Säästöpankin Säästämisbarometri HUOM. Ei julkisuuteen ennen klo 9.00

Transkriptio

1 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen klo 9.00

2 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin Turkuun vuonna Säästöpankit perustettiin alunperin vähävaraisia ja palvelusväkeä varten. Tarkoitus oli opettaa kansaa säästäväisyyteen. Säästöpankit tarjosivat ensimmäisinä pankkipalveluja kaikille suomalaisille asemaan ja varallisuuteen katsomatta. Toiminnan taustalla on edelleen säästöpankkiaate eli halu edistää yksilön ja yhteisön hyvinvointia. Säästäväisyyden edistäminen on kirjattu säästöpankkilakiin Säästöpankkien erityistarkoitukseksi. Säästöpankki ei tavoittele pikavoittoja, vaan on olemassa asiakkaitaan varten. Tämä ei ole klisee. Osalla voitoista tuetaan paikallisten yhteisöjen hyvinvointia. 2

3 Säästäväisyysviikon historiaa Maailman Säästäväisyyspäivää (World Savings Day) vietetään Se sai alkunsa v Milanossa, kun ensimmäinen kansainvälinen säästöpankkikongressi lausui toivomuksen siitä, että kokouksen päättymispäivä julistettaisiin kaikkialla säästämisen päiväksi. Tavoitteena on kertoa erityisesti lapsille ja nuorille säästämisen tärkeydestä. Suomessa Säästöpankit ovat viettäneet Säästäväisyysviikkoa Säästäväisyyspäivän yhteydessä vuodesta 1926 lähtien. Säästöpankin Säästämisbarometrin tarkoituksena on selvittää vuosittain Säästäväisyysviikolla suomalaisten suhtautumista säästämiseen, sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan. 3

4 Säästämisbarometri 2013 Otos kerättiin syyskuussa 2013 sähköpostikutsuin. Säästämisbarometri toteutettiin nyt neljännen kerran. Tutkimus on jatkoa vuosina 2010, 2011 ja 2012 toteutetuille Säästämisbarometreille. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomalaisten suhtautumista säästämiseen, sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan. Vastaajia on yhteensä N=1396. Tulokset on painotettu vuoden 2010 barometrin ikä- ja sukupuolijakauman mukaan. Vastaajat edustavat yli 15 vuotta täyttäneitä suomalaisia koko Suomen alueelta (pois lukien Ahvenanmaa) Tutkimuksen vertailuryhmät: Vertailu viime vuosien tuloksiin Asuinlääni Asuinpaikan koko Talouden tyyppi Vuoden 2013 barometrin osa-alueet: Oma talous Oma säästäminen ja sijoittaminen Säästämis- ja sijoitusmuotojen tunnettuus ja kiinnostavuus Oma rahankäyttöni Asuminen Aineiston rakenne

5 Oma talous 5

6 Oma talous Miten uskot henkilökohtaisen taloutesi kehittyvän seuraavan 12 kk:n aikana? (2013 tulos on aina vasemmalla, 2010 oikealla) Usko omaan talouteen on pysynyt samalla tasolla (27 % uskoo oman talouden paranemiseen ja 23 % uskoo oman talouden heikkenevän) Pääkaupunkiseudulla useampi uskoo oman talouden paranemiseen muuhun Suomeen verrattuna Etelä-Suomessa ja Oulun-/Lapin läänissä myönteisimmät tulevaisuudennäkymät, Itä-Suomessa muuta Suomea heikommat

7 Oma talous Kuinka pitkällä aikavälillä suunnittelet omaa talouttasi ja raha-asioitasi? Suomalaisten raha-asioiden ja talouden suunnittelun aikaväli lyhentynyt vuodesta 2010 (vähintään puolen vuoden aikajänteellä suunnittelevien määrä: % vs % vs % vs %) Pääkaupunkiseudulla raha-asioita suunnitellaan pidemmällä aikajänteellä muuhun Suomeen verrattuna Lapsiperheet ja pariskunnat suunnittelevat raha-asioita pidemmällä aikajänteellä yksinasuviin verrattuna

8 Oma talous Aiotko aloittaa säästämisen tai sijoittamisen tai aiotko lisätä säästämistä/sijoittamista seuraavan 12 kk:n aikana? Yhä useampi suomalainen suunnittelee aloittavansa/lisäävänsä säästämistä/sijoittamista viime vuosiin verrattuna (30 % vuonna 2013, 28 % vuonna 2012, 24 % vuonna 2011, 29 % vuonna 2010) Vastaavasti on viimeisen kolmen vuoden aikana laskenut niiden vastaajien osuus, jotka eivät suunnittele aloittavansa/lisäävänsä säästämistä/sijoittamista (vuoden %:sta 33 % vuonna 2013) Pääkaupunkiseudulla on yleisempää aloittaa/lisätä säästämistä/sijoittamista muuhun suomeen verrattuna. Myös Oulun/Lapin läänissä muuta Suomea yleisempää aloittaa/lisätä säästämistä/sijoittamista

9 Säästäminen ja sijoittaminen 9

10 Oma säästäminen ja sijoittaminen Paljonko säästän/sijoitan kuukaudessa? Suomalaiset säästävät yhä enemmän kuukausitasolla ja yli 100 säästävien osuus on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana (31 % vuonna % vuonna % vuonna 2013) Vastaavasti niiden vastaajien osuus, jotka eivät säästä, on laskenut viimeisen kolmen vuoden aikana Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla on muuhun Suomeen verrattuna yleisempää säästää yli 100 kuukaudessa. Itä- Suomessa on suurin osuus vastaajia, jotka säästävät alle 100 kuukaudessa. Toisaalta Itä-Suomessa ei-säästävien osuus on muuta Suomea pienempi Lapsiperheet ja pariskunnat säästävät yksinasuvia yleisemmin. Pariskuntien säästösummat ovat suurempia kuin lapsiperheiden

11 Oma säästäminen ja sijoittaminen Paljonko PYSTYISIN säästämään/sijoittamaan, jos minulla olisi korkea motivaatio säästää johonkin tärkeään kohteeseen? Suomalaisten kyky säästää on kasvanut viimeisen neljän vuoden aikana (vuonna % vuonna % pystyi säästämään yli 100 kuukaudessa) Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla on muuhun Suomeen verrattuna yleisempää pystyä säästämään yli 100 kuukaudessa. Itä-Suomessa on pienin osuus vastaajia, jotka pystyisivät halutessaan säästämään yli 100 kuukaudessa Lapsiperheet ja pariskunnat pystyvät säästävät yksinasuviin verrattuna sekä yleisemmin että euromääräisesti enemmän. Pariskunnat pystyisivät halutessaan säästämään enemmän kuin lapsiperheet Painotettu vuoden 2010 vastausvaihtoehtojen mukaan

12 Oma säästäminen ja sijoittaminen 2013 Yhteenveto (paljonko säästän/paljonko pystyisin säästämään) 28 % suomalaisista ei säästä ja 14 % ei pystyisi säästämään 72 % suomalaista säästää tällä hetkellä Jopa 14 % suomalaisista ei säästä vaikka pystyisi säästämään Yleisintä on säästää kuukausitasolla joko yli 200, mutta jopa 17 % suomalaisista säästää enintään 50 Suomalaisista 56 % pystyisi säästämään yli 100 /kk, ja vain 35 % ilmoitti tällä hetkellä säästävänsä näin paljon

13 Oma säästäminen ja sijoittaminen 2013/12/11 Yhteenveto (paljonko säästän/paljonko pystyisin säästämään) Osuus suomalaisia, jotka säästävät on hieman kasvanut viimeisen kolme vuoden aikana (72 % vuonna 2013 / 69 % vuonna 2012 / 70 % vuonna 2011) Kyky säästää kuukausitasolla yli 100 on kasvanut kolmen vuoden aikana (51 % vuonna % vuonna 2013) Säästösummat ovat kasvaneet viimeisen kolmen vuoden aikana (31 % vuonna % vuonna 2013 säästää yli 100 ) Toisaalta vastaajien osuus, jotka eivät pysty lainkaan säästämään on pysynyt samalla tasolla, eli 14 % suomalaisista ei pystyisi edes halutessaan lainkaan säästämään ja jopa 28 % ei säästä tällä hetkellä (etenkin yksinasuvat)

14 Esteet säästämiselle Mitkä ovat kohdallasi suurimmat esteet säästämisen/sijoittamiset aloittamiselle/lisäämiselle? Voit valita useamman vastausvaihtoehdon. Suomalaisilta, jotka eivät tällä hetkellä säästä tai eivät suunnittele aloittavansa/lisäävänsä säästämistä/sijoittamista, tiedusteltiin esteitä säästämiselle Yleisimmät esteet ovat pienet tulot ja se, että kaikki rahat menevät kulutukseen Myös korkeat elinkustannukset ja suuret menot samoin kuin epävarmuus omasta rahatilanteesta tai omaisen rahatilanteesta mainittiin yleisesti Vain harva mainitsi syyksi vähäisen kiinnostuksen säästämistä kohtaan. Yhtä moni sanoi ettei heillä ole mitään syytä olla säästämättä Jokin muu, esim. Lainojen takaisinmaksu (9) Eläkkeellä (6) Opiskelee (4)

15 Oma rahankäyttöni Arvioi seuraavia säästämis- ja sijoitusvaihtoehtojen valintaan vaikuttavia tekijöitä. Vastaajista 38 % (42 % 2012 / 38 % 2011) ilmoitti kuluttavansa kaiken rahan. Toisaalta 56 % (54 % 2012 / 57 % 2011) ilmoitti rahaa jäävän myös säästöön Sijoituskohteen valintaa ohjaavat kulut, tuottavuus ja riskit. Harva valitsee säästämis- ja sijoituskohteen eettisin perustein Jos samaa mieltä Kysymystä muokattu viime vuodesta

16 Oma rahankäyttö taustaryhmittäin Valitsen säästämis- ja sijoittamismuotoni kulujen perusteella (65 % vs 10 %), etenkin Oulun-/Lapin lääni samoin Etelä-Suomi, ei yhtä tärkeätä Länsi- ja Itä-Suomessa. Pääkaupunkiseudulla asuvat pitävät muuta Suomea tärkeämpänä. Talouden tyypillä ei merkitystä. Valitsen säästämis- ja sijoittamismuotoni tuottavuuden perusteella (62 % vs 11 %), etenkin Oulun- /Lapin lääni, myös tärkeätä muille. Tärkeätä sekä pääkaupunkiseudulla että muualla. Tärkeätä kaikille talouksille, hieman vähemmän merkitystä yksinasuville. Valitsen säästämis- ja sijoittamismuotoni riskien perusteella (60 % vs 14 %), etenkin Oulun-/Lapin lääni, myös tärkeätä muille. Hieman tärkeämpää pääkaupungissa kuin muualla Suomessa. Hieman enemmän merkitystä lapsiperheille kuin muille talouksille. Valitsen säästämis- ja sijoittamismuotoni sijoitusstrategiani perusteella (44 % vs 16 %), etenkin Oulun-/Lapin lääni samoin Etelä-Suomi, ei yhtä tärkeätä Länsi- ja Itä-Suomessa. Pääkaupunkiseudulla asuvat pitävät muuta Suomea tärkeämpänä. Vähiten merkitystä yksinasuville, eniten merkitystä lapsiperheille. Valitsen säästämis- ja sijoittamismuotoni pankkini/pankin asiantuntijan suositusten perusteella (43 % vs 22 %), etenkin tärkeätä Länsi- ja Itä-Suomessa, vähiten merkitystä Etelä- Suomessa ja pääkaupunkiseudulla. Tärkeätä pariskunnille, vähiten merkitystä lapsiperheille. Pyrin valitsemaan sijoituskohteeni eettisin perustein (18 % vs 38 %), Painottuu vahvasti Etelä- Suomeen ja pääkaupunkiseudulle. Yksinasuville hieman tärkeämpää kuin muille talouksille.

17 Säästämis- ja sijoitusmuotojen kiinnostavuus 17

18 Säästämis- ja sijoitusmuodot Mitkä seuraavista säästämis- ja sijoitusmuodoista sinulla on käytössä tällä hetkellä? Voit valita useamman vaihtoehdon Peräti 27 %:lla vastaajista ei ole käyttötilin lisäksi muita säästämis- ja sijoitusmuotoja Yleisimpiä ovat säästötilit, rahastosijoitukset, pörssiosakkeet, vapaaehtoiset eläkevakuutukset ja määräaikaistalletukset. Näistä kaikki, lukuun ottamatta määräaikaistalletuksia, ovat yleistyneet viime vuoteen verrattuna Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla asuvilla on enemmän säästämis- ja sijoitusmuotoja käytössä verrattuna muuhun Suomeen. Lisäksi harvemmalla on käytössä ainoastaan käyttötili säästämisen ja sijoittamisen suhteen Pariskunnilla ja lapsiperheillä on sekä yleisemmin että useampi säästämis-/sijoitusmuoto käytössä yksinasuviin verrattuna Muu vaihtoehto, esim. Asunto/asuntoja (25) ASP-tili (5) Metsä (3)

19 Säästämis- ja sijoitusmuotojen tunnettuus Kuinka hyvin tai huonosti mielestäsi tunnet seuraavat säästämis- ja sijoittamisvaihtoehdot? Parhaiten tunnetaan säästötili, määräaikaistalletukset, rahastosijoitukset, eläkevakuutukset ja osakkeet (järjestys sama kuin vuoden 2012 barometrissä). Eniten on kasvanut tietous rahastosäästämisestä (vuonna % 51 % vuonna 2013) Harva tuntee PS-tuotteet, joukkolainat, varainhoidon tai säästö- ja sijoitusvakuutukset (järjestys sama kuin vuoden 2012 barometrissä) Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla asuvilla on muuhun Suomeen verrattuna parempi tietous eri säästämis- ja sijoitusmuodoista Lapsiperheillä ja pariskunnilla on yksinasuvia parempi tietous eri säästämis- ja sijoitusmuodoista

20 Säästämis- ja sijoitusmuotojen kiinnostavuus Entä kuinka kiinnostunut olet näistä eri säästämis- ja sijoittamisvaihtoehdoista? Suomalaiset ovat kiinnostuneita säästötilin lisäksi määräaikaistalletuksista (tosin harva käyttää näitä), rahastosijoituksista, pörssiosakkeista, eläkevakuutuksista ja varainhoidosta Kaikki säästämis- ja sijoittamismuodot, säästötiliä lukuun ottamatta, ovat joko lisänneet tai säilyttäneet kiinnostavuutensa. Eniten on kasvanut kiinnostus rahastoja (44 % 48 %), säästö- tai sijoitusvakuutuksia (25 % 29 %) ja vapaaehtoisia eläkevakuutuksia kohtaan (26 % 29 %) Yksinasuvat ovat, säästötiliä lukuun ottamatta, pariskuntiin ja lapsiperheisiin verrattuna vähemmän kiinnostuneita eri säästämis- ja sijoittamismuodoista

21 Omistus- ja sijoitusasunnon kiinnostavuus Kuinka kiinnostavana säästämis- ja sijoittamismuotona pidät omistusasuntoa ja sijoitusasuntoa? Kun otetaan huomioon edellisen sivun sijoitusmuotojen kiinnostavuus, kuusi kiinnostavinta ovat: 1. Omistusasunto 2. Säästötili 3. Määräaikaistalletus 4. Sijoitusasunto 5. Rahastosijoitus 6. Pörssiosakkeet. Huom. Koska asunnoista kysyttiin erikseen, luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. 21

22 Miksi asunto on kiinnostava Miksi pidät/et pidä asuntoa kiinnostavana säästämis-/sijoittamismuotona? Pidän kiinnostavana, esim. Vuokra sijasta "maksan itselle". Mahdollisuus hyödyntää velkavipu Rahalla saa jotain konkreettista vrt. osakkeet Pääkaupunkiseudulla asuvat uskovat arvonnousuun, tuotto-odotuksiin, sijoituskohteen turvallisuuteen ja siihen että asuntoja aina tarvitaan muuta Suomea yleisemmin Yksinasuvat eivät näe aihetta ajankohtaisena, pitävät sitä vaivalloisena ja liian kalliina. He eivät myöskään usko yhtä usein arvonnousuun tai sijoituskohteen turvallisuuteen En pidä kiinnostavana, esim. Ei ole mahdollista tällä hetkellä (5) Vuokratulojen epävarmuus (2)

23 Asuminen 23

24 Asuminen Pääasiallinen asumismuoto: Jokin muu, esim. Asumisoikeusasunto (16) Vanhempien asunto (5)

25 Asuminen Onko sinulla sijoitusasuntoa (omistat kokonaan tai osan asunnosta, jossa et itse asu)? 11% omistaa sijoitusasunnon 89% ei omista sijoitusasuntoa Yhtä moni omistaa sijoitusasunnon vuoden 2012 barometriin verrattuna Pariskunnilla on sijoitusasuntoja lapsiperheitä ja yksinasuvia yleisemmin Sijoitusasunnon kiinnostavuus on kasvanut viime vuodesta (44 % 48 %) Omistusasunnon kiinnostavuus on pysynyt hyvällä tasolla (62 % vuonna % vuonna 2013) Sekä omistusasunnon että sijoitusasunnon kiinnostavuus on suurinta lapsiperheiden keskuudessa ja pääkaupunkiseudulla asuvien keskuudessa

26 Asuminen Miten arvioisit asuntojen hinnan kehittyvän omalla alueellasi 2-3 vuoden aikana? Jopa 60 % suomalaisista uskoo myönteiseen hintakehitykseen omalla alueella ja ainoastaan 10 % uskoo hintojen laskevan Etenkin Etelä-Suomessa, mutta myös Länsi-Suomessa, uskotaan hintojen nousuun. Itä-Suomessa ja Oulun-/Lapin läänissä uskotaan myös hintojen nousuun, mutta varovaisemmin Pääkaupunkiseudulla nousuun uskotaan merkittävästi yleisemmin muuhun Suomeen verrattuna

27 Asuminen Kuinka ison osan nettotuloistasi (verojen jälkeen) käytät asumiseen (vuokra, yhtiövastike, lainanlyhennys, ym.)? Yleisintä on käyttää % tai % nettotuloista asumiseen (yhteensä 44 %) Jopa 16 % suomalaisista käyttää yli puolet nettotuloista asumiseen ja neljännes suomalaisista käyttää alle 20 % tuloistaan asumiseen Yksinasuvat ja lapsiperheet käyttävät asumiseen suuremman osan nettotuloista pariskuntiin verrattuna. Sama on tilanne Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla asuvilla Tuloihisi verrattuna, maksaako asumisesi mielestäsi: Jopa 57 % suomalaisista pitää, omiin tuloihin verrattuna, asumista liian kalliina. Vain 5 % pitää asumista oletettua edullisempana. Melkein neljä kymmenestä suomalaisesta pitää asumiskustannuksia sopivina Ei suuria läänikohtaisia eroja eikä suuria eroja pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä Yksinasuvat ja lapsiperheet pitävät pariskuntia yleisemmin asumiskustannuksia liian suurina

28 ASP-säästäminen Onko ASP-järjestelmä sinulle tuttu? 46 % ei tunne ASP-järjestelmää 54 % tuntee ASP-järjestelmän ASP-järjestelmän tunnetaan parhaiten Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla, heikoiten Oulun/Lapin läänissä Parhaiten järjestelmän tuntee lapsiperheet ja heikoiten yksinasuvat Hyväksi iäksi aloittaa ASP-säästäminen pidetään vuotta Pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa asuvat painottavat ASP-säästämisen aloittamista nuorena (alle 18 v), samoin lapsiperheet. Oulun/Lapin läänissä nuorta aloitusikää säästämiselle ei nähdä yhtä tärkeänä Mikä olisi hyvä ikä aloittaa säästäminen ensiasuntoa varten joko itsenäisesti tai lähipiirin tuella (esim. vanhemmat)?

29 Aineiston rakenne 29

30 Aineiston rakenne Sukupuoli? Ikä? Asuinlääni? Painotettu vuoden 2010 vastausvaihtoehtojen mukaan

31 Aineiston rakenne Asuinpaikan koko? Talouden bruttotulot? Talouden tyyppi?

32