MAISEMASELVITYS Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA LANNEVEDEN KYLÄN JA RAHKOLAN JA LINNAN KYLIEN MAISEMA-ANALYYSI

Transkriptio

1 MAISEMASELVITYS Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA LANNEVEDEN KYLÄN JA RAHKOLAN JA LINNAN KYLIEN MAISEMA-ANALYYSI

2

3 Kannen kuva: Näkymä Heikkiänmutkasta kohti Pieni-Lumperoista Saarijärven kaupunki 1

4 2 Sisätö 1 JOHDANTO 3 2 MAISEMAMAAKUNTA 3 3 LANNEVEDEN KYLÄ Maakuntakaava Lanneveden maisemarakenne ja maisemakuva Kuttuurimaiseman ja kyärakenteen maisemaiset arvot Rakentamisen sijoittumisen maisemaiset suositukset 5 4 RAHKOLAN JA LINNAN KYLÄT Maakuntakaava Rahkoan ja Linnan maisemarakenne ja maisemakuva Rakentamisen sijoittumisen maisemaiset suositukset 9 5 LÄHTEET 13

5 3 1 JOHDANTO Anayysi on aadittu Saarijärven viiden kyän kyäyeiskaavatyön tausta-aineistona. Anayysissä kuvataan oemassa oevien inventointien, karttatyöskenteyn ja maastokäynnin perusteea Lanneveden, Rahkoan sekä Linnan kyien maisemarakenteen päätekijät, maisemakuvan ominaispiirteet ja kuttuurimaiseman arvot. Maiseman perustekijöiden ja arvojen tunnistamisen myötä voidaan arvioida kyäkaavassa esitetyistä maankäyttömuodoista seuraavia maisemaisia vaikutuksia. Maisema-anayysistä on vastannut maisema-arkkitehti Kaisa Rantee Pöyry Finand Oy:stä. Paikkatietoaineiston käsitteyyn ja karttatyöskenteyyn on isäksi osaistunut Pöyry Finand Oy:stä suunnitteuavustaja Hipi Turpeinen. Sevityksen tueksi on tehty maastokäynti MAISEMAMAAKUNTA Lannevesi, Rahkoa ja Linnan kyä sijoittuvat maisemamaakuntajaossa Itäiseen järvi- Suomeen ja tarkemmassa osa-auejaossa Keski-Suomen järviseutuun. Itäinen Järvi- Suomi on aaja, mutta maisemaisesti yhtenäinen aakea aue, jonka maasto on kuitenkin yksityiskohdissaan hyvinkin vaihteeva. Suhteeiset korkeuserot ovat niin Lanneveden kuin Rahkoan Linnan suunnitteuaueia noin 40 metriä. Suunnitteuaueen maisematiaa rajaavien moreeni- ja kaioseänteiden vedenkoskemattomat akiaueet nousevat yi 200 mpy ja niiden suhteeinen korkeusero maiseman perustason muodostaviin järviataisiin on Saarijärven keskustan tuntumassa 95 metriä ja Lannevedeä noin 125 metriä. Yodia-meren aikainen rantavyöhyke on näkyvissä Saarijärveä muinaisrantoina korkeudea mpy. Yodiamerivaihetta seurasi Ancyus-jääjärvivaihe, jonka aikaisesta vedenpinnan askun pysähtymisestä on näkyvissä muinaisrantoja korkeuksia mpy. Vedenkoskemattomien seänteiden akiaueet (yi 160 mpy) ovat karumpiin rinteisiin verrattuna reheviä. Keski-Suomen järviseudue on tyypiistä aajojen järviataiden ja poveievien vesireittien sekä kumpuievien moreenimaiden uoteesta kaakkoon suuntautunut sokkeomaisuus. Metsää on suuri merkitys maisemakuvassa. Vijemät sijaitsevat rantojen tuntumassa. Asutus on perinteisesti sijoittunut joko aaksoihin vesistöjen tuntumaan tai mäkien harjanteie. 3 LANNEVEDEN KYLÄ 3.1 Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavassa Sampoa on osoitettu merkinnää maakunnaisesti arvokas rakennettu kuttuuriympäristö (kohde 392). Lanneveden Kirkkoharju (30 ha) on osoitettu maakunnaisesti arvokkaaksi harjuaueeksi. Auetta koskee suunnitteumääräys: Aueen käytön suunnitteussa on otettava huomioon aueen uonnonkauneuden, geoogisten muodostumien sekä erikoisten uonnonoosuhteiden ja -esiintymien säiyminen. Vesimaisemaan kiinteästi iittyvä kapeaakinen, paikoin ähes 30 metriä korkea harjuseänne sekä tämän jatkeena

6 4 oeva harjudeta. Detan rinteiä on useita heikosti kehittyneitä muinaisrantoja. Harjun poikki virtaa Lannejoki. 3.2 Lanneveden maisemarakenne ja maisemakuva Maisemarakenne on kokonaisuus, jonka perusosia ovat maa- ja kaioperä, imasto, vesi, eoinen uonto ja kuttuurisysteemit. Maisemarakenteen kaikki osatekijät ovat riippuvaisia toisistaan. Lannevedeä maisemarakenteen peruseementteihin kuuuvat maisematiaa rajaavat aajat moreenipintaiset mutta kaiosydämiset seänneaueet. Korkeimpien seänteiden aet ovat vedenkoskemattomia. Kopanniemen harjumuodostuma on Sisä-Suomen reunamuodostumaan iittyvä uoteesta kaakkoon suuntautuva harjujakso. Kyseinen harjujakso on Lanneveden kyässä maisemaisesti merkittävä, siä se erottaa Summasen ja Lanneveden vesistöt toisistaan ja rajautuu topografiataan jyrkästi niin Summasen kuin Lannevedenkin rantaan. Harjumuodostuma jatkuu uode kaakkosuuntaisena Summasen pohjoisrannaa Summassaaressa, mutta hiekkaperäistä maata on myös Katiskaahden änsireunaa ja Uuraistentien varrea. Ancyus-vaiheen aussa tapahtuneesta vedenpinnan askun pysähtymisestä on näkyvissä heikosti muodostuneita muinaisrantoja korkeuksia Vesistöjen rantavyöhykkeessä on hienojakoisia maaajeja, jotka on otettu vijeykäyttöön. Summanen ja Lannevesi muodostavat maisematiaisen perustason, johon maisematian muut korkeustasot vertautuvat. Suunnitteuaue rajautuu Lannejokeen, joka askee Lannevedetä Summasee. Lanneveden kouun moemmin puoin askevat kyärakennetta rytmittävät ja maisemakuvaa rikastuttavat pienet purot Katiskaahteen. Kasviisuus heijasteee maaperäoosuhteita. Karut moreeniseänteet ja harjut kasvavat pääasiassa havupuustoa. Moreeniseänteiden kuusivatainen puusto muodostaa yhtenäisen visuaaisen taustan Lanneveden kyän ounaispuoee Kopanniemen ja Paskomäen harjujakson erottuessa maisemasta mäntyvataisena. Lannejoen varressa, järvien rannoia ja rakennusten pihapiireissä kasvaa maisemakuvaa rikastuttavaa ehtipuustoa. Maisemaisesti merkittävimmät näkymäsuunnat avautuvat avoimien vijeymaisemien yitse kohti vesistöjä. Täaisia näkymäsuuntia avautuu kohti Summasta mm. Kiimasjärventien ja Uuraistentien (tie 6304) risteyksestä sekä Laihantietä. Lannevettä kohti avautuu näkymiä korkeata Lannevedentietä ja paikoin Uuraistentietä tai sen varren pihapiireistä kuten Sampoasta. Maisemaisia somukohtia ovat Lannejoen ja harjun risteyskohta, Hännisen taon harjanne ja Katiskaahden pohjukka. Hännisen tao on sijoittunut maisemaisesti edustavae ja suotuisae paikae vesistön tuntumaan, harjun ja hienojakoisten maaajien kohtauspisteeseen. 3.3 Kuttuurimaiseman ja kyärakenteen maisemaiset arvot Maisemaisesti arvokkaimpia vijeyaueita ovat Summasen Katiskaahden pohjukassa Kiimasjärventien varressa oevat petoaueet ja Lanneveden rantaan rajautuvat, vijeyaueet. Nämä vijeyaueet iittyvät oennaisesti Lanneveden kyärakenteeseen, maisemakuvaan ja maisemarakenteen visuaaiseen hahmottamiseen. Avoimen maisematian yitse avautuvat näkymät yhdistävät kyäaueet ympäröiviin vesistöaueisiin. Kyän keskeinen rakennuskanta sijoittuu nauhamaisena ketjuna Uuraistentien varree tai siihen tukeutuen. Vanhat taonpaikat ovat sijoittuneet joko hiekka- ja sorapitoisee harjumaae kuten Hänninen, Mäkeä, Laiha ja Seurantaon

7 5 ympäristö tai moreeniseänteen vaihettumisvyöhykkeee petojen ja metsämaiden rajapintaan kuten Rakamäki, Varjoa ja Takaa kyän uoteisosissa ja Kiviharjunmäki, Kivitao ja Ukkoa kyän kaakkoisosissa. Eeronvakaman ja Pajuaden väinen ranta muodostaa Lanneveden kyän keskustasta eriisen maisemaisen kokonaisuuden. Maisematia rajautuu ännessä korkeaan Rakamäen seänteeseen, jonka edustae Summasen rantavyöhykkeee sijoittuu noin 300 metrin evyinen petokaistae. Maisemakuvataan pienipiirteistä, pitkää ja kapeaa avointa tiaa rytmittävät peon poikki rantaan johtavat tiet. Avointa tiaa rajaa rantaviivan ääreä monipuoinen rantapuusto, jossa kasvaa ehtipuuston isäksi paikoin myös iäkkäitä havupuita. Rantapuuston suojiin on sijoittunut eri ikäistä rakennuskantaa. Rantapuuston aukkopaikoista avautuu tärkeitä pitkiä näkymiä Summasen vastarannae saakka. Lanneveden pohjoispään ja vesistön änsirannan maisemakuvan tärkeimmät eementit ovat Lanneveden rantavijeykset ja näitä rytmittävät Uuraistentien varteen keskittyvät maatiojen pihapiirit. Pohjoispäässä vesistön ja petojen muodostama avoin maisematia rajautuu jyrkkäpiirteiseen mäntyjä kasvavaan harjuun ja änsirannaa Uuraistentien (tie 6304) rajaamaan moreeniseänteeseen. Uuraistentietä avautuu maisemaisesti merkittäviä näkymiä, joista maisemakokonaisuuden kannata merkittävimmät maisemaeementit hahmottuvat. Rannan tuntumaan sijoittuvat omarakennukset katkaisevat paikoin järvinäkymät. 3.4 Rakentamisen sijoittumisen maisemaiset suositukset Kuva 3-1 Katiskaahden rantapetoja. Näkymä Kiimasjärventietä kohti Summasta. Kyäaueet Perinteinen tiivis kyäasutus keskittyy Uuraisten tien varteen. Maisemaisesti sopivimmat uudet rakennuspaikat tukeutuvat oemassa oevaan tiestöön, muuhun kyärakenteeseen ja jo oemassa oeviin asutusvyöhykkeisiin. Kyäaueen ounais- ja änsipuoeiseen metsäiseen moreeniseänteeseen tukeutuvia rakennuspaikkoja voidaan maiseman näkökumasta hyvinkin isätä.

8 6 Kuva 3-2 Sampoan pihapiiriä. Kuva 3-3 Näkymä Uuraistentietä kohti Lanneveden kyää. Harjuseänteet ja Kopanniemi Kopanniemi on maisemaisesti herkkää auetta, joa on erityistä maisemaista merkitystä myös Katiskaahden ja Summasen vesistönäkymissä. Harjumuodostuman sivuhaaraan sijoittuvan Vanha-Hännisentien varsi on perinteinen rakennuspaikka ja maisemainen somukohta. Harjumuodostumien topografisesti jyrkimmät rinteet ja akiaueet ovat perinteisesti oeet rakentamattomia rakentamisen keskittyessä harjun aarinteie ja tasanteie. Reunavyöhykkeeä on erityistä maisemaista merkitystä erityisesti sioin kun ne iittyvät vesistöön tai avoimiin petoaueisiin. Täöin harjun ja hienojakoisen maaaineksen iittymäkohtaan sijoittuu usein vanhaa tiestöä ja rakentamista. Harjun rinteet ovat siten maisemaisesti rakentamiseen sovetuvia aueita, mutta uusiksi maamerkeiksi muodostuvia rakennuspaikkoja tai kyän maisemaista kokonaisimettä muuttavia rakennustapoja tuisi harjuseänteeä vättää. Lannevedentien korkotasoa voitaneen pitää maisemakuvan ja -rakenteen kannata uuden rakentamisen yärajana. Kuva 3-4 Näkymä harjun aeta kohti uodetta. Kuva 3-5 Harjun reunavyöhykkeee sijoituva rakennusryhmä ja Kiimasjärventie. Katiskaahden rannat (Summanen)

9 7 Katiskaahden oivasti rantaan viettävät avoimet vijeymaisemat ja niihin iittyvät maatiojen pihapiirit ovat merkittävää kuttuurimaisema-auetta. Maisemaisesti oisi suositetavaa, että avoimet vijeymaisemat säiyisivät edeeen rakentamattomina ja mahdoinen uusi rakentaminen tukeutuisi kasviisuussaarekkeisiin ja vyöhykkeisiin. Kuva 3-6 Katiskaahden uima- ja venerantaa. Kuva 3-7 Katiskaahden rantavyöhykettä. Pajuahti Eeronvakama Rakamaen moreeniseänteeseen tukeutuvia rakennuspaikkoja voidaan maiseman näkökumasta hyvinkin isätä. Samoin puustoinen rantavyöhyke kestää täydennysrakentamista. Väiaueen peoe voidaan harkiten sijoittaa joitakin rakennuspaikkoja. Maisemaisesti on tärkeää, että rantaan jää myös rakentamattomia osuuksia ja Summasee suuntautuvia vapaita näkymäinjoja. Kuva 3-8 Laihantien ja Summasen väie sijoittuvaa maisemaisesti merkittävää kuttuurimaisemaa. Kuva 3-9 Aukot rantapuustossa ovat näkymien kannata tärkeitä. Lanneveden rannat Maisemaisesti uusien rakennuspaikkojen tuisi sijoittua oemassa oevan rakennuskannan yhteyteen Uuraistentiehen tukeutuen tai rannan puustoisie osuuksie. Avoimet näkymät Uuraistentietä Lannevedee tuee säiyttää.

10 8 4 RAHKOLAN JA LINNAN KYLÄT 4.1 Maakuntakaava Rahkoan kyän aueet sisätyvät Keski-Suomen maakuntakaavan kuttuuriympäristön kehittämisen kohdeaueeseen kuk 4. Merkinnää osoitetaan aueita, joia on kuttuuriympäristön näkökumasta erityistä kehittämispotentiaaia. Auekuvauksen mukaan Saarijärven aue on vesistöjen yhdistämää maaseutua ja taajamaa, jossa uonnonarvot, monipuoinen kuttuuriperintö, virkistysmahdoisuudet ja matkaiueinkeinot voivat toimia kestävän kehityksen mukaisesti suunnitetuna synergiassa. Rahkoa on merkitty Keski-Suomen maakuntakaavassa maakunnaisesti arvokkaaksi maisema-aueeksi (aue 42) Auekuvauksen mukaan Rahkoankyän maisema on rehevää maataousmaisemaa. Maisemaa rikastavat useat järvet ja niitä toisistaan erottavat kannakset. Vesistöjen runsaus sekä vesistöjen ja metsän vuorotteevuus uovat vivahteikkuutta. Vanhoja pihapiirejä hoidettuine rakennuksineen on etenkin aueen itäosassa. Läheisyys Saarijärven keskustaan tekee aueesta vetovoimaisen; maisema-arvojen säiyminen edeyttää huoeista suunnitteua. Rahkoan kyän raitti on merkitty maakunnaisesti merkittäväksi rakennetuksi kuttuurimaisemaksi (kohde 388). Muita kohteita ovat Pajuniemi (kohde 384) ja Linnan kouu (kohde 381) 4.2 Rahkoan ja Linnan maisemarakenne ja maisemakuva Rahkoassa ja Linnan aueea maisemarakenteen perusrungon muodostavat Pyhäjärven, Iso-Lumperoisen ja Pieni-Lumperoisen reittimäiset vesiaueet, jotka askevat Saarijärveen kirkon kupeessa harjujakson katkaisevan Pavasamen kautta. Sisä-Suomen reunamuodostumaan iittyvä uoteesta kaakkoon suuntautuva harjujakso on uonut suotuisan ympäristön asutuksen ja tiestön sijoittumisee. Harjun ieveaueiden hiekka-, hieta- ja hiesupitoiset maat yhdessä järven rantoihin iittyvien hienoaineksisten maaajien kanssa ovat puoestaan mahdoistaneet rehevän vijeymaiseman muodostumisen ja rikkaan kuttuurimaiseman syntymisen. Rahkoassa maisematia hahmottuu vesistöjä ympäröivien korkeiden seänneaueiden rajaamana. Suunnitteuaueen kannata erityisen merkittäviä ovat Saarijärven keskustaa ympäröivät mäet; Heramäki, Kusiaismäki ja Pieni-Lumperoisen pohjoispuoeinen Heikkiänmutkan Riihivuori sekä Iso-Lumperoista rajaava Vuosmäki. Eteässä Rahkoan kyän maisematia rajautuu harjuseänteeseen. Suunnitteuaue jakautuu pienempiin osa-aueisiin suojaisiin ahdenpoukamiin tukeutuen tai vijeymaisemien kesketä kohoavien peitteisten moreeni- ja kaiokumpareiden rajaamana. Maisemaisesti merkittäviä metsäpeitteisiä mäkiä ovat Rahkoan kyässä Rahkomäki ja Räkämäki. Kyämäisen asutuksen sijoittumisen kannata merkittäviä ovat Kotimäki ja Kukonhiekan reuna-aueet. Kaakonmäki on maisemaisesti merkittävä mäki, joka erottaa maisematiaisesti Rahkoan ja Linnan kyien vijeymaista toisistaan. Nykytianteessa metsänhakkuut ja sähköinja rikkovat mäen maisemakuvaa ja muuttavat maisematian rajautumista. Suunnitteuaueen ukopuoea sijaitseva Saarijärven kirkko on hierarkinen piste ja Pavasami maisemainen somukohta. Kohteisiin on Rahkoasta suora maisemainen yhteys Pieni-Lumperoisen vesiaueen ja harjujakson kautta. Pieni-Lumperoisen yitse

11 9 aukeaa näkymiä, joissa kirkon torni osoittaa Saarijärven keskustan sijainnin. Harju on tarjonnut sinne vesitien isäksi heposti kujettavan tieyhteyden. Pyhäjärven ja Iso- Lumperoisen väinen Pyhäkoski ympäristöineen on samoin maisemainen somukohta. Maisemaisesti merkittävimmät näkymäsuunnat avautuvat yeistäen avoimien vijeyaueiden yitse kohti vesistöjä, kyäteitä myötäien kohti vijeyksiä, vanhoja taonpaikkoja ja maisematiaa rajaavia metsämäkiä. Linnan kyän kuttuurimaisema iittyy avoimen petomaiseman kautta Rahkoan kyään, mutta aajin maisematia ja pisimmät näkymät avautuvat Pieni- tai Iso Lumperoisen sijaan Pyhäjärven seäe, Kuhnonahtea ja Kuoreahtea pitkin kohti koiista. Linnan kyässä tiivis kyämäinen asutus keskittyy moreenimäie tiestön varteen. Vijeyt kuttuurimaisemat muodostavat tiiviistä kyärakenteesta eriisiä kokonaisuuksia ahtien pohjukoissa. Kyän keskusta on rakentunut Kuoreahden itärannata kohoavan metsäisen moreeniseänteen rinteeseen, muut rakennusryhmittymät sijoittuvat Niemeänkankaae ja Neuvarinmäee. 4.3 Rakentamisen sijoittumisen maisemaiset suositukset Heikkiänmutka Heikkiänmutkan maiseman arvot iittyvät yhtenäisiin avoimiin rantapetoihin ja näiden yitse avautuviin näkymiin. Maisematiainen iittyminen Mustjoen painanteeseen on myös merkittävä. Maisemaisista syistä rakentamisen tuisi tukeutua Heikkiänmutkan seänteen reunaan ja sitä myötäievään tiehen. Kuva 4-1 Heikkiänmutkassa rantapeot viettävät idässä Iso-Lumperoiseen. Kuva 4-2 Eteärinteen peot puoestaan viettävät Pieni-Lumperoiseen. Maisematiaa rajaavat vesistön takana harjuseänne ja Kusiaismäki Saarijärven keskustan tuntumassa. Mustjoen rannat Mustjoki on maisemainen somukohta, jonka uonteeseen iittyy nykyisinkin rakennettu ympäristö. Jokirannat kestävät maisemaisesti isärakentamista. Maisematiaa itä kaakossa rajaavan mäen aarinteet ovat samoin rakentamiseen sovetuvaa vyöhykettä aina Tavitaipaeee ja Iso-Lumperoisen rannoie saakka.

12 10 Kuva 4-3 Iso-Lumperoinen askee Mustjoen kautta Pieni-Lumperoiseen. Kuva 4-4 Kuttuurimaisema, virtavesi ja sita muodostavat tien varteen maisemaisen somukohdan. Tavitaipae Rahkomäki Tavitaipaeen maastopainanne ei aavuutensa vuoksi soveu erityisen hyvin rakentamiseen, mutta sen pohjoispuoeta kohoava metsäinen rinne sovetuu maisemaisesti rakentamiseen. Mattian, Savoan ja Likopeon väisten, poveievien ja kumpuievien petokuvioiden tuisi maisemaisista syistä säiyä rakentamattomina. Tie on injattu jyrkkärinteisen Räkämäen ja peon rajae. Tieinjan aapuoee rakentaminen ei oe maisemaisesti suositetavaa. Mustjoen ja Savoansamen väisee rantaosuudee voidaan maisemaisten arvojen suuresti kärsimättä osoittaa uusia rakennuspaikkoja. Savoansamen ja Likopeon väinen rantaosuus on maisemaisesti herkempi, ja rakennuspaikkojen sijoittamista sinne tuisi vättää. Kuva 4-5 Likopeon rakennusryhmä nähtynä Räkämäen mutkasta. Kuva 4-6 Tavitaipaeen painanne askee ähee vesistöjen korkotasoa. Taustata kohoavan seänteen aarinteet ovat maisemaisesti sopivia rakennuspaikkoja. Rahkoankyän keskeinen vijeyaukea Maisemaisesti kestävimmät ja perusteuimmat uudet rakennuspaikat sijoittuvat Rahkoan kyässä Kukonhiekan ja Kotimäen tiiviisiin rakennusryhmiin. Metsäisten mäkien (Rahkomäki, Kaakonmäki) aarinteet kestävät maisemaisesti uusia

13 11 rakennuspaikkoja, mutta vanhojen tiakeskusten maisemainen asema ja suhde esim. tiestöön, vesistöön, näkymäinjoihin ja avoimeen vijeymaisemaan tuisi säiyttää. Kuva 4-7 Likopeon pihapiiri rajautuu Rahkoankyän vijeyaueisiin, rantapuustoon ja Rahkomäkeen. Kuva 4-8 Näkymä Likopeon tiata kohti Kivenpetoa. Vasemmaa näkyvän vanhan pihapuuston suojiin jää Nyröä. Kuva 4-9 Näkymä kohti Kaakonmäkeä. Kuva 4-10 Kotimäen puusto rajaa Rahkoan keskeisiä vijeyaueita. Painanteessa virtaa Kaakonammen askuoja. Tieinja avaa näkymän harjun takaisee Kusiaismäee saakka. Kuva 4-11 Pienipiirteinen tienäkymä Rahkoan kyäraitia. Kuva 4-12 Kotimäen kannaksee sijoittuvan tiiviin kyämäisen rakennusryhmän jäkeen maisematia aajenee Rahkoan vijeyaueie.

14 12 Linnan kyä Linnan kyän moreenimäie tukeutuvaa kyärakennetta voidaan maisemaisin perustein edeeen kehittää ja aajentaa. Myös rinteiden yäosista on öydettävissä hyviä uusia rakennuspaikkoja. Lahdenpoukamiin iittyviä avoimia vijeyaueia rakentamisen tuisi aavien maiden sijaan keskittyä maisematiaa rajaavie mäie ja niiden reunavyöhykkeie. Kuva 4-13 Rahkoan ja Linnan kyien rajaseutuja Kuhnonahden pohjukassa. Kuva 4-14 Taustaa Pekkaa. Kuva 4-15 ja kuva 4-16 Kuoreahden pohjukan vijeyaueita.

15 13 5 LÄHTEET Rakennettu kuttuuriympäristö - Vatakunnaisesti merkittävät kuttuurihistoriaiset ympäristöt Museovirasto. Ympäristöministeriö Maisemanhoito, Maisema-auetyöryhmän mietintö I, mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö Arvokkaat maisema-aueet, Maisema-auetyöryhmän mietintö II, mietintö 66/1992. A-Insinöörit Suunnitteu Oy Saarijärven keskustan yeiskaava. Maisemasevitys.2 Keski-Suomen ympäristökeskus Keski-Suomen maakunnaisesti arvokkaiden maisema-aueiden ja perinnemaisemien päivitys- ja täydennysinventointi Keski-Suomen iitto. Keski-Suomen maakuntakaava, Maakunnaisesti arvokkaat rakennetut kuttuuriympäristöt Keski-Suomessa. Aueuetteon iite. Kartta-aineisto: Vaokuvat: Pöyry Finand Oy / Kaisa Rantee Liitekartat: Liite 1 Lannevesi. Maisema-anayysi Liite 2 Rahkoa Linna. Maisema-anayysi

16 Sahi Pinkkaanahti Maisemaisesti merkittävä näkymäsuunta. Saunaniemi Koreaahti Hiekkaniemi Lamposaari Pirttiniemi Nyppyäniemi Käärmeniemi Kymäkorpi Maisemaisesti merkittävä rakennus / rakennusryhmä Pajuahti Saapaskivi Limonhiekka Särkiniemi Pajukari Maisemainen somukohta (sita) Rajaniemi Tuiniemi Anna-Maijan niemi Kaioahti Tuiniemenahti Puroniemi Roni Kaioniemi Marinkangas Leponiemi Maisemaisesti erittäin merkittävä avoin vijeymaisema. (rakentamista ei suositea) Rummaniemi Sivua Sivinniitty Petäikköniemi Siirtoa Täydennysrakentamiseen hyvin sovetuva vyöhyke. Haapaniemi Väiä Kettuniemi Kumaa Sekäuoto Pajuahti Sekäkivi Maisemaisesti merkittävä harjumuodostuma. Karhukorpi Akkosuo Ristinniemi Pajuniemi Pieni-Ruoho Taviahti Kyyränniemi Lontinehto Luotoa Pikanmäki Mustasaari Hietasaaret Maisemaisesti tärkeä kaio-moreeniseänne.rajaa maisematiaa Harjua-Kyyrä Kaioranta Kampeiniemi Haiskanniemi Viimaranta Varjoa Pujari Kyyrä Nikkiä Uusi-Rynkänen Martinkaio Niemeä Taviahti Takaa Kankaantauspeto Räkämäki Rajaa Simäsuo Hakaniemi Laiha Porrisaari Honkaniemi Mäkeä Hässäänmäki Rynkäsvuori Kojoa Aasami Uusitao Pitkäniitty Hernesami Eeronvakama Kyyränkyä Rapakkoaho Hänninen Honkaanahti 630 Soininkangas Ohenmäki 4 Honkaa Kantoa Kopanniemi Kiviaho Katiskaahti Satti Haaraa La nn ejo Rinteeä ki Uusi-Hänninen Pu Akkosaari Mörkökorpi Kotiranta kk ip uro Niittysensuo Kankaanpää Männikkö Jokea Mattia Vehkakorpi Haanpää Levaanniemi Tuppisuo Paskoampi Hepokorpi Ukonraivio Harjuntaus Puroaho Seppää Miekkakaarre Paskomäki Rahk osen puro Karjapuro Heposuo Saarijärven kaupunki Leppämäki Kouu Sakasti Tonttukynnäs Niittyä Summasahti Rinne 720 o apur Terv Kanasenmäki VIIDEN KYLÄN YLEISKAAVA JA PYHÄJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 1:25000 Jokiharju Aidaskorpi Leppää Kota Lannevesi S.tao Majaa Keskustao Kirkkoharju Urh. Kässiuoto Kpa Likosaaret Kivikkoaho Va Pieni Hepoampi ke Kokkia an Kainaahti am Pitkämäki min pu ro Rahkoa-Linna Leppäamminvuori Kivitao Jousanuoto Petoa Tervah. Toikkasenuoto Piiopirtinmäki Autio Patapökynneva Maisema-anayysi Savipuro Leppäampi Raiskinhauta Kota Metsäpeto Voiniemi Kiviharjunmäki Koivua Voiniemi Pöyry Finand Oy Jyväskyä Patapökynmäki Ruunasuo Töyttivuori Pirttikaio Jauhoniemi Kivirinne Kaisa Rantee Maisema-arkkitehti Koivuniemi 79.0 Pyöreäsaari Autio Liikkuvakivi Reittoa Pirttiampi Erävuori Muuramsuo Ukkoa Raiskinmäki Kirrinahti Kirrinkaio 0 Korvenmäki Koivurinne m

17 Luntinniemi Ahoa Riuttaampi Lehmikivi ro pu an rn Ho Mattiankytö Riihiampi Korpi Maisemaisesti merkittävä näkymäsuunta Vuosampi Luntinahti Vijaminmäki Riihiamminmäki Vuosmäki Tiukkamäki Heikkiänmäki Saunaneva Maisemaisesti merkittävä rakennus / rakennusryhmä Hennunmäki Järvenpää Mustikkakorpi Maamerkki. Ahoa Riihivuori Saunaampi Heinoa Sieväänahti Notkoa Maisemahierarkinen kohde (kirkko) Kettukorpi Kiihkeesaari Jokiranta Härkävakama Sukaa Maisemainen somukohta (sita) Saunauoto Pykäikkö Koskenahti Saunaahti Hiekka Lehtorinne Leppämäki Vanha-Heikkiä Heikkiänmutka Saunaahti Ykspuinen Pyhäkoski Ukonniemi Heikkiä 16 Kestoa Maisemaisesti erittäin merkittävä avoin vijeymaisema. (rakentamista ei suositea) Lohikangas Maisemaisesti merkittävä avoin vijeymaisema (rakentaminen sovetuu nykyiseen rakennuskantaan tukeutuen /reunaaueie) Kaio Hakaa 84 5 Koskenahti Uimar. 779 Hietaniemi ski Mustjoki Piikaniitty Husuaho Autionahti Pyhä ko Iso-Lumperoinen Mäntyä Huippua Täydennysrakentamiseen hyvin sovetuva vyöhyke. Korpiniemi Sekäsaari Luhdanmäki Ls.aue Kuikkaniemi Pyhäkoski Kuoppaa Jänissaari Ahoa Hooa Maisemaisesti merkittävä metsäinen seänne. Kaiosaari Sikasaari Niemeä Hämeenniemi Posti Tavitaipae Maksaanahti Kaiosaari Niemeänsami Ls.aue Mattia Kirkko Sammakkoniemi Mattiansaari Rantaanniemi Sammakkoahti 335 Urh. Pieni-Lumperoinen Vesaa 964 Räkämäki Honkaniemi Katiskaahti Pappia Pavasami Savoansami Savoansaari Niininiemi Koskenniemi Kaioniemi Savoa Pokeaisenniemi Petoniemi Mansikkaniemi Uimar. Vihiahti Myyniemi As. Paskoahti Kehäampi Huotoas. Paskoampi Rahkomäki Pannuniemi Hiekkaniemi Petoampi Raiskangas Hietaahti Likopeto Pajuniemi Kunniavuori Kivenpeto Niemenpeto Eeroanahti Lahdentaus Nyröä Eeroa Vihiahti Rahkoankyä Kukonhiekka Hevetinportti Mutapakanniemi Kusiaisahti Rintaa Kotimäki Saarijärven kaupunki Herneniemi Pajuampi Koskea Hietaahti 1071 Hiihtokeskus Jatkoa Paavoa Lava Konttia Otraahti VIIDEN KYLÄN YLEISKAAVA JA PYHÄJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 1:25000 Vuoreanvuori Kaakonampi Pekkaa Kangasaho Vuorea Kaakonmäki Kotiranta Koivuharju Nurmea Sara-aho Otraahti Lammintaus 334 Myykoski Kuhnonahti Kotaniemi Laajanniemi Kuhno Varpua Kusiaismäki Mäkeänampi Kuoreniemi Pakoa Kuhnonampi ei Linnankangas Laajanahti Kotaahti Kuoreahti Luotoa Rahkoa-Linna Poviampi 16 Pokea 84 Niemeä 7 Pieni-Kovaa Rajaa Iisua Kotaahti Linna Veikkoa Napakaio Kuoreahti Niemeänkangas ki 13 Leuhunjo Neuvarinmäki Kouu Kuivikko uro rep Kuo Vedenottamo Härkäkaio Ainoa Linnaharju Kuoresuo Jynkkää Voudinahti Rantaa Einoa Nurmea Kirkkokaio Käräämäki Pöyry Finand Oy Jyväskyä H.as. Voudinniemi Pienineva Leuhunkoski Maisema-anayysi S.tao Lamminaho Hämää Markkua Pajuahti Koivuranta Mustaampi Ryöppää 13 Kotiniemi Kuusea Juhoa Korpiniemi Kaisa Rantee Maisema-arkkitehti Marjaa Honkaniemi Väinöä Yrjöä Reippaaa Lemmennotko Pärekangas Kuorekorpi Kierinniemi Kosa Kaiosaari Harakkakaionmäki Pärekorpi Jänissaari Tuumaa Kaioniemi Peukaoniemi Rantaa Vaivaistensaari Voimaaitos Ketoa Suutarinsaari Leuhunkoski Jokiranta Verkkosaari m