SELVITYS LIEKSAN VASKIVIIKON ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA

Transkriptio

1 SELVITYS LIEKSAN VASKIVIIKON ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA ESS vaikuttaa tapahtumien vaikutusten arviointihanke Joensuun yliopisto Joulukuu 2007

2 Joensuun yliopisto PL Joensuu vaihde (013) ESS vaikuttaa -tutkimuksesta vastanneet: Jenni Mikkonen ja Katja Ristolainen Kansi: Saara Kiviluoto ja Benjamin Techen

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LIEKSAN VASKIVIIKON YLEISÖ Yleisön demografiset tiedot Tapahtumaan osallistuminen Tapahtumaan osallistuneet ulkopaikkakuntalaiset Lieksan Vaskiviikon taloudelliset vaikutukset kävijöiden rahankulutuksen mukaan YRITYSKYSELY Tapahtuman vaikutus yrityksen liiketoimintaan Tapahtuman vaikutukset yrityksen muuhun toimintaan Yritysyhteistyö tapahtuman kanssa Hyödyt ja haitat Yrittäjien yleisiä mielipiteitä ja näkemyksiä tapahtumasta LIEKSAN PAIKALLISVÄESTÖKYSELY Vastaajien demografiset tiedot Suhtautuminen tapahtumaan YHTEENVETO...33 LIITTEET

4 1 JOHDANTO Itä-Suomen tapahtumat vetävät kesäisin ja syksyisin matkailijoita alueelle; väkimäärä lisääntyykin monilla paikkakunnilla festivaaliaikaan. Alueella liikkuvalla ihmismäärällä ei voi olla olematta erilaisia sekä hyviä että huonoja vaikutuksia sekä tapahtumajärjestäjien että eri sidosryhmien toimintaan (esim. paikallisväestö ja yrittäjät). ESS vaikuttaa, tapahtumien vaikutusten arviointihanke on yksivuotinen tutkimushanke, jota hallinnoi Joensuun yliopisto ja sen osarahoittajina toimivat Itä-Suomen lääninhallitus ja Euroopan sosiaalirahasto. Projektin tavoitteena on ollut tutkia 10 itäsuomalaisten kulttuuritapahtuman taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Kulttuuritapahtumien rinnalle verrokkitapahtumiksi nostettiin yksi liikuntatapahtuma sekä yksi majoitus- ja ravitsemusyrityksen järjestämä kesäkonserttien sarja (markkinapohjainen tapahtuma). Hankkeen tutkimus jakaantui kolmeen osa-alueeseen: 1. Tapahtumajärjestäjien teemahaastatteluihin ja lomakekyselyihin 2. Yleisökyselyihin 3. Sidosryhmäkyselyihin - Yrityskyselyt - Paikallisväestökyselyt - Kunnallisille päättäjille suunnatut kyselyt Tapahtumajärjestäjien haastatteluilla selvitettiin tapahtumajärjestäjien näkemyksiä etenkin tapahtumansa sosiokulttuurisista vaikutuksista, mutta myös yhteistyökumppaneista ja talouden hoidosta. Tapahtumajärjestäjille suunnatuilla kyselyillä puolestaan selvitettiin tarkemmin tapahtuman talouden tilaa, työntekijämääriä, budjettia, menoja ja tuloja sekä tapahtumajärjestäjien näkemyksiä tapahtumansa sosiokulttuurista vaikutuksista. Yleisötutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tapahtumakävijöiden profiileja, harrastuksia, tapahtumaan osallistumisen motiiveja, tapahtumakäyttäytymistä, rahankäyttöä tapahtumassa ja tapahtumapaikkakunnalla sekä tapahtumien markkina-alueita eli matkailijoiden lähtöalueita. Yleisökyselyssä painotettiin erityisesti tapahtuman taloudellisia vaikutuksia. Myös yrityskyselyssä painotettiin tapahtuman taloudellisia vaikutuksia, mutta kyselyllä selvitettiin lyhyesti myös yritysten näkemyksiä siitä, millaisia sosiokulttuurisia vaikutuksia tapahtumalla on paikkakuntaan. Paikallisväestökyselyssä painotettiin tapahtuman sosiokulttuurisia vaikutuksia. Paikallisväestöltä kysyttiin paikallistaloudellisten ja imagovaikutusten lisäksi mielipiteitä tapahtuman vaikutuksista paikallisuuteen, asukkaiden viihtyisyyteen ja harrastusmahdollisuuksiin, paikallisten yhteenkuuluvuuteen sekä ympäristöön. Kunnallisilta päättäjiltä puolestaan tiedusteltiin tapahtuman aluetaloudellisia ja sosiokulttuurisia vaikutuksia. Tutkimus toteutettiin saman kaavan mukaan kaikissa kahdessatoista itäsuomalaisessa tapahtumassa. Lomakkeisiin tehtiin ainoastaan pieniä muutoksia tapahtumakohtaisesti, jotta tulosten vertailtavuus säilyisi. Aineisto kerättiin pääasiassa sähköisillä lomakkeilla yleisötutkimusaineistoa lukuun ottamatta, jolloin aineisto saatiin helposti suoraan analysoitavaan muotoon. Aineistot analysoitiin SPSS -tilastoohjelmalla. Lieksan Vaskiviikko on yksi kahdestatoista ESS vaikuttaa -hankkeen tutkimuksen kohteena olleista tapahtumista (ks. liite 1). Seuraavassa esitellään Vaskiviikon yleisötutkimuksen, yrityskyselyn sekä paikallisväestökyselyn tuloksia. Päättäjien näkemyksiä ei raportoitu erikseen, sillä vastaajia oli vain muutama. Päättäjien mielipiteet on kuitenkin huomioitu yhteenvedossa, jossa eri sidosryhmien näkemyksiä verrataan toisiinsa. 4

5 2 LIEKSAN VASKIVIIKON YLEISÖ Lieksan Vaskiviikko järjestettiin kesällä 2007 ( ) jo 27. kerran. Vaskiviikon yleisökysely toteutettiin Aineisto kerättiin paperilomakkeilla tapahtuman tilaisuuksien yhteydessä. Aineistoa kerättiin pääasiassa maksullisissa konserteissa, mutta myös muutamissa ilmaisissa pihasoitoissa. Kaiken kaikkiaan kyselyyn saatiin 253 vastausta. 2.1 Yleisön demografiset tiedot Lieksan Vaskiviikon kävijöistä 66,7 % oli naisia ja 33,3 % miehiä (n=253). Tämä ei välttämättä ole aivan todellinen sukupuolten jakauma kävijöiden joukossa, sillä usein miehet antoivat lomakkeen puolisolleen täytettäväksi. Kuitenkin suurin osa tapahtuman kävijöistä oli naisia. Iältään lähes puolet kävijöistä oli vuotiaita (41,2 %) ja keski-ikä kävijöillä oli 55 vuotta (kuva 1). Vain viidennes (22,2 %) kävijöistä oli 40-vuotiaita tai sitä nuorempia. Suurin osa vastaajista eli parisuhteessa ilman lapsia (44,6 %) (kuva 2). Valtaosa oli korkeasti koulutettuja, mutta lähes yhtä suuri osa kävijöistä oli saanut ammatillisen koulutuksen (kuva 3). Asemaltaan suurin osa kävijöistä oli eläkeläisiä tai toimihenkilöitä (kuva 4) Prosenttia ,2% 29,2% 10 11,2% 12,0% 6,4% 0 25 v. tai vähemmän v v. Kuva 1. Lieksan Vaskiviikon kävijät iän mukaan v. yli 70 v. 5

6 40 30 Prosenttia 20 31,6% 26,9% 10 19,0% 13,0% 0 Yksin Asuva Parisuhde, ei lapsia Parisuhde, lapsia Kuva 2. Lieksan Vaskiviikon kävijät perhetyypin mukaan. Parisuhde, lapset muuttaneet pois 3,6% Yksinhuoltaja 5,9% Muu Prosenttia 27,4% 10 17,1% 12,7% 11,1% 7,9% 12,3% 8,7% 0 2,8% Muu Akateeminen loppututkinto Ammattikorkeakoulu Ylioppilastutkinto + ammattikoulu tai opisto Ylioppilastutkinto Opisto Ammattikoulu tai vastaava Peruskoulu tai keskikoulu Kuva 3. Lieksan Vaskiviikon kävijät koulutuksen mukaan. 6

7 30 20 Prosenttia 28,3% 29,1% 10 13,5% 12,3% 8,2% 0 Johtavassa asemassa Toimihenkilö Muu työntekijä 4,5% Yrittäjä Eläkeläinen 2,5% Työtön Opiskelija 1,6% Muu Kuva 4. Lieksan Vaskiviikon kävijät aseman mukaan. Vaskiviikon kävijöistä lähes kaksi kolmasosaa (62,5 %) tuli tapahtumaan Lieksan ulkopuolelta. Noin yksi kolmasosa (37,5 %) kävijöistä oli paikkakuntalaisia. Suurin osa ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä oli kotoisin Uudenmaan maakunnasta (30,7 %) sekä Lieksan lähialueilta Pohjois-Karjalasta (17,6 %) ja Pohjois-Savosta (9,8 %). Muiden maakuntien asukkaita oli maakunnasta riippuen 1-7 %. Tutkimukseen vastasi lisäksi kaksi ulkomaalaista ja viisi ulkomailla asuvaa suomalaista. Kuvassa 5 on esitetty ulkopaikkakuntalaiset kävijät lääneittäin. Vaskiviikon kävijöistä 17 % tuli päiväkäyntivyöhykkeeltä (0 100 km), 36,6 % viikonloppuvyöhykkeeltä ( km) ja 46,4 % lomavyöhykkeeltä (yli 400 km). Tapahtuma näyttää siis houkuttelevan kävijöitä hyvinkin pitkien matkojen takaa Prosenttia ,8% 30,7% 10 19,0% 0 Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Kuva 5. Lieksan Vaskiviikon ulkopaikkakuntalaiset kävijät lääneittäin. 4,6% Oulun lääni 7

8 Suurella osalla kävijöistä oli vahva kulttuurin harrastamisen tausta. Useimmat tapahtuman kävijöistä harrastivat itse jotakin taiteenlajia (laulu, soitto, tanssi, maalaaminen jne.) joko säännöllisesti, ammattimaisesti tai opintojen vuoksi (36,7 %). Kävijöistä 18,9 % harrasti jotakin taiteenlajia silloin tällöin, 13,7 % oli harrastanut aiemmin ja 30 % ei koskaan ollut itse harrastanut mitään taiteenlajia. Lieksan Vaskiviikon kävijät olivat varsinaisia kulttuurin heavy usereita. Vajaa 70 % kävijöistä oli käynyt kulttuuritilaisuuksissa (teatteri, museot, taidenäyttelyt, konsertit jne.) yli 5 kertaa viimeisen 12 kuukauden aikana (kuva 6) Prosenttia 20 30,8% 10 19,0% 25,7% 22,1% 0 0,8% En kertaakaan 1,6% Kerran 2-5 kertaa 6-9 kertaa kertaa 20 kertaa tai useammin Kuva 6. Tapahtuman kävijöiden kulttuuritilaisuuksissa käynti viimeisten 12 kuukauden aikana. 2.2 Tapahtumaan osallistuminen Kyselyyn vastanneista Lieksan Vaskiviikon kävijöistä 86,7 % oli tapahtumassa vapaa-ajallaan yleisönä. Työnsä puolesta/edustamassa yleisönä oli 5,8 %, talkoolaisena 3,8 % ja esiintyjänä 3,8 % kyselyyn vastanneista kävijöistä. Tapahtumassa liikkui paljon myös Lieksan Vaskiviikon musiikkikurssien oppilaita. Heille ei ollut lomakkeessa omaa kohtaa, joten moni heitä varmasti vastasi näin ollen olevansa tapahtumassa esiintyjänä. Tietoa tapahtumasta kävijät olivat saaneet pääasiassa omien aiempien osallistumisten kautta (kuva 7). Tietoa oli saatu myös esitteestä, ystäviltä/tuttavilta sekä paikallislehden mainoksista. Reilut puolet kävijöistä oli tehnyt päätöksen osallistua tapahtumaan hyvissä ajoin; 24,3 % kävijöistä oli päättänyt useita kuukausia ennen tapahtumaa osallistua Vaskiviikolle. Kävijöistä 32,1 % oli tehnyt osallistumispäätöksen jo vuosi sitten / edellisenä vuonna tapahtumaan osallistuessaan (kuva 8). Kävijöistä vain 16,1 % oli tapahtumassa ensimmäistä kertaa. Peräti 83,9 % kävijöistä oli osallistunut tapahtumaan aiemminkin. Useamman vuoden kävijöistä suurin osa oli osallistunut tapahtumaan 2-9 kertaa, mutta lähes puolet heistä oli osallistunut tapahtumaan vielä useammin (kuva 9). Lieksan Vaskiviikolla näyttäisi tutkimuksen valossa olevan melko uskollinen asiakaskunta. Tämän positiivisen asian kääntöpuolena on se, että tapahtumakävijöiden keski-ikä on melko korkea ja yleisön vaihtuvuus pientä. Vaskiviikon tulevaisuuden haasteena tuleekin olemaan uuden kävijäsukupolven houkutteleminen tapahtumaan. 8

9 Aiemman osallistumisen kautta Esitteestä Ystäviltä/tuttavilta Paikallislehden mainoksesta Internetistä Lehtiartikkelista Muusta lähteestä Puskaradiosta Radio-/televisiomainoksesta Radio-/televisio-ohjelmasta Ulkomainoksesta 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Prosenttia Kuva 7. Tapahtuman tietolähteet (prosentit suhteessa mainintojen määrään, yht. 100 %) Prosenttia 20 32,1% 10 24,3% 11,9% 10,3% 9,9% 11,5% 0 Samana päivänä 1-3 päivää aiemmin Korkeintaan viikkoa aiemmin Kuva 8. Päätöksenteko tapahtumaan osallistumisesta. Korkeintaan kuukautta aiemmin Useita kuukausia aiemmin Vuosi sitten/osallistuessani tapahtumaan viime vuonna 9

10 40 35 Prosenttia ,5% 20 26,1% 15 21,0% 2-4 kertaa 5-9 kertaa kertaa 17,4% 20 kertaa tai useammin Kuva 9. Kävijöiden osallistuminen tapahtumaan aiemmin (kertaa) niiden osalta, jotka ovat osallistuneet tapahtumaan ainakin kerran aiemmin. Suurin osa Lieksan Vaskiviikon kävijöistä tuli tapahtumaan puolisonsa seurassa tai ystäviensä kanssa (kuva 10). Tapahtumaan osallistuttiin usein myös yksin tai perheen kanssa. Suurin osa tapahtuman kävijöistä oli maksanut lippunsa itse tai joku perheestä oli maksanut lipun (76,6 %). Kävijöistä 3,8 prosentille lipun oli lahjoittanut ystävä tai perheenjäsen, 1,7 prosentille oma työnantaja, 0,8 prosentille yhteistyöyritys ja 5 prosentille lipun oli kustantanut jokin muu taho. Kävijöistä 7,9 % oli maksanut lippunsa osittain itse jonkin muun tahon maksaessa osan ja 4,2 % kävijöistä osallistui ainoastaan ilmaistilaisuuksiin. Suurin osa aikoi osallistua tapahtumaan yhtenä päivänä (17,1 %), kahtena päivänä (14,5 %) tai kolmena päivänä (18,9 %) (keskimäärin kolmena päivänä) ja 1-6 tilaisuuteen (81 %) (keskimäärin neljään tilaisuuteen). Tapahtumalla oli kuitenkin paljon myös sellaisia kävijöitä, jotka osallistuivat tapahtumaan vielä useampana päivänä ja vieläkin useampaan tilaisuuteen. Kyselyn vastaajista 10 % osallistui Lieksan Vaskiviikon musiikkikursseille. Puoliso Ystävät Yksin Perhe Ryhmä Muu seura Työkaverit/yhdistys 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Prosenttia Kuva 10. Seura tapahtumaan osallistuttaessa (prosentit suhteessa mainintojen määrään, yht. 100 %). 10

11 Lieksan Vaskiviikon kävijät pitivät ehdottomasti tärkeimpänä syynä osallistumiselleen tapahtuman ohjelmaa ja sisältöä (kuva 11). Monia houkutteli tapahtumaan myös aiemmat mukavat kokemukset tapahtumasta sekä tapahtuman hyvä ilmapiiri. Lähes kaikki kävijät olivat joko erittäin tyytyväisiä (30,3 %) tai tyytyväisiä (62,7 %) Lieksan Vaskiviikkoon kokonaisuudessaan. Vastaajista 3,3 % oli hiukan pettynyt tapahtumaan. Erittäin pettyneitä oli vain 0,4 % ja 3,3 % vastaajista ei osannut ilmaista kantaansa. Yli kaksi kolmasosaa kävijöistä (72 %) aikookin osallistua tapahtumaan myös ensi vuonna ja ainoastaan 2,5 % kävijöistä oli varmoja, etteivät aio osallistua tapahtumaan vuonna Loput vastaajista (25,5 %) eivät vielä osanneet sanoa, osallistuvatko Vaskiviikolle ensi vuonnakin. Tapahtuman ohjelma/sisältö Olen osallistunut aiemmin ja on ollut mukavaa Tapahtuman ilmapiiri Halu rentoutua Yhdessäolo perheen/ystävien kanssa Asun paikkakunnalla/olen asunut paikkakunnalla/minulla on juuret paikkakunnalla Halu kannattaa tapahtumaa Vaihtelua arkeen ja rutiineihin Halu kokea jotakin uutta ja kiinnostavaa Yhdessäolo samanhenkisten kanssa Tietty esiintyjä Tapahtumassa on paljon erilaista tekemistä ja nähtävää Halu oppia uutta/kehittyä ammatillisesti Tapahtuma on tärkeä identiteetilleni Osallistuminen kohottaa statustani Kuva 11. Lieksan Vaskiviikolle osallistumisen syyt. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Paljon merkitystä Jonkin verran merkitystä Vähän merkitystä Ei lainkaan merkitystä En osaa sanoa 2.3 Tapahtumaan osallistuneet ulkopaikkakuntalaiset Kyselyyn vastanneesta 253 kävijästä 158 (62,5 %) oli ulkopaikkakuntalaisia. Ulkopaikkakuntaisista kävijöistä 24,7 % oli joskus asunut Lieksassa tai heillä oli juuret paikkakunnalla. Vastaajista 17,8 % oli Lieksassa kesämökki tai kakkosasunto. 11

12 Suurin osa matkailijoista saapui paikkakunnalle henkilöautolla (79,6 %), mutta moni tuli Lieksaan myös junalla (12,2 %). Reittiliikenteen linja-autolla saapui 1,4 %, tilausbussilla 3,4 % ja muulla kulkuneuvolla 3,4 % ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä. Kävijät tulivat paikkakunnalle pääasiassa yli 400 kilometrin (46,4 %) tai kilometrin (36,6 %) säteeltä. Vaskiviikolla vaikuttaisikin tämän tiedon valossa olevan melko laaja markkina-alue. Suurin osa ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä oli kotoisin Uudenmaan maakunnasta (30,7 %), Pohjois-Karjalasta (17,6 %) tai Pohjois-Savosta (9,8 %). Keskimäärin kävijät saapuivat Lieksaan 350 kilometrin päästä. Reilulle 70 prosentille ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä Lieksa oli matkan pääkohde/määränpää (yöpyivät paikkakunnalla) (kuva 12). Noin viidennekselle (19,7 %) Lieksa oli vain päiväkäyntikohde ja 10 prosentille osa kiertomatkaa. Lähes kaikki ulkopaikkakuntalaiset (79,6 %) tapahtuman kävijät olivat tapahtumassa lomalla tai viettämässä vapaa-aikaa. Työmatkalla tapahtumassa oli 5,4 %, yhdistetyllä työ- ja lomamatkalla 6,1 % sekä muusta syystä 8,8 % ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä Prosenttia 40 70,1% 20 19,7% 0 pääkohde, matkan määränpää (yövyn paikkakunnalla) päiväkäyntikohde Kuva 12. Lieksa on ulkopaikkakuntalaisille matkan 10,2% osa kiertomatkaa Suurimmalle osalle matkailijoista tapahtuma oli joko pääsyy tulla paikkakunnalle tai sillä oli paljon merkitystä matkapäätöksen tekemisessä (kuva 13). Vain 4,7 % prosentille kävijöistä tapahtumalla ei ollut lainkaan merkitystä seudulle tulemiselle. Lieksan Vaskiviikko näyttäisikin olevan merkittävä vetovoimatekijä Lieksalle; tapahtumaan saapuu paljon ulkopaikkakuntalaisia, jotka eivät ilman tapahtumaa luultavasti olisi tulleet paikkakunnalle. 12

13 Prosenttia 30 54,7% Paikkakunnalle matkustamisen tärkein syy on tapahtumaan osallistuminen 16,7% Paljon merkitystä 11,3% Jonkin verran merkitystä Kuva 13. Tapahtuman merkitys Lieksaan matkustamiselle. 12,7% Vain vähän merkitystä/olen paikkakunnalla pääasiassa muista syistä 4,7% Ei lainkaan merkitystä/olen paikkakunnalla täysin muista syistä Ulkopaikkakuntalaisista tapahtumakävijöistä vajaalle neljännekselle Lieksa oli päiväkäyntikohde (kuva 14). Loput matkailijat yöpyivät paikkakunnalla. Useimmat ulkopaikkakuntalaiset majoittuivat Vaskiviikon aikana sukulaisten tai tuttavien luona. Muiden majoitusmuotojen kesken matkailijat jakautuivat hyvin tasaisesti. Syy majoitusmuotojen tasaiseen jakautumiseen on varmasti ainakin osittain Lieksan haasteellinen majoitustilanne; majoituskapasiteetti ei riitä majoittamaan kaikkia tapahtumakävijöitä. Tämä oli nähtävissä myös tutkimuksen tuloksissa; noin 10 % ulkopaikkakuntalaisista Lieksan Vaskiviikon kävijöistä yöpyi tapahtumavierailunsa aikana Lieksan lähiseudulla, esimerkiksi Nurmeksessa tai Joensuussa. Ulkopaikkakuntalaiset majoittuvat tapahtumakävijät viipyivät Lieksassa tapahtumakäyntiin liittyen keskimäärin kuusi yötä Prosenttia 24,5% 10 17,7% 10,9% 12,9% 13,6% 12,9% 0 En vietä yötä Lieksassa Hotellissa, motellissa tai kesähotellissa Lomakylässä tai vuokramökissä 6,1% Asuntoautossa, -vaunussa tai leirintäalueella 13 Muussa maksullisessa majoituksessa Omalla lomaasunnolla Kuva 14. Ulkopaikkakuntalaisten majoittuminen Lieksassa (n=136). Sukulaisten tai tuttavien luona 1,4% Muussa majoituksessa

14 Vaikka Vaskiviikko olikin usealle matkailijalle pääsyy tulla Lieksaan, niin useat ulkopaikkakuntalaiset viettivät aikaansa Lieksassa myös tapahtuman ulkopuolella pitkän viipymänsä ansiosta. Monet tapasivat tapahtumamatkansa ohessa ystäviään tai sukulaisiaan, kävivät ostoksilla ja ravintoloissa tai tutustuivat paikkakunnan muuhun kulttuuritarjontaan (kuva 15). Lieksan Vaskiviikko näyttäisi omalta osaltaan vaikuttavan Lieksan imagon kehitykseen, sillä Vaskiviikko ja Lieksa jättivät kävijöiden mieleen hyvin positiivisen kuvan paikkakunnasta. Ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä 81,6 % sanoi tapahtuman vaikuttaneen positiivisesti mielikuviinsa Lieksasta. Yksikään kävijä ei maininnut tapahtumalla olleen negatiivista vaikutusta Lieksasta syntyviin mielikuviin. Tavata ystäviä ja sukulaisia Käydä ostoksilla Käydä ravintoloissa ja/tai yökerhoissa Tutustua paikkakunnan muuhun kulttuuritarjontaan Käyttää liikuntapalveluita tai ulkoilla Osallistua järjestetyille retkille Edistää hyvinvointiani/hemmotella itseäni Edistää omaa terveyttä (esim. kuntoutus) 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Prosenttia Kuva 15. Ulkopaikkakuntalaisten muut ajanvietteet tapahtuman lisäksi Lieksassa. 2.4 Lieksan Vaskiviikon taloudelliset vaikutukset kävijöiden rahankulutuksen mukaan Tapahtuman kävijöiden tuomaan matkailutuloon kunnalle vaikuttaa hyvin paljon se, kuinka paljon matkailijoita tapahtuma houkuttelee paikkakunnalle. Tämän lisäksi matkailutuloon vaikuttaa se, kuinka kauan ja missä majoituksessa matkailijat viipyvät paikkakunnalla, paljonko he kuluttavat rahaa matkansa aikana ja kuinka tärkeä syy tapahtuma on paikkakunnalle saapumiselle. Lieksan Vaskiviikon kävijöistä 62,5 % oli ulkopaikkakuntalaisia, joten potentiaalia positiivisten taloudellisten vaikutuksen syntymiselle matkailijoiden tuoman matkailutulon kautta on olemassa (kesällä 2007 lippuja tapahtumaan myytiin kappaletta). Taloudellisten vaikutusten arvioinnin pohjana onkin tässä yhteydessä käytetty matkailijoiden tuomaa matkailutuloa (= uutta rahaa alueelle). Lieksan Vaskiviikon taloudellisia vaikutuksia laskettaessa on huomioitu kaikki matkailijat, myös ne, jotka olivat saapuneet paikkakunnalle pääasiassa muista syistä kuin tapahtuman vuoksi. Vaikka paikkakunnan asukkaatkin (37,5 % kävijöistä) voivat tapahtuman vuoksi jäädä kotiseudulleen ja kuluttaa siellä rahaa, ei heitä ole tässä yhteydessä sisällytetty taloudellisten vaikutusten arviointiin. Arviointia varten matkailijat jaettiin päiväkävijöihin, maksullisessa majoituksessa yöpyviin ja ilmaismajoituksessa yöpyviin. Tapahtuman ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä 24,5 % oli päiväkävijöitä, 43,5 % yöpyi Lieksassa maksullisessa majoituksessa ja 32 % ilmaismajoituksessa. Lisäksi kyselyyn vastasi 14 henkilöä, jotka yöpyivät tapahtuman vuoksi lähiseudulla, mutta eivät Lieksassa. Nämä lähialueilla yöpyneet matkailijat on käsitelty analyysissä Lieksan päiväkävijöinä. 14

15 Maksullisessa majoituksessa yöpyvät matkailijat viipyivät paikkakunnalla keskimäärin kuusi yötä ja osallistuivat tapahtumaan neljänä päivänä. Ilmaismajoituksessa yöpyvät matkailijat puolestaan viipyivät paikkakunnalla keskimäärin viisi yötä ja osallistuivat tapahtumaan kolmena päivänä (taulukko 1). Tämä antaa olettaa, että matkailijat sisällyttivät matkaansa myös muita aktiviteetteja kuin tapahtumakäynnin. Taulukko 1. Matkailijoiden keskimääräinen viipymä Lieksassa. Viipymä/yötä Maksullinen majoitus 6 Ilmaismajoitus 5 Kävijöiden rahankäyttöä tarkasteltaessa on laskettu yhteen kaikki kävijän ilmoittamat menot (sekä tapahtumassa että paikkakunnalla). Tämän jälkeen käytetty kokonaisrahamäärä on jaettu sillä henkilömäärällä, jota rahankäyttö koskee (saadaan rahankäyttö/hlö) ja henkilökohtainen rahankäyttö on jaettu kävijän viipymällä. Näin tulokseksi on saatu rahankäyttö per henkilö per vuorokausi. Matkailijaryhmistä eniten rahaa Lieksassa vuorokaudessa käyttivät maksullisessa majoituksessa yöpyvät matkailijat (taulukko 2). Päiväkävijät käyttivät hiukan vähemmän rahaa vuorokaudessa ja ilmaismajoituksessa yöpyjät matkailijat kuluttivat selvästi kahta muuta ryhmää vähemmän rahaa. Myös viipymään suhteutettuna matkansa aikana yhteensä eniten rahaa paikkakunnalle jättivät maksullisessa majoituksessa yöpyvät matkailijat. Maksullisessa majoituksessa yöpyvä matkailija kulutti Lieksassa keskimäärin 71,80 vuorokaudessa (rahankäyttö yhteensä sekä tapahtumassa että paikkakunnalla) ja hänen viipymänsä oli keskimäärin 6 vuorokautta, joten koko matkan aikana maksullisessa majoituksessa yöpyvä matkailija jätti paikkakunnalle keskimäärin 430,50. Taulukko 2. Matkailijoiden keskimääräinen henkilökohtainen rahankäyttö vuorokaudessa ja yhteensä matkan aikana matkailijaryhmittäin. Rahankäyttö /hlö/vrk Rahankäyttö yhteensä Päiväkävijät Majoittujat 71,8 430,5 Ilmaismajoitus 35,7 178,5 Matkailijoiden viipymää ja paikkakunnalle matkansa aikana jättämiä rahasummia on hyödynnetty matkailutulon laskemisessa. Oleellisessa asemassa taloudellisten vaikutusten laskemisessa ovat myös tapahtuman arvioidut kävijämäärät sekä se, kuinka moneen tilaisuuteen kukin kävijä on tapahtumassa osallistunut. Lieksan Vaskiviikko kävi tapahtumajärjestäjän arvion mukaan kaikkiaan kävijää. Käytännössä kävijämäärät ovat kuitenkin käyntikertoja, eikä tapahtumalla näin ollen ole erillistä kävijää. Lisäksi tapahtumalla on kävijöitä, jotka osallistuvat ainoastaan ilmaistilaisuuksiin sekä kävijöitä, jotka pääsevät katsomaan esityksiä joko ilman lippua tai ilmais-/lahjalipulla (esim. talkoolaiset). Näistä syistä kävijämäärän ja matkailutulon arvioinnin pohjana on käytetty myytyjen lippujen määrää, joka kesällä 2007 oli kappaletta. Päiväkävijöitä oli Lieksassa 15,3 % kaikista tapahtuman kävijöistä, mikä tarkoittaa, että heille myytiin arviolta lippua (15,3 % kaikista myydyistä lipuista). Päiväkävijät osallistuivat tapahtumassa keskimäärin kolmeen tilaisuuteen, mikä tarkoittaa, että päiväkävijöitä oli Lieksassa tapahtuman ansiosta 817. Jokainen päiväkävijä jätti seudulle keskimäärin 67, mikä tekee yhteensä Kun tähän lisätään saman kaavan mukaan maksullisessa majoituksessa yöpyvien (27,2 % kävijöistä, osallistuvat kuuteen tilaisuuteen, jättivät matkan aikana 430,50 Lieksaan = ) ja ilmaismajoituksessa yöpyvien (20 % kävijöistä, osallistuvat keskimäärin kolmeen tilaisuuteen, jättivät matkan aikana 178,50 Lieksaan = ) tuomat matkailutulot, saadaan matkailijoiden Vaskiviikon aikana Lieksaan tuomaksi matkailutuloksi Yhteensä Lieksassa kävi tapahtuman aikaan reilut 2000 matkailijaa. 15

16 Reilu kolmannes matkailijoiden käyttämästä rahasta näyttäisi Lieksan Vaskiviikon tapauksessa olevan tapahtumassa käytettyä rahaa (taulukko 3). Hieman suurempi osa matkailutulosta suuntautuu tapahtumapaikkojen ulkopuolelle paikkakunnalle. Päiväkävijät kuluttivat käyttämästään rahasta suuremman osan itse tapahtumassa kuin paikkakunnalla, mutta majoittuvat matkailijat kuluttivat rahaa suhteessa enemmän Lieksassa kuin tapahtumassa. Vaskiviikolla on näin ollen paljon vaikutusta tapahtuman itsensä lisäksi myös Lieksan elinkeinoelämälle. Kun kokonaisrahankäytön prosenttiosuudet suhteutetaan matkailijaryhmien tuoman matkailutulon suuruuteen ja matkailijaryhmien kokoon, saadaan selville, että tapahtumalle jäi yhteensä 36,3 % kaikesta matkailutulosta eli noin ja Lieksalle puolestaan 63,7 % matkailutulosta eli Taulukko 3. Rahankäyttö tapahtumassa ja paikkakunnalla suhteessa kokonaisrahankäyttöön matkailijaryhmittäin. Rahankäyttö tapahtumassa /hlö % kokonaisrahankäytöstä Rahankäyttö Lieksassa yht. /hlö % kokonaisrahankäytöstä Päiväkävijät 35 53,8 % 30,0 46,2 % Maksullinen majoitus 86,0 29,6 % 205,0 70,4 % Ilmaismajoitus 43,0 39,8 % 65,0 60,2 % Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikki taloudellisten vaikutusten tulosten summat ovat arvioita ja ne kuvaavat matkailijoiden alueelle tuomaa suoraa matkailutuloa. Paikkakuntalaisten rahankäyttöä ei tässä ole sisällytetty arvioon, sillä se ei ole alueelle ns. uutta rahaa. Taloudellisten vaikutusten arvioissa ei ole myöskään otettu huomioon, että osa tästä tulosta vuotaa paikkakunnan ulkopuolelle esimerkiksi taiteilijoiden palkkioina ja yritysten ostoina. Lisäksi on muistettava, että arviossa on huomioitu myös ne ihmiset, joille tapahtuma ei ollut merkittävä syy paikkakunnalle tulemiselle. Heidän poisjättämisensä arviosta olisi luultavasti hieman laskenut matkailutulon loppusummaa (kävijöitä, joiden alueelle saapumiselle tapahtumalla ei ollut vaikutusta oli kuitenkin vain 4,7 % kaikista matkailijoista). Arvioista on joka tapauksessa nähtävissä, että Vaskiviikolla on paljon merkitystä Lieksan kaltaisen pienen paikkakunnan elinkeinoelämälle ja matkailulle. Ilman tapahtumaa Lieksan kaupoissa ja majoitusyrityksissä olisi varmasti hiljaisempaa. Tapahtuma vaikuttaa paikkakuntaan muutenkin kuin on taloudellisesti. Seuraavaksi tarkastellaankin paikkakunnan yritysten, paikallisväestön ja päättäjien näkemyksiä paitsi Lieksan Vaskiviikon taloudellisista vaikutuksista myös tapahtuman sosiokulttuurisista vaikutuksista paikkakunnalle. 16

17 3 YRITYSKYSELY Yrityskyselyn tavoitteena oli selvittää, millaisia vaikutuksia Lieksan Vaskiviikolla on paikkakunnan yritysten liiketoimintaan, millä tavalla yritykset ovat valmistautuneet tapahtumaan ja kuinka yrittäjät suhtautuvat tapahtumaan. Tutkimuksessa selvitettiin liike-elämässä toimivien näkemyksiä ja mielipiteitä tapahtumien taloudellisesta sekä sosiaalisesta ja kulttuurisesta vaikuttavuudesta. Kysely suunnattiin sellaisille toimialoille, joiden liiketoimintaan tapahtumalla on oletettu olevan vaikutusta. Näitä toimialoja olivat majoitus- ja ravitsemistoiminta, liikenne, huoltamotoiminta, vähittäiskauppa sekä matkailua palveleva toiminta (esim. ohjelmapalvelut). Samaa kyselypohjaa sekä toimialajakoa käytettiin kaikkien ESS vaikuttaa -hankkeessa mukana olleiden tapahtumien kohdalla. Yritysten yhteystietojen keräämiseen käytettiin Pohjois-Karjalan yritysrekisteriä (löytyy Josekin sivuilta), Suomen yrittäjien yrityshakua (Synet) sekä muutamia yleisiä hakukoneita (Yritystele, Inoa, Suomen yritysopas jne.). Tutkimuksesta informoitiin myös Lieksan yrittäjät ry:tä, jota pyydettiin kertomaan jäsenilleen kyselystä. Kysely lähetettiin tapahtuman jälkeen sähköpostitse noin 120 yritykselle ja kyselyyn vastasi yhteensä 36 yritystä (+ yksi sähköpostivastaus). Vastausprosentti oli noin 30. Kysely lähetettiin myös Nurmeksen majoitusyrityksille, sillä Vaskiviikon kävijöistä osa yöpyi naapurikunnissa Lieksan majoituskapasiteetin ollessa täynnä. Nurmeksen majoitusyrityksistä ainoastaan yksi vastasi kyselyyn. Suurin osa vastaajista oli yrittäjiä tai yksikön johtajia (ravintolapäälliköitä, yksikön esimiehiä). Vastanneiden yritysten toimialajakauma näkyy taulukossa 4. On kuitenkin muistettava, että tämänsuuruisella aineistolla ei kyselyn tuloksia voida yleistää vastaamaan yleisesti lieksalaisten yrittäjien mielipiteitä, vaan ne edustavat vain kyseisen joukon näkemyksiä. Tulokset ovat kuitenkin suuntaa-antavia ja niistä voidaan löytää tärkeitä huomioita tapahtuman jatkokehittämiselle sekä mahdollisesti eri toimijoiden väliselle yhteistyölle. Taulukko 4. Vastanneet yritykset toimialoittain (n=36). lukumäärä % Vähittäiskauppa 11 30,6 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 13 36,1 Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta 6 16,7 Muu 6 16,7 3.1 Tapahtuman vaikutus yrityksen liiketoimintaan Lieksan Vaskiviikolla on jonkin verran vaikutusta paikallisten yritysten liiketoimintaan. Kaikista yrityksistä 52,8 % vastasi, että tapahtuma vaikutti positiivisesti (kuva 16). Lähes saman verran (44,4 %) yrityksiä vastasi, ettei tapahtumalla ollut lainkaan vaikutusta. Tapahtuma vaikutti positiivisesti erityisesti majoitus- ja ravitsemistoimialan yrityksiin. 17

18 Millainen vaikutus tapahtumalla oli yrityksen liiketoimintaan? % Positiivinen Negatiivinen Ei vaikutusta Vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta Muu Kuva 16. Tapahtuman vaikutus yrityksen liiketoimintaan. Vastanneista 36,1 % kertoi yrityksen liikevaihdon kasvaneen tapahtuman aikana (kuva 17). Puolet yrityksistä vastasi, ettei tapahtuma vaikuttanut liikevaihtoon lainkaan. Toimialoittain tarkasteltuna liikevaihto kasvoi kaikkiin toimialoihin kuuluvilla yrityksillä. Liikevaihdon kasvu oli kuitenkin pientä. Yrityksissä, jotka olivat ilmoittaneet liikevaihdon kasvuprosentin, kasvua tapahtui keskimäärin 8 % verrattuna siihen, jos tapahtumaa ei olisi ollut. Kasvoiko liikevaihto tapahtuman aikana? % Kyllä Ei En osaa sanoa Vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta Muu Kuva 17. Yrityksen liikevaihdon kasvu tapahtuman aikana. Yrittäjiä pyydettiin lisäksi arvioimaan, millä heidän mielestään oli eniten vaikutusta liikevaihdon kasvuun (taulukko 5). Noin joka kolmas vastaaja piti tärkeimpänä syynä tapahtuman sisältöä. Myös ajankohtaa ja sijaintia pidettiin tärkeinä. 18

19 Taulukko 5. Millä eniten vaikutusta liikevaihdon kasvuun? % Tapahtuman sisältö/esiintyjät 33,3 Tapahtuman sijainti 20 Tapahtuman markkinointi 6,7 Kontaktit tapahtumajärjestäjiin 6,7 Tapahtuman ajankohta 26,7 Jokin muu 6,7 Lieksan Vaskiviikko näkyi paikallisissa yrityksissä myös asiakasmäärien kasvuna. Asiakkaiden määrä lisääntyi Vaskiviikon aikana suurimmassa osassa kyselyyn vastanneista yrityksistä (kuva 18). Ulkopaikkakuntalaisten asiakkaiden määrä kasvoi erityisen selvästi: 61 % vastanneista ilmoitti ulkopaikkakuntalaisten asiakkaiden määrän lisääntyneen. Myös ulkomaalaisten asiakkaiden määrä lisääntyi 36 % yrityksistä. Paikallisten asiakkaiden määrät muuttuivat vähiten: yli puolessa vastanneista yrityksistä asiakasmäärä pysyi samana, 12 % koki paikallisten asiakkaiden määrän lisääntyneen ja jopa 24 % yrityksistä koki määrän vähentyneen. Asiakasryhmien osuudet Paikkakuntalaiset Ulkopaikkakuntalaiset Lisääntyi Väheni Pysyi samana En osaa sanoa Ulkomaalaiset Kuva 18. Asiakasryhmät yrityksissä tapahtuman aikana. % 3.2 Tapahtuman vaikutukset yrityksen muuhun toimintaan Yritysten valmistautuminen Vaskiviikkoa varten oli vastausten mukaan vähäistä. Vain kahdeksan (22 %) yritystä ilmoitti tehneensä toimenpiteitä tapahtumaa varten (taulukko 6). Neljä yritystä oli lisännyt henkilökuntaa, joka oli muutenkin yleisin toimenpide. Muita mainittuja toimenpiteitä olivat muun muassa Vaskiviikkoon liittyvät oheistuotteet, somistukset, henkilökunnan yhtenäiset asut ja kielitaitoiseen henkilökuntaan panostaminen. Taulukko 6: Valmistautuminen tapahtumaan. yritysten määrä Henkilökuntaa lisättiin 4 Uusia tuotteita tai palveluita lanseerattiin/kehitettiin 3 Tiloihin, laitteisiin tai koneisiin investoitiin 1 Lisäkapasiteettia järjestettiin muulla tavalla 1 Jotain muuta 4 19

20 Tapahtumalla ei ollut paljoa vaikutusta yritysten markkinointitoimenpiteisiin (taulukko 7); kaikista yrityksistä 13 (36,1 %) ilmoitti tehneensä jonkinlaisia markkinointitoimenpiteitä tapahtuman vuoksi. Yleisin toimenpide oli markkinoinnin/mainonnan lisäys. Taulukko 7. Tapahtuman vaikutus markkinointitoimenpiteisiin. yritysten määrä Markkinointia/mainontaa lisättiin 10 Tapahtumaan liittyviä tai muita erityisiä mainoksia lanseerattiin 5 Järjestettiin oheistapahtumia tai muuta toimintaa, minkä tarkoituksena 4 oli lisätä yrityksen tunnettuutta ja näkyvyyttä tapahtuman aikana Jotain muuta 2 Yrityksiltä kysyttiin myös, mitä muita vaikutuksia tapahtuma yritykselle toi (taulukko 8). Lähes joka kolmas vastanneista koki saaneensa lisää näkyvyyttä, lähes yhtä suuri osa imagoarvoa ja yhteistyökumppaneita. Taulukko 8. Mitä vaikutuksia tapahtuma toi yritykselle (% kaikista yrityksistä) % Lisää näkyvyyttä 30,6 Imagoarvoa 25 Yhteistyökumppaneita 25 Jotain muuta arvoa 8,3 3.3 Yritysyhteistyö tapahtuman kanssa Kyselyyn vastanneista yrityksistä 16 (44 %) ilmoitti tekevänsä yhteistyötä Vaskiviikon kanssa. Yhteistyömuodot vaihtelivat hyvinkin paljon eri yritysten välillä (taulukko 9). Yleisin yhteistyömuoto oli palvelujen vaihto. Muita mainittuja yhteistyön muotoja olivat muun muassa kannatusyhdistyksessä toimiminen, Vaskipaitojen hankkiminen yrityksen henkilökunnalle, yhteinen markkinointi, erityisten tilaisuuksien tai palvelujen tarjoaminen tapahtumalle ja jäsenetuliikkeenä toimiminen. Taulukko 9. Yhteistyön muoto yrityksen ja tapahtuman välillä. yritysten määrä Rahallinen sponsorointi 6 Tuote- tai muunlaiset lahjoitukset 1 Tilojen ja/tai laitteiden tarjoaminen tapahtuman käyttöön 1 Palvelujen vaihto 7 Pääsylippujen hankkiminen yrityksen asiakkaille 2 Pääsylippujen hankkiminen henkilökunnalle 5 Jokin muu 9 Lähes kaikki yhteistyökumppanit pitivät tärkeänä syynä yhteistyölle alueen elinvoimaisuuden ja imagon parantamista tapahtuman avulla (taulukko 10). Yritykset kokivat myös melko yleisesti yhteistyön antavan lisää näkyvyyttä yritykselle. Muita syitä olivat etenkin halu olla luomassa sekä tukemassa paikallista tapahtumaa. 20

21 Taulukko 10. Syyt yhteistyöhön. yritysten määrä Kumppanuudesta on taloudellista hyötyä liiketoiminnalle 7 Yhteistyö antaa lisää näkyvyyttä yritykselle 13 Alueen elinvoimaisuuden ja imagon parantaminen tapahtuman avulla 14 Yrityksen imagon parantaminen tapahtuman avulla 7 Halu tukea kulttuuria yleisemmin 12 Henkilökohtainen syy 2 Muu syy 3 Niiltä 19 yritykseltä, jotka eivät tehneet yhteistyötä tapahtuman kanssa, kysyttiin, onko niitä pyydetty tapahtuman tukijaksi tai yhteistyökumppaniksi. Lisäksi selvitettiin, kiinnostaisiko yhteistyö tapahtuman kanssa jatkossa. Näistä yrityksistä vain yhtä yritystä oli pyydetty yhteistyökumppaniksi. Lisäksi kuusi yritystä ilmaisi kiinnostuksensa yhteistyökumppanuuteen. Noin joka viides (22 %) yritys ilmoitti tehneensä yhteistyötä muiden Lieksan yritysten kanssa tapahtuman aikana. Yritysten välisen yhteistyön lisääminen nousikin useasti esiin vastauksissa. Se nähtiin yhtenä osa-alueena, jota tulisi kehittää. 3.4 Hyödyt ja haitat Tutkimuksessa selvitettiin myös, millaisia hyötyjä ja haittoja Vaskiviikosta on paikallisille yrityksille (taulukko 11). Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että tapahtuman vaikutuksesta paikkakunnan näkyvyys lisääntyi ja paikkakunnalla oli enemmän ihmisiä liikkeellä (taulukko 11). Taulukko 11. Tapahtumasta aiheutuneet hyödyt (% yrityksistä samaa mieltä). % Tapahtuman ansiosta paikkakunnalla on enemmän ihmisiä liikkeellä 92 Tapahtuman vierailijoita on saatu asiakkaiksi 55,6 Tapahtuman vaikutuksesta yrityksen tulos parani 33,3 Tapahtuman vaikutuksesta paikkakunnan näkyvyys lisääntyi 83,3 Tapahtuman vaikutuksesta yrityksen näkyvyys/tunnettuus lisääntyi 30,6 Tapahtuma antoi lisää kokemuksia ja valmiuksia 27,8 Muuta hyötyä 5,6 % Vain harvat yritykset kokivat tapahtuman aiheuttavan haittavaikutuksia toiminnalleen. Noin joka viidennellä yrityksellä tapahtumaan kohdistuneet odotukset eivät toteutuneet (taulukko 12). Taulukko 12. Tapahtumasta aiheutuneet haitat (% yrityksistä samaa mieltä). % Tapahtuma vaikutti negatiivisesti asiakasmääriin 11,1 Tapahtuma aiheutti liikenneongelmia tai muunlaista häiriötä 5,6 Tapahtuman vuoksi tehtiin turhia investointeja 5,6 Yritykselle aiheutui taloudellisia tappioita 2,8 Odotukset eivät toteutuneet 22,2 Yritykselle aiheutui ylimääräisiä kustannuksia 8,3 Muuta haittaa 2,8 21

22 3.5 Yrittäjien yleisiä mielipiteitä ja näkemyksiä tapahtumasta Yrittäjiltä kysyttiin mielipiteitä ja näkemyksiä Lieksan Vaskiviikon paikallistaloudellisesta merkityksestä sekä imagovaikutuksista. Lieksan Vaskiviikolla on yrittäjien mielestä taloudellista merkitystä alueelle (kuva 19). Tapahtumalla on yrittäjien mukaan suuri merkitys paikalliselle elinkeinoelämälle sekä matkailuelinkeinolle ja se lisää paikkakunnan vetovoimaa. Tapahtuman ja yritysten yhteistyön lisääminen nähdään kuitenkin yhtenä kehittämisen osa-alueena, jota ei ole vielä tarpeeksi hyödynnetty. Tämä näkemys tuli useasti ilmi myös yrittäjien palautteissa. Joidenkin vastaajien mukaan tapahtuma ja siihen liittyvä oheistoiminta keskittyvät ainoastaan Lieksan keskustaan ja siten myös vaikutukset jäävät ainoastaan tämän ydinalueen yrityksille. Tapahtuman hajottaminen laajemmalle alueelle sekä yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden ja lähiseutujen kesken koettiin tärkeänä. Täten vaikutuksetkin kohdistuisivat laajemmalle joukolle ja alueelle. Uusien yritysten syntymiseen tai työllisyyteen tapahtumalla ei yrittäjien mielestä ole tällä hetkellä paljoa merkitystä. Tapahtumalla on suuri merkitys paikalliselle elinkeinoelämälle Tapahtumalla on suuri merkitys matkailuelinkeinolle Tapahtuma on monipuolistanut alueen palvelurakennetta Tapahtuma parantaa kaupungin kilpailukykyä Tapahtuma lisää paikkakunnan vetovoimaa Tapahtuma on tukenut jo olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksiä Tapahtuma luo alueelle uusia työpaikkoja Tapahtuma edistää uusien yritysten/liiketoimien syntymistä Tapahtuma on synnyttänyt paikkakunnalle uusia yrityksiä Tapahtuman ja yritysten välistä yhteistyötä tulisi jatkossa lisätä Tapahtuman ja siihen liittyvien toimintojen säilyttäminen ja ylläpitäminen on keskeinen osa koko kaupungin elinkeinojen kehittämistä 1 1,5 Täysin samaa mieltä 2 2,5 3 3,5 Täysin eri mieltä 4 Kuva 19. Tapahtuman paikallistaloudellinen merkitys. Tapahtumalla on yrittäjien vastausten perusteella vaikutusta paikkakunnan imagoon ja ilmapiiriin (kuva 20). Heidän mukaansa tapahtuma on parantanut paikkakunnan imagoa sekä luonut mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta. Tapahtumalla ei kuitenkaan ole niin paljoa merkitystä, että se houkuttelisi uusia asukkaita tai yrityksiä kaupunkiin, tai matkailijoita tapahtuma-ajan ulkopuolella. Mielipiteet siitä, olisiko tapahtuman kokoa entisestään kasvatettava, jakaantuvat melko tasaisesti puolesta ja vastaan. 22

23 Tapahtuma on parantanut paikkakunnan imagoa Tapahtuma on luonut mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta Tapahtuman ansiosta paikkakunnalla käy huomattava määrä matkailijoita myös tapahtuma-ajan ulkopuolella Tapahtuma houkuttelee uusia asukkaita kaupunkiin Tapahtuma houkuttelee uusia yrityksiä kaupunkiin Tapahtuman imagoa on hyödynnetty riittävästi paikkakunnan markkinoinnissa Tapahtuman kokoa olisi kasvatettava jotta sillä olisi enemmän merkitystä kaupungin kehittämiselle Kuva 20. Imago ja ilmapiiri. 1 1,5 Täysin samaa mieltä 2 2,5 3 3,5 4 Täysin eri mieltä 23

24 4 LIEKSAN PAIKALLISVÄESTÖKYSELY Sähköisellä lomakkeella toteutetulla paikallisväestökyselyllä selvitettiin lieksalaisten mielipiteitä Vaskiviikosta. Tutkimusta koskeva uutinen sekä linkki kyselylomakkeeseen julkaistiin Lieksan kaupungin verkkosivuilla. Tämän lisäksi aineistoa täydennettiin jakamalla paikkakuntalaisille tutkimuksesta tiedottavia flyereita. Kaiken kaikkiaan Lieksan paikallisväestökyselyyn vastasi 133 henkilöä. Paikallisväestökyselyn tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkia Lieksan asukkaita. Tämän kokoisen aineiston perusteella ei ole mielekästä tehdä laajempia yleistyksiä, vaan vastausten on ajateltava edustavan näiden vastaajien henkilökohtaisia mielipiteitä ja näkemyksiä. 4.1 Vastaajien demografiset tiedot Vastaajista 71 % oli naisia. Suurin ikäryhmä (46 %) vastaajista oli vuotiaat (kuva 21). Seuraavaksi suurimman ryhmän muodostivat vuotiaat (42 %). Lieksan seudulla asui 88 % vastaajista. Vajaa seitsemän prosenttia vastaajista oli asunut Lieksan seudulla viiden viimeisen vuoden aikana ja 1,5 prosentille Lieksa oli työssäkäyntialue. Vajaalla prosentilla vastaajista oli alueella vapaaajanasunto. Vastaajista suurin osa (40 %) eli parisuhteessa ja heillä oli lapsia (kuva 22). 50,0% 40,0% Prosenttia 30,0% 20,0% 41,7% 46,2% 10,0% 9,8% 0,0% 2,3% alle 25v 26-35v 36-50v 51-65v Kuva 21. Lieksan paikallisväestökyselyyn vastanneiden ikäjakauma. 24

25 40,0% 30,0% Prosenttia 20,0% 39,8% 10,0% 23,3% 15,8% 14,3% 5,3% 0,0% Yksin asuva Parisuhde, ei lapsia Parisuhde, lapsia Parisuhde, lapset muuttaneet pois Kuva 22. Lieksan paikalliskyselyyn vastanneet perhetyypin mukaan. Yksinhuoltaja 1,5% Muu Koulutustaustan mukaan luokiteltuna vastaajista reilu kolmannes (35 %) oli suorittanut korkeimpana tutkintonaan akateemisen loppututkinnon (kuva 23). Ylioppilastutkinnon, ammattikoulun tai opistotasoisen koulutuksen oli hankkinut kunkin 16 % vastaajista. Suurin osa (56 %) vastaajista työskenteli työntekijätasolla (kuva 24). Viidennes vastaajista toimi ylempinä toimihenkilöinä ja 13,5 % oli johtavassa asemassa. 25

26 40,0% 30,0% Prosenttia 20,0% 34,6% 10,0% 15,8% 15,8% 14,3% 11,3% 5,3% 0,0% Peruskoulu tai keskikoulu Ammattikoulu tai vastaava Opisto 1,5% Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkinto + Ammattikorkeakoulu ammattikoulu tai opisto Akateeminen loppututkinto 1,5% Muu Kuva 23. Lieksan paikallisväestökyselyyn vastanneet koulutuksen mukaan. 60,0% 50,0% 40,0% Prosenttia 30,0% 56,1% 20,0% 10,0% 20,5% 13,6% 0,0% Johtavassa asemassa Ylempi toimihenkilö Muu työntekijä 4,5% Eläkeläinen 08% Työtön 3,0% Opiskelija 1,5% Muu Kuva 24. Lieksan paikallisväestökyselyyn vastanneet aseman mukaan. 26

27 4.2 Suhtautuminen tapahtumaan Kaikki Lieksan paikallisväestökyselyyn vastanneista olivat tietoisia Lieksan Vaskiviikosta. Vastaajista 94 % oli kiinnostuneita tapahtumasta, 4 % ei ollut kiinnostunut ja 2 % ei osannut ilmaista kantaansa. Kaikista vastaajista 79 % osallistui tapahtumaan vuonna Aiemmin tapahtumaan oli osallistunut 96 % vastaajista. Aiemmin osallistuneet olivat olleet tapahtumassa keskimäärin 9,5 kertaa. Käyntikertojen keskiarvo oli 10. Enimmillään osallistumisketoja/vastaaja oli 25. Vastaajista 82 % ilmoitti olevansa kiinnostunut vaskimusiikista. Vaskimusiikin harrastajia tai kyseisen taiteenlajin parissa työskenteleviä oli vastaajien joukossa 5 %. Aiemmin harrastaneita oli reilut 2 %. Niistä vastaajista, jotka eivät olleet osallistuneet tapahtumaan, 20 % ilmoitti, ettei tapahtuma kiinnosta heitä ja 25 prosentilla vastaajista ei ollut tarpeeksi vapaa-aikaa, jotta tapahtumaan osallistuminen olisi ollut mahdollista (kuva 25). Vastaajista 40 % ilmoitti osallistumattomuuteensa jonkun muun syyn. Näistä esimerkkeinä tapahtuman huono ajankohta, muut menot tai se, että tapahtuman esiintyjät eivät kiinnostaneet. 40,0% 30,0% Prosenttia 20,0% 40,0% 25,0% 10,0% 20,0% 10,0% 5,0% 0,0% En koe kuuluvani kohderyhmään Pääsylippujen hinta on liian korkea En ole kiinnostunut tapahtumasta Ei ole aikaa osallistua Muu syy Kuva 25. Lieksan paikallisväestön syyt sille, miksi he eivät ole osallistuneet Vaskiviikolle. Vastaajista 95 % oli sitä mieltä, että Lieksan Vaskiviikko on järjestämisen arvoinen tapahtuma jatkossakin. Neljän prosentin mielestä tapahtuman voisi jättää tulevaisuudessa järjestämättä. Yksi prosentti vastaajista ei osannut ilmaista kantaansa. Kysyttäessä, minkä tyyppisiä tapahtumia paikalliset asukkaat haluaisivat Lieksaan, enemmistöön asettuivat teatteri- (74 %) ja liikuntatapahtumat (62 %) (kuva 26). Populaarimusiikkiin (59 %), klassiseen musiikkiin (57 %) ja tanssiin keskittyvät tapahtumat (57 %) olivat toivomuslistalla 27

28 seuraaviksi korkeimmilla sijoilla. Perinne- ja kylätapahtumia toivoi 55 prosenttia ja lasten tapahtumia 54 prosenttia vastaajista. Kuvataidetapahtumia toivoi 47 prosenttia ja kirjallisuustapahtumia 45 prosenttia vastanneista. Muita tapahtumia halusi 7 prosenttia vastaajista, näistä esimerkkeinä elokuva-, tiede-, erotiikka- ja autotapahtumat. Vesistöihin liittyvät tapahtumat, erilaiset messut ja olut-/viinitapahtumat saivat myös kannatusta. Kirjallisuus 45,1 Populaarimusiikki 58,6 Klassinen musiikki 57,1 Kuvataide 47,4 Teatteri 74,4 Tanssi 57,1 Liikunta 61,7 Lasten tapahtuma Perinne/kylätapahtumat (esim. kalamarkkinat) 54,1 54,9 Muu tapahtuma 6, Prosenttia Kuva 26. Minkä tyyppisiä tapahtumia lieksalaiset haluaisivat paikkakunnalle. Paikallisväestö sai vastata kyselyssä väittämiin koskien Lieksan Vaskiviikon vaikutuksista Lieksan alueen palveluihin ja elinkeinoelämään (kuva 27). Kyselyyn vastanneet olivat sitä mieltä, että muilta paikkakunnilta tuleva yleisö tuo tapahtuman aikana alueelle rahaa käyttämällä runsaasti paikallisia palveluita. Vastaajille oli jäänyt tapahtumasta mielikuva, että tapahtuma myös tukee yritysten toimintaedellytyksiä Lieksassa ja sillä on suuri merkitys matkailuelinkeinolle. Tapahtuma luo kesätyömahdollisuuksia nuorille, mutta ei synnytä alueelle uusia yrityksiä eikä lisää vakituisten työpaikkojen määrää. Vastaajien mukaan tapahtumalla ei ole vaikutuksia paikkakunnan ympärivuotisten palvelujen parantumiseen, mutta paikallisten yritysten palvelujen tasoa sen katsotaan hiukan nostavan. Kauppojen, kahviloiden ja muiden yritysten tuotevalikoima on jossain määrin laajentunut tapahtuman ansiosta. Tapahtuman arvellaan nostavan majoituksen hintoja kyseisenä ajankohtana, mutta kauppojen ja ravintoloiden hintatasoon tapahtumalla ei katsota olevan vaikutuksia. Vastaajien mielestä tapahtuman saama tukiraha kaupungilta ei vie rahaa pois paikkakuntalaisten muista palveluista. 28

29 Muilta paikkakunnilta tuleva yleisö käyttää runsaasti paikkakunnan palveluita tapahtuman aikana Tapahtuma tukee yritysten toimintaedellytyksiä Tapahtumalla on matkailuelinkeinolle suuri merkitys Tapahtuma on synnyttänyt paikkakunnalle uusia yrityksiä Tapahtuma on lisännyt työpaikkojen määrää paikkakunnalla Tapahtuma luo kesätyömahdollisuuksia nuorille Kunnan tukiraha tapahtumalle vie rahaa pois paikkakuntalasten palveluista/muulta toiminnalta Tapahtuman ansiosta paikkakunnalle on saatu uusia ympärivuotisia palveluita Tapahtuma on parantanut paikallisten yritysten palvelun tasoa Kauppojen, kahviloiden ja muiden yritysten tuotevalikoima on laajentunut tapahtuman ansiosta Kauppojen ja ravintoloiden hinnat nousevat tapahtuman aikana Tapahtuman aikana majoituksen hinnat nousevat 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä Kuva 27. Tapahtuman vaikutukset alueen palveluihin ja elinkeinoelämään Kyselyssä tarkasteltiin väittämien kautta Vaskiviikon merkitystä Lieksan kaupungille (kuva 28). Vastanneiden mielipiteistä käy ilmi, että tapahtuma on parantanut heidän mielestä kaupungin imagoa ja luonut mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta. Tapahtuma on julkisuusarvoltaan huomattava vuoden kohokohta paikkakunnalle. Paikkakunnan elämä on vilkkaampaa tapahtuman aikana, mutta se ei vastaajien mielestä häiritse normaalia elämistä eikä rauhaa ja hiljaisuutta paikkakunnalla. Tapahtuma luo harrastus- ja esiintymismahdollisuuksia alan nuorille harrastajille ja sen katsotaan myös lisäävän alan harrastamista paikkakunnalla. Tapahtuman ei kuitenkaan katsota houkuttelevan paikkakunnalle uusia asukkaita tai yrityksiä. 29

30 Tapahtuma on parantanut paikkakunnan imagoa Tapahtuma on luonut mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta Tapahtuman ansiosta paikkakunnalla käy huomattava määrä matkailijoita myös tapahtumaajan ulkopuolella Tapahtuma houkuttelee uusia asukkaita kuntaan Tapahtuma houkuttelee uusia yrityksiä kuntaan Tapahtuma on julkisuusarvoltaan paikkakunnalle eräänlainen vuoden kohokohta Tapahtuman imagoa on hyödynnetty riittävästi paikkakunnan markkinoinnissa Tapahtumassa on riittävän monipuolisesti esillä paikallinen kulttuurinen/taiteellinen osaaminen Tapahtuma on kuntalaisten kannalta vain pienen kulttuurisesti/taiteellisesti aktiivisen väestönosan kiinnostuksen kohteena Asukkaiden viihtyisyys ja harrastusmahdollisuudet: Tapahtuma on lisännyt paikallisten elämänlaatua ja asumisen viihtyisyyttä Paikkakunnan elämä on vilkkaampaa tapahtuman aikana Tapahtuma luo harrastus- ja esiintymismahdollisuuksia alan nuorille harrastajille paikkakunnalla Tapahtuma on tehnyt paikkakunnasta mielenkiintoisemman/houkuttelevamman asuinpaikan Tapahtuma lisää paikallisten asukkaiden oppimismahdollisuuksia (kurssit, työpajat, uudet asiat jne.) Tapahtuma on lisännyt (tapahtuman) alan harrastamista paikkakunnalla Tapahtuma häiritsee elämistä ja liikkumista paikkakunnalla tapahtuma-aikaan Tapahtuman aiheuttaman häiriön vuoksi poistun tapahtuman läheisyydestä tapahtuma-aikana Tapahtuma häiritsee paikkakunnan rauhaa ja hiljaisuutta 1 1,5 2 2,5 3 3,5 1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä 4 Kuva 28. Tapahtuman merkitys paikkakunnalle. Kysyttäessä tapahtuman sosiaalisista vaikutuksista (kuva 29), paikallisväestön vastaajat totesivat, että tapahtuma lisää mielenkiintoa kyseistä kulttuurialaa kohtaan. Tapahtuma myös vaikuttaa positiivisesti sosiaalisten suhteiden hoitamiseen ja vahvistaa paikallisten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tapahtumalla on vahva paikallisyhteisöllinen merkitys ja tapahtuma vahvistaa paikallisten kotiseututunnetta sekä sidosta kotipaikkakuntaan. Tapahtuma on tärkeä osa paikallista identiteettiä ja on täten lisännyt paikallisten ylpeyttä omasta kaupungistaan. Tapahtuma mahdollistaa paikallisen osaamisen ja erityisyyden nostamisen esiin. Tapahtuma myös lisää paikallisten vieraanvaraisuutta. Paikallisten asukkaiden mielestä tapahtuman järjestäjät ovat ottaneet kohtalaisen hyvin huomioon erityisryhmät tapahtumaa suunnitellessaan. Tapahtuman ei katsota aiheuttavan erimielisyyksiä 30