SELVITYS KIRJAKANTIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA

Transkriptio

1 SELVITYS KIRJAKANTIN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA ESS vaikuttaa tapahtumien vaikutusten arviointihanke Joensuun yliopisto Joulukuu 2007

2 Joensuun yliopisto PL Joensuu vaihde (013) ESS vaikuttaa -tutkimuksesta vastanneet: Jenni Mikkonen ja Katja Ristolainen Kansi: Saara Kiviluoto ja Benjamin Techen

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KIRJAKANTIN YLEISÖ Yleisön demografiset tiedot Tapahtumaan osallistuminen Tapahtumaan osallistuneet ulkopaikkakuntalaiset Kirjakantin taloudelliset vaikutukset kävijöiden rahankulutuksen mukaan YRITYSKYSELY Tapahtuman vaikutus yrityksen liiketoimintaan Tapahtuman vaikutukset yrityksen muuhun toimintaan Yritysyhteistyö tapahtuman kanssa Hyödyt ja haitat Yrittäjien yleisiä mielipiteitä ja näkemyksiä tapahtumasta KUOPION PAIKALLISVÄESTÖKYSELY Vastaajien demografiset tiedot Suhtautuminen tapahtumaan YHTEENVETO LIITTEET

4 1 JOHDANTO Itä-Suomen tapahtumat vetävät kesäisin ja syksyisin matkailijoita alueelle; väkimäärä lisääntyykin monilla paikkakunnilla festivaaliaikaan. Alueella liikkuvalla ihmismäärällä ei voi olla olematta erilaisia sekä hyviä että huonoja vaikutuksia sekä tapahtumajärjestäjien että eri sidosryhmien toimintaan (esim. paikallisväestö ja yrittäjät). ESS vaikuttaa, tapahtumien vaikutusten arviointihanke on yksivuotinen tutkimushanke, jota hallinnoi Joensuun yliopisto ja sen osarahoittajina toimivat Itä-Suomen lääninhallitus ja Euroopan sosiaalirahasto. Projektin tavoitteena on ollut tutkia 10 itäsuomalaisten kulttuuritapahtuman taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia (ks. liite 1). Kulttuuritapahtumien rinnalle verrokkitapahtumiksi nostettiin yksi liikuntatapahtuma sekä yksi majoitus- ja ravitsemusyrityksen järjestämä kesäkonserttien sarja (markkinapohjainen tapahtuma). Hankkeen tutkimus jakaantui kolmeen osa-alueeseen: 1. Tapahtumajärjestäjien teemahaastatteluihin ja lomakekyselyihin 2. Yleisökyselyihin 3. Sidosryhmäkyselyihin - yrityskyselyt, paikallisväestökyselyt ja kunnallisille päättäjille suunnatut kyselyt Tapahtumajärjestäjien haastatteluilla selvitettiin tapahtumajärjestäjien näkemyksiä etenkin tapahtumansa sosiokulttuurisista vaikutuksista, mutta myös yhteistyökumppaneista ja talouden hoidosta. Tapahtumajärjestäjille suunnatuilla kyselyillä puolestaan selvitettiin tarkemmin tapahtuman talouden tilaa, työntekijämääriä, budjettia, menoja ja tuloja sekä tapahtumajärjestäjien näkemyksiä tapahtumansa sosiokulttuurista vaikutuksista. Yleisötutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tapahtumakävijöiden profiileja, harrastuksia, tapahtumaan osallistumisen motiiveja, tapahtumakäyttäytymistä, rahankäyttöä tapahtumassa ja tapahtumapaikkakunnalla sekä tapahtumien markkina-alueita eli matkailijoiden lähtöalueita. Yleisökyselyssä painotettiin erityisesti tapahtuman taloudellisia vaikutuksia. Myös yrityskyselyssä painotettiin tapahtuman taloudellisia vaikutuksia, mutta kyselyllä selvitettiin lyhyesti myös yritysten näkemyksiä siitä, millaisia sosiokulttuurisia vaikutuksia tapahtumalla on paikkakuntaan. Paikallisväestökyselyssä painotettiin tapahtuman sosiokulttuurisia vaikutuksia. Paikallisväestöltä kysyttiin paikallistaloudellisten ja imagovaikutusten lisäksi mielipiteitä tapahtuman vaikutuksista paikallisuuteen, asukkaiden viihtyisyyteen ja harrastusmahdollisuuksiin, paikallisten yhteenkuuluvuuteen sekä ympäristöön. Kunnallisilta päättäjiltä puolestaan tiedusteltiin tapahtuman aluetaloudellisia ja sosiokulttuurisia vaikutuksia. Tutkimus toteutettiin saman kaavan mukaan kaikissa kahdessatoista itäsuomalaisessa tapahtumassa (ks. liite 1). Lomakkeisiin tehtiin ainoastaan pieniä muutoksia tapahtumakohtaisesti, jotta tulosten vertailtavuus säilyisi. Aineisto kerättiin pääasiassa sähköisillä lomakkeilla yleisötutkimusaineistoa lukuun ottamatta, jolloin aineisto saatiin helposti suoraan analysoitavaan muotoon. Aineistot analysoitiin SPSS -tilasto-ohjelmalla. Seuraavassa esitellään Kirjakantin yleisötutkimuksen, yrityskyselyn sekä paikallisväestökyselyn tuloksia. Kirjakantti oli toinen kahdesta tutkimuksen kohteena olleesta kirjallisuustapahtumasta. Lisäksi se kuuluu Kuopiossa syksyllä järjestettävien Kipinä-tapahtumien sarjaan. Yrityskysely ja paikallisväestökysely toteutettiinkin yhteisenä kahdelle mukana olleelle Kipinä-tapahtumalle Kirjakantille ja ANTI Contemporary Art Festivalille. Päättäjien näkemyksiä ei raportoitu erikseen, sillä vastaajia oli vain muutamia. Kuitenkin päättäjien mielipiteet on huomioitu yhteenvedossa, jossa eri sidosryhmien näkemyksiä verrataan toisiinsa. 4

5 2 KIRJAKANTIN YLEISÖ Kirjakantti järjestettiin 4. kerran syksyllä 2007 ( ). Tapahtuman yleisökysely toteutettiin Aineisto kerättiin paperilomakkein Kirjakantin tilaisuuksien yhteydessä. Kaiken kaikkiaan kyselyyn saatiin 125 vastausta. 2.1 Yleisön demografiset tiedot Kirjakantin kävijöistä 76 % oli naisia ja 24 % miehiä (n=125). Suurin osa kävijöistä oli vuotiaita (kuva 1). Keski-ikä kävijöillä oli 52 vuotta. Kirjakantin kävijöistä noin puolet on lapsikävijöitä koululaisryhmien muodossa, mutta ei heitä ei perinteisen tutkimuskäytännön mukaisesti voitu sisällyttää tutkimukseen (alle 15-vuotias ei voi osallistua tutkimukseen). Tästä syystä tutkimuksen tulokset kuvastavat ainoastaan Kirjakantin aikuisille suunnatun ohjelmiston kävijöitä Prosenttia 20 31,9% 32,8% 10 13,4% 13,4% 8,4% 0 25 v. tai vähemmän v v v. Yli 70 v. Kuva 1. Kirjakantin kävijät iän mukaan. Valtaosa Kirjakantin kävijöistä eli yksin (noin 39 %) tai parisuhteessa ilman lapsia (noin 32 %) (kuva 2). Kävijöistä suurin osa oli korkeasti koulutettuja (noin 49 %) (kuva 3) ja asemaltaan toimihenkilöitä tai eläkeläisiä (kuva 4). 5

6 40 30 Percent 20 38,7% 10 13,7% 15,3% 18,5% 0 Yksin Asuva Parisuhde, ei lapsia Parisuhde, lapsia Kuva 2. Kirjakantin kävijät perhetyypin mukaan. Parisuhde, lapset muuttaneet pois 8,1% Yksinhuoltaja 5,6% Muu Prosenttia ,8% ,0% 3,2% 8,0% 10,4% 15,2% 8,0% 2,4% Muu Akateeminen loppututkinto Ammattikorkeakoulu Ylioppilastutkinto + ammattikoulu tai opisto Ylioppilastutkinto Opisto Ammattikoulu tai vastaava Peruskoulu tai keskikoulu Kuva 3. Kirjakantin kävijät koulutuksen mukaan. 6

7 40 30 Prosenttia 20 39,7% 25,6% 10 17,4% 0 1,7% Johtavassa asemassa Toimihenkilö 7,4% Muu työntekijä 0,8% Yrittäjä Eläkeläinen 3,3% Työtön Opiskelija 4,1% Muu Kuva 4. Kirjakantin kävijät aseman mukaan. Kirjakantin kävijät olivat pääasiassa Kuopion asukkaita; paikkakuntalaisia oli 86,4 % ja ulkopaikkakuntalaisia 13,6 % kävijöistä. Tapahtuma profiloituukin tämän tiedon valossa kirjallisuudesta kiinnostuneiden paikkakuntalaisten kohtaamispaikaksi, mikä ei ole yllätys, sillä Kipinä-tapahtumat on luotu syksyiseksi ajanvietteeksi lomiltaan palanneille kaupunkilaisille. Ulkopaikkakuntalaisista (17 kpl) henkilöistä 7 tuli tapahtumaan Siilinjärveltä. On täysin tulkintakysymys, katsotaanko heidän olevan ulkopaikkakuntalaisia vai ei, sillä osalle siilinjärveläisistä Kuopio on työssäkäyntipaikka. Nämä henkilöt tuskin kokevat Kuopioon tullessaan saapuvansa vieraalle paikkakunnalle. Sen sijaan kauempaa Siilinjärveltä tulevat voivat todennäköisemmin kokea tulevansa vieraalle paikkakunnalle Kuopioon tullessaan. Tässä yhteydessä onkin luotettu vastaajien omaan harkintaan siitä, kokevatko he itse olevansa Kuopiossa ulkopaikkakuntalaisina vai eivät. Siitä syystä ulkopaikkakuntalaisiksi on laskettu ne henkilöt, jotka omastakin mielestään olivat ulkopaikkakuntalaisia (3 kpl) ja kuopiolaisiksi ne henkilöt, jotka eivät kokeneet olevansa Kuopiossa matkailijoina (4 kpl). Suurin osa ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä oli kotoisin Kuopion lähialueilta Pohjois-Savosta (20 % ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä) ja Pohjois-Karjalasta (27 %) (n=17). Ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä 47 % tuli Itä-Suomen läänistä ja 33 % Etelä-Suomen läänistä. Kirjakantin kävijöiden saapumista tapahtumaan pääasiassa lähialueilta tukee myös se, että muualta kuin Kuopiosta tulleista kävijöistä päiväkäyntivyöhykkeeltä (0 100 km) Kirjakanttiin tuli 19 % ja viikonloppuvyöhykkeeltä ( km) 56 %. Kirjakantin kävijöistä suurimmalla osalla oli jonkinlainen kulttuurin harrastamisen tausta. Suurelle osalle kävijöistä jonkin taiteenlajin (laulu, soitto, tanssi, maalaaminen jne.) harrastaminen oli säännöllistä (27,2 %), satunnaista (20 %) tai osa opintoja tai omaa ammattia (10,4 %). Moni kävijöistä ilmoitti kuitenkin vastaavasti myös, ettei ole koskaan harrastanut mitään taiteenlajia (25,6 %). Myös kulttuurin seuraaminen ja kulttuuritilaisuuksissa (teatteri, museot, taidenäyttelyt, konsertit jne.) käynti oli monelle kävijälle harrastus. Tapahtuman kävijät olivat vastaustensa mukaan varsinaisia 7

8 kulttuurin heavy usereita. Lähes 80 % Kirjakantin kävijöistä oli käynyt kulttuuritilaisuuksissa yli 5 kertaa viimeisen 12 kuukauden aikana (kuva 5) Prosenttia 20 31,2% 10 18,4% 22,4% 24,8% 0 08% En kertaakaan 2,4% Kerran 2-5 kertaa 6-9 kertaa kertaa 20 kertaa tai useammin Kuva 5. Tapahtuman kävijöiden kulttuuritilaisuuksissa käynti viimeisten 12 kuukauden aikana. 2.2 Tapahtumaan osallistuminen Kyselyyn vastanneista Kirjakantin kävijöistä lähes kaikki (93 %) oli tapahtumassa vapaa-ajallaan yleisönä ja työnsä puolesta/edustamassa yleisönä oli puolestaan 4 % kävijöistä. Vastaajista 2 % oli tapahtumassa esiintyjänä tai luennoitsijana ja 2 % tekemässä työtä/talkoolaisena. Tietoa tapahtumasta kävijät olivat saaneet pääasiassa esitteestä, ystäviltä tai tuttavilta, paikallislehden mainoksesta ja lehtiartikkeleista (kuva 6). Kävijöistä lähes kaksi kolmasosaa (62 %) oli käynyt tapahtumassa ennen ja vastaavasti reilu yksi kolmasosa (38 %) kävijöistä oli ensikertalaisia. Useamman vuoden kävijöistä lähes 70 % oli osallistunut tapahtumaan 2 tai 3 kertaa (tämä kerta mukaan lukien) ja noin 30 % kävijöistä 4 tai 5 kertaa. Suurin osa tapahtumaan osallistuneista kävijöistä oli tehnyt päätöksen osallistua tapahtumaan hyvin lähellä tapahtuman ajankohtaa; noin 63 % oli tehnyt päätöksen korkeintaan viikkoa ennen tapahtumaa ja heistä suuri osa vain muutamaa päivää ennen tapahtumaa tai jopa tapahtumanpäivänä (kuva 7). 8

9 Esitteestä Ystäviltä/tuttavilta Paikallislehden mainoksesta Lehtiartikkelista Muusta lähteestä Internetistä Puskaradiosta Ulkomainoksesta Radio-/televisio-ohjelmasta Radio-/televisiomainoksesta 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Prosenttia Kuva 6. Tapahtuman tietolähteet (prosentit suhteessa mainintojen määrään, yht. 100 %) Prosenttia ,0% 22,0% 19,5% 17,8% 11,9% 5 Samana päivänä 1-3 päivää aiemmin Korkeintaan viikkoa aiemmin Kuva 7. Päätöksenteko tapahtumaan osallistumisesta. Korkeintaan kuukautta aiemmin 6,8% Useita kuukausia aiemmin Vuosi sitten/osallistuessani tapahtumaan viime vuonna Suurin osa Kirjakantin kävijöistä tuli tapahtumaan yksin tai ystävien kanssa (kuva 8). Kävijöistä suurin osa aikoi osallistua tapahtumaan yhtenä (41 % kävijöistä) tai kahtena päivänä (34 % kävijöistä) ja yhteen (33 % kävijöistä) tai 2-3 tilaisuuteen (39 % kävijöistä). Keskimäärin tapahtuman kävijät osallistuivat tapahtumaan kahtena päivänä ja kahteen tilaisuuteen. Tärkeimmiksi syiksi tapahtumaan osallistumiselleen kävijät nostivat tasapuolisesti monia eri tekijöitä (kuva 9). Kuitenkin kaikkein merkittävimmät syyt osallistua tapahtumaan olivat tapahtuman ohjelma ja sisältö, tietty esiintyjä tai kirjailija, halu kokea jotakin uutta ja kiinnostavaa sekä halu kannattaa tapahtumaa. 9

10 Yksin Ystävät Puoliso Perhe Muu seura Työkaverit/yhdistys Ryhmä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 Prosenttia Kuva 8. Seura tapahtumaan osallistuttaessa (prosentit suhteessa mainintojen määrään, yht. 100 %). 10

11 Tapahtuman ohjelma/sisältö Tietty esiintyjä/kirjailija Halu kokea jotakin uutta ja kiinnostavaa Tapahtuma on tärkeä identiteetilleni Olen osallistunut aiemmin ja on ollut mukavaa Asun paikkakunnalla/olen asunut paikkakunnalla/minulla on juuret paikkakunnalla Halu kannattaa tapahtumaa Vaihtelua arkeen ja rutiineihin Yhdessäolo samanhenkisten kanssa Halu rentoutua Yhdessäolo perheen/ystävien kanssa Halu oppia uutta/kehittyä ammatillisesti Tapahtuman ilmapiiri Tapahtumassa on paljon erilaista tekemistä ja nähtävää Osallistuminen kohottaa statustani Kuva 9. Kirjakanttiin osallistumisen syyt. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Paljon merkitystä Jonkin verran merkitystä Vähän merkitystä Ei lainkaan merkitystä En osaa sanoa Kaksi kolmasosaa kaikista tapahtuman kävijöistä oli tyytyväisiä (66 %) tapahtumaan kokonaisuudessaan. Erittäin tyytyväisiä oli 15 % kävijöistä ja hiukan pettyneitä 3 % osallistujista (16 % vastaajista ei osannut vastata kysymykseen). Kaksi kolmasosaa kävijöistä (63 %) aikookin osallistua tapahtumaan myös ensi vuonna. Vain yksi kyselyyn vastannut oli varma, ettei aio osallistua tapahtumaan ensi vuonna. Loput vastaajista (36 %) eivät vielä osanneet sanoa, osallistuvatko Kirjakanttiin myös ensi vuonna. Kirjakantti on aina ollut pääosin ilmainen tapahtuma. Tapahtuman muuttaminen maksulliseksi voisikin vähentää Kirjakantin kävijämäärää, sillä ainoastaan 23 % kävijöistä osallistuisi varmasti tapahtumaan, jos tilaisuudet olisivat maksullisia (kuva 10). Kävijöistä 52 % puolestaan sanoi, että osallistuisi tapahtumaan pienellä varauksella hinnan suuruudesta riippuen. Useimmat, jotka olisivat varmasti tai hinnasta riippuen valmiita tulemaan tapahtumaan, vaikka tilaisuudet olisivat maksullisia, olivat valmiita maksaman tilaisuuksista pääasiassa yhdestä viiteen euroa (61,5 % niistä, jotka olisivat valmiita maksamaan). Maksuhalukkaista 38,5 % olisi valmis maksamaan jopa 6-10 euroa osallistumisestaan tilaisuuksiin. 11

12 Prosenttia 30 51,2% ,1% 14,9% 10,7% 0 Kyllä Ehkä, riippuu tilaisuuksien hinnasta En En osaa sanoa Kuva 10. Vastaajien halukkuus osallistua tapahtumaan, jos tilaisuudet olisivat maksullisia. 2.3 Tapahtumaan osallistuneet ulkopaikkakuntalaiset Kyselyyn vastanneesta 125 kävijästä vain 17 (13,6 %) oli ulkopaikkakuntalaisia. Kirjakantti näyttäytyykin tutkimuksen tulosten valossa keski-ikäisten tai sitä vanhempien korkeasti koulutettujen kuopiolaisten naisten tapahtumana. Vaikka tapahtuman pienestä kävijämäärästä vain murto-osa oli ulkopaikkakuntalaisia, käydään tässä seuraavaksi hiukan läpi ulkopaikkakuntalaisten osallistujien perustietoja. Tulokset eivät pienen vastaajamäärän vuoksi ole yleistettäviä ja kaikkia ulkopaikkakuntalaisia koskevia kuvia tulkittaessa on muistettava, että kuviot perustuvat hyvin pieniin vastausmääriin. Ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä 12,5 % (2 kpl) oli joskus asunut Kuopiossa tai heillä oli juuret alueella. Yhdelläkään ulkopaikkakuntalaisista ei ollut kesämökkiä tai kakkosasuntoa Kuopiossa. Tämän pohjalta voidaan olettaa, että ainakin suurin osa tapahtumaan saapuneista matkailijoista oli aidosti kiinnostunut itse tapahtumasta. Tätä tukee myös tieto siitä, että 50 prosentille ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä tapahtuma oli pääsyy Kuopioon saapumiselle ja 19 prosentille kaupungin ulkopuolelta tulleista kävijöistä tapahtumalla oli paljon merkitystä Kuopioon matkustamiselle (kuva 11). 12

13 50 40 Prosenttia ,0% 10 18,8% 18,8% 0 Paikkakunnalle matkustamisen tärkein syy on tapahtumaan osallistuminen Paljon merkitystä 6,2% Jonkin verran merkitystä 6,2% Vain vähän merkitystä/olen paikkakunnalla pääasiassa muista syistä Kuva 11. Tapahtuman merkitys Kuopioon matkustamiselle (HUOM! n=17). Ei lainkaan merkitystä/olen paikkakunnalla täysin muista syistä Suurin osa ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä saapui Kuopioon henkilöautolla (69 %). Loput saapuivat paikkakunnalle junalla (25 %) tai lentokoneella (6 % = 1 kpl). Kävijät saapuivat paikalle pääasiassa kilometrin (56 %) säteeltä tapahtumasta. Suurin osa matkailijoista oli kotoisin Itä-Suomen läänistä, pääasiassa Pohjois-Savosta tai Pohjois-Karjalasta. Keskimäärin kävijät saapuivat tapahtumaan 272 kilometrin päästä Kuopiosta. Suurimmalle osalle (75 %) ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä Kuopio oli matkan pääkohde/ määränpää (yöpyivät paikkakunnalla) (kuva 12). Vajaalle viidennekselle (19 %) Kuopio oli päiväkäyntikohde ja 6 prosentille osa kiertomatkaa. Puolet (50 %) ulkopaikkakuntalaisista tapahtuman kävijöistä oli tapahtumassa lomalla tai viettämässä vapaa-aikaa. Työmatkalla tapahtumassa oli 19 %, yhdistetyllä työ- ja lomamatkalla 25 % sekä muusta syystä 6 % ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä. 13

14 80 60 Prosenttia 40 75,0% 20 18,8% 0 pääkohde, matkan määränpää (yövyn paikkakunnalla) päiväkäyntikohde Kuva 12. Kuopio on ulkopaikkakuntalaisille (HUOM! n=17) 6,2% osa kiertomatkaa Kuopion ulkopuolelta saapuneista tapahtumakävijöistä neljännes (25 %) ei viettänyt yötä paikkakunnalla (kuva 13). Ulkopaikkakuntalaisista 44 % (7 kpl) yöpyi sukulaisten tai tuttavien luona, 25 % (4 kpl) hotellissa, motellissa tai kesähotellissa ja 6 % (1 kpl) muussa maksullisessa majoituksessa. Ulkopaikkakuntalaiset Kuopiossa majoittuvat tapahtumakävijät viipyivät paikkakunnalla tapahtumakäyntiin liittyen keskimäärin yhden yön (n=12) Prosenttia ,8% 10 25,0% 25,0% 0 En vietä yötä paikkakunnalla Hotellissa, motellissa tai kesähotellissa 6,2% Muussa maksullisessa majoituksessa Kuva 13. Ulkopaikkakuntalaisten majoittuminen Kuopiossa (HUOM! n=17). Sukulaisten tai tuttavien luona Ulkopaikkakuntalaiset tapahtumakävijät viettivät aikaa Kuopiossa pääasiassa tapahtumassa. Monet kuitenkin yhdistivät tapahtumakäyntiinsä myös ystävien ja/tai sukulaisten tapaamisen ja ravintolassa käymisen (kuva 14). Vajaa neljännes matkailijoista tutustui myös paikkakunnan muuhun 14

15 kulttuuritarjontaan tai hyödynsivät liikuntapalveluita. Vaikka ulkopaikkakuntalaiset vieraat viipyivät keskimäärin vain vähän aikaa Kuopiossa tapahtumakäyntiin liittyen ja harrastivat hyvin vähän muuta paikkakunnalla kuin kävivät tapahtumassa, niin tapahtuma ja Kuopio jättivät kävijöiden mieleen hyvin positiivisen kuvan; 67 % ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä sanoi tapahtuman vaikuttaneen positiivisesti heidän mielikuviinsa paikkakunnasta. Yksikään ei maininnut tapahtuman vaikuttaneen negatiivisesti mielikuviinsa tapahtumapaikkakunnasta. Tavata ystäviä ja sukulaisia Käydä ravintoloissa ja/tai yökerhoissa Tutustua paikkakunnan muuhun kulttuuritarjontaan Käyttää liikuntapalveluita tai ulkoilla Käydä ostoksilla Edistää hyvinvointiani/hemmotella itseäni Edistää omaa terveyttä (esim. kuntoutus) Osallistua järjestetyille retkille 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 Prosenttia Kuva 14. Ulkopaikkakuntalaisten muut ajanvietteet tapahtuman lisäksi Kuopiossa. 2.4 Kirjakantin taloudelliset vaikutukset kävijöiden rahankulutuksen mukaan Tapahtuman kävijöiden tuomaan matkailutuloon kunnalle vaikuttaa hyvin paljon se, kuinka paljon tapahtuma houkuttelee paikkakunnalle matkailijoita. Matkailutuloon vaikuttaa lisäksi se, kuinka kauan ja missä majoituksessa matkailijat viipyvät paikkakunnalla, paljonko he kuluttavat rahaa matkansa aikana ja kuinka tärkeä syy tapahtuma on paikkakunnalle saapumiselle. Kuopion Kirjakantin osalta tapahtuman aiheuttama taloudellinen vaikutus paikkakunnalle ei ole kovin suuri, sillä tapahtuma on pieni ja tapahtuman kävijöistä vain 13,6 % oli ulkopaikkakuntalaisia. Taloudellisten vaikutusten arvioinnin pohjana on tässä yhteydessä käytetty kaikissa tapahtumissa matkailijoiden tuomaa matkailutuloa (= ulkopuolelta tulevaa uutta rahaa alueelle). Vaikka paikkakunnan asukkaatkin (86,4 % kävijöistä) voivat tapahtuman vuoksi jäädä kotiseudulleen ja kuluttaa rahaa siellä, ei heitä ole tässä yhteydessä sisällytetty taloudellisten vaikutusten arviointiin. Kirjakantin tapauksessa paikalliset tapahtumakävijät kuluttivat omien vastaustensa mukaan melko pieniä summia rahaa tapahtuman aikana paikkakunnalla esimerkiksi ravintoloihin, elintarvikkeisiin, vaatteisiin ja jalkineisiin sekä matkustamiseen paikkakunnalla (paikkakuntalaisten kulutus keskimäärin 22,50 tapahtuman aikana ja 12,90 per päivä, jolloin osallistunut tapahtumaan; osallistuivat tapahtumaan keskimäärin 2 päivänä). Paikallisten kuluttamia rahasummia ei kuitenkaan huomioida taloudellisten vaikutusten arvioinnissa, sillä heidän kuluttamansa raha ei ole alueelle uutta, vaan se on jo aiemmin ollut alueen talouden kierrossa. On myös vaikea arvioida, kuinka suuri osa paikkakuntalaisten ilmoittamasta rahankäytöstä on oikeasti tapahtunut vain ja ainoastaan tapahtuman ansioista. 15

16 Kirjakantin taloudellisia vaikutuksia laskettaessa on huomioitu kaikki matkailijat, myös ne, jotka olivat saapuneet paikkakunnalle pääasiassa muista syistä kuin tapahtuman takia. Tästä huolimatta matkailijoiden ja varsinkin yöpyneiden matkailijoiden määrä oli otoksessa niin pieni, että tuloksiin on syytä suhtautua varauksella. Arviointia varten matkailijat jaettiin päiväkävijöihin ja majoittuviin matkailijoihin. Tapahtuman ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä 25 % (4 kpl) oli päiväkävijöitä ja 75 % (12 kpl) majoittuvia matkailijoita. Majoittuvat matkailijat viipyivät paikkakunnalla keskimäärin yhden yön (n=12) ja aikoivat osallistua tapahtumaan kahtena päivänä. Päiväkävijät puolestaan osallistuivat tapahtumaan keskimäärin yhtenä päivänä ja yhteen tilaisuuteen. Kävijöiden rahankäyttöä tarkasteltaessa on laskettu yhteen kaikki kävijän ilmoittamat menot (sekä tapahtumassa että paikkakunnalla). Tämän jälkeen käytetty kokonaisrahamäärä on jaettu sillä henkilömäärällä, jota rahankäyttö koskee (saadaan rahankäyttö/hlö) ja tämän jälkeen henkilökohtainen rahankäyttö on jaettu kävijän viipymällä, josta on saatu tulokseksi rahankäyttö per henkilö per vuorokausi. Majoittuvat matkailijat käyttivät Kuopiossa päiväkävijöitä enemmän rahaa vuorokaudessa (taulukko 1). Myös viipymään suhteutettuna matkansa aikana yhteensä enemmän rahaa paikkakunnalle jättivät majoittuvat matkailijat. Majoittuva matkailija kulutti Kuopiossa keskimäärin 63,50 vuorokaudessa ja hänen viipymänsä oli keskimäärin 1 vuorokausi (on tässä yhteydessä yhtä kuin 1 yö), joten koko matkan aikana majoittuva matkailija jätti paikkakunnalle keskimäärin saman 63,50. Taulukko 1. Matkailijoiden keskimääräinen henkilökohtainen rahankäyttö vuorokaudessa ja yhteensä matkan aikana matkailijaryhmittäin. Rahankäyttö /hlö/vrk Rahankäyttö yhteensä Päiväkävijät 52,5 52,5 Majoittuvat matkailijat 63,5 63,5 Matkailijoiden viipymää, paikkakunnalle matkansa aikana jättämiä rahasummia ja osallistuttujen tilaisuuksien määriä on hyödynnetty matkailutulon laskemisessa. Myös tapahtuman arvioidut kävijämäärät ovat oleellisessa asemassa taloudellisten vaikutusten laskemisessa. Kirjakantin kaltaisen ilmaistapahtuman taloudellisten vaikutusten arviointi on erittäin haastavaa, sillä tapahtumassa ei myydä lippuja, joiden avulla kävijöiden määrää voitaisiin arvioida. Kävijämäärän arvioit perustuvat näin ollen ainoastaan tapahtumanjärjestäjän omiin laskelmiin tapahtumassa vierailleista kävijöistä. Taloudellisten vaikutusten laskeminen paikallisille suunnatusta ilmaistapahtumasta ei välttämättä muutenkaan ole mielekästä, sillä tapahtuman arvo ja merkitykset ovat jo lähtökohtaisesti muualla kuin matkailutulon tuottamisessa alueelle. Tähän on joka tapauksessa arvioitu hiukan Kirjakantin tuomaa matkailutuloa alueelle. Kirjakantti arvioi omaksi kävijämääräkseen 3100 kävijää. Näistä kävijöistä 1500 oli koululaisia, joita ei voida ottaa laskentaan mukaan perinteisen tutkimuskäytännön mukaisesti. Näin ollen taloudellisten vaikutusten laskennan pohjana on käytetty jäljelle jäävää kävijämäärää eli 1600 kävijää. Käytännössä kävijämäärät ovat kuitenkin käyntikertoja, eikä tapahtumalla näin ollen ole 1600 erillistä aikuiskävijää. Taloudellisen vaikuttavuuden tutkimisen kannalta olisikin todella tärkeää kehittää menetelmä, jolla kävijämäärät saataisiin luotettavasti laskettua. Päiväkävijöitä Kirjakantissa oli 3,4 % ja majoittuvia matkailijoita 10,2 % kaikista tapahtuman kävijöistä. Jos tapahtumalla olisi ollut 1600 kävijää/käyntiä, niin päiväkävijöiden tuoma matkailutulo (3,4 % kaikista käynneistä, osallistuivat keskimäärin yhteen tilaisuuteen, jättivät matkan aikana Kuopioon 52,50 ) olisi yhteensä Kun tähän lisätään saman kaavan mukaan majoittuvien matkailijoiden (10,2 % käynneistä, osallistuvat keskimäärin yhteen tilaisuuteen, jättivät matkan aikana 63,50 Kuopioon = ,20 ) tuomat matkailutulot, saadaan matkailijoiden tuomaksi 16

17 matkailutuloksi Kirjakantin aikana Tämän laskukaavan pohjalta arvioituna tapahtumalla oli yhteensä reilut 200 ulkopaikkakuntalaista kävijää. Kuten yllä on nähtävissä, on ilmaistapahtuman taloudellisten vaikutusten arviointi todella haastavaa. Monet tekijät, kuten myytyjen lippujen ja osallistuttujen tilaisuuksien määrä, vaikuttavat merkittävästi lopulliseen taloudellisten vaikutusten arvioon. Ilmaistapahtumasta ei ole mahdollista saada kaikkia näitä lukuja, joten täsmällisten summien laskeminen on melko mahdotonta. Yllä esitetty summa onkin karkea arvio, sillä matkailijoiden määrä oli tapahtumassa ja tutkimusaineistossa hyvin pieni. Täytyy myös muistaa, että summa kuvaa matkailijoiden alueelle tuomaa suoraa matkailutuloa. Arvioissa ei ole otettu huomioon, että osa tulosta vuotaa paikkakunnan ulkopuolelle esimerkiksi taiteilijoiden palkkioina ja yritysten ostoina. Lisäksi on muistettava, että arviossa on huomioitu myös ne ihmiset, joille tapahtuma ei ollut merkittävä syy paikkakunnalle tulemiselle. Heidän poisjättämisensä arviosta olisi luultavasti hieman laskenut lopullista summaa (kävijöitä, joiden alueelle saapumiselle tapahtumalla ei ollut vaikutusta, oli 19 % kaikista matkailijoista). Arviosta on joka tapauksessa nähtävissä, että Kirjakantin tuoma matkailutulo Kuopion kokoiselle kaupungille ei ole kovin merkittävä. Kirjakantti on selkeästi paikallisten kirjallisuudenystävien suosima ilmaistapahtuma ja sen tarkoituksena on järjestää ohjelmaa pääasiassa kuopiolaisille ja Kuopion koululaisille, jolloin ei voida olettaakaan, että tapahtumalla olisi suuria taloudellisia vaikutuksia Kuopion kaupungille tai elinkeinoelämälle. Vaikka tapahtumalla ei yleisökyselyn valossa näyttäisi olevan suuria taloudellisia vaikutuksia Kuopiolle, tapahtumalla voi olla muita arvoja ja merkityksiä sekä kaupungille että paikkakunnan asukkaille. Näitä tarkastellaan seuraavassa yrityskyselyjen, paikallisväestökyselyjen sekä päättäjille suunnattujen kyselyjen kautta. 17

18 3 YRITYSKYSELY Yrityskyselyn tavoitteena oli selvittää, millaisia vaikutuksia Kirjakantilla on paikkakunnan yritysten liiketoimintaan, millä tavalla yritykset ovat valmistautuneet tapahtumaan ja millaisia näkemyksiä yrittäjillä on tapahtumaa kohtaan. Tutkimuksessa selvitettiin yleisemmällä tasolla liike-elämässä toimivien näkemyksiä ja mielipiteitä tapahtumien taloudellisesta sekä myös sosiaalisesta ja kulttuurisesta vaikuttavuudesta. Kysely suunnattiin sellaisille toimialoille, joiden liiketoimintaan Kirjakantilla on oletettu olevan vaikutusta, kuten majoitus- ja ravitsemistoiminta, liikenne, huoltamotoiminta, vähittäiskauppa sekä matkailua palveleva toiminta. Samaa kyselypohjaa sekä toimialajakoa käytettiin kaikkien ESS vaikuttaa -hankkeessa mukana olleiden tapahtumien kohdalla. Yritysten sähköpostiosoitteiden keräämiseen käytettiin Kuopion kaupungin yritysluetteloa sekä Suomen yrittäjien yrityshakua (Synet). Tutkimuksesta tiedotettiin myös Kuopion yrittäjät ry:tä. Kysely lähetettiin tapahtuman jälkeen sähköpostitse noin 250 yritykselle ja kyselyyn vastasi yhteensä 47 yritystä. Vastausprosentti oli noin 19. Suurin osa vastaajista oli yrittäjiä, toimitusjohtajia tai yksikön johtajia (ravintolapäälliköitä, yksikön esimiehiä). Vastanneiden yritysten osuudet toimialoittain näkyy taulukossa 2. Taulukko 2. Vastanneet yritykset toimialoittain. lukumäärä % Vähittäiskauppa 17 36,2 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 17 36,2 Liikenne 7 14,9 Muu 6 12,7 Koska Kirjakantti on pieni ja lyhytkestoinen tapahtuma ja suurin osa sen vierailijoista paikallisia asukkaita, ei tapahtuma välttämättä ole näkynyt kovinkaan monen yrityksen liiketoiminnassa. Täten on mahdollista, että kyselyynkin on vastannut paljon sellaisia yrityksiä, jotka ovat olleet jollain lailla tapahtuman kanssa tekemisissä ja/tai joihin tapahtuma on vaikuttanut. Koska kyselyyn vastasi vain pieni osa paikallisia yrityksiä, ei kyselyn tuloksia voida yleistää vastaamaan kaikkien kuopiolaisten yrittäjien mielipiteitä, vaan ne edustavat vain tämän kyseisen joukon näkemyksiä. Tulokset ovat kuitenkin suuntaa-antavia ja niistä voidaan löytää tärkeitä huomioita tapahtuman jatkokehittämiselle sekä mahdollisesti eri toimijoiden väliselle yhteistyölle. 3.1 Tapahtuman vaikutus yrityksen liiketoimintaan Kirjakantilla oli vain hyvin vähän taloudellista vaikutusta vastanneille yrityksille (taulukko 3). Kaikista yrityksistä 18,6 % vastasi, että tapahtuma vaikutti positiivisesti yrityksen liiketoimintaan. Valtaosaan yrityksistä (81,4 %) tapahtuma ei vaikuttanut lainkaan. Taulukko 3. Tapahtuman vaikutus yrityksen liiketoimintaan. Positiivinen Ei vaikutusta Vähittäiskauppa 2 15 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 4 12 Liikenne 2 4 Muu

19 Liikevaihto tapahtuman aikana kasvoi kuudella yrityksellä (12,8 %), joista neljä oli Kirjakantin yhteistyöyrityksiä. Reilulla puolella vastanneista (59,6 %) liikevaihto ei kasvanut ja loput eivät osanneet sanoa. Liikevaihdon kasvu oli kuitenkin pientä; niissä yrityksissä (5 kpl), jotka olivat kasvuprosentin ilmoittaneet, kasvua tapahtui keskimäärin 14 % verrattuna siihen, jos tapahtumaa ei olisi ollut. Arvio liikevaihdon kasvuprosentista vaihteli 5 ja 30 välillä. Yrittäjiä pyydettiin lisäksi arvioimaan millä heidän mielestään oli eniten vaikutusta liikevaihdon kasvuun (taulukko 4). Syyt liikevaihdon kasvuun vaihtelivat yrityksittäin. Kahden yrittäjän mielestä tapahtuman sisällöllä oli eniten vaikutusta ja kahden mielestä tapahtuman sijainnilla. Taulukko 4. Millä eniten vaikutusta liikevaihdon kasvuun? yritysten määrä Tapahtuman sisältö/esiintyjät 2 Tapahtuman sijainti 2 Kontaktit tapahtumajärjestäjiin 1 Jokin muu 1 Kirjakantti ei ole juurikaan näkynyt yrityksissä asiakasmäärien kasvulla. Asiakasmäärät kasvoivat vain hyvin pienessä osassa yrityksiä, pääasiassa määrät pysyivät samana. Viisi yritystä ilmoitti paikallisten asiakkaiden määrän kasvaneen, neljä yritystä ulkopaikkakuntalaisten ja vain yksi yritys arvioi ulkomaalaisten asiakkaiden määrän lisääntyneen yrityksessä tapahtuman aikana. Osa näistä yrityksistä oli Kirjakantin yhteistyöyrityksiä. Lisäksi yrittäjien on voinut olla vaikea erottaa Kirjakantin aikana paikallisia ja ulkopaikkakuntalaisia asiakkaita toisistaan. 3.2 Tapahtuman vaikutukset yrityksen muuhun toimintaan Kirjakantti on mittakaavaltaan pieni tapahtuma, joten yritykset eivät kokeneet tarvetta erityisesti valmistautua siihen. Vain neljä yritystä kertoi tehneensä toimenpiteitä Kirjakanttia varten (taulukko 5). Näistä kolme lisäsi henkilökuntaa. Taulukko 5. Valmistautuminen tapahtumaan yritysten määrä Henkilökuntaa lisättiin 3 Uusia tuotteita tai palveluita lanseerattiin/kehitettiin 1 Tiloihin, laitteisiin tai koneisiin investoitiin 0 Lisäkapasiteettia järjestettiin muulla tavalla 2 Jotain muuta 1 Kovin moni yritys ei myöskään tehostanut markkinointiaan tai tehnyt muunlaisia markkinointitoimenpiteitä tapahtuman aikana (taulukko 6). Vastausten perusteella neljä yritystä oli tehnyt jonkinlaisia markkinointitoimenpiteitä tapahtuman vuoksi. Kaikki neljä yritystä lanseerasi tapahtumaan liittyviä mainoksia. Taulukko 6. Tapahtuman vaikutus markkinointitoimenpiteisiin. yritysten määrä Markkinointia/mainontaa lisättiin 3 Tapahtumaan liittyviä tai muita erityisiä mainoksia lanseerattiin 4 Järjestettiin oheistapahtumia tai muuta toimintaa, minkä tarkoituksena 3 oli lisätä yrityksen tunnettuutta ja näkyvyyttä tapahtuman aikana 19

20 Yrityksiltä kysyttiin myös, mitä muita vaikutuksia tapahtuma toi yritykselle (taulukko 7). Kymmenen yritystä koki tapahtumasta jotain vaikutusta. Esimerkiksi kahdeksan yritystä sai tapahtuman ansiosta lisää näkyvyyttä. Taulukko 7. Mitä vaikutuksia tapahtuma toi yritykselle. yritysten määrä Lisää näkyvyyttä 8 Imagoarvoa 7 Yhteistyökumppaneita Yritysyhteistyö tapahtuman kanssa Kyselyyn vastanneista yrityksistä kuusi ilmoitti tekevänsä Kirjakantin kanssa yhteistyötä (osa näistä oli myös ANTI:n yhteistyökumppaneita). Yritykset tekivät tapahtumien kanssa tiivistä yhteistyötä ja yhteistyömuodot vaihtelivat sisältöjen suunnittelusta oheistapahtumien järjestämiseen. Niiltä yrityksiltä, jotka eivät olleet tapahtuman yhteistyökumppaneita (41 yritystä), kysyttiin, onko yritystä pyydetty tapahtuman tukijaksi tai yhteistyökumppaniksi. Lisäksi selvitettiin kiinnostaisiko yhteistyö tapahtuman kanssa jatkossa. Vain yhtä yritystä oli pyydetty tapahtuman yhteistyökumppaniksi. Samasta otoksesta neljä ilmoitti olevansa mahdollisesti kiinnostunut yhteistyöstä jatkossa, 18 ei ollut kiinnostunut ja 14 ei osannut sanoa. Yhteistyö muiden kuopiolaisten yritysten kanssa Kirjakantin aikana oli vähäistä; vain kolme yritystä kaikista vastanneista ilmoitti tehneensä yhteistyötä muiden yritysten kanssa. 3.4 Hyödyt ja haitat Tutkimuksessa selvitettiin myös, millaisia hyötyjä ja haittoja paikalliset yritykset Kirjakantista kokivat aiheutuneen. Noin puolet kyselyyn vastanneista huomasivat tapahtuman ansiosta paikkakunnalla olleen enemmän ihmisiä liikkeellä ja lähes sama määrä sitä mieltä, että tapahtuman vaikutuksesta paikkakunnan näkyvyys lisääntyi (taulukko 8). Taulukko 8. Tapahtumasta aiheutuneet hyödyt (% yrityksistä samaa mieltä). % Tapahtuman ansiosta paikkakunnalla on enemmän ihmisiä liikkeellä 53,2 Tapahtuman vierailijoita on saatu asiakkaiksi 19,1 Tapahtuman vaikutuksesta yrityksen tulos parani 10,6 Tapahtuman vaikutuksesta paikkakunnan näkyvyys lisääntyi 48,9 Tapahtuman vaikutuksesta yrityksen näkyvyys/tunnettuus lisääntyi 12,8 Tapahtuma antoi lisää kokemuksia ja valmiuksia 12,8 Muuta hyötyä 2,1 Yrittäjät eivät kokeneet tapahtuman aiheuttaneen juurikaan haittoja. Ainoastaan yksi vastasi tapahtuman aiheuttaneen liikenneongelmia tai muunlaista häiriötä, kahdella yrityksellä odotukset eivät toteutuneet ja kahdelle aiheutui ylimääräisiä kustannuksia. 20

21 3.5 Yrittäjien yleisiä mielipiteitä ja näkemyksiä tapahtumasta Yrittäjiltä kysyttiin mielipiteitä ja näkemyksiä Kirjakantin paikallistaloudellisesta merkityksestä sekä imagovaikutuksista. Kirjakantilla on vastaajien mielestä jonkin verran taloudellista merkitystä alueelle (kuva 15). Yrittäjät ovat melko samaa mieltä siitä, että tapahtumalla on merkitystä paikalliselle elinkeinoelämälle ja matkailuelinkeinolle. Uusien yritysten syntymiseen tai työllisyyteen tapahtumalla ei sen sijaan koeta olevan paljoa merkitystä. Yrittäjät ovat myös sitä mieltä, että tapahtuman ja yritysten välistä yhteistyötä tulisi jatkossa lisätä. Tapahtumalla on merkitystä paikalliselle elinkeinoelämälle Tapahtumalla on merkitystä matkailuelinkeinolle Tapahtuma parantaa kaupungin kilpailukykyä Tapahtuma lisää paikkakunnan vetovoimaa Tapahtuma luo alueelle uusia työpaikkoja Tapahtuma edistää uusien yritysten/liiketoimien syntymistä Tapahtuman ja yritysten välistä yhteistyötä tulisi jatkossa lisätä Tapahtuman ja siihen liittyvien toimintojen säilyttäminen ja ylläpitäminen on keskeinen osa koko kaupungin elinkeinojen kehittämistä 1 1,5 Täysin samaa mieltä 2 2,5 3 3,5 4 Täysin eri mieltä Kuva 15. Tapahtuman paikallistaloudellinen merkitys. Kirjakantilla on vastanneiden yrittäjien mielestä jonkin verran vaikutusta paikkakunnan imagoon ja ilmapiiriin (kuva 16). Yrittäjien mukaan tapahtuma on parantanut paikkakunnan imagoa sekä luonut mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta. Tapahtuman imagoa voisi myös hyödyntää enemmän paikkakunnan markkinoinnissa. Vastaajien mukaan tapahtuman kokoa olisi myös kasvatettava, jotta sen merkitys kaupungille olisi suurempi. 21

22 Tapahtuma parantaa paikkakunnan imagoa Tapahtuma luo mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta Tapahtuman ansiosta paikkakunnalla käy matkailijoita myös tapahtuma-ajan ulkopuolella Tapahtuman imagoa on hyödynnetty riittävästi paikkakunnan markkinoinnissa Tapahtuman kokoa olisi kasvatettava, jotta niillä olisi enemmän merkitystä kaupungin kehittämiselle Kuva 16. Imago ja ilmapiiri. 1 1,5 Täysin samaa mieltä 2 2,5 3 3,5 4 Täysin eri mieltä 22

23 4 KUOPION PAIKALLISVÄESTÖKYSELY Sähköisellä lomakkeella toteutetulla paikallisväestökyselyllä selvitettiin kuopiolaisten mielipiteitä Kipinä-tapahtumista, erityisesti Kirjakantista ja ANTI:sta. Paikallisia tiedotettiin tutkimuksesta julkaisemalla linkki kyselyyn kuopiolaisten käyttämillä internetsivuilla. Uutinen ja linkki löytyivät Kuopion kaupungin ja Savon Sanomien sivuilta. Lisäksi Savon Sanomissa julkaistiin tutkimusta koskeva ilmoitus. Kuopion paikallisväestötutkimuksen osalta otos jäi pieneksi. Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan vain yhdeksän henkeä. Paikallisväestökyselyn tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkia Kuopion asukkaita. Näin pienen aineiston perusteella ei ole mielekästä tehdä laajempia yleistyksiä, vaan vastausten on ajateltava edustavan näiden vastaajien henkilökohtaisia mielipiteitä ja näkemyksiä. 4.1 Vastaajien demografiset tiedot Yhdeksästä vastaajasta kuusi oli naisia. Vastaajista kolme edusti ikäryhmää vuotiaat. Neljä vastaajaa kuului ikäryhmään vuotiaat. Ikäryhmään vuotiaat kuului kaksi kyselyyn vastannutta. Yhdeksästä vastaajasta viisi asui Kuopion seudulla. Yksi vastaaja ilmoitti käyvänsä töissä Kuopion seudulla ja yksi asuneensa paikkakunnalla viimeisten viiden vuoden aikana. Vastaajien perhesuhteet jakautuivat tasaisesti niin, että yksin asuvia, lapsettomia parisuhteessa eläviä ja lapsiperheissä eläviä oli kutakin kaksi. Kolme vastaajaa ilmoitti elävänsä parisuhteessa ja heidän lapsensa olivat jo muuttaneet pois kotoa. Koulutustaustan mukaan luokiteltuna korkeimmaksi koulutuksekseen akateemisen loppututkinnon ja ammattikorkeakoulu- tai ammattikoulututkinnon ilmoitti kunkin kaksi henkilöä. Ylioppilastutkinnon, opistotasoisen tutkinnon tai peruskoulun ilmoitti koulutuksekseen kunkin yksi vastaaja. Kaksi vastaajaa työskenteli työntekijätasolla. Neljä toimi ylempinä toimihenkilöinä. Johtavassa asemassa ilmoitti työskentelevänsä yksi henkilö. Työttömänä oli kaksi vastaajaa. 4.2 Suhtautuminen tapahtumaan Kysyttäessä Kipinä-tapahtumien tunnettuutta, seitsemän vastaajaa oli kuullut aikaisemmin Taiteiden juhla-tapahtumasta. Vastaajista kuusi oli tietoisia Kirjakantti -kirjallisuustapahtumasta. Teatterifestivaali Kallava oli tuttu niin ikään kuudelle vastaajista. Vilimit -elokuvatapahtuma oli kaikkien kyselyyn vastanneiden tiedossa. ANTI Contemporary Art Festivalin olemassa olosta tiesi seitsemän vastaajaa. Prosenttiosuudet on esitetty kuvassa

24 Prosenttia ,8 77,8 66,7 66, Taiteiden juhla Kirjakantti Kallava Kuva 17. Kipinä-tapahtumien tunnettuus prosentteina. Vilmit ANTI Taiteiden juhlaan oli osallistunut kuusi kyselyyn vastannutta. Kirjakantin asiakkaana oli aikaisemmin ollut vain yksi henkilö. Kallava-tapahtuma oli jäänyt toistaiseksi väliin kaikilta kyselyyn vastaajilta. Vilmit-elokuvatapahtumassa oli vastaajista aikaisemmin käynyt kaksi henkilöä. ANTI-fesivaaliin oli paikan päällä tutustunut kolme vastaajaa. Tapahtumien kävijöiden prosenttiosuudet on esitetty kuvassa

25 60 Prosenttia 40 66, ,3 22,2 11,1 0 0 Taiteiden juhla Kirjakantti Kallava Vilmit Kuva 18. Tapahtumien osallistumisprosentti vastaajien keskuudessa. ANTI Syitä osallistumattomuuteen Kipinä-tapahtumiin antoi kolme vastaaja. Yksi heistä ei katsonut kuuluvansa tapahtumaperheen kohderyhmään ja kaksi vastaajaa ilmoitti ajanpuutteen syyksi siihen, että osallistuminen on jäänyt väliin. Neljä vastaajaa ilmoitti harrastavansa säännöllisesti jotakin taiteenlajia. Kolme harrastaa silloin tällöin ja kaksi ei harrasta taidetta ollenkaan. Kahden vastaajan kohdalla heidän työnsä liittyy jollain tasolla Kipinä-tapahtumiin. Kuuden vastaajan mielestä Kipinä-tapahtumilla on tilausta jatkossakin ja ne ovat järjestämisen arvoisia. Kolme vastaajaa ei osannut ilmaista kantaansa tapahtumien jatkon suhteen. Kysyttäessä tulevaisuuden tapahtumista, toivelistalle enemmistöön asettuivat lastentapahtumat sekä teatteri-, kirjallisuus- ja perinnetapahtumat, joita kutakin paikkakunnalle toivoi viisi vastaajaa. Populaarimusiikkiin ja klassiseen musiikkiin keskittyvät tapahtumat olivat toivomuslistalla seuraaviksi korkeimmilla sijoilla keräten kumpikin neljä myönteistä vastausta. Kuvataide-, tanssi- ja liikuntatapahtumia toivoi kutakin kolme henkilöä. Yksi henkilö toivoi luovien alojen välisiä tapahtumia Kuopioon. Tulevaisuuden tapahtumatoiveiden prosenttiosuudet on esitetty kuvassa

26 Kirjallisuus 55,6 Populaarimusiikki 44,4 Klassinen musiikki 44,4 Kuvataide 33,3 Teatteri 55,6 Tanssi 33,3 Liikunta 33,3 Lasten tapahtuma 55,6 Perinne/kylätapahtumat (esim. kalamarkkinat) 55,6 Muu 11, Prosenttia Kuva 19. Minkä tyyppisiä tapahtumia kuopiolaiset haluaisivat paikkakunnalle. (huom. Vastaajia oli vain yhdeksän.) Paikallisväestö sai vastata kyselyssä väittämiin koskien Kipinä-tapahtumien vaikutuksia alueen palveluihin ja elinkeinoelämään (kuva 20). Kyselyyn vastanneet olivat sitä mieltä, että muilta paikkakunnilta tuleva yleisö tuo tapahtumien aikana alueelle rahaa käyttämällä runsaasti paikallisia palveluita. Tapahtumat myös tukevat yritysten toimintaedellytyksiä Kuopiossa ja niillä on suurta merkitystä matkailuelinkeinolle. Tapahtumat eivät synnytä alueelle uusia yrityksiä eivätkä lisää vakituisten työpaikkojen määrää. Tapahtumilla ei ole vaikutuksia paikkakunnan ympärivuotisten palvelujen parantumiseen, eikä niiden katsota nostavan paikallisten yritysten palvelujen tasoa. Kauppojen, kahviloiden ja muiden yritysten tuotevalikoima ei ole laajentunut tapahtumien ansiosta. Tapahtumilla ei arvella myöskään olevan vaikutusta siihen, että majoituksen tai kauppojen ja ravintoloiden hinnat nousisivat kyseisenä ajankohtana. Vastaajien mielestä tapahtumien saama tukiraha kaupungilta ei vie rahaa pois paikkakuntalaisten muista palveluista. 26

27 Muilta paikkakunnilta tuleva yleisö käyttää runsaasti paikkakunnan palveluita tapahtumien aikana Tapahtumat tukevat yritysten toimintaedellytyksiä Tapahtumilla on matkailuelinkeinolle suuri merkitys Tapahtumat ovat synnyttäneet paikkakunnalle uusia yrityksiä Tapahtumat ovat lisänneet työpaikkojen määrää paikkakunnalla Kaupungin tukiraha tapahtumille vie rahaa pois paikkakuntalasten palveluista/muulta toiminnalta Kipinä -tapahtumat ovat parantaneet paikallisten yritysten palvelun tasoa Kauppojen, kahviloiden ja muiden yritysten tuotevalikoima on laajentunut tapahtumien ansiosta Kauppojen ja ravintoloiden hinnat nousevat tapahtumien aikana Tapahtumien aikana majoituksen hinnat nousevat 1 1,5 2 2,5 3 3,5 1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä 4 Kuva 20. Kipinä-tapahtumien vaikutukset alueen palveluihin ja elinkeinoelämään. Kyselyssä tarkasteltiin väittämien kautta Kipinä-tapahtumien merkitystä Kuopion kaupungille (kuva 21). Vastanneiden mielipiteistä käy ilmi, että tapahtumat ovat parantaneet kaupungin imagoa ja luoneet mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta. Paikkakunnan elämä on vilkkaampaa tapahtumien aikana, mutta niiden ei katsota houkuttelevan paikkakunnalle uusia asukkaita tai yrityksiä eikä lisäävän matkailijamääriä tapahtuma-ajan ulkopuolella. Tapahtumat luovat harrastus- ja esiintymismahdollisuuksia alan nuorille harrastajille, ja niiden katsotaan myös lisäävän paikallisten mahdollisuutta kokeilla uusia aktiviteetteja. Vastaajien mielestä tapahtumissa on riittävästi esillä paikallinen kulttuurinen ja taiteellinen osaaminen. Tapahtumien katsotaan myös vaikuttavan positiivisesti kaupunkilaisten oppimismahdollisuuksiin. Tapahtumat kuitenkin mielletään luonteeltaan pienimuotoisiksi ja niistä on tullut jokseenkin paikkakunnan oman ja lähialueen yleisön kiinnostuksen kohde. Kaupunkilaisten kannalta Kipinä-tapahtumat ovat kiinnostavia vain pienelle kulttuurisesti tai taiteellisesti aktiiviselle väestönosalle. 27

28 Kipinä -tapahtumat ovat parantaneet paikkakunnan imagoa Tapahtumat ovat luoneet mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta Tapahtumien ansiosta paikkakunnalla käy huomattava määrä matkailijoita myös tapahtumaajan ulkopuolella Tapahtumat houkuttelevat uusia asukkaita kaupunkiin Tapahtumat houkuttelevat uusia yrityksiä kaupunkiin Kipinä -tapahtumien imagoa on hyödynnetty riittävästi paikkakunnan markkinoinnissa Kipinä -tapahtumat on kaupunkilaisten kannalta vain pienen kulttuurisesti/taiteellisesti aktiivisen väestönosan kiinnostuksen kohteena Tapahtumissa on riittävän monipuolisesti esillä paikallinen kulttuurinen/taiteellinen osaaminen Kipinä -tapahtumat on luonteeltaan pienimuotoinen ja siitä on tullut lähinnä oman paikkakunnan ja lähiympäristön asukkaiden jokavuotinen perinne Kipinä -tapahtumat ovat lisänneet paikallisten elämänlaatua ja asumisen viihtyisyyttä Paikkakunnan elämä on vilkkaampaa tapahtumien aikana Tapahtumat luovat harrastus- ja esiintymismahdollisuuksia paikkakunnan nuorille Tapahtumat ovat tehneet paikkakunnasta mielenkiintoisemman/houkuttelevamman asuinpaikan Tapahtumat ovat luoneet paikallisille mahdollisuuden kokeilla uusia aktiviteetteja Tapahtumat lisäävät paikallisten asukkaiden oppimismahdollisuuksia (kurssit, työpajat, uudet asiat jne.) 1 1,5 2 2,5 3 3,5 1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä 4 Kuva 21. Kipinä-tapahtumien merkitys paikkakunnalle. Kysyttäessä tapahtumien sosiaalisista vaikutuksista, vastaajat ovat todenneet, että tapahtumat vaikuttavat positiivisesti sosiaalisten suhteiden hoitamiseen ja vahvistavat paikallisten yhteenkuuluvuuden tunnetta (kuva 22). Tapahtumilla on vahva paikallisyhteisöllinen merkitys ja ne vahvistavat paikallisten kotiseututunnetta ja sidosta kotipaikkakuntaan. Tapahtumat ovat myös tärkeitä paikallisten asukkaiden identiteetille, koska ne mahdollistavat paikallisen osaamisen ja erityisyyden esiin nostamista ja lisäävät paikallisten vieraanvaraisuutta. Vastaajien mukaan tapahtumien järjestäjät ottavat hyvin huomioon erityisryhmät tapahtumia suunnitellessaan. Tapahtumien ei katsota aiheuttavan erimielisyyksiä paikallisyhteisön sisällä. Tapahtumien ansioksi vastaajat laskevat sen, että tapahtumien aikana on mahdollista päästä sellaisiin paikkoihin, joihin ei muuten tulisi mentyä. Tapahtumien katsotaan myös korostavan hyviä arvoja ja moraalia. 28

29 Tapahtumilla on merkitystä sosiaalisten suhteiden hoitamisen kannalta, ts. tapahtumaan mennään tapaamaan ystäviä ja tuttavia Paikallisten yhteenkuuluvuus ja identiteetti: Tapahtumat ovat vahvistaneet kaupunkilaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta Tapahtumilla on vahva paikallisyhteisöllinen merkitys (esim. yhteisen tekemisen meininki) Tapahtumat ovat vahvistaneet kaupunkilaisten kotiseututunnetta tai sidosta paikkakuntaan Tapahtumat ovat luoneet alueelle uutta identiteettiä Tapahtumat ovat tärkeitä paikallisten asukkaiden identiteetille Tapahtumat ovat lisänneet paikallisten asukkaiden ylpeyttä omasta paikkakunnasta Tapahtumat ovat lisänneet erimielisyyksiä yhteisön sisällä Tapahtumat antavat mahdollisuuden nostaa esille paikallisen osaamisen sekä paikkakunnan erityisyyden Tapahtumat lisäävät paikallisten asukkaiden vieraanvaraisuutta Tapahtumat ovat huomioineet toiminnassaan erityisryhmät (liikuntarajoitteiset, vanhukset, kuulo- ja näkövammaiset jne.) Tapahtumien ansiosta on mahdollista päästä sellaisiin paikkoihin, joihin ei muuten tulisi mentyä Tapahtumat korostavat hyviä arvoja ja moraalia 1 1,5 2 2,5 3 3,5 1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä 4 Kuva 22. Kipinä-tapahtumien sosiaaliset vaikutukset. Paikallisväestön mielestä tapahtumilla ei ole minkäänlaisia ympäristövaikutuksia, ei positiivisia eikä negatiivisia (kuva 23). Ympäristövaikutuksia kysyttäessä, vastaajien mielestä tapahtumien ansiosta ympäristön siisteydestä tai alueiden kunnosta ei pidetä normaalia parempaa huolta. Tapahtumien aikana ei ole vastaajien mukaan vaikeaa löytää parkkipaikkaa, eivätkä tapahtumat myöskään aiheuta meluhaittoja tai ylimääräistä roskaamista. Järjestäjien katsotaan huolehtivan hyvin ympäristön siisteydestä tapahtumien aikana. 29

30 Tapahtumat häiritsevät elämistä ja liikkumista paikkakunnalla tapahtuma-aikaan Tapahtumien vuoksi paikkakunnan ympäristöstä pidetään parempaa huolta ympärivuotisesti Tapahtumien vuoksi paikkakunnan ympäristöstä pidetään parempaa huolta ainoastaan tapahtuman aikana Alueita (puistoja, teitä ym.) kunnostetaan tapahtumien vuoksi Tapahtumien aikana on vaikea löytää parkkipaikkoja Tapahtumat aiheuttavat meluhaittoja Tapahtumat lisäävät roskaantumista paikkakunnalla Tapahtumat huolehtivat ympäristön siisteydestä 1 1,5 2 2,5 3 3,5 1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä 4 Kuva 23. Kipinä-tapahtumien ympäristövaikutukset. 30

31 5 YHTEENVETO Kirjakantti-tapahtuman kävijöistä noin puolet on pohjoissavolaisia lapsia, mutta koska kyselyä ei voinut kohdistaa heihin, tutkimukseen osallistuivat Kirjakantin aikuiskävijät. Kirjakantin tyypillinen aikuiskävijä on kirjallisuudesta kiinnostunut keski-ikäinen tai sitä vanhempi korkeasti koulutettu kuopiolainen nainen, joka asuu yksin tai elää parisuhteessa ilman lapsia. Hän on työssä toimihenkilönä tai eläkkeellä. Hän harrastaa paljon kulttuuria ja käy kulttuuritilaisuuksissa muutenkin kuin kirjallisuuden osalta. Kirjakantilla näyttäisi tutkimuksen valossa olevan melko vakiintunut kävijäkunta; noin kaksi kolmasosaa tapahtuman kävijöistä on käynyt tapahtumassa ennenkin. Suurin osa kävijöistä tulee tapahtumaan nimenomaan sen ohjelman, sisällön tai tietyn esiintyjän vuoksi. Tapahtumaan osallistumispäätöksen kävijät tekevät kuitenkin melko myöhään, vasta muutamia päiviä ennen tapahtumaa. Vakiintunut kävijäkunta on tapahtuman selviämisen kannalta hyvä asia varsinkin, kun yleisö on vielä pääasiassa keski-ikäistä. Joidenkin vuosien päästä kuitenkin voidaan törmätä ongelmaan, jossa liian pieni vaihtuvuus vähentää tapahtuman kävijämääriä luonnollisen poistuman kautta. Tästä syystä tapahtuman tulisi pyrkiä uusiutumaan ja houkuttelemaan myös uusia kävijöitä esimerkiksi ohjelmistoa laajentamalla. Ohjelmiston laajentamiseen ja muuttamiseen olisi tarvetta myös sen vuoksi, että tällä hetkellä Kirjakantin ohjelmistoa pidetään joidenkin yleisökyselyyn ja paikallisväestökyselyyn vastanneiden keskuudessa hiukan vanhanaikaisena. Muutamien vastaajien mielestä tapahtuma on hieman nurkkakuntainen ja vain pienelle väestönosalle suunnattu. Kirjakantti ei tutkimuksen tulosten mukaan ole merkittävä vetovoimatekijä Kuopion kaupungille matkailun näkökulmasta; vain murto-osa tapahtuman kävijöistä tulee tapahtumaan Kuopion ulkopuolelta ja pääosa matkailijoistakin tulee tapahtumaan Kuopion lähiympäristöstä. Näin ollen myöskään tapahtuman aikaansaama matkailutulo kaupungille ei ole kovin merkittävä. Myös Kuopion yritykset, tapahtuman yhteistyöyrityksiä lukuun ottamatta, pitivät tapahtumaa melko merkityksettömänä liiketoimintansa kannalta. Tapahtuma ei vaikuta esimerkiksi yritysten asiakasmääriin eikä toimintaan tapahtuma-aikana. Jos tapahtuman taloudellista vaikuttavuutta paikkakunnalla halutaan kasvattaa, olisi tapahtuman pyrittävä laajentamaan toimintaansa ja ehkä hiukan popularisoimaan ohjelmaansa, jotta tapahtuma houkuttelisi paikkakunnalle lisää matkailijoita. Myös yritysten ja tapahtuman yhteistyötä tulisi lisätä. Tällä hetkellä Kirjakantti profiloituukin tutkimusten tulosten valossa pääasiassa kirjallisuudesta kiinnostuneiden paikkakuntalaisten kohtaamispaikaksi. Tapahtuman menestystä ei voida kuitenkaan mitata vain taloudellisten vaikutusten valossa, vaan puntariin on nostettava myös muita tekijöitä tapahtuman vaikuttavuutta tarkasteltaessa. Kirjakantin merkitys pohjautuukin taloudellisia vaikutuksia enemmän sosiokulttuurisiin vaikutuksiin. Tapahtumalla nähtiin olevan merkitystä paikkakunnan elämän vilkastuttajana ja piristäjänä. Kirjakantti luo muiden Kipinä-tapahtumien lailla paikkakuntalaisille mahdollisuuksia kokeilla uusia aktiviteetteja ja lajeja. Kipinä-tapahtumat luovat myös oppimismahdollisuuksia esimerkiksi työpajatoiminnan kautta. Tapahtumien ansioista kaupunkilaisille tarjoutuu mahdollisuus käydä tutustumassa sellaisiin paikkoihin, joihin ei ilman tapahtumia pääsisi tai tulisi mentyä. Paikallisväestö koki Kipinätapahtumilla olevan jossain määrin myös kaupunki-identiteettiä vahvistavaa vaikutusta. Sosiokulttuuristen merkitysten lisäksi Kipinä-tapahtumilla nähtiin olevan jossain määrin myös imagoarvoa kaupungille. Tapahtumien koettiin kasvattavan paikkakunnan näkyvyyttä mediassa sekä levittävän viestiä Kuopiosta kulttuurisesti vireänä alueena. 31