedia venla.bernelius@helsinki.fi Viking Gabriella 8.3.14 Helsingin kaupunkirakenteen
LisätiedotNormit ja naapurusto Metropolialueella:
Normit ja naapurusto Metropolialueella: Mitä monitieteinen tarkastelu kertoo nuorten ja koulujen alueellisista oloista? Venla Bernelius MetrOP-seminaari Kuvat: KSV, Wikipedia venla.bernelius@helsinki.fi
LisätiedotKoulutuksen arviointi: Alueellinen näkökulma (Kaupunki)seutujen erilaistuminen haastaa koulutusjärjestelmän
Koulutuksen arviointi: Alueellinen näkökulma (Kaupunki)seutujen erilaistuminen haastaa koulutusjärjestelmän Venla Bernelius Karvin seminaari Kuvat: KSV, Wikipedia venla.bernelius@helsinki.fi Helsinki,
LisätiedotKoulujen tarvepohjainen lisäresursointi (pd): Asiantuntijalausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle
Koulujen tarvepohjainen lisäresursointi (pd): Asiantuntijalausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle FT, yliopistonlehtori Helsingin yliopisto Eduskunta 20.10.2017 30.8.2013
LisätiedotVenla Bernelius FT, apulaisprofessori Skoopin koulutustilaisuus Helsinki,
Alueellisten erojen ja koulutusjärjestelmän eriytymisen vaikutuksista lasten ja nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin eli miksi maantieteellä on merkitystä FT, apulaisprofessori venla.bernelius@helsinki.fi
LisätiedotSegregaatio, peruskoulut ja varhaiskasvatus: Asiantuntijalausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle
Segregaatio, peruskoulut ja varhaiskasvatus: Asiantuntijalausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle FT, yliopistonlehtori Helsingin yliopisto Eduskunta 13.10.2017 30.8.2013 1 Lähtökohta: Yhteiskunnallisten
LisätiedotPääkaupunkiseudun koulujen naapurustot missä erot kasvavat?
Pääkaupunkiseudun koulujen naapurustot missä erot kasvavat? VENLA BERNELIUS Kaupunkinaapurustojen sosioekonominen rakenne vaikuttaa keskeisesti peruskoulujen toimintaedellytyksiin. Tutkimukset ovat osoittaneet,
LisätiedotKoti lähiössä katsaus viimeaikaiseen tutkimukseen
Koti lähiössä katsaus viimeaikaiseen tutkimukseen ARA-päivät 14.1.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Lähiöt asuinpaikkoina - 20 % suomalaisista asuu lähiössä - Kolmannes kerrostaloasunnoista lähiöissä
LisätiedotAsuinalueiden erilaistumisen tunnistaminen ja eriytymisen indikaattorit
Asuinalueiden erilaistumisen tunnistaminen ja eriytymisen indikaattorit Katja Vilkama & Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Tiekartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari 10.2.2015
LisätiedotMiten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella
Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,
LisätiedotOsoitteenmukaisia oppimistuloksia?
artikkelit Osoitteenmukaisia oppimistuloksia? Kaupunkikoulujen eriytymisen vaikutus peruskoululaisten oppimistuloksiin Helsingissä Venla Bernelius Lämpimät kiitokseni aineistojen hankinta-avusta ja antoisista
LisätiedotMitä asuinalueiden eriytymiskehityksellä tarkoitetaan?
Mitä asuinalueiden eriytymiskehityksellä tarkoitetaan? Katja Vilkama tutkimuspäällikkö, FT Helsingin kaupunki Kaupunkitutkimus ja -tilastot www.hel.fi/kaupunkitieto Esityksen runko Alueellisen eriytymisen
LisätiedotEtninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta
Etninen segregaatio Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Timo Kauppinen 12.9.2016 On karttatietoa sekä tietoa segregaation tasoista, jonkin verran tietoa ajallisesta kehityksestä Jonkinlaista tietoa
LisätiedotASUINALUEIDEN ERIYTYMINEN. Mari Vaattovaara Helsingin yliopisto Kaupunkitutkimusinstituutti
ASUINALUEIDEN ERIYTYMINEN Mari Vaattovaara Helsingin yliopisto Kaupunkitutkimusinstituutti Suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamisen peruskivi on ollut asuntopolitiikka Pyrkimys turvata kaikille hyvän
Lisätiedot6 Osaamistulosten kehitystä selittävät tekijät
6 Osaamistulosten kehitystä selittävät tekijät Mari-Pauliina Vainikainen ja Jarkko Hautamäki Tässä luvussa tarkastellaan, miten oppilaiden tausta, tehostetun tai erityisen tuen saaminen sekä terveydentila
LisätiedotUrbaani moninaisuus ja sosiaalinen koheesio: Koheesion toteutumisedellytykset sekoitetuilla alueilla ja sosiaalisen sekoittamisen parhaat käytänteet
Urbaani moninaisuus ja sosiaalinen koheesio: Koheesion toteutumisedellytykset sekoitetuilla alueilla ja sosiaalisen sekoittamisen parhaat käytänteet Prof. Mari Vaattovaara KatuMetro -seminaari FT Venla
LisätiedotTutkimuksen lähtökohdat
Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista
LisätiedotKoulujen maineet ja kaupunkilaisvanhempien toiveet
Koulujen maineet ja kaupunkilaisvanhempien toiveet Sonja Kosunen, tutkija, KM, VTK sonja.kosunen@helsinki.fi Parents and School Choice. Family Strategies, Segregation and School Policies in Chilean and
Lisätiedot14 Koulun oppilasmäärän, maahanmuuttajien suhteellisen määrän ja erityisopetuksen määrän yhteys toisen asteen koulutusvalintaan
14 Koulun oppilasmäärän, maahanmuuttajien suhteellisen määrän ja erityisopetuksen määrän yhteys toisen asteen koulutusvalintaan Jaana Minkkinen & Pirjo Lindfors Alueen väestöpohjan huomioiminen on yksi
LisätiedotUUSI KAUPUNKIKÖYHYYS JA LÄHIÖIDEN PERUSKORJAUS
UUSI KAUPUNKIKÖYHYYS JA LÄHIÖIDEN PERUSKORJAUS SUOMEN AKATEMIA ASU-LIVE-akatemiaohjelman päätösseminaari Helsingin Messukeskus, Helsinki, 22.10.2015 Mats Stjernberg, tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto
LisätiedotSegregaation aika: Pääkaupunkiseudun kehitys Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto
Segregaation aika: Pääkaupunkiseudun kehitys 1990-2010 Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Johdanto Matti Kortteinen & Mari Vaattovaara: Segregaation aika. Yhteiskuntapolitiikka80
LisätiedotKaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto
Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Rikotun katulampun vaikutus ( Ann Power) Helsingissä vertailtiin kahta eri tavoin
LisätiedotVerkostoseminaari KOILLINEN MUISTIO
Verkostoseminaari KOILLINEN 5.5.2015 MUISTIO Venla Bernelius kertoi kaupunkimaantiedon tutkimustuloksistaan. Hän kertoi, että vaikka tutkikin kouluja, tutkimusten esille nostamat alueelliset ilmiöt toistuivat
LisätiedotMistä johtuu lähiöiden huono maine? Matti Kortteinen, Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto
Mistä johtuu lähiöiden huono maine? Matti Kortteinen, Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Esipuhe Olen ollut alalla vsta 1978 lähtien (Kortteinen: Lähiö. Tutkimus elämäntapojen muutoksesta.
Lisätiedot2/12/2016 OSAAMISTULOSTEN KEHITYSTÄ SELITTÄVÄT TEKIJÄT MARI-PAULIINA VAINIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS OSAAMISEN KEHITTYMINEN KOULUTASOLLA
OSAAMISTULOSTEN KEHITYSTÄ SELITTÄVÄT TEKIJÄT MARI-PAULIINA VAINIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS OSAAMISEN KEHITTYMINEN KOULUTASOLLA Suomessa peruskoulujen väliset erot ovat kansainvälisessä vertailussa
LisätiedotAsuinalueiden eriytymiskehityksestä ja kehityksen seurannasta
Asuinalueiden eriytymiskehityksestä ja kehityksen seurannasta Katja Vilkama, Erikoistutkija, Helsingin kaupungin tietokeskus Asuinalueiden kehittämisohjelman seminaari 29.10.2013 Esityksen runko Osa I:
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 22/ (14) Kaupunginhallitus Sj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2016 1 (14) 580 Iltakouluasia: Koulujen alueellinen eriytyminen HEL 2016-006270 T 12 00 01 Päätös Käsittely päätti merkitä saadun katsauksen tiedoksi. päätti käsitellä
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena
LisätiedotKAUPUNKIEN UUSI TULEMINEN
KAUPUNKIEN UUSI TULEMINEN Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Johtaja, kaupunkitutkimuksen ja suunnittelun maisteriohjelma (HY & AALTO) Helsingin yliopisto Kolme huomiota Suomen tutkitusti
LisätiedotVerkostoseminaari ITÄ-KAAKKO MUISTIO
Verkostoseminaari ITÄ-KAAKKO 4.5.2015 MUISTIO Alueen Hyvinvoinnin koordinaatioryhmän puheenjohtaja Noora Hynynen avasi tilaisuuden ja toivotti kaikki 70 lasten ja nuorten parissa työskentelevää tervetulleiksi.
Lisätiedotperuskoulujen oppimistulokset ja oppilaiden hyvinvointi eriytyvällä Helsingin seudulla
geotieteiden ja Maantieteen laitoksen julkaisuja B1 peruskoulujen oppimistulokset ja oppilaiden hyvinvointi eriytyvällä Helsingin seudulla MetrOP-tutkimus 2010 2013 Mitä tiedettiin tutkimuksen käynnistyessä
LisätiedotAsuinalueiden etninen eriytyminen pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Espoossa
Asuinalueiden etninen eriytyminen pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Espoossa Katja Vilkama Erikoistutkija, Helsingin kaupungin tietokeskus Espoon kaupungin monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous
LisätiedotPD-indeksin päivitysraportti Erikoistutkija Oskari Harjunen Helsingin kaupungin tietokeskus
PD-indeksin päivitysraportti 24.5.206 Erikoistutkija Oskari Harjunen Helsingin kaupungin tietokeskus Toimeksianto Helsingin Opetusvirasto on tilannut Helsingin kaupungin tietokeskukselta päivitetyt laskelmat
LisätiedotHyvin toimivan lähikoulun salaisuus
Hyvin toimivan lähikoulun salaisuus Hannu Simola (vast. joht., koulutussosiologia ja politiikka) Venla Bernelius (kaupunkitutkimus ja maantiede) Heidi Vartiainen (koulutussosiologia ja politiikka) Antti
LisätiedotKoulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi
Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi 6.11.2014 Jyrki Kataisen hallitusohjelma Sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys ja syrjäytyminen on katkaistava. Jokainen ansaitsee reilun alun
LisätiedotPeruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku?
Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku? Jarkko Hautamäki & Sirkku Kupiainen, Jukka Marjanen, Mari- Pauliina Vainikainen ja Risto Hotulainen Koulutuksen arviointikeskus Helsingin yliopisto 4.4.2014 Peruskoulu
LisätiedotKaupunkiseutujen segregaatio
Kaupunkiseutujen segregaatio JULMA-hankkeen tuloksia 3.12.2015 Jukka Hirvonen, Aalto-yliopisto 1 Esityksen sisältö 1 Segregaatio ja sen mittaaminen 2 Vieraskielinen väestö ja sen kasvu 3 Vieraskieliset
LisätiedotMuutot pois pienituloisilta alueilta: onko etnisten ryhmien välillä eroja?
URMI KAUPUNKIANALYYSI IV Helsinki 25.1.2018 Maria Vaalavuo & Timo M. Kauppinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Muutot pois pienituloisilta alueilta: onko etnisten ryhmien välillä eroja? Edellisessä URMI-kaupunkianalyysissämme
LisätiedotErilaisuusindeksi segregaation mittarina tietopohjan vaikutuksen tarkastelua
Erilaisuusindeksi segregaation mittarina tietopohjan vaikutuksen tarkastelua Jukka Hirvonen / Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitutkimuksen päivät Työryhmä: Kaupunginosien aika 28.4.2017 Esityksen
LisätiedotPerheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia
Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia Lasten hyvinvointi Suomessa 29.3.2017 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto PISA-tulokset kertovat:
LisätiedotUlkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100
LisätiedotPISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista
PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi
LisätiedotKoulumarkkinat ja segregaation hallinta
Koulumarkkinat ja segregaation hallinta Janne Varjo & Mira Kalalahti janne.varjo@helsinki.fi mira.kalalahti@helsinki.fi Koulutuksen uusi politiikka, hallinta ja vuorovaikutus -tutkimusryhmä (KUPOLI) Travelling
LisätiedotYhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto
Yhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Sisältö Lähiöiden kehittäminen kansallisena kysymyksenä Synty,
LisätiedotSuomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia
Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,
LisätiedotPääkaupunkiseudun maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen PISA tutkimuksessa
KT Heidi Harju-Luukkainen FT Kari Nissinen Prof. Mirja Tarnanen MMT Jouni Vettenranta Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen PISA
LisätiedotHallintasuhteiden sekoittaminen: onko näyttöä vai ei?
Hallintasuhteiden sekoittaminen: onko näyttöä vai ei? ARA:n seminaari, 23.10.2017, Silja Serenade Teemu Kemppainen, VTT, post doc -tutkija Helsingin & Turun yliopisto Arvoisa seminaariväki, käytännön ja
LisätiedotArtsEqual - Taide kouluissa. Eeva Anttila, Taideyliopisto eeva.
ArtsEqual Arts@School - Taide kouluissa Eeva Anttila, Taideyliopisto eeva. anttila@uniarts.fi artsequal.fi Tutkimuskysymykset Mitä ovat ne mekanismit, jotka taidetta ja taidekasvatusta koskevissa suomalaisissa
LisätiedotKaupunkien eriytyneet institutionaaliset kouluvalintatilat pääkaupunkiseudulla
Kaupunkien eriytyneet institutionaaliset kouluvalintatilat pääkaupunkiseudulla Janne Varjo & Mira Kalalahti janne.varjo@helsinki.fi mira.kalalahti@helsinki.fi Koulutuksen uusi politiikka, hallinta ja vuorovaikutus
LisätiedotSuomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, Jorma Kauppinen. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Suomi oppimisen maailmankartalla Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, 7.8.2013, Helsinki, Opetushallitus Jorma Kauppinen Johtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta maailmalta. Why do Finland's
Lisätiedotkss working papers 1 2008 kaikkien koulu - peruskoulun laadun ja mahdollisuuksien tasa-arvon tukeminen 1
kss working papers 1 2008 kaikkien koulu - peruskoulun laadun ja mahdollisuuksien tasa-arvon tukeminen 1 kss working papers 1 2008 kaikkien koulu - peruskoulun laadun ja mahdollisuuksien tasa-arvon tukeminen
LisätiedotLähiöt asuinalueina Tuloksia ja pohdintaa sosiaalisen järjestyksen näkökulmasta
Lähiöt asuinalueina Tuloksia ja pohdintaa sosiaalisen järjestyksen näkökulmasta teemu.t.kemppainen@helsinki.fi teemunsivu.wordpress.com Teemu Kemppainen (HY) Pe 8.4.2016 Helsingin kaupungin tietokeskus
LisätiedotPro gradu -tutkielma Maantiede Aineenopettajaopinnot. Meri Norola. Ohjaajat: Venla Bernelius Tommi Inkinen
Pro gradu -tutkielma Maantiede Aineenopettajaopinnot niitten pihojen ongelmat tulee sit väkisinki tänne kouluun. Tapaustutkimus luokanopettajien arjesta Helsingin eriytyvissä kouluissa Meri Norola 2014
LisätiedotSyrjäytymisestä ja sosiaalisesta eheydestä metropoliseudulla MATTI KORTTEINEN, HELSINGIN YLIOPISTO
Syrjäytymisestä ja sosiaalisesta eheydestä metropoliseudulla MATTI KORTTEINEN, HELSINGIN YLIOPISTO Sisällys Metropoliseudun työssäkäyntialueesta Ongelman kaksinapaisuus: keskusta ja reunat Huono-osaisuuden
LisätiedotOECD on vuodesta 2000
artikkeli tanja kirjavainen Johtava tuloksellisuustarkastaja Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV tanja.kirjavainen@vtv.fi jonna pulkkinen Projektitutkija Jyväskylän yliopisto jonna.pulkkinen@jyu.fi PISA-tulokset
LisätiedotOppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus
Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta 1.11. 2013 Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja päämäärä oppimistulokset oppiminen osaaminen
LisätiedotERIYTYVÄT KAUPUNKIKOULUT
VENLA BERNELIUS ERIYTYVÄT KAUPUNKIKOULUT Helsingin peruskoulujen oppilaspohjan erot, perheiden kouluvalinnat ja oppimistuloksiin liittyvät aluevaikutukset osana kaupungin eriytymiskehitystä 1 TUTKIMUKSIA
LisätiedotHYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon
Lisätiedott i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste
LisätiedotTyöikäisen väestön alueellinen eriytyminen synnyinmaan ja tulotason mukaan suurilla kaupunkiseuduilla
URMI KAUPUNKIANALYYSI I.4.17 Timo M. Kauppinen & Maria Vaalavuo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työikäisen väestön alueellinen eriytyminen synnyinmaan ja tulotason mukaan suurilla kaupunkiseuduilla Väestörakenteen
LisätiedotOngelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen
Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen Luennon sisältö Johdanto Lahti kymmenen suurimman kaupungin joukossa Onko segregaatio Lahdessa ongelma? Lahden
LisätiedotParas kaupunkikirjoitus 2013. Kaupunkitutkimuksen päivät 5 6.5.2014, Helsinki
Paras kaupunkikirjoitus 2013 Kaupunkitutkimuksen päivät 5 6.5.2014, Helsinki Palkinnon kriteerit Palkinto on perustettu edistämään kaupunkitutkimusta ja saamaan sille huomiota. Artikkelilta edellytetään,
LisätiedotTIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus
TIMSS 2015 Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 TIMSS (Trends in Mathematics and Science Study) Joka neljäs vuosi järjestettävä 4.- ja 8.-luokkalaisten
LisätiedotVarhaiskasvatus ja opintie mitä me todella tiedämme. Jani Erola
Varhaiskasvatus ja opintie mitä me todella tiedämme Jani Erola Taustaa Suomessa päivähoito-oikeus ollut yksi maailman vahvimmista Päivähoidon käyttö huomattavasti vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa
LisätiedotAsiantuntijalausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle Bernelius, V. H., 20 Oct 2017, 3 p. Eduskunta.
Venla Bernelius Assistant Professor Department of Geosciences and Geography Division of Urban Geography and Regional Studies Postal address: PL 4 (Yliopistokatu 3) 00014 Finland Postal address: Finland
LisätiedotKoulujen alueelliset haasteet ja rahoituksen kohdentuminen
Koulujen alueelliset haasteet ja rahoituksen kohdentuminen Selvitys peruskoulujen oppilasalueiden väestön sosioekonomisten resurssien yhteydestä oppilaskohtaiseen rahoitukseen pääkaupunkiseudulla ja Turussa
LisätiedotSosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys
Sosiaalinen kestävyys ja eriytymiskehitys Erikoistutkija Paula Saikkonen & Tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen Sosiaalipolitiikan tutkimus, THL Tampere 20.9.2018 Sosiaalinen kestävyys: asuminen, segregaatio
LisätiedotTyöllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista
Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista Työllisyysaste koulutusasteittain Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus 25-39-vuotiaista Uudenmaan ja muun Suomen kehityksen eroja Toimeentulotuen
LisätiedotTiivistelmä yhteiskunnalliset aineet
Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin
LisätiedotKäsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta
Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten
Lisätiedot1 Johdanto ja tutkimusaineistot
1 Johdanto ja tutkimusaineistot Osaaminen ja hyvinvointi yläkoulusta toiselle asteelle Jarkko Hautamäki ja Risto Hotulainen Pääkaupunkiseutu on kaupungistumisen keskeinen näyttämö Suomessa erilaisine seurauksineen,
LisätiedotHavaintoja Turun kaupunkiseudun eriytymiskehityksestä ja seurauksista
Havaintoja Turun kaupunkiseudun eriytymiskehityksestä ja seurauksista Jarkko Rasinkangas, VTT yliopistonlehtori sosiaalitieteiden laitos Indikaattori-segregaatio-seminaari 29.10.2013, Helsinki ESITYKSEN
LisätiedotLÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan
LisätiedotKaupunkimaisen ja sosioekonomisen rakenteen tarkastelu 250m ruutujaolla Espoossa ja PK-seudulla
Kaupunkimaisen ja sosioekonomisen rakenteen tarkastelu 250m ruutujaolla Espoossa ja PK-seudulla Espoon kaupunki/hallinto ja kehittäminen/tutkimus ja tilastot ja Juho Kiuru/Urban Analytics 15.4.2019 Indeksien
LisätiedotHelsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231
LisätiedotRakennuskannan kehitys ja sosioekonominen eriytyminen
Rakennuskannan kehitys ja sosioekonominen eriytyminen 30.11.2016 Jaakko Sorri Tohtorikoulutettava Rakennustuotannon ja talouden yksikkö Janus-lehden teemanumerossa 4/2016 julkaistavan artikkelin esittely
LisätiedotPaikkatiedon mahdollisuudet kouluterveyskyselyaineiston esittämisessä Case: Nuorten hyvinvointierot Helsingissä
Paikkatiedon mahdollisuudet kouluterveyskyselyaineiston esittämisessä Case: Nuorten hyvinvointierot Helsingissä Faris Alsuhail (@AlsuhailFaris) Helsingin kaupunki Tietokeskus faris.alsuhail@hel.fi 050
LisätiedotKoulutuspolusta umpikujaksi?: Nuorten oppimisen jaot eriytyvillä kaupunkiseuduilla Bernelius, V. 19 joulukuuta 2014 julkaisussa : Tietoanuorista.
Venla Bernelius Geotieteiden ja maantieteen laitos Kaupunkimaantieteen ja aluetutkimuksen osasto!!postal address: PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2) A125A HELSINGIN YLIOPISTO Suomi!!Postal address: Suomi!!Email:
LisätiedotAlueellisen eriytymisen kustannukset
Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Alueellisen eriytymisen kustannukset näkökulmia segregaatiokeskusteluun Miksi alueet eriytyvät? Eriytymisen ongelmat Alueellinen eriytymisen
LisätiedotLAATUA OHJAUKSEEN. Juhani Pirttiniemi. Tutkimustiedot: Sanna Mäkinen, Itä-Suomen yliopisto
LAATUA OHJAUKSEEN Juhani Pirttiniemi Tutkimustiedot: Sanna Mäkinen, Itä-Suomen yliopisto KESKEISET TOIMIJAT OPPILAANOHJAUKSEN HANKKEESSA OKE - HANKE PERUSKOULUT AMMATILLINEN KOULUTUS LUKIOT MUUT HANKKEET
LisätiedotSosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori
Sosiaalisesti kestävä kehitys Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalinen kestävyys Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen
LisätiedotTukiopinto-ohjaus turvaamaan opiskelun jatkumista
Tukiopinto-ohjaus turvaamaan opiskelun jatkumista Koulutus on vahvin ase syrjäytymisen ehkäisemiseen Opintojen keskeyttäminen on yksi merkittävimpiä syitä nuorten syrjäytymiseen, mutta ongelmat syntyvät
LisätiedotKaupunkipolitiikkaa etsimässä
Keskustelutilaisuus alue- ja kaupunkipolitiikasta Vasemmistoliiton aluepoliittinen ryhmä ja eduskuntaryhmä Eduskunta 20.4.2017 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Kaupunkipolitiikkaa etsimässä Aluekehityksen
LisätiedotSuomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua
Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua Kooste kymmenen kaupunkiseudun väestönkehityksestä vuoteen Alueellinen väestöennuste kertoo, että pääkaupunkiseudun väestö kasvaa 270 000
LisätiedotMetropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys
Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja paikallisesta peruskoululaisten aineistosta Koulukuraattori Eija Kasurinen Koulupsykologi Reetta Puuronen Kouluterveyskysely 2017 -THL toteutti valtakunnallisen kouluterveyskyselyn
LisätiedotMonikulttuurisuus metropoleissa
KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus metropoleissa 12.4.2011 Millä edellytyksillä monikulttuurisuus on voimavara metropolialueella? Läpäiseviä tutkimusteemoja - Miten monikulttuurisuus
LisätiedotHyvinvoiva lapsi kasvaa ja oppii
Hyvinvoiva lapsi kasvaa ja oppii Jouni Välijärvi,professori Jyväskylän yliopisto E-mail: Jouni.Valijarvi@jyu.fi LAPE, Toimiva arki hyvinvointia rakentamassa -päätösseminaari Oulu 13.11.2018 Mikä Pisa on?
LisätiedotMuuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun muuttovirtojen rakenteet ja taustatekijät
Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla Muuttovirrat eriyttävät pääkaupunkiseudun asuinalueita niin, että osasta asuinalueita on tullut läpikulkupaikkoja, joille muuttaa pienituloisia
Lisätiedot5 Osaamisen kehittyminen kuntatyypeittäin, kouluittain, luokittain ja osaamisprofiileittain
5 Osaamisen kehittyminen kuntatyypeittäin, kouluittain, luokittain ja osaamisprofiileittain Risto Hotulainen Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että alueellinen eriytyminen on ollut viime vuosikymmeninä
LisätiedotElina Harjunen Elina Harjunen
Elina Harjunen 28.4.2015 Elina Harjunen 28.4.2015 Äidinkielen ja kirjallisuuden 9. luokan oppimistulosten arviointi vuonna 2014: keskiössä kielentuntemus ja kirjoittaminen Kielentuntemuksen viitekehys
LisätiedotNÄKÖKULMIA JA SUUNTIA LÄHIÖIDEN KEHITTYMISEEN
NÄKÖKULMIA JA SUUNTIA LÄHIÖIDEN KEHITTYMISEEN Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Täydennysrakentamisklinikan tulosseminaari 5.3.2015 Esityksen rakenne Asuinalueiden kehityksen mittaamisesta
LisätiedotKoulutuspolusta umpikujaksi?: Nuorten oppimisen jaot eriytyvillä kaupunkiseuduilla Bernelius, V. 19 dec 2014 i : Tietoanuorista.
Venla Bernelius Institutionen för geovetenskaper och geografi Kaupunkimaantieteen ja aluetutkimuksen osasto Postadress: PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2) A125A HELSINGIN YLIOPISTO Finland Postadress: Finland
LisätiedotSuomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus
Suomen koululaitos Maailman paras? 16.01.2019 Tuusulan rotaryklubi, 24.4.2019 Kauko Hämäläinen, professori emeritus Sisältö Miten Suomella menee? Koulutuksemme vahvuuksia Haasteitakin riittää Koulutuksemme
LisätiedotLiite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon
Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Menetelmäkuvaus Artikkelissa käytetty regressiomalli on ns. binäärinen logistinen monitasoregressiomalli. Monitasoanalyysien ideana on se, että yksilöiden vastauksiin
LisätiedotValtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa
Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Erikoistutkija Riikka Shemeikka ja tutkija Hanna Rinne Kuntoutuspäivät 9.-1.3.215 Messukeskus,
Lisätiedot