SELVITYS BALLET MIKKELIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS BALLET MIKKELIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA"

Transkriptio

1 SELVITYS BALLET MIKKELIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA ESS vaikuttaa tapahtumien vaikutusten arviointihanke Joensuun yliopisto Joulukuu 2007

2 Joensuun yliopisto PL Joensuu vaihde (013) ESS vaikuttaa -tutkimuksesta vastanneet: Jenni Mikkonen ja Katja Ristolainen Kansi: Saara Kiviluoto ja Benjamin Techen

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO BALLET MIKKELIN YLEISÖ Yleisön demografiset tiedot Tapahtumaan osallistuminen Tapahtumaan osallistuneet ulkopaikkakuntalaiset Ballet Mikkelin taloudelliset vaikutukset kävijöiden rahankulutuksen mukaan MIKKELIN YRITYSKYSELY Tapahtuman vaikutus yrityksen liiketoimintaan Tapahtuman vaikutukset yrityksen muuhun toimintaan Yritysyhteistyö tapahtuman kanssa Hyödyt ja haitat Yrittäjien yleisiä mielipiteitä ja näkemyksiä tapahtumasta MIKKELIN PAIKALLISVÄESTÖKYSELY Vastaajien demografiset tiedot Suhtautuminen tapahtumaan YHTEENVETO...33 LIITTEET

4 1 JOHDANTO Itä-Suomen tapahtumat vetävät kesäisin ja syksyisin matkailijoita alueelle; väkimäärä lisääntyykin monilla paikkakunnilla festivaaliaikaan. Alueella liikkuvalla ihmismäärällä ei voi olla olematta erilaisia sekä hyviä että huonoja vaikutuksia sekä tapahtumajärjestäjien että eri sidosryhmien toimintaan (esim. paikallisväestö ja yrittäjät). ESS vaikuttaa, tapahtumien vaikutusten arviointihanke on yksivuotinen tutkimushanke, jota hallinnoi Joensuun yliopisto ja sen osarahoittajina toimivat Itä-Suomen lääninhallitus ja Euroopan sosiaalirahasto. Projektin tavoitteena on ollut tutkia 10 itäsuomalaisten kulttuuritapahtuman taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Kulttuuritapahtumien rinnalle verrokkitapahtumiksi nostettiin yksi liikuntatapahtuma sekä yksi majoitus- ja ravitsemusyrityksen järjestämä kesäkonserttien sarja (markkinapohjainen tapahtuma). Hankkeen tutkimus jakaantui kolmeen osa-alueeseen: 1. Tapahtumajärjestäjien teemahaastatteluihin ja lomakekyselyihin 2. Yleisökyselyihin 3. Sidosryhmäkyselyihin - Yrityskyselyt - Paikallisväestökyselyt - Kunnallisille päättäjille suunnatut kyselyt Tapahtumajärjestäjien haastatteluilla selvitettiin tapahtumajärjestäjien näkemyksiä etenkin tapahtumansa sosiokulttuurisista vaikutuksista, mutta myös yhteistyökumppaneista ja talouden hoidosta. Tapahtumajärjestäjille suunnatuilla kyselyillä puolestaan selvitettiin tarkemmin tapahtuman talouden tilaa, työntekijämääriä, budjettia, menoja ja tuloja sekä tapahtumajärjestäjien näkemyksiä tapahtumansa sosiokulttuurista vaikutuksista. Yleisötutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tapahtumakävijöiden profiileja, harrastuksia, tapahtumaan osallistumisen motiiveja, tapahtumakäyttäytymistä, rahankäyttöä tapahtumassa ja tapahtumapaikkakunnalla sekä tapahtumien markkina-alueita eli matkailijoiden lähtöalueita. Yleisökyselyssä painotettiin erityisesti tapahtuman taloudellisia vaikutuksia. Myös yrityskyselyssä painotettiin tapahtuman taloudellisia vaikutuksia, mutta kyselyllä selvitettiin lyhyesti myös yritysten näkemyksiä siitä, millaisia sosiokulttuurisia vaikutuksia tapahtumalla on paikkakuntaan. Paikallisväestökyselyssä painotettiin tapahtuman sosiokulttuurisia vaikutuksia. Paikallisväestöltä kysyttiin paikallistaloudellisten ja imagovaikutusten lisäksi mielipiteitä tapahtuman vaikutuksista paikallisuuteen, asukkaiden viihtyisyyteen ja harrastusmahdollisuuksiin, paikallisten yhteenkuuluvuuteen sekä ympäristöön. Kunnallisilta päättäjiltä puolestaan tiedusteltiin tapahtuman aluetaloudellisia ja sosiokulttuurisia vaikutuksia. Tutkimus toteutettiin saman kaavan mukaan kaikissa kahdessatoista itäsuomalaisessa tapahtumassa. Lomakkeisiin tehtiin ainoastaan pieniä muutoksia tapahtumakohtaisesti, jotta tulosten vertailtavuus säilyisi. Aineisto kerättiin pääasiassa sähköisillä lomakkeilla yleisötutkimusaineistoa lukuun ottamatta, jolloin aineisto saatiin helposti suoraan analysoitavaan muotoon. Aineistot analysoitiin SPSS -tilastoohjelmalla. Ballet Mikkeli oli yksi kahdestatoista ESS vaikuttaa -hankkeen tutkimuksen kohteena olleista tapahtumista (ks. liite 1). Se oli tutkimuksen ainoa tanssitapahtuma. Seuraavassa esitellään Ballet Mikkelin yleisötutkimuksen, yrityskyselyn sekä paikallisväestökyselyn tuloksia. Päättäjien näkemyksiä ei raportoitu erikseen, sillä vastaajia oli vain muutama. Kuitenkin päättäjien mielipiteet on huomioitu yhteenvedossa, jossa eri sidosryhmien näkemyksiä verrataan toisiinsa. 4

5 2 BALLET MIKKELIN YLEISÖ Ballet Mikkelin järjestettiin 13. kerran syksyllä 2007 ( ). Tapahtuman yleisökysely toteutettiin ja järjestettyjen tilaisuuksien yhteydessä. Aineisto kerättiin pääasiassa paperilomakkein konserttitalo Mikaelilla ennen esityksen alkua. Lisäksi aineistoa pyrittiin täydentämään jakamalla osalle kävijöistä flyereita, joissa oli pyyntö käydä vastaamassa yleisökyselyyn internetissä. Kaiken kaikkiaan vastauksia kyselyyn saatiin 136 kappaletta. 2.1 Yleisön demografiset tiedot Ballet Mikkelin kävijöistä 83,7 % oli naisia ja 16,3 % miehiä (n=136). Tämä ei välttämättä ole aivan todellinen sukupuolten suhde kävijöiden joukossa, sillä usein miehet antoivat lomakkeen puolisolleen täytettäväksi, mutta joka tapauksessa tapahtuman kävijöistä suurin osa on naisia. Iältään lähes puolet kävijöistä oli vuotiaita (41,7 %) ja keski-ikä kävijöillä oli 55 vuotta (kuva 1). Vain viidennes kävijöistä oli 40 -vuotiaita tai sitä nuorempia. Suurin osa kävijöistä eli parisuhteessa ilman lapsia (41 %) tai lapsiperheessä (27,6 %) (kuva 2). Kävijöistä suurin osa oli korkeasti koulutettuja (noin 46 %) (kuva 3) ja asemaltaan eläkeläisiä tai toimihenkilöitä (kuva 4) Prosenttia ,7% 31,8% 10 8,3% 12,1% 6,1% 0 25 v. tai vähemmän v v v. yli 70 v. Kuva 1. Ballet Mikkelin kävijät iän mukaan. 5

6 40 30 Percent 20 27,6% 30,6% 10 21,6% 0 Yksin asuva 10,4% Parisuhde, ei lapsia Parisuhde, lapsia Kuva 2. Ballet Mikkelin kävijät perhetyypin mukaan. Parisuhde, lapset muuttaneet pois 5,2% Yksinhuoltaja 4,5% Muu Prosenttia ,0% 10 13,4% 14,9% 11,9% 6,7% 5,2% 5,2% 0 1,5% Peruskoulu tai keskikoulu Ammattikoulu tai vastaava Opisto Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkinto + ammattikoulu tai opisto Ammattikorkeakoulu Akateeminen loppututkinto Muu Kuva 3. Ballet Mikkelin kävijät koulutuksen mukaan. 6

7 30 20 Prosenttia 29,7% 10 16,4% 21,1% 10,2% 10,2% 5,5% 6,2% 0 0,8% Muu Opiskelija Työtön Eläkeläinen Yrittäjä Muu työntekijä Toimihenkilö Johtavassa asemassa Kuva 4. Ballet Mikkelin kävijät aseman mukaan. Ballet Mikkelin kävijöistä reilu puolet (55,9 %) tuli tapahtumaan Mikkelin ulkopuolelta ja vajaa puolet (44,1 %) kävijöistä oli puolestaan paikkakuntalaisia. Suurin osa ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä oli kotoisin Uudenmaan maakunnasta (37 %) tai Etelä-Savosta (21 %). Muiden maakuntien asukkaita kaikista ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä oli maakunnasta riippuen 1-7 %. Kuvassa 5 on nähtävissä tapahtuman ulkopaikkakuntalaiset kävijät lääneittäin. Päiväkäyntivyöhykkeeltä (0 100 km) Ballet Mikkelin kävijöistä tuli 24,6 %, viikonloppuvyöhykkeeltä ( km) 73,9 % ja lomavyöhykkeeltä (yli 400 km) 1,4 % Prosenttia 30 59,6% 20 33,1% 10 0 Etelä-Suomen lääni Kuva 5. Ballet Mikkelin kävijät lähtöalueittain. 7,4% Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni 7

8 Ballet Mikkelin kävijät jakautuvat kulttuurin harrastamisen suhteen kahtia. Suurelle osalla kävijöistä jonkin taiteenlajin (laulu, soitto, tanssi, maalaaminen jne.) harrastaminen oli säännöllistä (25 %) tai satunnaista (19 %), mutta vastaavasti yhtä moni kävijöistä ilmoitti, ettei ollut koskaan harrastanut (36 %) mitään taiteenlajia tai oli harrastanut jotakin taiteenlajia joskus aiemmin (18 %). Kuitenkin kulttuurin seuraaminen ja kulttuuritilaisuuksissa (teatteri, museot, taidenäyttelyt, konsertit jne.) käynti oli monelle kävijälle harrastus, sillä tapahtuman kävijät olivat vastaustensa mukaan varsinaisia kulttuurin heavy usereita. Lähes 60 % Ballet Mikkelin kävijöistä oli käynyt kulttuuritilaisuuksissa yli 5 kertaa viimeisen 12 kuukauden aikana (kuva 6) Prosenttia 20 36,3% 26,7% 10 18,5% 13,3% 0 5,2% Kerran 2-5 kertaa 6-9 kertaa kertaa 20 kertaa tai useammin Kuva 6. Tapahtuman kävijöiden kulttuuritilaisuuksissa käynti viimeisten 12 kuukauden aikana. 2.2 Tapahtumaan osallistuminen Kyselyyn vastanneista Ballet Mikkelin kävijöistä 92,4 % oli tapahtumassa omalla vapaa-ajallaan ja yleisönä. Työnsä puolesta/edustamassa yleisönä oli puolestaan 7,6 % kävijöistä. Tietoa tapahtumasta kävijät olivat saaneet pääasiassa lehtiartikkeleista, ystäviltä ja tuttavilta, paikallislehden mainoksesta sekä esitteestä (kuva 7). Suurin osa kävijöistä (73,1 %) oli käynyt tapahtumassa ennen. Ensikertalaisia kävijöistä oli 26,9 %. Useamman vuoden kävijöistä suurin osa oli osallistunut tapahtumaan 2-4 kertaa, mutta lähes yhtä moni oli osallistunut tapahtumaan 5-9 kertaa tämä kerta mukaan lukien (kuva 8). Suurin osa tapahtumaan osallistuneista kävijöistä oli tehnyt päätöksen osallistua tapahtumaan hyvissä ajoin; 51 % kävijöistä oli päättänyt useita kuukausia ennen tapahtumaa osallistua Ballet Mikkeliin ja noin 15 % kävijöistä oli tehnyt päätöksen jo vuosi sitten / edellisenä vuonna tapahtumaan osallistuessaan (kuva 9). 8

9 Lehtiartikkelista Ystäviltä/tuttavilta Paikallislehden mainoksesta Esitteestä M uusta lähteestä Internetistä Puskaradiosta Ulkomainoksesta Radio-/televisio-ohjelmasta Radio-/televisiomainoksesta 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Prosenttia Kuva 7. Tapahtuman tietolähteet (prosentit suhteessa mainintojen määrään, yht. 100 %) Prosenttia 30 44,0% 42,7% Kuva 8. Kävijöiden osallistuminen tapahtumaan aiemmin (kertaa) niiden osalta, jotka ovat osallistuneet tapahtumaan ainakin kerran aiemmin. 13,3%

10 Prosenttia 30 51,1% ,1% Samana päivänä 6,9% 1-3 päivää aiemmin 6,9% Korkeintaan viikkoa aiemmin Kuva 9. Päätöksenteko tapahtumaan osallistumisesta. 17,6% Korkeintaan kuukautta aiemmin Useita kuukausia aiemmin 14,5% Vuosi sitten/osallistuessani tapahtumaan viime vuonna Suurin osa Ballet Mikkelin kävijöistä tuli tapahtumaan puolisonsa seurassa tai ystäviensä kanssa (kuva 10). Ballet Mikkelissä käytiin usein myös perheen kanssa. Suurin osa tapahtuman kävijöistä oli maksanut lippunsa itse tai joku perheestä oli maksanut liput (69,5 %). Kävijöistä 12,2 prosentille lipun oli lahjoittanut yhteistyöyritys, 6,9 prosentille oma työnantaja, 6,9 prosentille joko perheenjäsen tai ystävä ja 3,8 prosentille lipun oli kustantanut jokin muu taho. Kävijöistä suurin osa aikoi osallistua tapahtumaan yhtenä päivänä (77,5 % kävijöistä) tai kahtena päivänä (15,5 % kävijöistä) ja yhteen (76,7 % kävijöistä) tai kahteen tilaisuuteen (15,5 % kävijöistä). Keskimäärin tapahtuman kävijät osallistuivat tapahtumaan yhtenä päivänä ja yhteen tilaisuuteen. Puoliso Ystävät Perhe Yksin Muu seura Työkaverit/yhdistys Ryhmä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Prosenttia Kuva 10. Seura tapahtumaan osallistuttaessa (prosentit suhteessa mainintojen määrään, yht. 100 %). 10

11 Merkittävimmät syyt osallistua tapahtumaan olivat tapahtuman ohjelma ja sisältö tai tietty esiintyjä, aiemmat mukavat kokemukset tai vastaavasti halu kokea jotakin uutta ja kiinnostavaa, halu saada vaihtelua arkeen sekä halu rentoutua. Myös tapahtuman ilmapiiri ja yhdessäolo perheen ja ystävien kanssa nähtiin tärkeinä (kuva 11). Lähes kaikki kävijät olivat joko erittäin tyytyväisiä (52,5 %) tai tyytyväisiä (44,2 %) Ballet Mikkeliin kokonaisuudessaan. Vain yksi vastaaja oli pettynyt tapahtumaan (2,5 % vastaajista ei osannut vastata kysymykseen). Lähes 70 % kävijöistä (68,2 %) aikookin osallistua tapahtumaan myös ensi vuonna ja ainoastaan 1,5 % kävijöistä oli varma, että ei aio osallistua tapahtumaan ensi vuonna. Loput vastaajista (30,3 %) eivät vielä osanneet sanoa, osallistuvatko Ballet Mikkeliin ensi vuonna. Voidaankin sanoa, että tällä hetkellä Ballet Mikkelillä on melko vakiintunut kävijäkunta. Tapahtuman ohjelma/sisältö Olen osallistunut aiemmin ja on ollut mukavaa Halu kokea jotakin uutta ja kiinnostavaa Vaihtelua arkeen ja rutiineihin Halu rentoutua Tietty esiintyjä Yhdessäolo perheen/ystävien kanssa Tapahtuman ilmapiiri Tapahtuma on tärkeä identiteetilleni Asun paikkakunnalla/olen asunut paikkakunnalla/minulla on juuret paikkakunnalla Yhdessäolo samanhenkisten kanssa Halu kannattaa tapahtumaa Halu oppia uutta/kehittyä ammatillisesti Puolison painostuksesta Osallistuminen kohottaa statustani Kuva 11. Ballet Mikkeliin osallistumisen syyt. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Paljon merkitystä Jonkin verran merkitystä Vähän merkitystä Ei lainkaan merkitystä En osaa sanoa 11

12 2.3 Tapahtumaan osallistuneet ulkopaikkakuntalaiset Kyselyyn vastanneesta 136 Ballet Mikkelin kävijästä 76 (55,9 %) oli ulkopaikkakuntalaisia. Vain 17,4 % ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä oli joskus asunut Mikkelissä tai hänellä oli juuret Mikkelissä. Ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä puolestaan vain noin 9 % oli kesämökki tai kakkosasunto Mikkelissä tai he olivat alueen kakkosasukkaita. Suurin osa matkailijoista saapui paikkakunnalle henkilöautolla (75,4 %). Tilausbussilla tapahtumaan saapui 10,1 % kävijöistä, reittiliikenteen linja-autolla 7,2 %, junalla 5,8 % ja muulla kulkuneuvolla 1,4 % kävijöistä. Kävijät saapuivat Mikkeliin pääasiassa kilometrin (73,9 %) tai kilometrin (24,6 %) säteeltä tapahtumasta. Suurin osa ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä oli kotoisin Uudenmaan maakunnasta (36,8 %) tai Etelä-Savosta (21,1 %). Keskimäärin kävijät saapuivat tapahtumaan 150 kilometrin päästä tapahtumasta. Reilulle 60 %:lle ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä Mikkeli oli matkan pääkohde/määränpää (yöpyivät paikkakunnalla) (kuva 12). Noin kolmannekselle (35 %) Mikkeli oli vain päiväkäyntikohde. Lähes kaikki ulkopaikkakuntalaiset (88,2 %) tapahtuman kävijät olivat tapahtumassa lomalla tai vapaa-ajallaan. Työmatkalla tapahtumassa oli 1,5 %, yhdistetyllä työ- ja lomamatkalla 1,5 % sekä muusta syystä 8,8 % ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä. Suurimmalle osalle (74 %) tapahtumalla oli paljon merkitystä Mikkeliin saapumiselle (kuva 13). Vain 4 % prosentille kävijöistä tapahtumalla ei ollut lainkaan merkitystä seudulle tulemiselle. Näin ollen voidaan sanoa, että tapahtuma on merkittävä vetovoimatekijä Mikkelille Prosenttia ,2% 20 35,3% 10 0 pääkohde, matkan määränpää (yövyn paikkakunnalla) Kuva 12. Mikkeli on ulkopaikkakuntalaisille päiväkäyntikohde 1,5% osa kiertomatkaa 12

13 80 60 Prosenttia 40 73,9% 20 0 Paikkakunnalle matkustamisen tärkein syy on tapahtumaan osallistuminen 14,5% Paljon merkitystä 4,3% Jonkin verran merkitystä Kuva 13. Tapahtuman merkitys Mikkeliin matkustamiselle. 2,9% Vain vähän merkitystä/olen paikkakunnalla pääasiassa muista syistä 4,3% Ei lainkaan merkitystä/olen paikkakunnalla täysin muista syistä Ulkopaikkakuntalaisista tapahtumakävijöistä puolelle Mikkeli oli päiväkäyntikohde. Loput yöpyivät paikkakunnalla. Useimmat ulkopaikkakuntalaiset kävijät majoittuivat hotellissa, motellissa tai kesähotellissa (kuva 14). Myös sukulaisten ja tuttavien luona yövyttiin paljon. Vain muutamat ulkopaikkakuntalaiset yöpyivät muissa majoitusmuodoissa. Ulkopaikkakuntalaiset majoittuvat tapahtumakävijät viipyivät Mikkelissä tapahtumakäyntiin liittyen keskimäärin yhden yön Prosenttia ,0% 33,8% 10 14,7% 0 1,5% Päiväkävijät Hotelli, motelli, Sukulaiset ja tuttavat Muu ilmainen majoitus kesähotelli Kuva 14. Ulkopaikkakuntalaisten majoittuminen Mikkelissä (n=68). Ulkopaikkakuntalaiset tapahtumakävijät viettivät aikaa Mikkelissä pääasiassa tapahtumassa. Reilu kolmannes ulkopaikkakuntalaisista kävi tapahtuman lisäksi paikkakunnalla ravintoloissa ja/tai 13

14 yökerhoissa. Lähes kolmannes matkailijoista tapasi paikkakunnalla tapahtumakäynnin aikana lisäksi sukulaisiaan tai ystäviään ja vajaa 20 % ulkopaikkakuntalaisista kävi ostoksilla Mikkelissä (kuva 15). Muita aktiviteetteja harrastivat vain hyvin harvat ulkopaikkakuntalaiset tapahtumakävijät. Vaikka ulkopaikkakuntalaiset vieraat viipyivät keskimäärin vain vähän aikaa Mikkelissä tapahtumakäyntiin liittyen ja harrastivat tapahtuman ohella hyvin vähän mitään muuta paikkakunnalla, siitä huolimatta Ballet Mikkeli ja Mikkeli jättivät kävijöiden mieleen hyvin positiivisen kuvan; 76 % ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä sanoi tapahtuman vaikuttaneen positiivisesti heidän mielikuviinsa Mikkelistä. Ainoastaan yksi kävijä mainitsi tapahtuman vaikuttaneen negatiivisesti mielikuviin tapahtumapaikkakunnasta. Käydä ravintoloissa ja/tai yökerhoissa Tavata ystäviä ja sukulaisia Käydä ostoksilla Tutustua paikkakunnan muuhun kulttuuritarjontaan Käyttää liikuntapalveluita tai ulkoilla Edistää hyvinvointiani/hemmotella itseäni Osallistua järjestetyille retkille Edistää omaa terveyttä (esim. kuntoutus) 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Prosenttia Kuva 15. Ulkopaikkakuntalaisten muut ajanvietteet tapahtuman lisäksi Mikkelissä. 2.4 Ballet Mikkelin taloudelliset vaikutukset kävijöiden rahankulutuksen mukaan Tapahtuman kävijöiden tuomaan matkailutuloon kunnalle vaikuttaa hyvin paljon se, kuinka paljon tapahtuma houkuttelee paikkakunnalle matkailijoita. Matkailutuloon vaikuttaa myös, kuinka kauan ja missä majoituksessa matkailijat viipyvät paikkakunnalla, paljonko he kuluttavat rahaa matkansa aikana ja kuinka tärkeä syy tapahtuma on paikkakunnalle saapumiselle. Ballet Mikkelin kävijöistä 55,9 % oli ulkopaikkakuntalaisia, joten potentiaalia positiivisten taloudellisten vaikutuksen syntymiselle on matkailijoiden tuoman matkailutulon kautta (lippuja tapahtumaan myytiin syksyllä kappaletta). Taloudellisten vaikutusten arvioinnin pohjana onkin tässä yhteydessä käytetty matkailijoiden tuomaa matkailutuloa (= uutta rahaa alueelle). Ballet Mikkelin taloudellisia vaikutuksia laskettaessa on huomioitu kaikki matkailijat, myös ne, jotka olivat saapuneet paikkakunnalle pääasiassa muista syistä kuin tapahtuman takia. Vaikka paikkakunnan asukkaatkin (46,1 % kävijöistä) voivat tapahtuman vuoksi jäädä kotiseudulleen ja kuluttaa siellä rahaa, ei heitä ole tässä yhteydessä sisällytetty taloudellisten vaikutusten arviointiin. Arviointia varten matkailijat jaettiin päiväkävijöihin, maksullisessa majoituksessa yöpyviin ja ilmaismajoituksessa yöpyviin. Tapahtuman ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä 50 % oli päiväkävijöitä, 33,8 % yöpyi maksullisessa majoituksessa ja 16,2 % yöpyi ilmaismajoituksessa Mikkelissä. Lisäksi kyselyyn vastasi kaksi henkilöä, jotka yöpyivät tapahtuman vuoksi Mikkelin lähiseudulla, mutta eivät 14

15 Mikkelissä. Nämä lähialueilla yöpyneet matkailijat on käsitelty analyysissä Mikkelin päiväkävijöinä. Maksullisessa majoituksessa yöpyvät matkailijat viipyivät paikkakunnalla keskimäärin yhden yön ja ilmaismajoituksessa yöpyvät matkailijat kaksi yötä (taulukko 1). Taulukko 1. Matkailijoiden keskimääräinen viipymä Mikkelissä. Viipymä/yötä Maksullinen majoitus 1 Ilmaismajoitus 2 Kävijöiden rahankäyttöä tarkasteltaessa on laskettu yhteen kaikki kävijän arvioimat menot (sekä tapahtumassa että paikkakunnalla). Tämän jälkeen käytetty kokonaisrahamäärä on jaettu sillä henkilömäärällä, jota rahankäyttö koskee (saadaan rahankäyttö/hlö) ja tämän jälkeen henkilökohtainen rahankäyttö on jaettu kävijän viipymällä, josta on saatu tulokseksi rahankäyttö per henkilö per vuorokausi. Matkailijoista eniten rahaa Mikkelissä vuorokaudessa käyttivät maksullisessa majoituksessa yöpyvät matkailijat (taulukko 2). Selvästi vähemmän rahaa vuorokaudessa käyttivät päiväkävijät sekä ilmaismajoituksessa yöpyjät. Myös viipymään suhteutettuna matkansa aikana yhteensä eniten rahaa paikkakunnalle jättivät maksullisessa majoituksessa yöpyvät matkailijat. Maksullisessa majoituksessa yöpyvä matkailija kulutti Mikkelissä keskimäärin 265 vuorokaudessa (rahankäyttö yhteensä sekä tapahtumassa että paikkakunnalla) ja hänen viipymänsä oli keskimäärin 1 vuorokausi, joten koko matkan aikana maksullisessa majoituksessa yöpyvä matkailija jätti paikkakunnalle keskimäärin saman 265. Taulukko 2. Matkailijoiden keskimääräinen henkilökohtainen rahankäyttö vuorokaudessa ja yhteensä matkan aikana matkailijaryhmittäin. Rahankäyttö /hlö/vrk Rahankäyttö yhteensä Päiväkävijät Maksullinen majoitus 265,0 265,0 Ilmaismajoitus 65,5 131,0 Matkailijoiden viipymää ja paikkakunnalle matkansa aikana jättämiä rahasummia on hyödynnetty matkailutulon laskemisessa. Myös myytyjen lippujen määrä sekä kävijän arvio osallistumiensa tilaisuuksien määrästä ovat oleellisia suoraa matkailutuloa laskettaessa. Ballet Mikkelissä kävi tapahtumajärjestäjän arvion ja myytyjen lippujen mukaan tapahtuman aikana 3845 kävijää. Käytännössä tapahtumajärjestäjän ilmoittamat kävijämäärät ovat kuitenkin käyntikertoja, eikä tapahtumalla näin ollen ole 3845 erillistä kävijää. Kävijämäärän ja matkailutulon arvioinnin pohjana on kuitenkin käytetty myytyjen lippujen määrää, joka syksyllä 2007 oli siis 3845 kappaletta. Päiväkävijöitä oli Mikkelissä 27,9 % kaikista tapahtuman kävijöistä, mikä tarkoittaa, että heille myytiin arviolta 1073 lippua (27,9 % kaikista myydyistä lipuista). Päiväkävijät osallistuivat keskimäärin yhteen tilaisuuteen, mikä tarkoittaa, että päiväkävijöitä oli Mikkelissä tapahtuman ansiosta Jokainen päiväkävijä jätti seudulle keskimäärin 90, mikä tekee yhteensä Kun tähän lisätään saman kaavan mukaan maksullisessa majoituksessa yöpyvien (18,9 % kävijöistä, osallistuvat keskimäärin 1 tilaisuuteen, jättivät matkan aikana 265 Mikkeliin = ) ja ilmaismajoituksessa yöpyvien (9 % kävijöistä, osallistuvat keskimäärin 1 tilaisuuteen, jättivät matkan aikana 131 Mikkeliin = ) tuomat matkailutulot, saadaan matkailijoiden tuomaksi matkailutuloksi Ballet Mikkelin aikana Yhteensä Mikkelissä tapahtuman aikaan kävi noin 2150 matkailijaa. Suuri osa matkailijoiden käyttämästä rahasta on Ballet Mikkelin tapauksessa tapahtumassa käytettyä rahaa, sillä Ballet Mikkelin liput ovat arvokkaampia kuin liput muissa tapahtumissa keskimäärin 15

16 (taulukko 3). Matkailijaryhmistä päiväkävijät ja ilmaismajoituksessa majoittuvat matkailijat kuluttivat käyttämästään rahasta suuremman osan itse tapahtumassa kuin paikkakunnalla. Tapahtumalla on vaikutusta kuitenkin myös Mikkelin elinkeinoelämälle. Kun kokonaisrahankäytön prosenttiosuudet suhteutetaan matkailijaryhmien tuoman matkailutulon suuruuteen ja matkailijaryhmien kokoon, saadaan selville, että kaikesta matkailutulosta tapahtumalle ja konserttitalo Mikaelille jää yhteensä 57,3 % eli noin ja Mikkelille puolestaan 42,7 % eli Taulukko 3. Rahankäyttö tapahtumassa ja paikkakunnalla suhteessa kokonaisrahankäyttöön matkailijaryhmittäin. Rahankäyttö tapahtumassa /hlö % kokonaisrahankäytöstä Rahankäyttö Mikkelissä yht. /hlö % kokonaisrahankäytöstä Päiväkävijät 61 77,7 % 17,5 22,3 % Maksullinen majoitus 129,2 43,4 % 168,6 56,6 % Ilmaismajoitus 81,0 73,0 % 30,0 27,0 % Summat ovat arviota ja täytyy muistaa, että ne kuvaavat matkailijoiden alueelle tuomaa suoraa matkailutuloa. Paikkakuntalaisten rahankäyttöä ei tässä ole sisällytetty arvioon, sillä se ei ole alueelle ns. uutta rahaa. Taloudellisten vaikutusten arvioissa ei ole myöskään otettu huomioon, että osa tästä tulosta vuotaa paikkakunnan ulkopuolelle esimerkiksi taiteilijoiden palkkioina ja yritysten ostoina. Lisäksi on muistettava, että arviossa on huomioitu myös ne ihmiset, joille tapahtuma ei ollut merkittävä syy paikkakunnalle tulemiselle. Heidän poisjättämisensä arviosta olisi luultavasti hieman laskenut lopullista summaa (kävijöitä, joiden alueelle saapumiselle tapahtumalla ei ollut vaikutusta oli 7 % kaikista matkailijoista). Arvioista on joka tapauksessa nähtävissä, että Ballet Mikkelillä on merkitystä Mikkelin elinkeinoelämälle ja matkailulle. Ballet Mikkelin etuna paikkakunnan elinkeinoelämän ja matkailun kannalta voidaan pitää etenkin sen sijoittumista syksyyn. Se tuo alueelle matkailutuloa kesäsesongin ulkopuolella. Ilman tapahtumaa Mikkelin kaupoissa ja majoitusyrityksissä olisi varmasti hiljaisempaa syyskuisena viikonloppuna. Tapahtuma voi kuitenkin vaikuttaa muutenkin paikkakunnan elämään kuin tuomalla alueelle positiivisia taloudellisia vaikutuksia. Seuraavaksi tarkastellaankin paikkakunnan yritysten, paikallisväestön ja päättäjien näkemyksiä paitsi Ballet Mikkelin taloudellisista vaikutuksista myös tapahtuman sosio-kulttuurisista vaikutuksista. 16

17 3 MIKKELIN YRITYSKYSELY Yrityskyselyn tavoitteena oli selvittää, millaisia vaikutuksia Ballet Mikkelillä on paikkakunnan yritysten liiketoimintaan, millä tavalla yritykset ovat valmistautuneet tapahtumaan ja millaisia näkemyksiä yrittäjillä on tapahtumaa kohtaan. Tutkimuksessa selvitettiin liike-elämässä toimivien näkemyksiä ja mielipiteitä tapahtumien taloudellisesta sekä myös sosiaalisesta ja kulttuurisesta vaikuttavuudesta. Kysely suunnattiin sellaisille toimialoille, joiden liiketoimintaan Ballet Mikkelillä on oletettu olevan vaikutusta. Näitä toimialoja olivat majoitus- ja ravitsemistoiminta, liikenne, huoltamotoiminta, vähittäiskauppa sekä matkailua palveleva toiminta (esim. ohjelmapalvelut). Samaa kyselypohjaa sekä toimialajakoa käytettiin kaikkien ESS vaikuttaa -hankkeessa mukana olleiden tapahtumien kohdalla. Yritysten yhteystietojen keräämiseen käytettiin Suomen yrittäjien yrityshakua (Synet), Mikkelin kaupunkikeskustayhdistys Mikken jäsenluetteloa sekä muutamia yleisiä hakukoneita (Yritystele, Inoa, Mikkeliopas jne.). Tutkimuksesta tiedotettiin myös Mikkelin seudun yrittäjiä, Mikkelin kaupunkikeskustan kehittämisyhdistystä (Mikke) sekä Mikkelin seudun elinkeinoyhtiötä (Miset). Misetin sivuilla myös julkaistiin linkki kyselyyn. Kysely lähetettiin tapahtuman jälkeen sähköpostitse noin 150 yritykselle ja kyselyyn vastasi yhteensä 43 yritystä. Vastausprosentti on täten noin 29. Suurin osa vastaajista oli yrittäjiä, toimitusjohtajia tai yksikön johtajia (ravintolapäälliköitä, yksikön esimiehiä). Vastanneiden yritysten osuudet toimialoittain näkyy taulukossa 4. Koska toimialoista muut kuin vähittäiskauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta ovat niin vähälukuisesti edustettuina, ei niistä ole mielekästä muodostaa omia ryhmiään. Muiden toimialojen yritykset kuuluvat siten luokkaan muu toimiala. Taulukko 4. Vastanneet yritykset toimialoittain (n=43). lukumäärä % Vähittäiskauppa 18 41,9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 16 37,2 Muu toimiala 9 20,9 Tämänsuuruisella aineistolla ei kyselyn tuloksia voida yleistää vastaamaan yleisesti mikkeliläisten yrittäjien mielipiteitä, vaan ne edustavat vain tämän kyseisen joukon näkemyksiä. Tulokset ovat kuitenkin suuntaa-antavia ja niistä voidaan löytää tärkeitä huomioita tapahtuman jatkokehittämiselle sekä mahdollisesti eri toimijoiden väliselle yhteistyölle. 3.1 Tapahtuman vaikutus yrityksen liiketoimintaan Yrityksistä 50 % oli sitä mieltä, että tapahtuma vaikutti yrityksen liiketoimintaan positiivisesti. Saman verran yrityksiä vastasi, ettei tapahtumalla ollut lainkaan vaikutusta. Kuvassa 16 on kuvattu tapahtuman vaikutus yrityksiin toimialoittain. Vastaukset jakaantuivat melko tasaisesti kaikilla toimialoilla niin, että yrityksistä puoleen tapahtuma vaikutti positiivisesti ja toiseen puoleen tapahtumalla ei ollut lainkaan vaikutusta. Yksikään yritys ei arvioinut tapahtuman vaikuttaneen negatiivisesti liiketoimintaansa. 17

18 Millainen vaikutus tapahtumalla oli yrityksen liiketoimintaan? % Positiivinen Negatiivinen Ei vaikutusta 10 0 Vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Muu Kuva 16. Tapahtuman vaikutus yrityksen liiketoimintaan. Noin kolmannes (32,6 %) kaikista vastanneista yrityksistä kertoi liikevaihtonsa kasvaneen tapahtuman aikana. Hieman yli puolella (55,8 %) liikevaihto ei kasvanut ja 11,6 % ei osannut sanoa. Liikevaihto kasvoi ainoastaan majoitus- ja ravitsemistoimialan sekä vähittäiskaupan yrityksissä. Kaikkien muiden toimialojen yritykset vastasivat, ettei tapahtuma kasvattanut yrityksen liikevaihtoa (kuva 17). Kasvoiko liikevaihto tapahtuman aikana? % Kyllä Ei En osaa sanoa Vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Muu Kuva 17. Yrityksen liikevaihdon kasvu tapahtuman aikana. Niissäkin yrityksissä, joiden liikevaihto kasvoi, kasvu oli verrattain vähäistä. Yrityksissä, jotka olivat liikevaihdon kasvuprosentin ilmoittaneet, kasvua tapahtui keskimäärin 11 % verrattuna siihen, jos tapahtumaa ei olisi ollut. Liikevaihdon kasvuprosentit vaihtelivat 1 ja 35 välillä. Yrittäjiä pyydettiin lisäksi arvioimaan, millä heidän mielestään oli eniten vaikutusta liikevaihdon kasvuun (taulukko 5). Neljän yrityksen mielestä tapahtuman sisällöllä (baletilla) oli eniten vaikutusta, saman verran yrittäjiä vastasi sijainnin vaikuttaneen eniten. Muita mainittuja asioita olivat mm. markkinointi ja lehdistön positiiviset kirjoitukset, yhteistyö ravintola Mikaelin kanssa sekä se, että tapahtuma ylipäänsä toi ihmisiä lisää Mikkeliin. 18

19 Taulukko 5. Millä eniten vaikutusta liikevaihdon kasvuun? yritysten määrä Tapahtuman sisältö/esiintyjät 4 Tapahtuman sijainti 4 Kontaktit tapahtumajärjestäjiin 1 Jokin muu 4 Ballet Mikkeli näkyi jonkin verran asiakasmäärien kasvuna paikallisissa yrityksissä. Erityisesti ulkopaikkakuntalaisten asiakkaiden määrä kasvoi: 46 % kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti ulkopaikkakuntalaisten asiakkaiden määrän lisääntyneen. Ulkomaalaisten asiakkaiden määrä kasvoi 22 % yrityksistä. Paikallisten asiakkaiden määrät sen sijaan pysyivät pääasiassa ennallaan; kuitenkin 11 % vastanneista yrityksistä ilmoitti myös paikallisten asiakkaiden määrän kasvaneen (kuva 18). Asiakasryhmien osuudet tapahtuman aikana Paikkakuntalaiset Ulkopaikkakuntalaiset Lisääntyi Väheni Pysyi samana En osaa sanoa Ulkomaalaiset Kuva 18. Asiakasryhmät yrityksissä Ballet Mikkelin aikana. % 3.2 Tapahtuman vaikutukset yrityksen muuhun toimintaan Noin joka neljäs yritys (25,5 %) ilmoitti tehneensä toimenpiteitä tapahtumaa varten (taulukko 6). Valmistautuminen Ballet Mikkeliä varten oli kuitenkin vähäistä. Esimerkiksi ainoastaan viisi yritystä kaikista vastanneista kertoi lisänneensä henkilökuntaa ja kuusi yritystä kehittäneensä uusia tuotteita tai palveluita. Muita mainittuja toimenpiteitä olivat mm. tarjouksien lisääminen ja tuotteistuksen esillepanon muokkaus. Taulukko 6. Yritysten valmistautuminen tapahtumaan. yritysten määrä Henkilökuntaa lisättiin 5 Uusia tuotteita tai palveluita lanseerattiin/kehitettiin 6 Tiloihin, laitteisiin tai koneisiin investoitiin 0 Lisäkapasiteettia järjestettiin muulla tavalla 4 Jotain muuta 3 19

20 Tapahtumalla ei ollut myöskään paljoa vaikutusta yritysten markkinointitoimenpiteisiin (taulukko 7). Viisi yritystä järjesti oheistapahtumia tai muuta toimintaa ja vain kolme yritystä lisäsi yrityksen markkinointia/mainontaa. Taulukko 7. Tapahtuman vaikutus markkinointitoimenpiteisiin. yritysten määrä Markkinointia/mainontaa lisättiin 3 Tapahtumaan liittyviä tai muita erityisiä mainoksia lanseerattiin 3 Järjestettiin oheistapahtumia tai muuta toimintaa, minkä tarkoituksena 5 oli lisätä yrityksen tunnettuutta ja näkyvyyttä tapahtuman aikana Jotain muuta 1 Yrityksiltä kysyttiin myös, mitä muita vaikutuksia tapahtuma toi yritykselle (taulukko 8). Noin joka viides kaikista kyselyyn osallistuneista yrityksistä koki saaneensa tapahtuman vaikutuksesta imagoarvoa ja lähes saman verran yrityksiä yhteistyökumppaneita. Taulukko 8. Mitä vaikutuksia tapahtuma toi yritykselle. yritysten määrä Lisää näkyvyyttä 6 Imagoarvoa 9 Yhteistyökumppaneita 8 Jotain muuta arvoa Yritysyhteistyö tapahtuman kanssa Kyselyyn vastanneista yrityksistä yhdeksän (21 %) ilmoitti tekevänsä Ballet Mikkelin kanssa yhteistyötä. Yhteistyömuodot vaihtelivat hyvinkin paljon eri yritysten välillä (taulukko 9). Yleisin yhteistyömuoto oli pääsylippujen hankkiminen yrityksen asiakkaille. Lähes jokainen yhteistyökumppani piti tärkeänä yhteistyön syynä alueen elinvoimaisuuden ja imagon parantamista tapahtuman avulla (taulukko 10). Taulukko 9. Yhteistyön muoto yrityksen ja tapahtuman välillä. yritysten määrä Rahallinen sponsorointi 2 Tuote- tai muunlaiset lahjoitukset 1 Tilojen ja/tai laitteiden tarjoaminen tapahtuman käyttöön 2 Palvelujen vaihto 2 Pääsylippujen hankkiminen yrityksen asiakkaille 5 Pääsylippujen hankkiminen henkilökunnalle 2 Jokin muu 3 20

21 Taulukko 10. Syyt yrityksen ja tapahtuman väliseen yhteistyöhön. yritysten määrä Kumppanuudesta on taloudellista hyötyä liiketoiminnalle 6 Yhteistyö antaa lisää näkyvyyttä yritykselle 7 Alueen elinvoimaisuuden ja imagon parantaminen tapahtuman 8 avulla Yrityksen imagon parantaminen tapahtuman avulla 5 Halu tukea kulttuuria yleisemmin 4 Henkilökohtainen syy 2 Muu syy 2 Niiltä yrityksiltä, jotka eivät olleet tapahtuman yhteistyökumppaneita (34 yritystä), kysyttiin onko yritystä pyydetty tapahtuman tukijaksi tai yhteistyökumppaniksi. Lisäksi selvitettiin, olisiko yritys kiinnostunut yhteistyöstä tapahtuman kanssa. Näistä yrityksistä kuutta oli pyydetty tapahtuman yhteistyökumppaniksi. Lisäksi neljä ilmoitti olevansa kiinnostunut yhteistyökumppanuudesta, kahdeksan ei ollut kiinnostunut ja loput vastaajat eli 22 yritystä eivät osanneet sanoa kantaansa. Mikkeliläiset yritykset eivät tehneet juurikaan keskinäistä yhteistyötä Ballet Mikkelin aikana. Kaikista yrityksistä vain kuusi ilmoitti tehneensä yhteistyötä muiden yritysten kanssa tapahtuman aikana. 3.4 Hyödyt ja haitat Tutkimuksessa selvitettiin myös, millaisia hyötyjä ja haittoja Ballet Mikkelistä on paikallisille yrityksille. Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että tapahtuman vaikutuksesta paikkakunnan näkyvyys lisääntyi ja paikkakunnalla oli enemmän ihmisiä liikkeellä (taulukko 11). Muita mainittuja hyötyjä olivat mm. imagohyöty Mikkelille, kapasiteetin täyttäminen muuten hiljaisena aikana ja asiakasvirran lisääntyminen. Taulukko 11. Tapahtumasta aiheutuneet hyödyt (% yrityksistä samaa mieltä). % Tapahtuman ansiosta paikkakunnalla on enemmän ihmisiä liikkeellä 81,4 Tapahtuman vierailijoita on saatu asiakkaiksi 48,8 Tapahtuman vaikutuksesta yrityksen tulos parani 30,2 Tapahtuman vaikutuksesta paikkakunnan näkyvyys lisääntyi 83,7 Tapahtuman vaikutuksesta yrityksen näkyvyys/tunnettuus lisääntyi 23,3 Tapahtuma antoi lisää kokemuksia ja valmiuksia 34,9 Muuta hyötyä 9,3 Vain harvat yritykset kokivat tapahtuman aiheuttavan haittavaikutuksia toiminnalleen (taulukko 12). Kahdeksalla yrityksellä (18,6 %) odotukset eivät toteutuneet. Taulukko 12. Tapahtumasta aiheutuneet haitat (% yrityksistä samaa mieltä). % Tapahtuma vaikutti negatiivisesti asiakasmääriin 2,3 Tapahtuma aiheutti liikenneongelmia tai muunlaista häiriötä 2,3 Tapahtuman vuoksi tehtiin turhia investointeja 0 Yritykselle aiheutui taloudellisia tappioita 2,3 Odotukset eivät toteutuneet 18,6 Yritykselle aiheutui ylimääräisiä kustannuksia 2,3 21

22 3.5 Yrittäjien yleisiä mielipiteitä ja näkemyksiä tapahtumasta Yrittäjiltä kysyttiin mielipiteitä ja näkemyksiä Ballet Mikkelin paikallistaloudellisesta merkityksestä sekä imagovaikutuksista. Ballet Mikkelillä on yrittäjien mielestä jonkin verran taloudellista merkitystä alueelle (kuva 19). Kyselyyn osallistuneiden yrittäjien mielestä tapahtumalla on hieman enemmän merkitystä matkailuelinkeinolle kuin paikalliselle elinkeinoelämälle. Tapahtumalla on myös jonkin verran merkitystä sekä kaupungin kilpailukyvyn parantamiseen että paikkakunnan vetovoiman lisääntymiseen. Tapahtuman ja yritysten yhteistyön lisääminen nähdään yhtenä kehittämisen osaalueensa. Toisaalta tapahtumalla ei nähdä olevan vaikutusta uusien yritysten tai työpaikkojen syntymiseen. Tapahtumalla on suuri merkitys paikalliselle elinkeinoelämälle Tapahtumalla on suuri merkitys matkailuelinkeinolle Tapahtuma on monipuolistanut alueen palvelurakennetta Tapahtuma parantaa kaupungin kilpailukykyä Tapahtuma lisää paikkakunnan vetovoimaa Tapahtuma on tukenut jo olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksiä Tapahtuma luo alueelle uusia työpaikkoja Tapahtuma edistää uusien yritysten/liiketoimien syntymistä Tapahtuma on synnyttänyt paikkakunnalle uusia yrityksiä Tapahtuman ja yritysten välistä yhteistyötä tulisi jatkossa lisätä Tapahtuman ja siihen liittyvien toimintojen säilyttäminen ja ylläpitäminen on keskeinen osa koko kaupungin elinkeinojen kehittämistä Täysin samaa mieltä Täysin eri mieltä Kuva 19. Tapahtuman paikallistaloudellinen merkitys. Tapahtumalla nähdään olevan vaikutusta paikkakunnan imagoon ja ilmapiiriin (kuva 20). Yrittäjien mukaan tapahtuma on parantanut paikkakunnan imagoa sekä luonut mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta. Muuten tapahtumalla ei nähdä olevan juurikaan merkitystä kaupungin vetovoiman kannalta, esimerkiksi uusien asukkaiden tai yritysten houkuttelijana. Yrittäjät ovat myös osittain samaa mieltä siitä, että tapahtuman kokoa olisi kasvatettava, jotta sillä olisi enemmän merkitystä kaupungin kehittämiselle. 22

23 Tapahtuma on parantanut paikkakunnan imagoa Tapahtuma on luonut mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta Tapahtuman ansiosta paikkakunnalla käy huomattava määrä matkailijoita myös tapahtuma-ajan ulkopuolella Tapahtuma houkuttelee uusia asukkaita kaupunkiin Tapahtuma houkuttelee uusia yrityksiä kaupunkiin Tapahtuman imagoa on hyödynnetty riittävästi paikkakunnan markkinoinnissa Tapahtuman kokoa olisi kasvatettava, jotta sillä olisi enemmän merkitystä kaupungin kehittämiselle Kuva 20. Imago ja ilmapiiri. 1 1,5 Täysin samaa mieltä 2 2,5 3 3,5 4 Täysin eri mieltä 23

24 4 MIKKELIN PAIKALLISVÄESTÖKYSELY Sähköisellä lomakkeella toteutetulla paikallisväestökyselyllä selvitettiin mikkeliläisten mielipiteitä Ballet Mikkelistä. Paikallisia tiedotettiin tutkimuksesta julkaisemalla linkki kyselyyn mikkeliläisten käyttämillä verkkosivuilla. Uutinen ja linkki olivat niin Mikkelin kaupungin, Mikkelin Seudun, Travel Mikkelin kuin Länsi Savonkin verkkosivuilla. Lisäksi paikallisille jaettiin tutkimuksesta kertovia flyereita, joissa oli lomakkeen internet-osoite. Paikallisväestökyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 101 henkilöä. Paikallisväestökyselyn tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkia Mikkelin asukkaita. Näin pienen aineiston perusteella ei ole mielekästä tehdä laajempia yleistyksiä, vaan vastausten on ajateltava edustavan näiden vastaajien henkilökohtaisia mielipiteitä ja näkemyksiä. 4.1 Vastaajien demografiset tiedot Vastaajista 67 % oli naisia. Suurin ikäryhmä (43 %) oli vuotiaat (kuva 21). Reilu kolmannes (35 %) vastaajista oli vuotiaita. Vanhimpien, yli 65 -vuotiaiden (4 %) ja nuorimpien, alle 25 - vuotiaiden (7 %) ikäryhmien edustajia oli vastaajien keskuudessa vähän. Vastaajista 81 prosenttia asui Mikkelin seudulla ja 8 prosenttia oli asunut Mikkelin seudulla viiden viimeisen vuoden aikana. Vastaajista 6 % kävi töissä Mikkelissä tai lähiseudulla. Kolmella prosentilla vastaajista oli alueella vapaa-ajan asunto. Reilu kolmannes (37 %) vastaajista eli parisuhteessa ja heillä oli lapsia (kuva 22). Yksin asuvia (18 %) ja lapsettomia parisuhteessa eläviä (19 %) oli suurin piirtein saman verran. Samoin parisuhteessa eläviä, joilla lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa (18 %). 50,0% 40,0% Prosenttia 30,0% 20,0% 42,6% 34,7% 10,0% 11,9% 6,9% 4,0% 0,0% alle 25v 26-35v 36-50v 51-65v yli 65v Kuva 21. Mikkelin paikallisväestökyselyyn vastanneiden ikäjakauma. 24

25 40,0% 30,0% Prosenttia 20,0% 36,6% 10,0% 17,8% 18,8% 17,8% 0,0% Yksin asuva Parisuhde, ei lapsia Parisuhde, lapsia Parisuhde, lapset muuttaneet pois Kuva 22. Mikkelin paikalliskyselyyn vastanneet perhetyypin mukaan. 5,0% Yksinhuoltaja 4,0% Muu Koulutustaustan mukaan luokiteltuna vastaajista suurin osa (50,5 %) oli suorittanut korkeimpana tutkintonaan akateemisen loppututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon (kuva 23). Huomattava osa (40 %) vastaajista kertoi työskentelevänsä työntekijätasolla (kuva 24). Neljännes vastaajista toimi ylempinä toimihenkilöinä, 10 % oli eläkkeellä ja 7 % oli edelleen opiskelijoita. 25

26 30,0% 20,0% Prosenttia 26,7% 23,8% 10,0% 20,8% 15,8% 6,9% 4,0% 0,0% 1,0% Peruskoulu tai keskikoulu Ammattikoulu tai vastaava Opisto Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkinto + Ammattikorkeakoulu ammattikoulu tai opisto Akateeminen loppututkinto 1,0% Muu Kuva 23. Mikkelin paikallisväestökyselyyn vastanneet koulutuksen mukaan. 40,0% 30,0% Percent 20,0% 39,8% 24,5% 10,0% 10,2% 0,0% 6,1% Johtavassa asemassa Ylempi toimihenkilö Muu työntekijä 6,1% Yrittäjä Eläkeläinen 4,1% Työtön 7,1% Opiskelija 2,0% Muu Kuva 24. Mikkelin paikallisväestökyselyyn vastanneet aseman mukaan. 26

27 4.2 Suhtautuminen tapahtumaan Mikkelin paikallisväestökyselyyn vastanneista vain yksi ei ollut tietoinen Ballet Mikkeli -tapahtumasta. Vastaajista 55 % oli kiinnostunut tapahtumasta, 35% ei ollut kiinnostunut ja 10% ei osannut ilmaista kantaansa. Kaikista vastaajista 27 % osallistui tapahtumaan kyseisenä vuonna. Aiemmin tapahtumaan oli osallistunut 44 % vastaajista. Aiemmin osallistuneet olivat olleet tapahtumassa keskimäärin 2,6 kertaa. Käyntikertojen keskiarvo oli 2 osallistumiskertaa. Enimmillään osallistumiskertoja/vastaaja oli 11. Vastaajista 58 % ilmoitti olevansa kiinnostuneita kyseisestä taiteenlajista. Baletin harrastajia vastaajien joukossa oli 3 % ja aiemmin harrastaneita niin ikään 3 %. Niistä vastaajista, jotka eivät ole osallistuneet tapahtumaan noin 32 % ilmoitti, ettei tapahtuma kiinnosta heitä (kuva 25). Vastaajista 37 % oli sitä mieltä, että tapahtuman pääsylippujen hinta on liian korkea ja 11% vastaajista arveli, ettei kuulu tapahtuman kohderyhmään. Kyselyyn vastanneista 10 prosentilla ei ollut tarpeeksi vapaaaikaa, jotta tapahtumaan osallistuminen olisi ollut mahdollista. 40,0% 30,0% Prosenttia 20,0% 37,1% 32,3% 10,0% 11,3% 9,7% 8,1% 0,0% En koe kuuluvani kohderyhmään Pääsylippujen hinta on liian korkea En ole kiinnostunut tapahtumasta Ei ole aikaa osallistua 1,6% En tiennyt tapahtumasta Muu syy, mikä Kuva 25. Mikkelin paikallisväestön syyt sille, miksi he eivät ole osallistuneet Ballet Mikkeli - tapahtumaan. Vastaajista 63 % oli sitä mieltä, että Ballet Mikkeli on järjestämisen arvoinen tapahtuma jatkossakin. Sen sijaan 20 prosentin mielestä tapahtuman voisi jättää tulevaisuudessa järjestämättä (17 % ei osannut ilmaista kantaansa). Kysyttäessä, minkä tyyppisiä tapahtumia paikalliset asukkaat haluaisivat Mikkeliin, enemmistöön asettuivat teatteri- (70 %), populaarimusiikki- (65 %) ja perinnetapahtumat (65 %) (kuva 26). Lasten- (60 %) ja liikuntatapahtumat (57 %) olivat toivomuslistalla seuraaviksi korkeimmilla sijoilla. Tanssitapahtumia toivoivat 54 % vastaajista. Kirjallisuuden-, klassisen musiikin ja kuvataiteen tapahtumat saivat kaikki vajaan 50 % kannatuksen. Muita tapahtumia halusi 14 % vastaajista, näistä 27

28 esimerkkeinä elokuva-, valokuva- ja kansanmusiikkitapahtumat. Myös toritapahtumat, autoihin liittyvät tapahtumat, erilaiset messut sekä luonto- ja erätapahtumat saivat kannatusta. Minkä tyyppisiä tapahtumia toivoisit Mikkeliin tulevaisuudessa?: Kirjallisuus 48,1 Populaarimusiikki 65,4 Klassinen musiikki 47,1 Kuvataide 47,1 Teatteri 70,2 Tanssi 53,8 Liikunta 56,7 Lasten tapahtuma 60,6 Perinne/kylätapahtumat (esim. kalamarkkinat) 65,4 Muu 14, Prosenttia Kuva 26. Minkä tyyppisiä tapahtumia mikkeliläiset haluaisivat paikkakunnalle. Paikallisväestö sai vastata kyselyssä väittämiin koskien Ballet Mikkeli -tapahtuman vaikutuksia Mikkelin palveluihin ja elinkeinoelämään (kuva 27). Vastaajat olivat sitä mieltä, että tapahtumalla on jonkin verran positiivista vaikutusta matkailuelinkeinolle. Vastaajat eivät kuitenkaan usko, että tapahtuman myötä paikkakunnalle olisi syntynyt uusia yrityksiä tai uusia työpaikkoja. Tapahtuman ansiosta ei myöskään ole saatu uusia ympärivuotisia palveluita, eikä yleinen palvelun taso ole kohonnut. Kauppojen, kahviloiden ja muiden yritysten tuotevalikoima ei ole laajentunut tapahtuman vaikutuksesta. Vastaajat eivät myöskään katso tapahtuman nostavan hintoja paikkakunnalla. 28

29 Muilta paikkakunnilta tuleva yleisö käyttää runsaasti paikkakunnan palveluita tapahtuman aikana Tapahtuma tukee yritysten toimintaedellytyksiä Tapahtumalla on matkailuelinkeinolle suuri merkitys Tapahtuma on synnyttänyt paikkakunnalle uusia yrityksiä Tapahtuma on lisännyt työpaikkojen määrää paikkakunnalla Paikallinen infrastruktuuri ja palvelut: Tapahtuman ansiosta paikkakunnalle on saatu uusia ympärivuotisia palveluita apahtuma on parantanut paikallisten yritysten palvelun tasoa Kauppojen, kahviloiden ja muiden yritysten tuotevalikoima on laajentunut tapahtuman ansiosta Kauppojen ja ravintoloiden hinnat nousevat tapahtuman aikana Tapahtuman aikana majoituksen hinnat nousevat 1 1,5 2 2,5 3 3,5 1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä 4 Kuva 27. Tapahtuman vaikutukset alueen palveluihin ja elinkeinoelämään. Kyselyssä tarkasteltiin väittämien kautta myös Ballet Mikkelin merkitystä Mikkelin kaupungille (kuva 28). Vastanneiden mielipiteistä käy ilmi, että tapahtuma on parantanut kaupungin imagoa ja luonut mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta. Tapahtuman ei kuitenkaan katsota lisäävän alueen matkailijamääriä muina ajankohtina, eikä houkuttelevan kaupunkiin uusia asukkaita tai yrityksiä. Tapahtuman luomaa imagoa ei vastaajien mielestä ole täysin pystytty hyödyntämään kaupungin markkinoinnissa. Tapahtumassa ei myöskään ole tarpeeksi hyvin esillä paikallinen taiteellinen ja kulttuurinen osaaminen. Vastaajien mielestä tapahtuma on kaupunkilaisten kannalta vain pienen kulttuurisesti ja taiteellisesti aktiivisen väestönosan kohteena. Tapahtuman luonteeseen kuulukin, että se ei ole vain lähiympäristön asukkaiden keskuudessa tunnettu pienimuotoinen tapahtuma vaan tavoittaa huomattavasti laajemman yleisön. 29

30 Tapahtuma on parantanut paikkakunnan imagoa Tapahtuma on luonut mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta Tapahtuman ansiosta paikkakunnalla käy huomattava määrä matkailijoita myös tapahtuma-ajan ulkopuolella Tapahtuma houkuttelee uusia asukkaita kaupunkiin Tapahtuma houkuttelee uusia yrityksiä kaupunkiin Tapahtuma on julkisuusarvoltaan paikkakunnalle eräänlainen vuoden kohokohta Tapahtuman imagoa on hyödynnetty riittävästi paikkakunnan markkinoinnissa Paikallisuus: Tapahtumassa on riittävän monipuolisesti esillä paikallinen kulttuurinen/taiteellinen osaaminen Tapahtuma on kaupunkilaisten kannalta vain pienen kulttuurisesti/taiteellisesti aktiivisen väestönosan kiinnostuksen kohteena Tapahtuma on luonteeltaan pienimuotoinen ja siitä on tullut lähinnä oman paikkakunnan ja lähiympäristön asukkaiden jokavuotinen perinne 1 1,5 2 2,5 3 3,5 1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä 4 Kuva 28. Tapahtuman merkitys paikkakunnalle. Kysyttäessä tapahtuman sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista (kuva 29 ja 30), vastaajat totesivat, että tapahtuma ei lisää paikallisten ihmisten vieraanvaraisuutta, eikä kiinnostusta balettia kohtaan. Tapahtuma ei myöskään häiritse alueen rauhaa ja hiljaisuutta. Tapahtumaan osallistuvat eivät anna nuorisolle huonoa esimerkkiä käytöksellään, eivätkä lisää epäsuotavaa käytöstä kaupungissa. Tapahtumalla voi olla jonkin verran positiivista vaikutusta baletin suosioon Suomessa ja tapahtuma korostaa hyviä arvoja ja moraalia. Tapahtumapaikkana toimiva Mikaelin mielletään paikallisille helposti lähestyttäväksi paikaksi. 30

31 Tapahtuma on lisännyt paikallisten elämänlaatua ja asumisen viihtyisyyttä Paikkakunnan elämä on vilkkaampaa tapahtuman aikana Tapahtuma luo harrastus- ja esiintymismahdollisuuksia alan nuorille harrastajille paikkakunnalla Tapahtuma on tehnyt paikkakunnasta mielenkiintoisemman/houkuttelevamman asuinpaikan Tapahtuma on luonut paikallisille mahdollisuuden kokeilla uusia aktiviteetteja Tapahtuma on lisännyt (tapahtuman) alan harrastamista paikkakunnalla Tapahtuma lisää mielenkiintoani tapahtuman kulttuurialaa kohtaan Tapahtumalla on merkitystä sosiaalisten suhteiden hoitamisen kannalta, ts. tapahtumaan mennään tapaamaan ystäviä ja tuttavia Tapahtuma häiritsee elämistä ja liikkumista paikkakunnalla tapahtuma-aikaan Tapahtuma on vahvistanut kaupunkilaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta Tapahtuma on vahvistanut kaupunkilaisten kotiseututunnetta tai sidosta paikkakuntaan Tapahtuma on luonut alueelle uutta identiteettiä Tapahtuma on tärkeä paikallisten asukkaiden identiteetille Tapahtuma on lisännyt paikallisten asukkaiden ylpeyttä omasta paikkakunnasta Tapahtuma antaa mahdollisuuden nostaa esille paikallisen osaamisen sekä paikkakunnan erityisyyden Tapahtuma lisää paikallisten asukkaiden vieraanvaraisuutta Tapahtumalla on vahva paikallisyhteisöllinen merkitys (esim. yhteisen tekemisen meininki) Tapahtuma on huomioinut toiminnassaan erityisryhmät (liikuntarajoitteiset, vanhukset, kuulo- ja näkövammaiset jne.) Tapahtumapaikka (Mikaeli) on paikkakuntalaisille tuttu ja helposti lähestyttävä Tapahtuma korostaa hyviä arvoja ja moraalia Tapahtuma edistää tapahtuman taidealan harrastamista Suomessa Tapahtuma aiheuttaa ristiriitoja paikallisten asukkaiden ja matkailijoiden välille 1 1,5 2 2,5 3 3,5 1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä 4 Kuva 29. Tapahtuman sosiaaliset vaikutukset. 31

32 Tapahtuman vuoksi paikkakunnan ympäristöstä pidetään parempaa huolta ympärivuotisesti Tapahtuman vuoksi paikkakunnan ympäristöstä pidetään parempaa huolta ainoastaan tapahtuman aikana Alueita (puistoja, teitä ym.) kunnostetaan tapahtuman vuoksi Tapahtuma aiheuttaa liikenneruuhkia/saasteita Tapahtuman aikana on vaikea löytää parkkipaikkoja Tapahtuma lisää roskaantumista paikkakunnalla Tapahtuma huonontaa luonnon- /elinympäristön laatua 1 1,5 2 2,5 3 3,5 1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä 4 Kuva 30. Tapahtuman ympäristövaikutukset. 32

33 5 YHTEENVETO Ballet Mikkelin keskimääräinen kävijä on yli 40-vuotias korkeasti koulutettu nainen, joka elää parisuhteessa. Hän on joko työssä johtavassa asemassa tai toimihenkilönä tai eläkkeellä. Hän harrastaa kulttuuria ja käy kulttuuritilaisuuksissa muutenkin kuin baletin osalta. Tutkimuksen mukaan Ballet Mikkelillä näyttäisi olevan melko vakiintunut ja laajalta maantieteelliseltä alueelta tapahtumaan saapuva kävijäkunta, joka tekee päätöksen tapahtumaan osallistumisesta jo hyvissä ajoin ennen tapahtumaa, jopa vuotta aiemmin. Yli kaksi kolmasosaa kävijöistä on käynyt tapahtumassa ennenkin. Suurin osa kävijöistä tulee tapahtumaan nimenomaan sen ohjelman ja sisällön vuoksi. Vakiintunut kävijäkunta on tapahtuman selviämisen kannalta hyvä asia varsinkin, kun yleisö on vielä pääasiassa keski-ikäistä. Joidenkin vuosien päästä kuitenkin voidaan törmätä ongelmaan, jossa liian pieni vaihtuvuus vähentää tapahtuman kävijämääriä luonnollisen poistuman kautta. Tästä syystä tapahtuman tulisi pyrkiä houkuttelemaan myös uusia kävijöitä esimerkiksi ohjelmistoa laajentamalla. Tällä hetkellä Ballet Mikkelillä on hieman elitistinen leima mikkeliläisten keskuudessa ja tapahtuman koetaan olevan vain pienen kulttuurisesti ja taiteellisesti aktiivisen väestönosan kiinnostuksen kohteena. Jos tätä ilmiötä halutaan lieventää, niin tapahtumaa pitäisi pyrkiä viemään enemmän kansan keskuuteen, joko tarjoamalla muutamia halvempia lippuja tai esimerkiksi jonkinlaisia ilmaisesityksiä julkisissa tiloissa. Tätä kautta Ballet Mikkelin kävijäkuntaa voitaisiin mahdollisesti laajentaa. Tosin tapahtuman vaikuttavuuden kannalta olisi järkevintä yrittää houkutella tapahtuman avulla lisää matkailijoita Mikkeliin. Ballet Mikkelillä on jo nyt paljon vetovoimaa ainakin baletin ystävien keskuudessa Mikkelin ulkopuolellakin, sillä yli puolet tapahtuman kävijöistä tulee Mikkelin ulkopuolelta. Suuri osa heistä tulee tapahtumaan melko kaukaakin, kuten Etelä-Suomesta, ja puolet heistä yöpyy paikkakunnalla. Matkailijoista useimmat tulevat Mikkeliin nimenomaan tapahtuman vuoksi. Tämä vaikuttaa positiivisesti Mikkelin elinkeinoelämään ja lisää tapahtuman alueellista vaikuttavuutta. Kävijöiden arvioiman rahankäytön näkökulmasta Ballet Mikkelillä näyttäisi olevan vaikutusta paitsi itse tapahtuman ja Mikaelin toimintaan, myös Mikkelin yrityksille. Tapahtuman eduksi voi katsoa varsinkin sen, että se sijoittuu syksyyn ja näin ollen tuo asiakkaita mikkeliläisiin kauppoihin ja majoitusyrityksiin kesäsesongin ulkopuolella. Myös yritysten mukaan tapahtumalla on jonkin verran taloudellista vaikutusta paikalliseen liiketoimintaan. Liikevaihto ja asiakasmäärät tapahtuman aikana kasvoivat kuitenkin pääasiassa vain osassa matkailu- ja ravitsemisalan sekä vähittäiskaupan yrityksissä. Muiden alojen yrityksille tapahtumalla ei juurikaan nähty olevan vaikutusta, eikä tapahtuma vaikuttanut kuin muutaman yrityksen jokapäiväiseen toimintaan; vain muutamat yritykset lisäsivät tapahtuman vuoksi henkilökuntaa tai mainontaa. Yritykset, kuten myös päättäjät ja paikallisväestö, olivat sitä mieltä, että tapahtuma ei synnytä uusia yrityksiä tai houkuttele uusia asukkaita Mikkeliin, mutta tapahtumalla nähtiin silti olevan vaikutusta paikkakunnan elinkeinoelämälle ja etenkin matkailuelinkeinolle. Taloudellista vaikutusta enemmän yrittäjät, päättäjät ja paikallisväestö näkivät tapahtumalla olevan paikkakunnalle positiivista imagoarvoa. Tapahtuma lisää kaikkien sidosryhmien mukaan paikkakunnan vetovoimaa sekä näkyvyyttä. Tapahtuma on sidosryhmien mukaan myös luonut paikkakunnan ulkopuolelle kuvaa Mikkelistä kulttuurisesti vireänä alueena. Imagoa ei kuitenkaan ole yhdenkään sidosryhmän mielestä onnistuttu hyödyntämään täysin kaupungin markkinoinnissa. Sekä yritykset että päättäjät olivatkin sitä mieltä, että yritysten ja tapahtuman olisi jatkossa pystyttävä tekemään entistä tiiviimpää yhteistyötä. Päättäjien mukaan yritysten tulisi myös tukea kulttuuritapahtumia nykyistä enemmän, sillä päättäjillä ei ole halua tai mahdollisuutta osoittaa tapahtuman tukemiseen enää lisäresursseja kaupungin kassasta. 33

SELVITYS KAJAANIN RUNOVIIKON ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA

SELVITYS KAJAANIN RUNOVIIKON ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA SELVITYS KAJAANIN RUNOVIIKON ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA ESS vaikuttaa tapahtumien vaikutusten arviointihanke Joensuun yliopisto Joulukuu 2007 Joensuun yliopisto PL 111 80101 Joensuu vaihde (013) 251

Lisätiedot

SELVITYS SYLVI SYMPOSIUMIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA

SELVITYS SYLVI SYMPOSIUMIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA SELVITYS SYLVI SYMPOSIUMIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA ESS vaikuttaa tapahtumien vaikutusten arviointihanke Joensuun yliopisto Joulukuu 2007 Joensuun yliopisto PL 111 80101 Joensuu vaihde (013) 251

Lisätiedot

SELVITYS VEKARA-VARKAUDEN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA

SELVITYS VEKARA-VARKAUDEN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA SELVITYS VEKARA-VARKAUDEN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA ESS vaikuttaa tapahtumien vaikutusten arviointihanke Joensuun yliopisto Joulukuu 2007 Joensuun yliopisto PL 111 80101 Joensuu vaihde (013) 251 111

Lisätiedot

SELVITYS OLD TIMER S BASKETBALL TOURNAMENTIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA

SELVITYS OLD TIMER S BASKETBALL TOURNAMENTIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA SELVITYS OLD TIMER S BASKETBALL TOURNAMENTIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA ESS vaikuttaa tapahtumien vaikutusten arviointihanke Joensuun yliopisto Joulukuu 2007 Joensuun yliopisto PL 111 80101 Joensuu

Lisätiedot

SELVITYS MIKKELIN MUSIIKKIJUHLIEN ASIAKASPROFIILEISTA JA ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA

SELVITYS MIKKELIN MUSIIKKIJUHLIEN ASIAKASPROFIILEISTA JA ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA SELVITYS MIKKELIN MUSIIKKIJUHLIEN ASIAKASPROFIILEISTA JA ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA East Side Story Puhtia itäsuomalaiseen tapahtumamatkailuun hankkeen tutkimusraportti Katja Pasanen ja Heidi Taskinen

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

SELVITYS SAVONLINNAN BALETTIJUHLIEN ASIAKASPROFIILEISTA JA ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA

SELVITYS SAVONLINNAN BALETTIJUHLIEN ASIAKASPROFIILEISTA JA ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA SELVITYS SAVONLINNAN BALETTIJUHLIEN ASIAKASPROFIILEISTA JA ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA East Side Story Puhtia itäsuomalaiseen tapahtumamatkailuun hankkeen tutkimusraportti Katja Pasanen ja Heidi Taskinen

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

SELVITYS KIRJAKANTIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA

SELVITYS KIRJAKANTIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA SELVITYS KIRJAKANTIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA ESS vaikuttaa tapahtumien vaikutusten arviointihanke Joensuun yliopisto Joulukuu 2007 Joensuun yliopisto PL 111 80101 Joensuu vaihde (013) 251 111 ESS

Lisätiedot

SELVITYS LIEKSAN VASKIVIIKON ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA

SELVITYS LIEKSAN VASKIVIIKON ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA SELVITYS LIEKSAN VASKIVIIKON ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA ESS vaikuttaa tapahtumien vaikutusten arviointihanke Joensuun yliopisto Joulukuu 2007 Joensuun yliopisto PL 111 80101 Joensuu vaihde (013) 251

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Porvoon seutu Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Lokakuu 2018 2 Keskimäärin 4 matkaa kesässä Uusimaa vierailluin maakunta Vastaajat

Lisätiedot

SELVITYS ILOSAARIROCKIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA

SELVITYS ILOSAARIROCKIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA SELVITYS ILOSAARIROCKIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA ESS vaikuttaa tapahtumien vaikutusten arviointihanke Joensuun yliopisto Joulukuu 2007 Joensuun yliopisto PL 111 80101 Joensuu vaihde (013) 251 111

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

SELVITYS KANGASNIEMEN MUSIIKKIVIIKKOJEN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA

SELVITYS KANGASNIEMEN MUSIIKKIVIIKKOJEN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA SELVITYS KANGASNIEMEN MUSIIKKIVIIKKOJEN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA ESS vaikuttaa tapahtumien vaikutusten arviointihanke Joensuun yliopisto Joulukuu 2007 Joensuun yliopisto PL 111 80101 Joensuu vaihde

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

SELVITYS ANTI CONTEMPORARY ART FESTIVALIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA

SELVITYS ANTI CONTEMPORARY ART FESTIVALIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA SELVITYS ANTI CONTEMPORARY ART FESTIVALIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA ESS vaikuttaa tapahtumien vaikutusten arviointihanke Joensuun yliopisto Joulukuu 2007 Joensuun yliopisto PL 111 80101 Joensuu vaihde

Lisätiedot

2015 IIHF Inline Hockey World Championships 5.-11.7.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS

2015 IIHF Inline Hockey World Championships 5.-11.7.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS 2015 IIHF Inline Hockey World Championships 5.-11.7.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS Aineisto ja tulokset Tulokset sisältävät vastaukset tapahtuman jälkeen verkkokyselynä kerätystä aineistosta Yhteensä vastauksia

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

SELVITYS JOROISTEN MUSIIKKIPÄIVIEN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA

SELVITYS JOROISTEN MUSIIKKIPÄIVIEN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA SELVITYS JOROISTEN MUSIIKKIPÄIVIEN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA ESS vaikuttaa tapahtumien vaikutusten arviointihanke Joensuun yliopisto Joulukuu 2007 Joensuun yliopisto PL 111 80101 Joensuu vaihde (013)

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Suomessa järjestettävät urheilutapahtumat - vaikuttavuus

Suomessa järjestettävät urheilutapahtumat - vaikuttavuus Suomessa järjestettävät urheilutapahtumat - vaikuttavuus Kati Mälkki Asiantuntija, Suomen Olympiakomitea Oulu, tiistai 22.3.2016 Tapahtumayksikkö Valo & Suomen Olympiakomitea SPORT FINLAND KAUPUNGIT LAJILIITOT

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus 37. Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari, Kauhava 22.-23.3.2011 Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Juho Pesonen, Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos,

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

ONNELLINEN ARKI - KYSELY

ONNELLINEN ARKI - KYSELY ONNELLINEN ARKI - KYSELY Keravan kaupunki 2017 KAUPUNKISTRATEGIAN TAUSTAKYSELY Kysely oli auki 4.9.-14.9. välisen ajan. Kyselyyn vastasi yhteensä 583 vastaajaa. Vastaajista 68 % oli naisia ja 30 % miehiä.

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Tampereen Kaupunki etampere/ Infocity 2002 -tutkimus 11 7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Vastaajilta kysyttiin myös tamperelaisten mahdollisuuksista osallistua päätöksentekoon.

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Tutkimuksesta Tiivistelmä Vastaajat Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa...

Tutkimuksesta Tiivistelmä Vastaajat Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa... SISÄLLYS Tutkimuksesta... 2 Tiivistelmä... 3 Vastaajat... 6 Kotkassa vierailu motiivit... 9 Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa... 10 Kiinnostavimmat ohjelmasisällöt... 11 Tiedonsaanti... 12 Palvelut

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 201 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 201 aikana asioineiden

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Helsingin mallin seurantatutkimuksen lähtötilanteen kartoitus. Petteri Räisänen Helsingin kulttuurikeskus

Helsingin mallin seurantatutkimuksen lähtötilanteen kartoitus. Petteri Räisänen Helsingin kulttuurikeskus Helsingin mallin seurantatutkimuksen lähtötilanteen kartoitus Petteri Räisänen Helsingin kulttuurikeskus 20.4.2016 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄT Tämä tutkimus on Helsingin mallin ille (Jakomäki,

Lisätiedot

Metro.fi Kävijäprofiili. Tammikuu 2013

Metro.fi Kävijäprofiili. Tammikuu 2013 Metro.fi Kävijäprofiili Tammikuu 2013 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Metro.fi-sivustolla 7.1. 20.1.2013. Vastauksia tutkimukseen kerättiin 300 kappaletta, ja vastausprosentti

Lisätiedot

KOTKAN MERIPÄIVIEN KÄVIJÄKYSELY 2015 Kotkan kulttuuriasiainkeskus

KOTKAN MERIPÄIVIEN KÄVIJÄKYSELY 2015 Kotkan kulttuuriasiainkeskus KOTKAN MERIPÄIVIEN KÄVIJÄKYSELY 2015 Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Aineiston rakenne... 3 Osallistuminen

Lisätiedot

Uudenmaan matkailun tulo- ja. työllisyysselvitys 2016

Uudenmaan matkailun tulo- ja. työllisyysselvitys 2016 Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2016 Miten selvitys tehtiin? 1 2 3 4 5 6 Matkailijoiden määrä Rahankäyttö eri palveluihin per matkailija Matkailijoiden rahankäyttö yhteensä eri palveluihin

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeen aikana Posiolla on toteutettu laaja palvelutarpeen kartoitus. Palvelutarpeen arviointi toteutettiin

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

PANIMORAVINTOLA HUVILAN PANIMOKLUBIN YLEISÖTUTKIMUS

PANIMORAVINTOLA HUVILAN PANIMOKLUBIN YLEISÖTUTKIMUS PANIMORAVINTOLA HUVILAN PANIMOKLUBIN YLEISÖTUTKIMUS ESS vaikuttaa tapahtumien vaikutusten arviointihanke Joensuun yliopisto Joulukuu 2007 Joensuun yliopisto PL 111 80101 Joensuu vaihde (013) 251 111 ESS

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Osa I. Matkailijoiden päivittäinen rahankäyttö Noora Tahvanainen Raija Komppula Eero Vatanen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2.

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,

Lisätiedot

Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset

Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 6.7.2007 klo 11:00 Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa Keskimääräinen seurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Yrityskysely Saimaan ja Järvi-Suomen suuralueen matkailuyhteistyö ja kansainvälisen markkinoinnin organisoiminen

Yrityskysely Saimaan ja Järvi-Suomen suuralueen matkailuyhteistyö ja kansainvälisen markkinoinnin organisoiminen Matkailun ja elämystuotannon klusteri 1 Yrityskysely Saimaan ja Järvi-Suomen suuralueen matkailuyhteistyö ja kansainvälisen markkinoinnin organisoiminen Matkailun ja elämystuotannon klusteri 6.8. 2007

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ Kuntalaisten ilonaiheet ovat hyvät asumisen olosuhteet (5 %), hyvät liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet (1 %), hyvin toimivat kulttuuripalvelut

Lisätiedot

Katsaus suomalaisiin kotimaan- ja kulttuurimatkailijoina

Katsaus suomalaisiin kotimaan- ja kulttuurimatkailijoina Katsaus suomalaisiin kotimaan- ja kulttuurimatkailijoina 26.2.2019 MATKAILUN TULEVAISUUDEN TRENDIT JAANA JAMALAINEN TNS MONITOR 2018 Kasvussa ja vallalla olevia trendejä Ilmastonmuutos ja ympäristöasiat

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Venäläisten matkailu Suomeen

Venäläisten matkailu Suomeen Venäläisten matkailu Suomeen Joulu 2013 2014 2015 Pientä positiivista virettä näkyvissä Tammi-lokakuussa Suomeen saapui noin 2,5 miljoonaa venäläistä, kun vuotta aiemmin matkustajia oli noin 2,7 miljoonaa

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 7.7.2006 klo 11:00 Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa Keskimääräinen karavaanariseurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Opiskelijatiedote - Studerande info 5.

Opiskelijatiedote - Studerande info 5. Metsäalan Asiantuntijat Skogsbranschens Experter 23. helmikuuta / 23. februari 2016 Opiskelijatiedote - Studerande info 5. HAAPA 2015 HAAPA eli metsäalan opiskelijoiden harjoittelupalkkauskysely tehtiin

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakyselyt Selvitys perustuu Eurostatin ja Statistics Estonian tilastoihin sekä kolmeen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

Oulu kyselyn tulokset

Oulu kyselyn tulokset Oulu 2026 -kyselyn tulokset Oulu 2026 -kysely 18.9. 1.10.2017 Kyselyyn vastasi hiukan yli 2000 oululaista. Kyselyyn vastattiin kampanjasivulla osoitteessa oujees.oulu.com. Kiitos kaikille vastaajille!

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi - Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan tarkoituksen... 2 Saapuneet asuinmaan...

Lisätiedot

VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen

VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO Jari Paajanen Auralan kansalaisopisto Kurssiarviointi 2017 1 (7) Kyselyn vastausprosentti oli 41,1 %, joka oli ihan hyvä ja viimevuotisen kyselyn perusteella olikin

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA AMERIKKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN AMERIKKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin, Statistics Estonian ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä kahteen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot