SELVITYS SYLVI SYMPOSIUMIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA

Transkriptio

1 SELVITYS SYLVI SYMPOSIUMIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA ESS vaikuttaa tapahtumien vaikutusten arviointihanke Joensuun yliopisto Joulukuu 2007

2 Joensuun yliopisto PL Joensuu vaihde (013) ESS vaikuttaa -tutkimuksesta vastanneet: Jenni Mikkonen ja Katja Ristolainen Kansi: Saara Kiviluoto ja Benjamin Techen 2

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO SYLVI SYMPOSIUMIN YLEISÖ Yleisön demografiset tiedot Tapahtumaan osallistumisen tiedot Tapahtumaan osallistuneet ulkopaikkakuntalaiset Sylvi Symposiumin taloudelliset vaikutukset kävijöiden rahankulutuksen mukaan PIEKSÄMÄEN YRITYSKYSELY Tapahtuman vaikutus yrityksen toimintaan Yritysyhteistyö tapahtuman kanssa Hyödyt ja haitat Yritysten yleisiä mielipiteitä ja näkemyksiä PIEKSÄMÄEN PAIKALLISVÄESTÖKYSELY Vastaajien demografiset tiedot Suhtautuminen tapahtumaan YHTEENVETO...28 LIITTEET 3

4 1 JOHDANTO Itä-Suomen tapahtumat vetävät kesäisin ja syksyisin matkailijoita alueelle; väkimäärä lisääntyykin monilla paikkakunnilla festivaaliaikaan. Alueella liikkuvan ihmismäärällä ei voi olla olematta erilaisia sekä hyviä että huonoja vaikutuksia sekä tapahtumajärjestäjien että eri sidosryhmien toimintaan (esim. paikallisväestö ja yrittäjät). ESS vaikuttaa, tapahtumien vaikutusten arviointihanke on yksivuotinen tutkimushanke, jota hallinnoi Joensuun yliopisto ja sen osarahoittajina toimivat Itä-Suomen lääninhallitus ja Euroopan sosiaalirahasto. Projektin tavoitteena on ollut tutkia 10 itäsuomalaisten kulttuuritapahtuman taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Kulttuuritapahtumien rinnalle verrokkitapahtumiksi nostettiin yksi liikuntatapahtuma sekä yksi majoitus- ja ravitsemusyrityksen järjestämä kesäkonserttien sarja (markkinapohjainen tapahtuma). Hankkeen tutkimus jakaantui kolmeen osa-alueeseen: 1. Tapahtumajärjestäjien teemahaastatteluihin ja lomakekyselyihin 2. Yleisökyselyihin 3. Sidosryhmäkyselyihin - Yrityskyselyt - Paikallisväestökyselyt - Kunnallisille päättäjille suunnatut kyselyt Tapahtumajärjestäjien haastatteluilla selvitettiin tapahtumajärjestäjien näkemyksiä etenkin tapahtumansa sosiokulttuurisista vaikutuksista, mutta myös yhteistyökumppaneista ja talouden hoidosta. Tapahtumajärjestäjille suunnatuilla kyselyillä puolestaan selvitettiin tarkemmin tapahtuman talouden tilaa, työntekijämääriä, budjettia, menoja ja tuloja sekä tapahtumajärjestäjien näkemyksiä tapahtumansa sosiokulttuurista vaikutuksista. Yleisötutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tapahtumakävijöiden profiileja, harrastuksia, tapahtumaan osallistumisen motiiveja, tapahtumakäyttäytymistä, rahankäyttöä tapahtumassa ja tapahtumapaikkakunnalla sekä tapahtumien markkina-alueita eli matkailijoiden lähtöalueita. Yleisökyselyssä painotettiin erityisesti tapahtuman taloudellisia vaikutuksia. Myös yrityskyselyssä painotettiin tapahtuman taloudellisia vaikutuksia, mutta kyselyllä selvitettiin lyhyesti myös yritysten näkemyksiä siitä, millaisia sosiokulttuurisia vaikutuksia tapahtumalla on paikkakuntaan. Paikallisväestökyselyssä painotettiin tapahtuman sosiokulttuurisia vaikutuksia. Paikallisväestöltä kysyttiin paikallistaloudellisten ja imagovaikutusten lisäksi mielipiteitä tapahtuman vaikutuksista paikallisuuteen, asukkaiden viihtyisyyteen ja harrastusmahdollisuuksiin, paikallisten yhteenkuuluvuuteen sekä ympäristöön. Kunnallisilta päättäjiltä puolestaan tiedusteltiin tapahtuman aluetaloudellisia ja sosiokulttuurisia vaikutuksia. Tutkimus toteutettiin saman kaavan mukaan kaikissa kahdessatoista (ks. liite 1) itäsuomalaisessa tapahtumassa. Lomakkeisiin tehtiin ainoastaan pieniä muutoksia tapahtumakohtaisesti, jotta tulosten vertailtavuus säilyisi. Aineisto kerättiin pääasiassa sähköisillä lomakkeilla yleisötutkimusaineistoa lukuun ottamatta, jolloin aineisto saatiin helposti suoraan analysoitavaan muotoon. Aineistot analysoitiin SPSS -tilasto-ohjelmalla. Sylvi Symposiumi oli yksi kahdestatoista ESS vaikuttaa -hankkeen tutkimuksen kohteena olleista itäsuomalaisista tapahtumista. Seuraavassa esitellään Sylvi Symposiumin yleisötutkimuksen, yrityskyselyn sekä paikallisväestökyselyn tuloksia. Päättäjien näkemyksiä raportoitu erikseen, sillä vastaajia oli vain muutama. Päättäjien mielipiteet on kuitenkin huomioitu yhteenvedossa, jossa eri sidosryhmien näkemyksiä verrataan toisiinsa. 4

5 2 SYLVI SYMPOSIUMIN YLEISÖ Sylvi Symposiumi järjestettiin 7. kerran elokuussa 2007 ( ). Tapahtuman yleisökysely toteutettiin tapahtuman molempina päivinä. Aineisto kerättiin paperilomakkeilla Kulttuurikeskus Poleenissa. Kaiken kaikkiaan vastauksia kyselyyn saatiin 90 kappaletta. 2.1 Yleisön demografiset tiedot Sylvi Symposiumin kävijöistä 83 % oli naisia ja 17 % miehiä (n=90). Iältään lähes puolet kävijöistä oli vuotiaita. Peräti kolmannes kävijöistä oli yli 70 -vuotiaita (kuva 1). Kävijöiden keski-ikä oli 64 vuotta. Vain noin 4 % kävijöistä oli 40-vuotiaita tai sitä nuorempia. Suurin osa kävijöistä eli yksin (43 %) tai parisuhteessa ilman lapsia (39 %) (kuva 2). Kävijöistä suurin osa oli korkeasti koulutettuja (noin 55 %) (kuva 3) ja asemaltaan eläkeläisiä tai toimihenkilöitä (kuva 4) ,9% 30,6% 10 20,0% 1,2% 2,4% 0 25 v. tai vähemmän v v. Kuva 1. Sylvi Symposiumin kävijät iän mukaan v. Yli 70 v. 5

6 ,7% 10 0 Yksin asuva 11,2% Parisuhde, ei lapsia 14,6% Parisuhde, lapsia Kuva 2. Sylvi Symposiumin kävijät perhetyypin mukaan. 28,1% Parisuhde, lapset muuttaneet pois 1,1% Yksinhuoltaja 2,2% Muu ,9% ,8% 6,8% 13,6% 3,4% 9,1% 5,7% 5,7% Muu Akateeminen loppututkinto Ammattikorkeakoulu Ylioppilastutkinto + ammattikoulu tai opisto Ylioppilastutkinto Opisto Ammattikoulu tai vastaava Peruskoulu tai keskikoulu Kuva 3. Sylvi Symposiumin kävijät koulutuksen mukaan. 6

7 ,7% ,1% 10,5% 0 Johtavassa asemassa Toimihenkilö 3,5% Muu työntekijä 4,7% Yrittäjä Eläkeläinen 2,3% Opiskelija 2,3% Muu Kuva 4. Sylvi Symposiumin kävijät aseman mukaan. Sylvi Symposiumin kävijät olivat pääasiassa pieksämäkeläisiä; paikkakuntalaisia oli 71,1 % ja ulkopaikkakuntalaisia 28,9 % kävijöistä. Tapahtuma profiloituukin tämän tiedon valossa kirjallisuudesta kiinnostuneiden paikkakuntalaisten kohtaamispaikaksi. Suurin osa ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä oli kotoisin Pieksämäen lähialueilta Etelä-Savosta, Pohjois-Savosta ja Pohjois- Karjalasta. Ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä 56 % asui Itä-Suomen läänissä ja 40 % Etelä-Suomen läänissä (n=25). Muualta kuin Pieksämäeltä tulleista kävijöistä päiväkäyntivyöhykkeeltä (0 100 km) Sylvi Symposiumiin tuli 60 % ja viikonloppuvyöhykkeeltä ( km) 40 %. Sylvi Symposiumin kävijät jakautuivat kulttuurin harrastamisen suhteen kahtia. Suurelle osalle kävijöistä jonkin taiteenlajin (laulu, soitto, tanssi, maalaaminen jne.) harrastaminen oli säännöllistä (40 %) tai satunnaista (24 %), mutta vastaavasti moni kävijöistä ilmoitti, ettei itse ole koskaan harrastanut mitään taiteenlajia (23 %) tai on harrastanut jotakin taiteenlajia joskus aiemmin (9 %). Kuitenkin kulttuurin seuraaminen ja kulttuuritilaisuuksissa (teatteri, museot, taidenäyttelyt, konsertit jne.) käynti oli monelle kävijälle harrastus, sillä tapahtuman kävijät olivat vastaustensa mukaan varsinaisia kulttuurin heavy usereita. Lähes 80 % Sylvi Symposiumin kävijöistä oli käynyt kulttuuritilaisuuksissa yli 5 kertaa viimeisen 12 kuukauden aikana (kuva 5). 7

8 40 30 Percent 20 32,6% 30,3% 10 19,1% 16,9% 0 1,1% Kerran 2-5 kertaa 6-9 kertaa kertaa 20 kertaa tai useammin Kuva 5. Tapahtuman kävijöiden kulttuuritilaisuuksissa käynti viimeisten 12 kuukauden aikana. 2.2 Tapahtumaan osallistumisen tiedot Kyselyyn vastanneista Sylvi Symposiumin kävijöistä lähes kaikki (94 %) oli tapahtumassa vapaaajallaan ja yleisönä. Työnsä puolesta/edustamassa yleisönä oli puolestaan 4 % kävijöistä. Vastaajista 2 % oli tapahtumassa esiintyjänä tai luennoitsijana. Tietoa tapahtumasta kävijät olivat saaneet pääasiassa paikallislehden mainoksesta, esitteestä, lehtiartikkeleista, aiemman osallistumisen kautta sekä ystäviltä ja tuttavilta (kuva 6). Kävijöistä reilu puolet (54 %) oli käynyt tapahtumassa aiemmin ja vastaavasti vajaa puolet (46 %) kävijöistä oli ensikertalaisia. Useamman vuoden kävijöistä noin puolet oli osallistunut tapahtumaan 2-4 kertaa (48 %) ja puolet 5-8 kertaa (52 %). Suurin osa tapahtumaan osallistuneista kävijöistä oli tehnyt päätöksen osallistua tapahtumaan jo vuosi sitten / edellisenä vuonna tapahtumaan osallistuessaan tai useita kuukausia ennen tapahtumaa (yht. 46 %) (kuva 7). Paikallislehden mainoksesta Esitteestä Lehtiartikkelista Aiemman osallistumisen kautta Ystäviltä/tuttavilta Muusta lähteestä Internetistä Ulkomainoksesta Radio-/televisiomainoksesta Puskaradiosta Radio-/televisio-ohjelmasta 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Kuva 6. Tapahtuman tietolähteet (prosentit suhteessa mainintojen määrään, yht. 100 %). 8

9 ,9% 10 13,8% 17,2% 17,2% 16,1% 5 5,7% Samana päivänä 1-3 päivää aiemmin Korkeintaan viikkoa aiemmin Kuva 7. Päätöksenteko tapahtumaan osallistumisesta. Korkeintaan kuukautta aiemmin Useita kuukausia aiemmin Vuosi sitten/osallistuessani tapahtumaan viime vuonna Suurin osa Sylvi Symposiumin kävijöistä tuli tapahtumaan yksin tai ystävien kanssa (kuva 8). Kävijöistä suurin osa aikoi osallistua tapahtumaan kahtena päivänä (57 % kävijöistä). Sylvi Symposiumin kävijät olivat siitä erikoinen joukko, että he näkivät tasapuolisesti hyvin monenlaiset tekijät tärkeäksi tapahtumaan osallistumiselleen (kuva 9). Merkittävimmät syyt osallistua tapahtumaan olivat tapahtuman ohjelma ja sisältö, tietty esiintyjä, halu kokea jotakin uutta ja kiinnostavaa sekä halu oppia uutta/kehittyä ammatillisesti. Myös pieksämäkeläisyydellä oli paljon merkitystä tapahtumaan osallistumiselle. Yksin Ystävät Puoliso Perhe Muu seura Työkaverit/yhdistys Ryhmä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 Kuva 8. Seura tapahtumaan osallistuttaessa (prosentit suhteessa mainintojen määrään, yht. 100 %). 9

10 Tapahtuman ohjelma/sisältö Tietty esiintyjä/kirjailija Halu kokea jotakin uutta ja kiinnostavaa Halu oppia uutta/kehittyä ammatillisesti Asun paikkakunnalla/olen asunut paikkakunnalla/minulla on juuret paikkakunnalla Tapahtuma on tärkeä identiteetilleni Halu kannattaa tapahtumaa Tapahtuman ilmapiiri Olen osallistunut aiemmin ja on ollut mukavaa Vaihtelua arkeen ja rutiineihin Yhdessäolo samanhenkisten kanssa Halu rentoutua Tapahtumassa on paljon erilaista tekemistä ja nähtävää Yhdessäolo perheen/ystävien kanssa Osallistuminen kohottaa statustani Kuva 9. Sylvi Symposiumiin osallistumisen syyt. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Paljon merkitystä Jonkin verran merkitystä Vähän merkitystä Ei lainkaan merkitystä En osaa sanoa Lähes kaikki kävijät olivat joko erittäin tyytyväisiä (44,3 %) tai tyytyväisiä (49,4 %) tapahtumaan kokonaisuudessaan. Kaksi vastaajaa oli hiukan pettynyt tapahtumaan (4 % vastaajista ei osannut ilmaista kantaansa). Kaksi kolmasosaa kävijöistä (66,3 %) aikookin osallistua Sylvi Symposiumiin myös ensi vuonna. Yksikään kävijöistä ei sanonut, ettei varmasti ole aikeissa osallistua tapahtumaan kesällä Loput vastaajista (33,7 %) eivät vielä osanneet sanoa, osallistuvatko tapahtumaan ensi vuonna. Sylvi Symposiumi on aina ollut ilmainen tapahtuma. Kävijät pitävät tapahtumasta kuitenkin siinä määrin, että suurta osaa heistä ei haittaisi, vaikka tilaisuuksiin olisi pieni pääsymaksu. Kävijöistä 34 % osallistuisi varmasti Sylvi Symposiumiin, vaikka tilaisuudet olisivat maksullisia. Vastaajista 44 % puolestaan sanoi, että tapahtumaan osallistuminen riippuisi pääsymaksun suuruudesta. Useimmat, jotka olisivat varmasti tai hinnasta riippuen valmiita tulemaan maksulliseenkin Sylvi Symposiumiin, olivat valmiita maksaman tilaisuuksista pääasiassa yhdestä kymmeneen euroa (kuva 10). 10

11 ,7% 20 35,8% 10 9,0% 4,5% yli 15 Kuva 10. Hinta, jonka tapahtuman kävijät olisivat valmiita maksamaan tilaisuuksista. 2.3 Tapahtumaan osallistuneet ulkopaikkakuntalaiset Kyselyyn vastanneesta 90 kävijästä vain 26 (28,9 %) oli ulkopaikkakuntalaisia. Sylvi Symposiumi näyttäytyykin tutkimuksen tulosten valossa iäkkäiden, korkeasti koulutettujen ja paikallisten asukkaiden tapahtumana. Vaikka tapahtuman melko pienestä kävijämäärästä vain murto-osa oli ulkopaikkakuntalaisia, käydään tässä seuraavaksi hiukan läpi ulkopaikkakuntalaisten tapahtumakävijöiden perustietoja. Tulokset eivät pienen vastaajamäärän vuoksi ole täysin yleistettäviä ja kaikkia ulkopaikkakuntalaisia koskevia kuvia tulkittaessa on muistettava vastausten määrä. Ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä 26 % oli joskus asunut Pieksämäellä tai heillä oli juuret alueella. Ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä 21 prosentilla oli puolestaan kesämökki tai kakkosasunto Pieksämäellä tai he olivat alueen kesäasukkaita. Suurin osa ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä saapui Pieksämäelle henkilöautolla (75 %). Loput saapuivat paikkakunnalle junalla. Kävijät saapuivat paikkakunnalle pääasiassa kilometrin (60 %) tai kilometrin (40 %) säteeltä tapahtumasta. Suurin osa ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä oli kotoisin Itä-Suomen läänistä, pääasiassa Etelä-Savosta tai Pohjois-Savosta. Keskimäärin kävijät saapuivat tapahtumaan 95 kilometrin päästä tapahtumasta. Vajaalle puolelle (44 %) ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä Pieksämäki oli matkan pääkohde/ määränpää (yöpyivät paikkakunnalla) (kuva 11). Hieman suuremmalle osalle (48 %) Pieksämäki oli päiväkäyntikohde ja 8 prosentille osa kiertomatkaa. Kaksi kolmasosaa (64 %) ulkopaikkakuntalaisista tapahtuman kävijöistä oli tapahtumassa lomalla tai viettämässä vapaa-aikaa. Työmatkalla tapahtumassa oli 8 %, yhdistetyllä työ- ja lomamatkalla 12 % sekä muusta syystä 16 % ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä. Suurimmalle osalle (72 %) matkailijoista tapahtumalla oli paljon merkitystä Pieksämäelle saapumiselle (kuva 12). Kaikille muillekin tapahtumalla oli jossain määrin merkitystä paikkakunnalle tulemiselle. 11

12 ,0% 48,0% 10 0 pääkohde, matkan määränpää (yövyn paikkakunnalla) päiväkäyntikohde Kuva 11. Pieksämäki on ulkopaikkakuntalaisille matkan (huom. n=25) 8,0% osa kiertomatkaa ,0% 20 0 Paikkakunnalle matkustamisen tärkein syy on tapahtumaan osallistuminen 12,0% Paljon merkitystä 8,0% Jonkin verran merkitystä Kuva 12. Tapahtuman merkitys Pieksämäelle matkustamiselle (huom. n=25). 8,0% Vain vähän merkitystä/olen paikkakunnalla pääasiassa muista syistä Ulkopaikkakuntalaisista tapahtumakävijöistä kaksi kolmasosaa ei viettänyt yötä paikkakunnalla (kuva 13). Kyselyyn vastanneista kolme yöpyi sukulaisten tai tuttavien luona, kolme omalla lomaasunnollaan, yksi majoittui hotellissa, motellissa tai kesähotellissa ja yksi muussa majoituksessa. Ulkopaikkakuntalaiset majoittuvat tapahtumakävijät viipyivät Pieksämäellä tapahtumakäyntiin liittyen keskimäärin kaksi yötä (n=5). 12

13 ,7% En vietä yötä paikkakunnalla 4,2% Hotellissa, motellissa tai kesähotellissa 12,5% Omalla lomaasunnolla 12,5% Sukulaisten tai tuttavien luona Kuva 13. Ulkopaikkakuntalaisten majoittuminen Pieksämäellä (huom. n=24). 4,2% Muussa majoituksessa Ulkopaikkakuntalaiset tapahtumakävijät viettivät aikaa Pieksämäellä pääasiassa tapahtumassa. Reilu kolmannes ulkopaikkakuntalaisista tapasi paikkakunnalla tapahtumakäynnin lisäksi sukulaisiaan tai ystäviään ja vajaat 20 % ulkopaikkakuntalaisista kävi ostoksilla (kuva 14). Ravintoloissa kävi reilu 15 % ulkopaikkakuntalaisista tapahtumavieraista. Muita aktiviteetteja harrastivat vain hyvin harvat. Vaikka ulkopaikkakuntalaiset vieraat viipyivät keskimäärin vain vähän aikaa Pieksämäellä tapahtumakäyntiin liittyen ja harrastivat hyvin vähän mitään muuta paikkakunnalla kuin kävivät tapahtumassa, tapahtuma ja Pieksämäki jättivät kävijöiden mieleen hyvin positiivisen kuvan; 83 % ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä sanoi tapahtuman vaikuttaneen positiivisesti heidän mielikuviinsa paikkakunnasta. Yksikään ei maininnut tapahtuman vaikuttaneen Pieksämäestä syntyviin mielikuviin negatiivisesti. Tavata ystäviä ja sukulaisia Käydä ostoksilla Käydä ravintoloissa ja/tai yökerhoissa Tutustua paikkakunnan muuhun kulttuuritarjontaan Edistää hyvinvointiani/hemmotella itseäni Edistää omaa terveyttä (esim. kuntoutus) Käyttää liikuntapalveluita tai ulkoilla Osallistua järjestetyille retkille 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Kuva 14. Ulkopaikkakuntalaisten muut ajanvietteet tapahtuman lisäksi Pieksämäellä. 13

14 2.4 Sylvi Symposiumin taloudelliset vaikutukset kävijöiden rahankulutuksen mukaan Tapahtuman kävijöiden tuomaan matkailutuloon kunnalle vaikuttaa hyvin paljon se, kuinka paljon tapahtuma houkuttelee paikkakunnalle matkailijoita. Matkailutuloon vaikuttaa myös se, kuinka kauan ja missä majoituksessa matkailijat viipyvät paikkakunnalla, paljonko he kuluttavat rahaa matkansa aikana ja kuinka tärkeä syy tapahtuma on paikkakunnalle saapumiselle. Pieksämäen Sylvi Symposiumin osalta voi olettaa, että tapahtuman aiheuttama taloudellinen vaikutus ei ole kovin suuri paikkakunnalle, sillä tapahtuma on pieni ja tapahtuman kävijöistä vain 28,9 % oli ulkopaikkakuntalaisia. Taloudellisten vaikutusten arvioinnin pohjana on tässä yhteydessä käytetty kaikissa tutkimukseen osallistuneissa tapahtumissa matkailijoiden tuomaa matkailutuloa (= uutta rahaa alueelle). Vaikka paikkakunnan asukkaatkin (71,1 % kävijöistä) voivat tapahtuman vuoksi jäädä kotiseudulleen ja kuluttaa rahaa siellä, ei heitä ole tässä yhteydessä sisällytetty taloudellisten vaikutusten arviointiin. Sylvi Symposiumin taloudellisia vaikutuksia laskettaessa on huomioitu kaikki matkailijat, myös ne, jotka olivat saapuneet paikkakunnalle pääasiassa muista syistä kuin tapahtuman takia. Tästä huolimatta matkailijoiden ja varsinkin yöpyneiden matkailijoiden määrä oli otoksessa niin pieni, että tuloksiin on syytä suhtautua varauksella. Ongelmana Sylvin Symposiumin taloudellisten vaikutusten arvioinnissa on myös se, että tapahtuman luonteen vuoksi kävijöiltä ei kysytty, kuinka moneen tilaisuuteen he osallistuivat tapahtuman aikana. Tämä vaikeuttaa tapahtuman todellisen kävijämäärän arviointia ja sen myötä taloudellisten vaikutusten laskemista. On ymmärrettävä, että taloudellisen vaikuttavuuden suuruuteen vaikuttaa suuresti se, onko tapahtumalla kävijöitä yhteensä 800 vai esimerkiksi Arviointia varten matkailijat jaettiin päiväkävijöihin ja majoittuviin matkailijoihin. Tapahtuman ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä 66,7 % (16 kpl) oli päiväkävijöitä ja 33,3 % (8 kpl) majoittuvia matkailijoita. Majoittuvat matkailijat viipyivät paikkakunnalla keskimäärin 1,5 yötä (n=4). (Keskiarvoa laskettaessa ei ole huomioitu henkilöitä, jotka yöpyvät paikkakunnalla yli 14 yötä, sillä he eivät ole varsinaisia tapahtumamatkailijoita vaan alueen kesäasukkaita.) Kävijöiden rahankäyttöä tarkasteltaessa on laskettu yhteen kaikki kävijän ilmoittamat menot (sekä tapahtumassa että paikkakunnalla). Tämän jälkeen käytetty kokonaisrahamäärä on jaettu sillä henkilömäärällä, jota rahankäyttö koskee (saadaan rahankäyttö/hlö) ja tämän jälkeen henkilökohtainen rahankäyttö on jaettu kävijän viipymällä, josta on saatu tulokseksi rahankäyttö per henkilö per vuorokausi. Pieksämäellä majoittuvat matkailijat käyttivät paikkakunnalla päiväkävijöitä enemmän rahaa vuorokaudessa (taulukko 1). Myös viipymään suhteutettuna matkansa aikana yhteensä enemmän rahaa paikkakunnalle jättivät majoittuvat matkailijat. Majoittuva matkailija kulutti Pieksämäellä keskimäärin 71 vuorokaudessa ja hänen viipymänsä oli keskimäärin 1,5 vuorokautta, joten koko matkan aikana Majoittuva matkailija jätti paikkakunnalle keskimäärin 107. Taulukko 1. Matkailijoiden keskimääräinen henkilökohtainen rahankäyttö vuorokaudessa ja yhteensä matkan aikana matkailijaryhmittäin. Rahankäyttö /hlö/vrk Rahankäyttö yhteensä Päiväkävijät 25,0 25,0 Majoittuvat matkailijat 71,3 107,0 Matkailijoiden viipymää ja paikkakunnalle matkansa aikana jättämiä rahasummia on hyödynnetty matkailutulon laskemisessa. Myös tapahtuman arvioidut kävijämäärät ovat oleellisessa asemassa taloudellisten vaikutusten laskemisessa. Sylvi Symposiumin kaltaisen ilmaistapahtuman taloudellisten vaikutusten arviointi on erittäin vaikeaa, sillä tapahtumassa ei ole myytyjä lippuja, joiden avulla voitaisiin arvioida kävijöiden määrää. Kävijämäärän arviot perustuvat näin ollen ainoastaan 14

15 tapahtumanjärjestäjän omiin laskelmiin tapahtumassa vierailleista kävijöistä. Taloudellisten vaikutusten laskeminen paikallisille suunnatusta ilmaistapahtumasta ei välttämättä muutenkaan ole mielekästä, sillä tapahtuman arvo ja merkitykset ovat jo lähtökohtaisesti muualla kuin matkailutulon tuottamisessa alueelle. Tähän on joka tapauksessa arvioitu hiukan Sylvi Symposiumin tuomaa matkailutuloa Pieksämäelle. Arvioinnin pohjana on käytetty tapahtumajärjestäjän ilmoittamia kahdella eri tavalla laskettuja kävijämääriä. Luentojen osallistujamäärien mukaan (käyntejä) laskettuna kävijöitä oli yhteensä Päivittäinen tapahtuma oli kuitenkin aina yhtäjaksoinen tilaisuus, joka koostui eripituisista osioista, joiden välissä oli lyhyt tauko. Jos eri osioihin osallistuneet kävijät lasketaan yhteen, saadaan kävijäluvuksi 536 kävijää. Vertailun vuoksi ja osoittaaksemme, kuinka tärkeää olisi kehittää menetelmä, jolla kävijämäärät saataisiin luotettavasti laskettua, tässä yhteydessä tapahtuman taloudelliset vaikutukset on laskettu molempien lukujen pohjalta. Päiväkävijöitä Sylvi Symposiumissa oli 19,3 % ja majoittuvia matkailijoita 9,6 % kaikista tapahtuman kävijöistä. Jos tapahtumalla olisi ollut 1200 kävijää, niin päiväkävijöiden tuoma matkailutulo (19,3 % kaikista kävijöistä, jättivät matkan aikana Pieksämäelle 25 ) olisi yhteensä Kun tähän lisätään saman kaavan mukaan majoittuvien matkailijoiden (9,6 % kävijöistä, jättivät matkan aikana 107 Pieksämäelle = ) tuomat matkailutulot, saadaan matkailijoiden tuomaksi matkailutuloksi Sylvi Symposiumin aikana Jos tapahtumalla sen sijaan olisi ollut 536 kävijää, niin päiväkävijöiden tuoma matkailutulo olisi ollut ja majoittuvien matkailijoiden tuoma matkailutulo Yhteenlaskettuna tapahtuman tuoma matkailutulo Pieksämäelle 536 kävijällä olisi siis Ero on huomattava käytettäessä eri kävijämääriä laskennan pohjana. Täytyy muistaa, että summat ovat karkeita arvioita, sillä matkailijoiden määrä oli tapahtumassa ja tutkimusaineistossa hyvin pieni. Mutta olipa laskennan pohjana kumpi hyvänsä kävijäluku, ei Sylvi Symposiumin tuoma matkailutulo Pieksämäelle ole kovin merkittävä. Toki jokainen matkailija on hiljaisella kaudella tärkeä muun muassa matkailuyrityksille. Täytyy kuitenkin muistaa, että arvioissa ei ole otettu huomioon, että osa tästä pienestäkin tulosta vuotaa paikkakunnan ulkopuolelle esimerkiksi yritysten ostoina. Sylvi Symposiumi on selkeästi paikallisten kirjallisuudenystävien suosima ilmaistapahtuma, jolloin ei ole syytä olettaakaan, että tapahtumalla olisi suuria taloudellisia vaikutuksia Pieksämäelle tai kaupungin elinkeinoelämälle. Taloudelliset vaikutukset ovatkin vain osa tapahtumien alueellisesta vaikuttavuudesta; tapahtumilla on usein myös muita arvoja ja merkityksiä paikkakuntalaisille. Näitä tarkastellaan seuraavassa yrityskyselyjen, paikallisväestökyselyjen sekä päättäjille suunnattujen kyselyjen kautta Sylvi Symposiumin osalta. 15

16 3 PIEKSÄMÄEN YRITYSKYSELY Yrityskyselyn tavoitteena oli selvittää, millaisia vaikutuksia Sylvi Symposiumilla on paikkakunnan yritysten liiketoimintaan, millä tavalla yritykset ovat valmistautuneet tapahtumaan ja millaisia näkemyksiä yrittäjillä on tapahtumaa kohtaan. Tutkimuksessa selvitettiin liike-elämässä toimivien henkilöiden näkemyksiä ja mielipiteitä tapahtumien taloudellisesta sekä myös sosiaalisesta ja kulttuurisesta vaikuttavuudesta. Kysely suunnattiin sellaisille toimialoille, joiden liiketoimintaan tapahtumalla on oletettu olevan vaikutusta. Näitä toimialoja olivat majoitus- ja ravitsemistoiminta, liikenne, huoltamotoiminta ja vähittäiskauppa. Lisäksi kysely lähetettiin kaikille Sylvi Symposiumin yhteistyökumppaneille. Samaa kyselypohjaa sekä toimialajakoa käytettiin kaikkien ESS vaikuttaa -hankkeessa mukana olleiden tapahtumien kohdalla. Yritysten yhteystietojen keräämiseen käytettiin Pieksämäen kaupungin ja Pieksämäen yrityspalveluiden yritysrekistereitä sekä Suomen yrittäjien yrityshakua (Synet). Tutkimuksesta tiedotettiin Pieksämäen yrittäjät ry:tä ja Pieksämäen kaupungin yrityspalveluita. Kysely lähetettiin tapahtuman jälkeen sähköpostitse noin 100 yritykselle. Kyselyyn vastasi yhteensä 16 yritystä. Vastanneiden yritysten osuus toimialoittain näkyy taulukossa 2. Suurin osa vastaajista oli yrittäjiä, toimitusjohtajia tai yksikön johtajia (ravintolapäälliköitä, yksikön esimiehiä). Yhdelle vastanneista tapahtuma ei ollut tuttu, joten hän ei voinut vastata varsinaisesti tapahtumaa koskeviin kysymyksiin. Lisäksi viisi yritystä ilmoitti sähköpostitse tai puhelimitse joko, ettei tapahtumalla ole ollut vaikutusta heidän toimintaansa tai että ne eivät tunteneet tapahtumaa. Nämä yritykset eivät vastanneet koko kyselyyn. Taulukko 2. Vastanneet yritykset toimialoittain (n=16) lukumäärä % Vähittäiskauppa 7 43,8 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 4 25,0 Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta 2 12,5 Liikenne 1 6,3 Muu 2 12,5 Koska vastausten määrä oli pieni, ei yleistettäviä johtopäätöksiä ole mielekästä tehdä. On syytä myös muistaa, että vastaukset edustavat vain tämän kyseisen joukon näkemyksiä. Myöskään toimialakohtaisia vertailuja ei näin pienestä määrästä voida tehdä, vaan vastauksia tarkastellaan kaikki yritykset huomioiden. Tulokset ovat kuitenkin suuntaa-antavia ja niistä voidaan löytää tärkeitä huomioita tapahtuman jatkokehittämiselle sekä mahdollisesti eri toimijoiden väliselle yhteistyölle. Vastausten pieni lukumäärä voi kertoa siitä, ettei tapahtuma ole paikallisille yrittäjille tuttu. Yrittäjät ovat voineet kokea, ettei tapahtuma vaikuta millään lailla heidän yrityksensä liiketoimintaan ja jättäneet tämän vuoksi vastaamatta kyselyyn. Sylvi Symposiumi on melko pieni tapahtuma ja kävijöistä valtaosa on paikkakuntalaisia. Yrittäjien onkin voinut olla vaikea huomata tapahtuman vaikutuksia. Kuten edellä on jo mainittu, Sylvin merkitys/vaikutus paikkakunnalle ei ole välttämättä niinkään taloudellinen kuin esimerkiksi kulttuurinen tai imagollinen. 16

17 3.1 Tapahtuman vaikutus yrityksen toimintaan Tapahtumalla ei ollut juurikaan vaikutusta kyselyyn vastanneiden yritysten liiketoimintaan. Vain kolme yritystä ilmoitti, että Sylvi Symposiumilla oli liiketoimintaan positiivinen vaikutus. Valtaosaan (81 %) yrityksistä tapahtumalla ei ollut lainkaan vaikutusta. Vastaajat eivät myöskään havainneet kasvua yrityksensä liikevaihdossa tapahtuman aikana. Koska huomattavan suuri osa Sylvi Symposiumin kävijöistä oli paikkakuntalaisia, on loogista, etteivät taloudelliset vaikutukset paikallisille yrityksille olleet kovin suuret. Tapahtumalla ei ollut vaikutusta myöskään asiakkaiden määrään yrityksissä. Paikallisten asiakkaiden määrän arvioitiin pysyneen kaikissa yrityksissä samana tapahtuman aikana. Ulkopaikkakuntalaisten asiakkaiden määrä sen sijaan kasvoi kahdessa yrityksessä ja yksi yritys arvioi ulkomaalaisten asiakkaiden määrän kasvaneen. Sylvi Symposiumin keskittyessä Poleeniin ja koska suurin osa kävijöistä oli paikkakuntalaisia, ei paikallisten yrittäjien ole ollut helppo erottaa Sylvin kävijöitä muista asiakkaista, vaikka tapahtuman ansiosta ihmisiä olisikin ollut enemmän liikkeellä. Kaikista yrityksistä neljä koki tapahtuman vaikuttaneen jollain lailla yrityksen toimintaan (taulukko 3). Yritykset saivat muun muassa lisää näkyvyyttä ja imagoarvoa. Kolme yritystä neljästä oli tapahtuman yhteistyökumppaneita. Taulukko 3. Mitä vaikutuksia tapahtuma toi yritykselle. yritysten määrä Lisää näkyvyyttä 2 Imagoarvoa 2 Yhteistyökumppaneita 0 Jotain muuta arvoa Yritysyhteistyö tapahtuman kanssa Kyselyyn vastasi ainoastaan kolme Sylvi Symposiumin yhteistyökumppania. Tapahtuman ja yritysten välisiä yhteistyömuotoja olivat palveluiden tarjoaminen sekä tuote- tai muunlaisten lahjoitusten antaminen. Kaikki yhteistyökumppanit pitivät tärkeänä syynä yhteistyölle muun muassa alueen elinvoimaisuuden ja imagon parantamista tapahtuman avulla sekä näkyvyyden saamista yritykselle (taulukko 4). Taulukko 4. Syyt yhteistyöhön. yritysten määrä Kumppanuudesta on taloudellista hyötyä liiketoiminnalle 1 Yhteistyö antaa lisää näkyvyyttä yritykselle 3 Alueen elinvoimaisuuden ja imagon parantaminen tapahtuman avulla 3 Yrityksen imagon parantaminen tapahtuman avulla 1 Halu tukea kulttuuria yleisemmin 3 Henkilökohtainen syy 3 Niiltä yrityksiltä, jotka eivät olleet tapahtuman yhteistyökumppaneita, kysyttiin, onko yritystä pyydetty tapahtuman tukijaksi tai yhteistyökumppaniksi. Lisäksi selvitettiin, olisiko yritys kiinnostunut yhteistyöstä tapahtuman kanssa. Kyselyyn vastanneista yrityksistä yhtäkään ei oltu pyydetty tapahtuman yhteistyökumppaniksi. Yrityksistä kaksi ilmaisi olevansa mahdollisesti kiinnostunut yhteistyöstä jatkossa. Pieksämäkeläiset yritykset eivät myöskään tehneet keskinäistä yhteistyötä Sylvi Symposiumin aikana. 17

18 3.3 Hyödyt ja haitat Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia hyötyjä ja haittoja yritykset kokivat Sylvi Symposiumista aiheutuneen (taulukko 5). Vastaajat mainitsivat hyödyiksi erityisesti sen, että tapahtuman ansiosta paikkakunnalla oli enemmän ihmisiä liikkeellä ja paikkakunnan näkyvyys lisääntyi. Taulukko 5. Tapahtumasta aiheutuneet hyödyt. yritysten määrä Tapahtuman ansiosta paikkakunnalla on enemmän ihmisiä liikkeellä 10 Tapahtuman vierailijoita on saatu asiakkaiksi 4 Tapahtuman vaikutuksesta yrityksen tulos parani 0 Tapahtuman vaikutuksesta paikkakunnan näkyvyys lisääntyi 10 Tapahtuman vaikutuksesta yrityksen näkyvyys/tunnettuus lisääntyi 3 Tapahtuma antoi lisää kokemuksia ja valmiuksia 1 Yrittäjät eivät kokeneet tapahtumasta juuri ollenkaan haittoja; ainoastaan kahden yrityksen tapahtumaan kohdistuneet odotukset eivät toteutuneet. 3.4 Yritysten yleisiä mielipiteitä ja näkemyksiä Yrittäjiltä kysyttiin mielipiteitä ja näkemyksiä Sylvi Symposiumin paikallistaloudellisesta merkityksestä sekä imagovaikutuksista. Tapahtuman paikallistaloudellinen merkitys on yrittäjien mielestä melko vähäinen (kuva 15). Sylvi Symposiumin merkitys paikkakunnalle ei ole niinkään taloudellinen kuin kulttuurinen tai imagollinen. Tapahtumalla koetaan olevan jonkin verran merkitystä matkailuelinkeinolle, paikalliselle elinkeinoelämälle sekä paikkakunnan vetovoimaan, mutta ei niinkään työpaikkoihin. Myös tapahtuman ja yritysten välisen yhteistyön lisääminen nähdään yhtenä osaalueena, jota tulisi kehittää. 18

19 Tapahtumalla on merkitystä paikalliselle elinkeinoelämälle Tapahtumalla on merkitystä matkailuelinkeinolle Tapahtuma parantaa kaupungin kilpailukykyä Tapahtuma lisää paikkakunnan vetovoimaa Tapahtuma luo alueelle uusia työpaikkoja Tapahtuman ja yritysten välistä yhteistyötä tulisi jatkossa lisätä 1 1,5 Täysin samaa mieltä 2 2,5 3 3,5 4 Täysin eri mieltä Kuva 15. Tapahtuman paikallistaloudellinen merkitys. Tapahtumalla on yrittäjien mielestä jonkin verran vaikutusta paikkakunnan imagoon (kuva 16). Lisäksi tapahtuman nähdään jossain määrin luovan mielikuvaan kulttuurisesti vireästä alueesta. Tapahtuman vaikutus kaupungin vetovoimaan yleensä koetaan vähäisenä. Yrittäjät eivät usko, että Sylvi Symposiumi houkuttelisi matkailijoita kaupunkiin tapahtuma-ajan ulkopuolella. Yrittäjät ovat myös sitä mieltä, että tapahtuman kokoa olisi kasvatettava, jotta sillä olisi enemmän merkitystä kaupungin kehittämiselle. 19

20 Tapahtuma on parantanut paikkakunnan imagoa Tapahtuma on luonut mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta Tapahtuman ansiosta paikkakunnalla käy matkailijoita myös tapahtuma-ajan ulkopuolella Tapahtuman imagoa on hyödynnetty riittävästi paikkakunnan markkinoinnissa Tapahtuman kokoa olisi kasvatettava, jotta sillä olisi enemmän merkitystä kaupungin kehittämiselle Kuva 16. Imago ja ilmapiiri. 1 1,5 Täysin samaa mieltä 2 2,5 3 3,5 4 Täysin eri mieltä 20

21 4 PIEKSÄMÄEN PAIKALLISVÄESTÖKYSELY Sähköisellä lomakkeella toteutetulla paikallisväestökyselyllä selvitettiin pieksämäkeläisten mielipiteitä Sylvi Symposiumista. Paikallisia tiedotettiin tutkimuksesta julkaisemalla linkki kyselyyn kaupunkilaisten käyttämillä Pieksämäen kaupungin verkkosivuilla. Pieksämäen lehdessä oli tutkimusta koskeva uutinen ja lomakkeen internet-osoite. Lehdessä julkaistiin vielä tämän jälkeen ilmoitus, jossa oli tietoa tutkimuksesta ja siitä, kuinka siihen pääsee osallistumaan. Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 20 henkilöä. Paikallisväestökyselyn tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkia Pieksämäen asukkaita. Näin pienen aineiston perusteella ei ole mielekästä tehdä laajempia yleistyksiä, vaan vastausten on ajateltava edustavan näiden vastaajien henkilökohtaisia mielipiteitä ja näkemyksiä. 4.1 Vastaajien demografiset tiedot Vastaajista 75 % oli naisia. Puolet vastaajista oli vuotiaita (kuva 17). Seuraavaksi suurin ikäryhmä oli vuotiaat, joita vastanneiden joukossa oli reilu kolmannes. Kaksi kolmesta vastaajasta asui Pieksämäen seudulla. Viidenneksellä oli loma-asunto alueella ja 15 % vastaajista oli asunut Pieksämäen seudulla viimeisen viiden vuoden aikana. Reilu kolmannes vastaajista oli parisuhteessa eläviä vanhempia, joiden lapset olivat muuttaneet pois kotoa (kuva 18). Yksin asuvia oli neljännes vastaajista. Samoin neljännes vastaajista eli lapsiperheessä. Lapsettomassa parisuhteessa eläviä oli otoksesta 15 %. 50,0% 40,0% 30,0% 50,0% 20,0% 35,0% 10,0% 5,0% 5,0% 5,0% 0,0% alle 25v 25-35v 36-50v 51-65v yli 65v Kuva 17. Pieksämäen paikallisväestökyselyyn vastanneiden ikäjakauma. 21

22 40,0% 30,0% 20,0% 35,0% 25,0% 25,0% 10,0% 15,0% 0,0% Yksin asuva Parisuhde, ei lapsia Parisuhde, lapsia Kuva 18. Pieksämäen paikalliskyselyyn vastanneet perhetyypin mukaan. Parisuhde, lapset muuttaneet pois Koulutustaustan mukaan luokiteltuna vastaajista reilu kolmannes oli suorittanut korkeimpana tutkintonaan ylioppilastutkinnon (kuva 19). Akateemisen loppututkinnon oli hankkinut neljännes vastaajista samoin kuin opistotasoisen koulutuksen. Puolet vastaajista työskenteli työntekijätasolla (kuva 20). Joka viides vastaaja ilmoitti olevansa eläkkeellä. Vastaajista 15 % oli opiskelijoita. Joka kymmenes toimi ylempänä toimihenkilönä ja viisi prosenttia johtavassa asemassa. 22

23 25,0% 20,0% 15,0% 25,0% 25,0% 10,0% 20,0% 15,0% 5,0% 10,0% 5,0% 0,0% Peruskoulu tai keskikoulu Opisto Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkinto + ammattikoulu tai opisto Ammattikorkeakoulu Kuva 19. Pieksämäen paikallisväestökyselyyn vastanneet koulutuksen mukaan. Akateeminen loppututkinto 50,0% 40,0% 30,0% 50,0% 20,0% 10,0% 20,0% 15,0% 10,0% 5,0% 0,0% Johtavassa asemassa Ylempi toimihenkilö Muu työntekijä Eläkeläinen Opiskelija Kuva 20. Pieksämäen paikallisväestökyselyyn vastanneet aseman mukaan. 23

24 4.2 Suhtautuminen tapahtumaan Pieksämäen paikallisväestökyselyyn vastanneista kaikki olivat tietoisia Sylvi Symposiumi - tapahtumasta. Vastaajista kaksi kolmasosaa oli kiinnostunut tapahtumasta, neljännes ei ollut kiinnostunut ja joka kymmenes ei osannut ilmaista kantaansa. Viidennes vastaajista oli joskus osallistunut tapahtumaan. Aiemmin osallistuneet olivat olleet tapahtumassa keskimäärin 2,4 kertaa. Yleisimmin käyntejä oli yksi. Enimmillään osallistumiskertoja vastaajaa kohden oli seitsemän. Niistä vastaajista, jotka eivät olleet osallistuneet tapahtumaan, puolet kertoi osallistumattomuuden syyksi vapaa-ajan puutteen. Reilu kymmenesosa arveli, ettei kuulu tapahtuman kohderyhmään ja niin ikään reilu kymmenes ilmoitti, ettei tapahtuma kiinnosta heitä. Kuitenkin kaikki paitsi yksi vastaaja kertoivat tapahtuman edustaman taiteenlajin kiinnostavan heitä. Neljä viidestä vastaajasta myös harrasti kirjallisuutta. Kaikki paitsi yksi vastaaja, joka ei osannut ilmaista mielipidettään, olivat sitä mieltä, että Sylvi-symposiumi on järjestämisen arvoinen tapahtuma jatkossakin. Kysyttäessä, minkä tyyppisiä tapahtumia paikalliset asukkaat haluaisivat Pieksämäelle, enemmistöön asettuivat kirjallisuus-, teatteri- ja lastentapahtumat, joita kaikkia toivoi kolme neljäsosaa vastaajista (kuva 21). Kuvataidetapahtumat saivat seuraavaksi eniten kannatusta. Populaari- ja klassinen musiikki, liikunta sekä tanssi olivat omien tapahtumiensa arvoisia 60 prosentin mielestä. Perinnetapahtumia toivoi reilu puolet vastaajista. Muut tapahtumat saivat kannatusta tässä otoksessa viidenneksen verran. Niistä esimerkkeinä toivottiin hengellisiä ja käsityötapahtumia sekä marginaalimusiikkitapahtumia. Kirjallisuus 75 Populaarimusiikki 60 Klassinen musiikki 60 Kuvataide 70 Teatteri 75 Tanssi 60 Liikunta 60 Lasten tapahtuma 75 Perinne/kylätapahtumat (esim. kalamarkkinat) 55 Muu Kuva 21. Minkä tyyppisiä tapahtumia pieksämäkeläiset haluaisivat paikkakunnalle. 24

25 Paikallisväestö sai vastata kyselyssä väittämiin koskien Sylvi Symposiumin vaikutuksista alueen palveluihin ja elinkeinoelämään (kuva 22). Kyselyyn vastanneet olivat jossain määrin sitä mieltä, että muilta paikkakunnilta tuleva yleisö tuo tapahtuman aikana alueelle rahaa käyttämällä runsaasti paikallisia palveluita. Paikallisväestön mielestä tapahtuma myös tukee yritysten toimintaedellytyksiä Pieksämäellä ja sillä on jossain määrin merkitystä matkailuelinkeinolle. Tapahtumalla ei ole vastaajien mukaan vaikutuksia paikkakunnan ympärivuotisten palvelujen parantumiseen, eikä sen katsota nostavan paikallisten yritysten palvelujen tasoa. Tapahtuman kokoa olisi kasvatettava, jotta sen merkitys kaupungille kasvaisi. Kauppojen, kahviloiden ja muiden yritysten tuotevalikoima ei ole laajentunut tapahtuman ansiosta. Tapahtumalla ei arvella myöskään olevan vaikutusta siihen, että kauppojen tai ravintoloiden hinnat nousisivat kyseisenä ajankohtana. Vastaajien mielestä tapahtuman saama tukiraha kaupungilta ei vie rahaa pois paikkakuntalaisten muista palveluista. Tapahtuman ansiosta ympäristön siisteydestä ei pidetä normaalia parempaa huolta tapahtuman aikana. Tapahtuman aikana ei ole tavallista vaikeampaa löytää parkkipaikkaa, eikä tapahtuma aiheuta ylimääräistä roskaamista. Muilta paikkakunnilta tuleva yleisö käyttää runsaasti paikkakunnan palveluita tapahtuman aikana Tapahtuma tukee yritysten toimintaedellytyksiä Tapahtumalla on merkitystä matkailuelinkeinolle Kunnan tukiraha tapahtumalle vie rahaa pois paikkakuntalasten palveluista/muulta toiminnalta Tapahtuman kokoa olisi kasvatettava, jotta sillä olisi enemmän merkitystä kaupungin kehittämiselle Tapahtuma on parantanut paikallisten yritysten palvelun tasoa Kauppojen, kahviloiden ja muiden yritysten tuotevalikoima on laajentunut tapahtuman ansiosta Kauppojen ja ravintoloiden hinnat nousevat tapahtuman aikana 1 1,5 2 2,5 3 3,5 1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä 4 Kuva 22. Tapahtuman vaikutukset alueen palveluihin ja elinkeinoelämään Kyselyssä tarkasteltiin väittämien kautta myös Sylvi Symposiumin merkitystä Pieksämäen kaupungille (kuva 23). Paikkakuntalaisten mielestä tapahtuma on parantanut kaupungin imagoa ja luonut mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta. Tapahtuman katsotaan lisäävän paikkakunnan näkyvyyttä. Tapahtuman katsotaan jossain määrin lisäävän matkailijamääriä paikkakunnalla myös tapahtuma-ajan ulkopuolella. Tapahtuma luo jossain määrin harrastus- ja esiintymismahdollisuuksia alan nuorille harrastajille ja sen katsotaan myös vaikuttavan positiivisesti kaupunkilaisten oppimismahdollisuuksiin 25

26 ja lisäävän alan harrastamista paikkakunnalla. Paikalliset saavat tapahtuman kautta myös mahdollisuuden kokeilla uusia aktiviteetteja. Tapahtuma on parantanut paikkakunnan imagoa Tapahtuma on luonut mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta Tapahtuman ansiosta paikkakunnalla käy matkailijoita myös tapahtuma-ajan ulkopuolella Tapahtuma on julkisuusarvoltaan paikkakunnalle eräänlainen vuoden kohokohta Tapahtuman imagoa on hyödynnetty riittävästi paikkakunnan markkinoinnissa Tapahtuma on lisännyt paikkakunnan näkyvyyttä Tapahtumassa on riittävän monipuolisesti esillä paikallinen kulttuurinen/taiteellinen osaaminen Tapahtuma on kuntalaisten kannalta vain pienen kulttuurisesti/taiteellisesti aktiivisen väestönosan kiinnostuksen kohteena Tapahtuma on luonteeltaan pienimuotoinen ja siitä on tullut lähinnä oman paikkakunnan ja lähiympäristön asukkaiden jokavuotinen perinne Asukkaiden viihtyisyys ja harrastusmahdollisuudet: Paikkakunnan elämä on vilkkaampaa tapahtuman aikana Tapahtuma luo harrastus- ja esiintymismahdollisuuksia alan nuorille harrastajille paikkakunnalla Tapahtuma on luonut paikallisille mahdollisuuden kokeilla uusia aktiviteetteja Tapahtuma lisää paikallisten asukkaiden oppimismahdollisuuksia (kurssit, työpajat, uudet asiat jne.) Tapahtuma on lisännyt tapahtuman alan harrastamista paikkakunnalla Tapahtuman vuoksi paikkakunnan ympäristöstä ja yhteisistä alueista pidetään parempaa huolta Tapahtuman aikana on vaikea löytää parkkipaikkoja Tapahtuma lisää roskaantumista paikkakunnalla 1 1,5 2 2,5 3 3,5 1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä 4 Kuva 23. Tapahtuman merkitys paikkakunnalle. Kysyttäessä tapahtuman sosiaalisista vaikutuksista, vastaajat totesivat, että tapahtuma vaikuttaa positiivisesti sosiaalisten suhteiden hoitamiseen ja vahvistaa paikallisten yhteenkuuluvuuden tunnetta (kuva 24). Paikallisväestön näkemysten mukaan tapahtumalla on jokseenkin vahva paikallisyhteisöllinen merkitys ja se vahvistaa paikallisten kotiseututunnetta sekä sidosta kotipaikkakuntaan. Tapahtuma on jossain määrin tärkeä paikallisten asukkaiden identiteetille ja se on lisännyt paikallisten ylpeyttä omasta kaupungistaan. Tapahtuma mahdollistaa paikallisen osaamisen ja erityisyyden esiin nostamista ja lisää hiukan paikallisten vieraanvaraisuutta. Tapahtuman järjestäjät ottavat vastaajien mielestä jossain määrin tapahtumaa suunnitellessaan erityisryhmät huomioon. 26

27 Poleeni on tapahtumapaikkana kaupunkilaisille helposti lähestyttävä. Paikallisten asukkaiden mielestä tapahtuma korostaa hyviä arvoja ja moraalia sekä edistävän kirjallisuuden harrastamista Suomessa. Tapahtuma lisää mielenkiintoani tapahtuman kulttuurialaa kohtaan Tapahtumalla on merkity stä sosiaalisten suhteiden hoitamisen kannalta, ts. tapahtumaan mennään tapaamaan ystäviä ja tuttavia Tapahtumalla on vahva paikallisyhteisöllinen merkitys (esim. yhteisen tekemisen meininki) Tapahtuma on vahvistanut kuntalaisten kotiseututunnetta tai sidosta paikkakuntaan Tapahtuma on lisännyt paikallisten asukkaiden ylpeyttä omasta paikkakunnasta Tapahtuma on tärkeä paikallisten asukkaiden identiteetille Tapahtuma antaa mahdollisuuden nostaa esille paikallisen osaamisen sekä paikkakunnan erityisyyden Tapahtuma lisää paikallisten asukkaiden vieraanvaraisuutta Tapahtuma on huomioinut toiminnassaan erityisryhmät (liikuntarajoitteiset, vanhukset, kuulo- ja näkövammaiset jne.) Tapahtuman pääpaikka on paikkakuntalaisille tuttu ja helposti lähestyttävä Tapahtuma korostaa hyviä arvoja ja moraalia Tapahtuma edistää tapahtuman taidealan harrastamista Suomessa 1 1,5 2 2,5 3 3,5 1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä 4 Kuva 24. Tapahtuman sosiaaliset vaikutukset. 27

28 5 YHTEENVETO Sylvi Symposiumin tyypillinen kävijä on eläkkeellä oleva, yli 56-vuotias, korkeasti koulutettu pieksämäkeläinen nainen, joka asuu yksin tai elää parisuhteessa ilman lapsia. Hän harrastaa paljon kulttuuria ja käy kulttuuritilaisuuksissa muutenkin kuin kirjallisuuden osalta. Tutkimuksen mukaan Sylvi Symposiumilla on jokseenkin vakiintunut, mutta iäkäs kävijäkunta. Yli puolet kävijöistä on osallistunut tapahtumaan ennen ja tehnyt päätöksen osallistua tapahtumaan jo useita kuukausia ennen tapahtumaa. Vakiintunut kävijäkunta on tapahtuman selviämisen kannalta hyvä asia. Sylvi Symposiumin tapauksessa tapahtuman yleisö on kuitenkin melko iäkästä ja joidenkin vuosien päästä voidaan törmätä ongelmaan, jossa liian pieni vaihtuvuus vähentää tapahtuman kävijämääriä luonnollisen poistuman kautta. Tästä syystä tapahtuman tulisi pyrkiä houkuttelemaan uusia kävijöitä esimerkiksi ohjelmistoa laajentamalla. Suurin osa kävijöistä tulee tapahtumaan pääasiassa sen ohjelman, sisällön tai tietyn kirjailijan vuoksi. Sylvi Symposiumiin osallistumiseen oli - yhtenä ainoista tutkimukseen osallistuneista tapahtumista - myös paikkakuntalaisuudella merkitystä. Tämä kertookin siitä, että tapahtuma profiloituu hyvin vahvasti kirjallisuudesta kiinnostuneiden pieksämäkeläisten kohtaamispaikaksi. Tapahtumalla ei tällä hetkellä olekaan suurta matkailullista vetovoimaa muuten kuin pienen kirjallisuudesta kiinnostuneen piirin sisällä. Näin ollen tapahtuman aikaansaamat matkailijamäärät ovat pieniä, jolloin tapahtumalla ei myöskään juuri ole taloudellista vaikuttavuutta Pieksämäelle matkailutulon muodossa. Suomen kirjallisuuspiireistä voisikin tulevaisuudessa saada uusia kävijöitä tapahtumaan tekemällä esimerkiksi markkinointiyhteistyötä toisen savolaisen kirjallisuustapahtuman kanssa. Yrityskyselyissä tuli ilmi, ettei Sylvi Symposiumilla ole suuressa määrin taloudellista merkitystä yrityksille. Yritykset kokevat, että tapahtuma ei vaikuta heidän liikevaihtoonsa tai asiakasmääriinsä. Muutamat yritykset kuitenkin mainitsivat saaneensa tapahtuman avulla jonkin verran lisää näkyvyyttä. Paikkakunnan asukkailla sen sijaan on hiukan positiivisempi näkemys tapahtuman taloudellisista vaikutuksista. He arvioivat tapahtuman vaikutukset matkailuelinkeinolle ja yritysten toiminnalle todellista tilannetta suuremmaksi. Sekä yrittäjät että paikallisväestö kuitenkin kokivat, että tapahtuman näkyvyyttä ja kokoa olisi vielä kasvatettava, jotta sillä olisi todellista taloudellista vaikutusta Pieksämäelle. Tapahtuman menestystä ei voida mitata vain taloudellisten tulosten valossa, vaan puntariin on nostettava myös muita tekijöitä tapahtuman vaikuttavuutta tarkasteltaessa. Sylvi Symposiumin merkitys pohjautuukin taloudellisia vaikutuksia enemmän sosiokulttuurisiin vaikutuksiin. Sidosryhmien mielestä Sylvi Symposiumilla on jossain määrin sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä paikkakunnalle. Sylvi Symposiumi on luotu 2000-luvun alussa kumoamaan paikkakunnan Suomen ikävin paikkakunta -imagoa. Tämä ajatus on iskostunut melko hyvin ainakin paikkakuntalaisten mieliin. Sylvi Symposiumin ei nähdä lisäävän paikkakunnan vetovoimaa, mutta sen sijaan sen koetaan parantavan Pieksämäen imagoa ja jossain määrin luovan kuvaa Pieksämäestä kulttuurisesti vireänä alueena. Sen myös koetaan vilkastuttavan paikkakunnan elämää ja luovan jossain määrin uusia harrastus- ja oppimismahdollisuuksia paikkakuntalaisille. Positiivista tapahtumassa on myös se, että Vanhan Pappilan miljöö on otettu aiempaa laajempaan käyttöön. Loppujen lopuksi monille Sylvi Symposiumi on kuitenkin vielä melko tuntematon tapahtuma. Sidosryhmät kokivat, että tiedotus tapahtumasta on ollut melko näkymätöntä, ja että tapahtumaa ei ole vielä hyödynnetty riittävästi paikkakunnan markkinoinnissa. Monen toiveissa olikin, että tapahtuman kokoa kasvatettaisiin ja sen markkinointia tehostettaisiin, jotta paikkakunnalle saataisiin lisää näkyvyyttä ja matkailijoita. Tämä voi myös olla toistaiseksi pienimuotoisen tapahtuman selviämisen edellytys. Sylvi Symposiumin tulisi pyrkiä tulevaisuudessa houkuttelemaan tapahtumalle uusia ja nuorempia kävijöitä, jotta yleisöpohjaa saataisiin entisestään laajennettua. 28

29 LIITE 1. ESS VAIKUTTAA -HANKKEESEEN OSALLISTUNEET TAPAHTUMAT Etelä-Savo: Ballet Mikkeli Joroisten Musiikkipäivät Kangasniemen Musiikkiviikot Old Timer s Basketball Tournament (Savonlinna) Panimoklubi, Panimoravintola Huvila (Savonlinna) Sylvi Symposiumi (Pieksämäki) Pohjois-Savo: ANTI Contemporary Art Festival (Kuopio) Kirjakantti (Kuopio) Vekara-Varkaus Pohjois-Karjala: Ilosaarirock (Joensuu) Lieksan Vaskiviikko Kainuu: Kajaanin Runoviikko 29

30 LIITE 2. YLEISÖPALAUTE, SYLVI SYMPOSIUMI 2007 (lomakkeen kohta: muuta kommentoitavaa) Positiivinen palaute Hyvää jatkoa! Ilkan 'sisääntulo' oli kiva! Erittäin mielenkiintoinen aihe ja esiintyjät. Kiitokset Iki Sepälle ym. Sylvi Symposiumin järjestäjille upeista ohjelmista! Kyllikki Villan osuus oli hyvä! Tämä tapahtuma on yleensä parasta Pieksämäellä. Tulin kuuntelemaan Kyllikki Villan luentoa, kuuntelin 1. päivän kaikki tosi mielenkiintoiset, hyvien puhujien luennot. Tulin myös toiseksi päiväksi, joka ei kuulunut suunnitelmiin. Onnistuneet järjestelyt, luennoitsijat, puheenjohtajat ja koko ilmapiiri. Kiitos ja onnea. Kiitos Ilkka Sepälle, joka AINA jaksaa! Kiitos myös kiinnostaville esiintyjille. Sylvi Symposiumit ovat hyvä tapa parantaa Pieksämäen imagoa. Tämän vuoden aiheet ja luennoitsijat todella mielenkiintoisia ja ajankohtaisia (Carl von Linne 300 v.) Ilkka Paateron esitys oli erinomaisen sisällyksekäs. Muutamilta muilta esiintyjiltä olisi odottanut hieman paremmin suunniteltua esitystä, jollaisiin heidän teoksissaan olisi ollut hyvät ainekset. Kaksi seminaaria päällekkäin - vaikea päättää kumpaa seuraisi, molemmat kiintoisia. Haluan että tapahtumat jatkuvat Pieksämäellä. Aion kertoa myös ystäville, tutuille hyvästä kulttuuritapahtumasta. Katsotaan mitä tuleman pitää Kritiikki ja kehittämisehdotukset Sylvin muistomerkille eläviä kukkia - ainakin juhlien aikaan! Poleeni nimeä ei löydy talon yhteydestä, ajoin harhaan ja etsin taloa. Mukana voisi olla pieniä teatteriesityksiä. Kirjojen lukemista (otteita). Syy osallistumiseen: Kyllikki Villa. Valitettavasti luulin ens. puheenvuoron (IP) olevan vain lyhyt johdattelu aiheeseen. Ulko-ovi liian raskas. Kyllikki Villan esitys oli liian lyhyt. Olisiko ollut parempi haastatella Villaa. Ruokatauko ei ilmennyt ohjelmasta. Lehtipuu kertoi kaikista matkoistaan liian kauan. Karjalan kylät jäivät aivan sivuasiaksi, vaikka osa yleisöä odotti sitä eniten. Tarkemmat kellonajat eri luennoille. Tieto ruokatauon kestosta. Kyllikki Villan esitys oli mielestäni liian lyhyt. Odotin enemmän hänen kertomista matkoista, paikoista ja erilaisista elämyksistä. Odotus oli enemmän kuin lyhyeksi jäänyt anti. 30

31 LIITE 3. YRITTÄJIEN PALAUTE TAPAHTUMASTA (lomakkeen kohta: muuta kommentoitavaa) Ilmoitetut aikataulut ohjelmasta olivat epätarkkoja ja ohjelmat poikkesivat ilmoitetusta (erilaisia aikatauluja ilmoitettu) -kaupallisesti täysin merkityksetön tapahtuma - imagotapahtuma - "tavallinen Taavi" tuskin huomasi tapahtumaa Anteeksi! Olen ulkomaalainen ja en ole perehtynyt ollenkaan, tapahtumaan, mistä on kysely. Olen sitä mieltä että kulttuuri ja kulttuuritapahtumia pitää olla ja pitää tehdä yhteistyötä. Kaupassamme en osannut erottaa symposium-kävijöitä; onko heillä yleensä aikaa kierrellä muualla kuin tapahtumaan liittyen? Valtakunnallisesti näkyvä tapahtuma ja tervetullut Pieksämäelle, jospa sieltä aina joku "siivu" jää meillekin. Kiitos järjestäjille. 31