SIJOITTUMISSEURANTA 2011

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIJOITTUMISSEURANTA 2011"

Transkriptio

1 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen

2 2

3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT 5 3. TYÖLLISTYMINEN Työllisyystilanne vastaushetkellä Omalle alalle työllistyminen Osa-aikatyö Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Oleellisesti työllistymiseen vaikuttaneet seikat Työllistymiskanavat TYÖTTÖMÄKSI JÄÄMINEN Valmistumisen jälkeen työttömäksi jääneet Työttömyyteen johtaneet syyt OSAAMISEN KEHITTÄMINEN YRITYKSEN PERUSTAMINEN KOULUTUKSESTA VALMISTUNEIDEN ARVIO KOULUTUSPAIKKAMÄÄRISTÄ 16 LIITE 1. KUTSU KYSELYYN 17 LIITE 2. SÄHKÖINEN KYSYMYSLOMAKE 18 3

4 1. Johdanto Sijoittumisseurannalla tutkitaan opintonsa päättäneiden sijoittumista työelämään valmistumisensa jälkeen. Edellisen kerran sijoittumisseuranta toteutettiin Pohjois- Karjalassa viitisen vuotta sitten. Nyt koettiin jälleen tarvetta tuoreemmalle tiedolle opiskelijoiden polusta työelämään. Niinpä ELY-keskuksen ennakointihanke AlueEnnakko toteutti tutkimuksen, jonka suunnittelutyöhön osallistui myös ELY-keskuksen vakinaista henkilöstöä sekä oppilaitoksen edustaja. Sijoittumisseurannan avulla saadaan tietoa alueella toteutetun koulutuksen vaikuttavuudesta. Tätä tietoa voidaan hyödyntää paitsi koulutustarjonnan mitoittamisessa, myös työvoimakoulutuksen suuntaamisessa työmarkkinoiden hyvin vetämille aloille. Lisäksi kyselyn avulla saadaan runsaasti palautetta ja kehittämisehdotuksia alueen ammatillisille oppilaitoksille. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat kaikki vuosina 2008 ja 2009 Pohjois-Karjalan toisen asteen oppilaitoksista ja ammattikorkeakouluista valmistuneet, yhteensä henkilöä. Vastausprosentiksi saatiin 26,8. Kyselyyn vastanneista 67 prosenttia oli vastaushetkellä työssä. Ammattikorkeakoulun suorittaneista työssä oli 80 % ja toisen asteen oppilaitoksista valmistuneista 59 %. Työttömänä oli kaikista vastaajista 7 %. Osa-aikatyöhön sijoittuneiden osuus oli 13 %. Suoritettu koulutus koettiin tärkeimmäksi työllistymiseen vaikuttaneeksi seikaksi, mutta seuraavaksi useimmin mainittiin henkilökohtaiset ominaisuudet ja oma aktiivisuus sekä osaamisen markkinointi. Useimmiten työpaikka löytyi ottamalla itse yhteyttä työnantajaan. 59 % kyselyyn vastanneista oli ollut työttömänä ainakin hetkellisesti. Yli vuoden mittaiseksi työttömyys oli venynyt 15 prosentilla vastaajista. Työttömyyden syiksi mainittiin useimmiten alueen ja oman alan huono työllisyystilanne, mutta myös suhteiden ja työkokemuksen puute. Yrittäjinä toimi kaikista vastanneista 4 %. Suosituinta yrittäjyys oli kulttuurialalla ja luonnonvara- ja ympäristöalalla. Yrityksen perustamisen esteenä nuoret kokivat olevan yrittäjyyteen liittyvät riskit, toimivan liikeidean puuttumisen ja työn määrän sekä pelon jaksamisesta. Ammatillisen osaamisen kehittäminen koettiin tärkeimmäksi kehitystarpeeksi, jotta vastaajat voisivat menestyä työssään entistä paremmin. Kaikista vastanneista 59 % piti koulutuspaikkojen määrää sopivana. Lähes kolmasosa kaikista vastaajista kuitenkin arvioi, että oman alan koulutuspaikkoja on liikaa. Erityisesti voimakkaasti tämä näkyi kulttuurialalla: 67 % vastanneista oli sitä mieltä, että alan koulutuspaikkoja on liian paljon. Kyselyn laadullisessa osassa tiedusteltiin, mikä oli ollut parasta koulutuksessa ja mitä kehittämistoiveita nuorilla oli. Vastauksista kootaan tähän raporttiin liite, joka valmistuu syyskuussa

5 2. Tutkimuksen toteuttaminen ja vastausmäärät Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselyyn kutsuttaville lähetettiin postitse ohjeet kyselyyn osallistumiseen (Liite 1). Kohderyhmän aktivoimiseksi kaikki vastaajat osallistuivat arvontaan, jossa arvottiin kymmenelle henkilölle kahden päivän lippu Ilosaarirockiin. Vastauksia tuli yhteensä 1134, joista 1133 määräaikaan mennessä. Näistä 1087 jätti yhteystietonsa osallistuakseen arvontaan. Vastausajan umpeutumisen jälkeen suoritetussa arvonnassa onni suosi neljää joensuulaista sekä yhtä henkilöä Outokummusta, Mönnistä, Sotkumasta, Orivedeltä, Vantaalta ja Paiholasta. Kesken tutkimuksen tuli ilmi, että kyselyn perusjoukkoon oli tullut vahingossa mukaan myös aikuislinjalta valmistuneita. Yhdentoista varmuudella aikuislinjalta valmistuneen vastaukset poistettiin raporttia laadittaessa, jolloin otoksen kooksi tuli Jäljelle jääneet iäkkäämmät vastaajat ovat todennäköisesti nuorten linjalla opiskelleita. Naiset vastasivat miehiä aktiivisemmin: vastanneista naisia oli 63,1 % ja miehiä 36,9 %. Vastanneiden ikäjakauma oli seuraavanlainen: Syntymävuosi Kuva 1. Vastanneiden ikäjakauma. Osoitetietojen perusteella kaikista valmistuneista (yhteensä 4235) 75 prosentin asuinpaikka oli keväällä 2011 Pohjois-Karjalassa. 5

6 3. Työllistyminen 3.1 Työllisyystilanne vastaushetkellä Ammattikorkeakoulun käyneiden työllisyystilanne oli vastaushetkellä (toukokuu 2011) selvästi parempi kuin toisen asteen koulutuksen saaneilla: AMK-tutkinnon suorittaneista 80 % oli vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa tai yrittäjänä. Työttömänä oli 5 % vastanneista. Toisen asteen koulutuksen saaneista 59 % oli vakituisessa tai määräaikaisessa työssä tai yrittäjänä. Heistä työttöminä oli 9 %. Toisen asteen koulutuksen saaneista peräti 21 % oli lähtenyt jatkokouluttautumaan heistä noin puolet oman alan tietoja syventämään ja puolet uudelle alalle. AMKkoulutuksen saaneista 7 % opiskeli vastaushetkellä. Jatkokouluttautumassa oli kyselyyn vastanneista selvästi suurempi joukko kuin työttömänä. Työhallinnon toimenpiteissä (työvoimakoulutus, työelämävalmennus tms.) oli toisen asteen koulutuksen saaneista 5 % ja AMK-koulutuksen saaneista 1 %. Koulutusaloista parhaiten työllistivät sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (86 % työssä tai yrittäjänä) ja luonnonvara- ja ympäristöala (78 %). Vakituisessa työsuhteessa olivat harvimmin kulttuurialalta (19 %) sekä humanistiselta ja kasvatusalalta (23 %) valmistuneet. Opintonsa päättäneiden tilanne vastaushetkellä (toukokuu 2011) AMK (N=412) TOINEN ASTE (N=681) Kaikki yhteensä (N=1083) Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (N=313) Luonnonvara- ja ympäristöala (N=63) Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonala (N=118) Tekniikan ja liikenteen ala (N=256) Luonnontieteiden ala (N=28) Humanistinen ja kasvatusala (N=40) Matkailu-, ravitsemis- ja talousala (N=111) Kulttuuriala (N=128) 53 % 24 % 7 % 5 % 1 % 33 % 23 % 21 % 9 % 5 % 41 % 23 % 3 % 16 % 7 % 3 % 52 % 31 % 7 % 54 % 11 % 13 % 11 % 3 % 47 % 19 % 16 % 3 % 40 % 23 % 14 % 13 % 5 % 39 % 21 % 29 % 7 % 23 % 28 % 30 % 5 % 5 % 33 % 14 % 25 % 9 % 5 % 19 % 19 % 5 % 28 % 15 % 4 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % vakinaisessa työsuhteessa määräaikaisessa työsuhteessa itsenäinen yrittäjä opiskelemassa työttömänä työhallinnon toimenpiteissä muualla Kuva 2. Opintonsa päättäneiden tilanne vastaushetkellä. 6

7 3.2 Omalle alalle työllistyminen AMK-tutkinnon suorittaneista 73 % ja toisen asteen tutkinnon suorittaneista 61 % työllistyi omalle alalle vähintään kahdeksi kuukaudeksi kuuden kuukauden kuluessa valmistumisesta. Työllistymisnopeus vaihteli suuresti aloittain. Nopeimmin työllistyttiin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle sekä sosiaali-, terveys- ja liikuntaalalle. Heikointa työllistyminen oli kulttuurialalle (34 % työllistyi omalle alalle 6 kuukauden kuluessa valmistumisesta) ja luonnontieteiden alalle (44 %). Työllistyminen omalle alalle vähintään kahdeksi kuukaudeksi ennen valmistumista heti valmistumisen jälkeen 1-6 kk valmistumisen jälkeen yli 6 kk / ei ole hakeutunut työmarkkinoille en tee oman alan töitä en ole saanut työpaikkaa TOINEN ASTE AMK KAIKKI Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 3. Työllistyminen omalle alalle vähintään kahdeksi kuukaudeksi valmistumisen jälkeen. 7

8 3.3 Osa-aikatyö Osa-aikatyön yleisyys vaihteli suuresti koulutusaloittain. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta valmistuneista peräti 40 prosenttia työskenteli osa-aikatyössä. Tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneista vain 5 % ja sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta valmistuneista 6 % työskenteli osa-aikaisesti. Sukupuolten ja koulutusasteiden välillä ei ollut suuria eroja. Osa-aikatyön yleisyys Miehet Naiset 12 % 16 % KAIKKI 13 % TOINEN ASTE 15 % AMK 11 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 40 % Humanistinen ja kasvatusala 35 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja 24 % Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala 20 % 18 % 8 % 6 % 5 % Osa-aikaista Kokopäiväistä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 4. Osa-aikatyön yleisyys koulutusalan, koulutusasteen ja sukupuolen mukaan. 8

9 3.4 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Kaikista vastanneista 54 prosentilla tämänhetkinen työ vastasi täysin vuonna 2008 tai 2009 päättynyttä koulutusta. 32 prosenttia työssäkäyvistä kertoi työnsä vastaavan koulutusta jonkin verran ja 13 prosentilla nykyinen työ ei vastannut koulutusta lainkaan. Ylivoimaisesti parhaiten tämänhetkinen työ vastasi koulutusta sosiaali-, terveys- ja liikuntaalalla (79 % täysin ja 18 % jonkin verran). Vain 3 prosentilla työ ei vastannut koulutusta lainkaan. Toinen ääripää tässä asiassa oli luonnontieteiden ala, jolla peräti 29 prosentilla vastanneista työ ei vastannut päättynyttä koulutusta lainkaan. Koulutuksen ja nykyisen ammatin vastaavuus Miehet 45 % 37 % 18 % Naiset 60 % 29 % 11 % KAIKKI 54 % 32 % 13 % TOINEN ASTE 56 % 27 % 17 % AMK Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja 53 % 37 % 38 % 56 % 9 % 8 % Täysin Jonkin verran Ei lainkaan Tekniikan ja liikenteen ala 44 % 34 % 22 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 79 % 18 % 3 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 28 % 51 % 21 % Luonnonvara- ja ympäristöala 49 % 33 % 18 % Luonnontieteiden ala 35 % 35 % 29 % Kulttuuriala 38 % 40 % 22 % Humanistinen ja kasvatusala 50 % 30 % 20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 5. Koulutuksen ja nykyisen ammatin vastaavuus koulutusalan, koulutusasteen ja sukupuolen mukaan. 9

10 3.5 Oleellisesti työllistymiseen vaikuttaneet seikat Suoritettu tutkinto oli vastaajien mielestä suurin yksittäinen työllistymiseen vaikuttanut tekijä (42 % vastaajista). Seuraavina tulivat henkilökohtaiset ominaisuudet (31 %) ja oma aktiivisuus ja markkinointi (30 %). Mielenkiintoista on, että nämä seikat koettiin tärkeämmiksi kuin työkokemus (28 %) ja työharjoittelu (22 %). Myös sattuma ja henkilökohtaiset suhteet saivat paljon mainintoja. Oleellisesti työllistymiseen vaikuttaneet seikat suoritettu tutkinto henkilökohtaiset ominaisuudet oma aktiivisuus ja osaamisen markkinointi työkokemus työharjoittelu sattuma (oikeaan aikaan oikeassa paikassa) henkilökohtaiset suhteet alakohtainen työvoimapula alakohtainen erikoistuminen monialaiset opinnot kielitaito projekti- ja/tai opinnäytetyö muu, mikä? työvoimakoulutus ulkomailla opiskelu ja/tai työharjoittelu 8 % 6 % 5 % 4 % 4 % 3 % 3 % 2 % 19 % 17 % 22 % 27 % 31 % 30 % 42 % Kuva 6. Oleellisesti työllistymiseen vaikuttaneet seikat. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 10

11 3.6 Työllistymiskanavat Työssäkäyviltä vastaajilta kysyttiin, miten he olivat saaneet tämänhetkisen työpaikkansa. Ylivoimaisesti suurin osa heistä sai työpaikan ottamalla itse yhteyttä työnantajaan (21 %). 15 % vastaajista sai työtä harjoittelupaikasta ja 14 % palvelun kautta. Myös työnantajat ovat olleet aktiivisia: 74 vastaajaa oli saanut nykyisen työpaikan siten, että työnantaja oli ottanut vastaajaan yhteyttä. Miten sait tämänhetkisen työpaikkasi? (valitse yksi vaihtoehto) otin itse yhteyttä työnantajaan 21 % sain työtä harjoittelupaikastani 15 % palvelun kautta 14 % työnantaja otti yhteyttä 10 % palasin työpaikkaan, jossa olin ollut aiemmin työssä 6 % tuttavien tai sukulaisten kautta 6 % haettuani sitä lehti-ilmoituksen perusteella 5 % muuten, miten? 5 % muuten internetin kautta 4 % siirryin työpaikassani eri tehtäviin 4 % työvoimatoimistosta/te-toimistosta saamani henk. koht. työhönosoituksen kautta 3 % sain työtä omasta tai vanhempien yrityksestä 3 % henkilöstövuokrausfirman kautta 3 % oppilaitokselta tai opettajaltani saamani tiedon kautta 1 % TE-toimiston itsepalvelupäätteen, työpaikkalehden tai ilmoitustaulun avulla 1 % Taulukko 1. Miten sait tämänhetkisen työpaikkasi? 11

12 4. Työttömäksi jääminen 4.1 Valmistumisen jälkeen työttömäksi jääneet Kaikista vastanneista 41 % ei ollut joutunut lainkaan työttömäksi valmistumisensa jälkeen. 59 % vastanneista oli ollut työttömänä ainakin hetkellisesti. Näistä vajaalla puolella, 28 prosentilla, oli ollut yli puolen vuoden työttömyysjakso. Yli vuoden mittaiseksi työttömyys oli venynyt 15 prosentilla vastaajista. Ikäryhmittäin erot olivat suuria: mitä nuorempi vastaaja, sitä yleisempää työttömyys oli. Aloittain parhaiten työllistyttiin sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta ja luonnonvara- ja ympäristöalalta. Heikointa työllistyminen oli tekniikan ja liikenteen alalla, kulttuurialalla, sekä humanistisella ja kasvatusalalla. Kuinka monta kuukautta olet ollut työttömänä valmistumisesi jälkeen? KAIKKI 41 % 31 % 13 % 15 % yli 55-vuotiaat vuotiaat vuotiaat alle 25-vuotiaat Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Luonnonvara- ja ympäristöala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala 65 % yli 12 Kuva 7. Työttömyyskuukaudet valmistumisen jälkeen. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 4.2 Työttömyyteen johtaneet syyt Työttömyyden taustalla olevia syitä kysyttiin niiltä vastaajilta, jotka ilmoittivat olevansa vastausaikana työttömänä, työvoimakoulutuksessa tai muissa työhallinnon toimenpiteissä. Useimmiten työttömyyden syyksi mainittiin alueen (70 mainintaa) ja oman alan (70) huono työllisyystilanne. Suhteiden puute (62) ja työkokemuksen puute (61) saivat seuraavaksi 12

13 eniten mainintoja. Myös huonon tuurin tai sattuman (36) koettiin johtaneen työttömyyteen. Omien kiinnostusten vastaisen tutkinnon mainitsi työttömyyden syyksi 18 vastaaja. 5. Osaamisen kehittäminen Osaamistarpeita kysyttäessä ammatillisen osaamisen kehittäminen nousi vastauksissa selvimmin esille (40 % vastanneista). Seuraavaksi useimmin mainittiin kielitaito (25 %). Mitä tarpeita sinun tulisi kehittää menestyäksesi työssäsi entistä paremmin? ammatillinen osaaminen kielitaito ongelmanratkaisukyky esimiestaidot esiintymiskyky motivaatio ja sitoutuminen yhteistyötaidot uusien asioiden oppimiskyky markkinointitaito asiakaspalvelutaito fyysinen kunto tietotekniikkataidot yrittäjyys tiedonhankintataidot kansainvälisyys 21 % 20 % 19 % 17 % 17 % 15 % 14 % 14 % 13 % 13 % 10 % 9 % 7 % 25 % 40 % Kuva 8. Osaamistarpeet. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Vastauksissa ei ollut selviä eroja eri koulutusaloilta valmistuneiden välillä, mutta työssäkäyvien ja työttömien välillä eroa oli jonkin verran. Työttömien (ml. työvoimakoulutuksessa ja muissa työhallinnon toimenpiteissä olevat) osaamistarpeiden listalla yhteistyötaidot, esiintymiskyky ja markkinointitaidot olivat hieman korkeammalla kuin työssäkäyvien listalla. Nämä taidot liittynevät erityisesti työnhakuun. 13

14 Osaamistarpeet, työssäkäyvät ammatillinen osaaminen 42 % ongelmanratkaisukyky 22 % kielitaito 21 % esimiestaidot 21 % motivaatio ja sitoutuminen 19 % uusien asioiden oppimiskyky 17 % yhteistyötaidot 16 % esiintymiskyky 15 % fyysinen kunto 14 % tietotekniikkataidot 13 % asiakaspalvelutaito 13 % markkinointitaito 11 % tiedonhankintataidot 10 % yrittäjyys 7 % kansainvälisyys 5 % muu, mikä? 3 % Osaamistarpeet, työttömät ammatillinen osaaminen 39 % yhteistyötaidot 18 % kielitaito 18 % motivaatio ja sitoutuminen 18 % esiintymiskyky 17 % markkinointitaito 15 % ongelmanratkaisukyky 15 % fyysinen kunto 12 % asiakaspalvelutaito 10 % uusien asioiden oppimiskyky 9 % tietotekniikkataidot 9 % yrittäjyys 9 % esimiestaidot 5 % kansainvälisyys 5 % tiedonhankintataidot 4 % muu, mikä? 4 % Taulukot 2 ja 3. Osaamistarpeet. 6. Yrityksen perustaminen Kaikista vastaajista 4 % toimi vastaamishetkellä yrittäjänä. 13 % vastanneista voisi varmasti tai ainakin mahdollisesti perustaa oman yrityksen seuraavien viiden vuoden aikana. Luku on hyvin samanlainen kuin Etelä-Savossa toteutetuissa sijoittumisseurannoissa, joissa oman yrityksen perustamishalukkuus on vaihdellut vuosina välillä %. Suurin osa vastanneista piti kuitenkin yritystoiminnan aloittamista epätodennäköisenä. Eniten yrittäjinä toimivat kulttuurialalta (13 %) ja luonnonvara- ja ympäristöalalta (13 %) valmistuneet. Oman yrityksen perustamista suunniteltiin myös eniten näillä aloilla: kulttuurialalta valmistuneista 23% ja luonnonvara- ja ympäristöalalta valmistuneista 19% aikoi varmasti tai mahdollisesti aloittaa yritystoiminnan. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta valmistuneista kukaan ei toiminut yrittäjänä eikä varmasti suunnitellut tekevänsä sitä myöskään lähimmän viiden vuoden aikana. 14

15 Aiotko lähimmän 5 vuoden aikana perustaa oman yrityksen? KAIKKI 4 % 13 % Kulttuuriala Luonnonvara- ja ympäristöala Tekniikan ja liikenteen ala Humanistinen ja kasvatusala Luonnontieteiden ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 13 % 13 % 15 % 18 % 17 % 14 % 9 % 6 % 23 % 19 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % toimin jo yrittäjänä varmasti/mahdollisesti luultavasti/varmasti en en tiedä Kuva 9. Oman yrityksen perustaminen. Suurimpina esteinä yrittäjyyden aloittamiselle koettiin yrittäjyyteen liittyvät riskit. Myös toimivan liikeidean puuttuminen ja työn määrä ja pelko jaksamisesta mainittiin usein. Vastaajista 9 % ei nähnyt esteitä oman yritystoiminnan aloittamiselle. Mitä esteitä näet oman yritystoiminnan aloittamiselle? yrittäjyyteen liittyvät riskit 47 % toimivan liikeidean puuttuminen 34 % työn määrä ja pelko jaksamisesta 29 % tietoa yrittäjyydestä on liian vähän muu yrityksiä alalla jo liikaa yrittäjien sosiaaliturva en näe esteitä oman yritystoiminnan aloittamiselle perhesyyt 17 % 13 % 10 % 10 % 9 % 6 % Kuva 10. Esteet oman yritystoiminnan aloittamiselle % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 %

16 7. Koulutuksesta valmistuneiden arvio koulutuspaikkamääristä Kaikista vastanneista 59 % piti koulutuspaikkojen määrää sopivana. Lähes kolmasosa kaikista vastaajista kuitenkin arvioi, että oman alan koulutuspaikkoja on liikaa. Erityisesti voimakkaasti tämä näkyy kulttuurialalla: 67 % vastanneista oli sitä mieltä, että alan koulutuspaikkoja on liian paljon. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta valmistuneet puolestaan arvioivat alalle tarvittavan lisäpaikkoja (20 % vastanneista). Myös luonnonvara- ja ympäristöalalta valmistuneista 14 % koki tarvetta koulutuspaikkojen lisäämiselle joskin heistä 37 % totesi alalle koulutettavan liikaa. Arvio koulutettavien lukumäärästä Kaikki yhteensä 9 % 59 % 32 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 20 % 69 % 11 % Luonnonvara- ja ympäristöala Tekniikan ja liikenteen ala 14 % 49 % 64 % 37 % 32 % Liian vähän Sopivasti Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 65 % 32 % Liikaa Humanistinen ja kasvatusala 63 % 35 % Kulttuuriala 30 % 67 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonala Luonnontieteiden ala 51 % 59 % 47 % 41 % Kuva 11. Arvio koulutettavien määrästä. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 16

17 Liite 1. Kutsu kyselyyn 17

18 Liite 2. Sähköinen kysymyslomake 18

19 19

20 20

21 21

22 22

23 23

24 24

25 25

26 26

27 27

28 28

29 29

30 30

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta M/S Mariella 4.5.2017 Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Maiju Korhonen #AMIS2016 Mikä on AMIS-tutkimus? Miten aineistonkeruu toteutettiin? Mitkä

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 % 1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi LAPIN LUKIOT, AMMATILLISET OPPILAITOKSET JA KANSANOPISTOT, JOISSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA LUKUVUONNA 2011-2012 Utsjoki Inari Enontekiö Lukioita 23 Kittilä Ammatillisia oppilaitoksia tai niiden sivuopetuspisteitä

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Vaasan AMK henkilöstöä noin 240 ja opiskelijoita noin 3500 seuraavilla koulutusaloilla: Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta vuonna 2011 Metropoliasta valmistuneille

Sijoittumisseuranta vuonna 2011 Metropoliasta valmistuneille Sijoittumisseuranta vuonna 2 Metropoliasta valmistuneille Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Metropolia Ammattikorkeakoulu 7.4.23 www.metropolia.fi VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Ohjelman tavoitteena on vähentää koulutuksen

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari

Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari Määrällinen seuranta 2012 2013 Syksyn työseminaari, Turku 6. 7.11.2013 Mia Honkanen, OPH MÄÄRÄLLINEN SEURANTA LUKUVUONNA 2012-2013 Koulutuksen järjestäjiä 55, mikä

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.

Lisätiedot

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ Vuonna Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Lokakuu 12 Sisällys

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA ON YRITTÄJÄKSI Suomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 % 1 Jyväskylän ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012 2014 2013

Lisätiedot

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen SEURANTA Seurannan kehittäminen aloitettu syksyllä 2011 Ensimmäinen julkistus 2013 Hankkeita käynnissä v. 2014 24 kpl 55 koulutuksen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 1 Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

AKVAS 2010. Etelä-Savon ammatillisesta koulutuksesta vuonna 2008 valmistuneiden seurantaselvitys 6/2010

AKVAS 2010. Etelä-Savon ammatillisesta koulutuksesta vuonna 2008 valmistuneiden seurantaselvitys 6/2010 AKVAS 2010 Etelä-Savon ammatillisesta koulutuksesta vuonna 2008 valmistuneiden seurantaselvitys 6/2010 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja Sisällysluettelo 1 Johdanto...................................................

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 % 1 Hämeen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 % -ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Ammattikorkeakoulukirjastot I TAUSTATIEDOT 1.3 Asema kpl % Osuus % 1 amk-opiskelija 8965 77.2 2 amk-opettaja 1312 11.3 3 muu henkilökunn.

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo

Lisätiedot

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Alkusanat Mika Saarinen Yksikön päällikkö Erasmus+, ammatillinen Ensimmäinen hakukierros 2014 Ensimmäinen hakukierros Erasmus+, ammatillinen 63 liikkuvuushakemusta, n.

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 49 50 39 46 70 56 % 99 % -22 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 49 50 39 46 70 56 % 99 % -22 % 8 % 1 Savonia-ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a LÄPÄISY TEHOSTUU Ajatusta alkuun Kukaan ei kysy, mitä mulle kuuluu Suomessa keskeyttämistä on käsitelty voittopuolisesti yksilön ongelmallisuutena koulujärjestelmän ongelmana näkemisen sijaan. A-M. Souto

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

AKVAS 2014 - Etelä-Savon ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden seurantaselvitys

AKVAS 2014 - Etelä-Savon ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden seurantaselvitys NÄKYMI Ä LOKAKUU 2014 ETEL Ä-SAVON EL Y-KESKUS AKVAS 2014 - Etelä-Savon ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden seurantaselvitys 1. Näkymiä vastavalmistuneiden työllisyystilanteeseen AKVAS 2014 - Etelä-Savon

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 7 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 7 % 8 % 1 Centria-ammattikorkeakoulu - Centria yrkeshögskola määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2014 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2014 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 131 200 vuonna 2009 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Avoimen ammattikorkeakoulun sähköiset palvelut

Avoimen ammattikorkeakoulun sähköiset palvelut Avoimen ammattikorkeakoulun sähköiset palvelut Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät, Rovaniemi 30.9.2010 Marja Rautajoki www.amk.fi virtuaaliamk.fi www.avoinamk.fi oncapus.fi virtualyh.fi Copyright Marja

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-%

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Thesis-hankkeen tavoitteet

Thesis-hankkeen tavoitteet Thesis-hankkeen tavoitteet Kehittää opinnäytetöiden laatua Vahvistaa opinnäytetyökulttuuria ammattikorkeakouluissa Lisätä ammattikorkeakoulussa suoritettujen tutkintojen tunnettuutta ja tuoda esille niiden

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille Opetus- ja kulttuuriministeriö Asemointitilastot 2015; yhteinen osio, tutkintojen jakautuminen alan sisällä ammattikorkeakouluittain Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2010 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE:

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2010 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE: VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2010 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE: - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän KSHJ:n ja Opintopolku.fi palvelun käyttö ja kehittäminen

Korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän KSHJ:n ja Opintopolku.fi palvelun käyttö ja kehittäminen Korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän KSHJ:n ja palvelun käyttö ja kehittäminen Seminaari 26.10.2015 Merja Väistö Erityisasiantuntija Sisältö Katsaus taaksepäin: vuoden 2015 yhteishaut Uutena opintopolkuun

Lisätiedot

liikunnanohjaaja system designer rakennusinsinööri fysioterapeutti maanmittausinsinööri tietotekniikan insinööri ravintolapäällikkö maaseutuneuvoja

liikunnanohjaaja system designer rakennusinsinööri fysioterapeutti maanmittausinsinööri tietotekniikan insinööri ravintolapäällikkö maaseutuneuvoja terveydenhoitaja rakennusinsinööri fysioterapeutti metsäsuunnittelija marketing manager travel supervisor system designer maaseutuneuvoja liikunnanohjaaja maanmittausinsinööri sairaanhoitaja tietotekniikan

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 56 900 osallistujaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 % 1 Lapin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 8.5.2007 Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa ( Tavoitekehitys, Pääammattiryhmät) Pirkan- Pääammattiryhmät maa Häme

Lisätiedot

Karelia-ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016

Karelia-ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 1 Karelia-ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja/tai tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 84 400 osallistujaa vuonna 2009

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -10 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -10 % 8 % 1 Seinäjoen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 88 400 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 30 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 30 % 8 % 1 Kajaanin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012 2014 2013

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN

JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN ABI-INFO KEVÄT 2014 Suomen koulutusjärjestelmä Ylioppilas voi hakea 1. Yliopistoon 2. Ammattikorkeakouluun 3. Ammatilliseen peruskoulutukseen 1.- 2.

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 28 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % 115 % 22 % -3 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 28 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % 115 % 22 % -3 % ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 Valtak. Valtak. Ammattikorkeakoulututkinnot,

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti on ollut todella mahtavaa! Olen todella tykännyt olla täällä ja sen myös huomaa arvosanoistani. Kiitokset ammattistartin keksijöille!

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -31 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -31 % 8 % 1 Saimaan ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 133 800 vuonna 2011 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot