Kuntatalous 5/2004. marraskuu

Transkriptio

1 Kuntatalous 5/2004 marraskuu 1

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 5/2004 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1400 kpl Upplaga 1400 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) raija.haaja@kuntaliitto.fi Extra prenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, raija.haaja@kommunforbundet.fi fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor >Toimialat > Kuntatalous > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi SISÄLLYSLUETTELO Verotus 3 Verovuoden 2003 verotus ja maksuunpanotilitys Kunnallisveron tilitykset verovuosilta 2004 ja 2005 Yksittäisten kuntien verovuoden 2005 yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteet Työnantajan sotumaksun huojennuskokeilu laajenee Kainuuseen Vuoden 2005 verokortit Velvollisuus sähköiseen ilmoittamiseen verohallinnolle laajenee Teknisen toimen maankäyttösopimukset verottomia arvonlisäverotuksessa Valtionosuudet vuonna Valtionosuudet ja valtionosuuksien jaksotus Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Kirjanpitoon liittyviä ohjelmia 16 Lausuntokuntien yhdistymisavustusten kirjaamisesta Tarkistetut kuntajaoston yleisohjeet painettuina tilattavissa kirjakaupasta Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston luokitukset 2004 painos valmistunut Sosiaalivakuutusmaksut Sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksut Eläkemaksut JHTT-tarkastuspalvelujen kilpailuttaminen 20 Uusia julkaisuja 22 Liitteet: Verokortti (liite 1) Vuoden 2005 valtionosuuksien perusteena olevat yksikköhinnat (liite 2) Esimerkki perusopetuksen tunnusluvun määräytymisestä (liite 3) Perusopetuksen vuoden 2004 yksikköhinnan laskentaperusteet (liite 4) Lukion vuoden 2004 yksikköhinnan laskentaperusteet (liite 5) Kirjaston ja kansalaisopiston yksikköhinnat vuosina 2003 ja 2004 (liite 6) Valtionosuus vuonna 2005 (liite 7) Lausunto Kuntien yhdistymisavustusten kirjaamisesta (liite 8) Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 9) Sivu Vastuuhenkilöt / Ansvariga Martti Kallio Jan Björkwall Toimittaneet / Sammanställt av Raija Haaja 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2004

3 Verotus Tuloverotus Verovuoden 2003 verotus ja maksuunpanotilitys Verovuoden 2003 verotus valmistui lokakuun lopussa Kunnille on toimitettu valmistuneet tiedot verotuksesta. Ne on julkaistu myös verohallinnon Internetsivuilla kohdassa Tilitykset veronsaajille. Taulukoissa on esitetty kunnallisverotietojen lisäksi kuntien yhteisövero-osuudet. Ansio- ja pääomatuloista maksetaan veroja yhteensä miljoonaa euroa, kunnallisveron osuus on tästä 55,52 % eli miljoonaa euroa. Koska vuoden 2003 viimeiseksi käytetty jako-osuus oli 55,11 % kunnat saavat kertymäosuuden ja tilitetyn määrän erotuksena oikaisuna 89,1 miljoonaa euroa. Kunnallisveron ennakonpalautusosuus on 764,7 miljoonaa euroa. Maksuunpanotilitys tehdään marraskuun tilityksen yhteydessä. Kunnallisveron jäännösvero-osuus on 459,8 miljoonaa euroa, josta pääosan kunnat saavat tammi- ja maaliskuussa tehtävissä tilityksissä vuonna Kunnallisveron määrä kasvoi 3,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Kuntien yhteisöveron osuus on noin miljoonaa euroa ja muutosta edelliseen vuoteen 13,2 %. Kunnallisveron tilitykset verovuosilta 2004 ja 2005 Joulukuun tilityksessä oikaistaan vuoden 2004 kertyneet kunnallisveron ennakot vastaamaan vuoden 2003 valmistuneen verotuksen tietopohjaa. Alustavasti on arvioitu, että kuntaryhmän jako-osuus nousisi noin 0,15 prosenttiyksikköä. Kuntaryhmän ja kuntien jako-osuudet valmistuvat joulukuun alussa ja kunnittaiset oikaisujen määrät on luettavissa edellä mainituilta verohallinnon sivuilta. Verovuoden 2005 uusien veroperusteiden mukaisesti laskettuja jako-osuuksia sovelletaan ensimmäisen kerran helmikuussa Yksittäisten kuntien verovuoden 2005 yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteet Yksittäisen kunnan verovuoden jako-osuus on kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvo. Verovuoden 2005 yhteisöveron kuntakohtaiset jako-osuudet lasketaan verovuosien 2002 ja 2003 tietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvona. Verovuoden 2003 verotus päättyi , joten nyt molempien laskennassa käytettävien vuosien verotustiedot ovat saatavilla. Myös vastaavien vuosien yritys- ja toimipaikkatiedot ovat valmistumassa. Verovuoden 2005 yhteisöveron tilityksissä sovelletaan tässä vaiheessa verovuoden 2004 jako-osuuksia. Verovuoden 2005 lopulliset kuntakohtaiset jako-osuudet lasketaan joulukuun alussa ja ne otetaan käyttöön tammikuussa Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2004 3

4 Työnantajan sotumaksun huojennuskokeilu laajenee Kainuuseen Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen (HE 144/2004), jossa ehdotetaan säädettäväksi laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta Kainuun hallintokokeilualueella vuosina Maksuvapautuksen tarkoituksena on tukea työllisyyttä ja työnantajien työllistämisedellytyksiä. Esityksen mukaan työnantajan sosiaaliturvamaksu poistettaisiin viideksi vuodeksi Kajaanin ja Kuhmon kaupungeissa, Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Vuolijoen kunnissa. Vapautuksen piiriin kuuluisivat yksityiset työnantajat eli yritykset ja kotitaloustyönantajat, valtion liikelaitokset sekä kuntatyönantajat. EY-lainsäädännöstä johtuen kuitenkin esimerkiksi maatalous, porotalous, kalastus ja liikenne olisivat vapautuksen ulkopuolella. Maksuvapautuksen edellytyksiä, enimmäismäärää ja menettelyä koskevat säännökset ovat vastaavat kuin laissa työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta Lapin läänin kunnissa ja eräissä saaristokunnissa vuosina Lapissa ja saaristokunnissa huojennuskokeilu ei kuitenkaan koske kuntia eikä kuntayhtymiä. Huojennuskokeilusta on kerrottu tarkemmin esimeriksi Verohallituksen antamassa ohjekirjeessä (Dnro 273/31/2003), joka löytyy verohallinnon Internetsivuilta (vero.fi) Vero-ohjeet -osiosta/verohallituksen ohjeita. Vuoden 2005 verokortit Vuoden 2005 verokorttien arvioidaan tulevan voimaan Verohallituksen päätös ennakonpidätysperusteiden voimaantulosta annetaan joulukuussa Uudessa päätoimen verokortissa on valinnan mahdollisuus Verokortti on uudistettu vuodelle 2005 (ks. liite 1). Siinä on valmiina kaksi ennakonpidätyksen toimittamistapaa: palkkakausikohtaiseen tulorajaan perustuva vaihtoehto ja uusi, vuositulorajaan perustuva vaihtoehto. Pidätysprosentit (perus- ja lisäprosentti) ovat kummassakin vaihtoehdossa samat. Palkansaajan tehtävänä on valita rastittamalla verokortille, kumpaa laskentatapaa työnantaja noudattaa: laskeeko työnantaja ennakonpidätyksen palkkakausikohtaisia tulorajoja vai pelkästään vuositulorajaa käyttäen. Valintaa ei voi vaihtaa kesken vuoden, ei edes silloin, kun työnantaja vaihtuu. Jos palkansaaja ei merkitse rastia kumpaankaan ruutuun, työnantaja käyttää palkkakausikohtaisia tulorajoja. Kun tuloraja ylittyy, pidätys toimitetaan yhden tulorajan verokortilla lisäprosentin mukaan. Kortille laskettu yksi tuloraja on vuositulo suhteutettuna kortin käyttöaikaan Verokortilla on edelleen myös koko vuoden ansiota vastaava vuosituloraja. Valintamahdollisuus on vain perusverokortilla. Muutosverokortin verotoimisto laskee palkansaajan pyynnön mukaisesti. Työnantajan menettely Työnantajan on noudatettava palkansaajan valintaa. Jos verokortissa ei ole rastia kummassakaan ruudussa, työnantaja käyttää palkkakausikohtaisia tulorajoja ja merkitsee rastin valintaa osoittavaan ruutuun. Merkintää tarvitaan, jos työsuhde päättyy kortin voimassaoloaikana. Jos korttia on käytetty yhden tulorajan verokort- 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2004

5 tina, työnantajan on myös merkittävä maksamansa palkat verokorttiin. Palkkakausikohtaisen tulorajan valinta tarkoittaa myös sitä, että työnantaja voi laskea ennakonpidätyksen joko palkkakausittain tai kumulatiivisesti. Jos työantajalle esitetään verokortti, jota on jo käytetty yhden tulorajan korttina, työnantajan on otettava huomioon kortin voimassaoloaikana maksetut palkat. Tällöin hänen käytettävissään oleva tuloraja on verokorttiin merkitty tuloraja vähennettynä aikaisempien työnantajien maksamilla palkoilla. Yksi tuloraja tulee uutena tietona ennakonpidätystietojen suorasiirtoihin. Työnantaja voi halutessaan kysyä työntekijöiltä etukäteen, kumman vaihtoehdon A Palkkakausikohtaiset tulorajat vai B Yksi tuloraja verokortin voimassaoloajalle he tulevat valitsemaan. Näin voidaan menetellä, jos vaarana on, ettei tietoa ehdittäisi tallentaa verokorteilta. Vaihtoehto A sopii työntekijöille, jotka saavat palkkaa säännöllisesti. Aikaisemmin perusverokorteilla on ollut vain tämä tapa ja jos työntekijät ovat olleet tyytyväisiä siihen, työnantaja voi sitä suositella. Vaihtoehto B sopii työntekijöille, jotka eivät ole työssä koko vuotta tai joiden ansiot vaihtelevat huomattavasti palkanmaksuttain. Uutta yhtä tulorajaa käytetään vain, jos työntekijä on erityisesti sitä pyytänyt. Jos työntekijän pyyntö vaihtoehdosta B saapuu liian myöhään, työnantajalla ei ole velvollisuutta korjata jo toimitettua ennakonpidätystä. Korjaamista kuitenkin suositellaan, koska vuositulorajan seuraaminen voisi muutoin olla hankalaa. Verohallituksen joulukuussa antama päätös ennakonpidätysperusteiden voimaantulosta tulee sisältämään myös määräykset siitä, miten ennakonpidätys tammikuussa toimitetaan. Tällä hetkellä kaavaillaan, että käytettäessä vuoden 2004 verokortteja tammikuussa 2005 työntekijä ei vielä voisi vaatia käytettäväksi yhtä tulorajaa palkkakauden tulorajan sijasta. Yhden palkkarajan laskukaava verokortilla Yksi palkkaraja on laskettu valmiiksi verokortin voimassaoloajalle. Verokortin vuosituloraja vastaa 12,5 kuukauden palkkaa. Siihen sisältyy lomaraha, joka on arvioitu puolen kuukausipalkan suuruiseksi. Yksi palkkaraja ajalle on saatu jakamalla vuosituloraja 12,5:llä ja kertomalla se 11,5:llä. Verokorttitietojen suorasiirto Verokorttien ennakonpidätystietojen suorasiirtomenettelyä koskevat ohjeet julkaistaan syksystä 2004 alkaen vain verohallinnon Internet-sivuilla. Ohjekirjeitä ei enää postiteta menettelyssä aikaisemmin mukana olleille. Suomenkieliset ohjeet löytyvät osoitteesta: Verokorttitietojen suorasiirto otsikon alta. Palkkojen verokorttitietojen suorasiirtopyynnöt tulee tehdä viimeistään , jos työnantaja käyttää pyynnön tekemisessä tietovälinettä, esimerkiksi cd:tä tai kasettia. Jos pyyntö tehdään TYVI-operaattorin välityksellä sähköisesti, pyynnöt suositellaan tehtäväksi viimeistään Yksittäisiä pyyntöjä voidaan kuitenkin ottaa vastaan TYVI-välityksin vielä Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2004 5

6 Velvollisuus sähköiseen ilmoittamiseen verohallinnolle laajenee Verotusmenettelyjä on yleisesti tarkoitus kehittää niin, että vero- ja tiedonantovelvollisilla olisi yhä laajemmat mahdollisuudet asioida verohallinnon kanssa sähköisesti. Jo nyt on käytössä TYVI- palvelu, jonka avulla tietoja voidaan toimittaa viranomaisille, myös verohallinnolle, sähköisessä muodossa. Veroehdotus- ja veroilmoitusmenettely on tarkoitus yhdistää verovuodesta 2005 alkaen yhdeksi menettelyksi, jossa kaikki luonnolliset henkilöt mukaan lukien myös maa- ja metsätaloudenharjoittajat sekä elinkeinonharjoittajat saisivat esitäytetyn veroilmoituksen. Veroilmoitus postitettaisiin verovelvollisille maalishuhtikuussa Verovelvolliset palauttaisivat korjatut tai täydennetyt veroilmoitukset toukokuun alussa eli 1,5 kuukautta aikaisemmin kuin nykyiset veroehdotukset on palautettu. Aikataulun nopeuttaminen edellyttää sitä, että sivullisen antamat tiedot saadaan käsiteltyä nykyistä nopeammin ja niiden tietosisältö on nykyistäkin laadukkaampi. Keskeinen keino näiden tavoitteiden saavuttamisessa on lisätä sähköistä tiedonsiirtoa sivulliselta verohallinnolle. Velvoittava sääntely sähköisen tiedonsiirtomenetelmän käyttämiseen on osa tätä kehitystä. Uuden verotusmenettelylain 22.3 n mukaan Verohallitus voi määrätä, että tiedonantovelvollisen on annettava lain 3 luvussa tarkoitetut tiedot sähköistä tiedonsiirtomenettelyä käyttäen. Uusi sääntely koskee vain sivullisen tiedonantovelvollisuutta, eikä siis lainkaan verovelvollisen omaa ilmoitusvelvollisuutta. Käytännössä Verohallitus voi antaa velvoittavan määräyksen vain juridisille henkilöille, mutta ei luonnollisille henkilöille ja kuolinpesille. Verohallituksen määräys käyttää sähköistä tiedonsiirtomenetelmää tulee sisältymään Verohallituksen päätökseen yleisestä tiedonantovelvollisuudesta. Velvoittava määräys tullaan antamaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2005 annettavia tietoja koskevana niille työnantajille, joilla on enemmän kuin 40 työntekijää. Myös kuntatyönantajien on muun muassa annettava verovuotta 2005 koskevat työnantajan vuosi-ilmoitukset sähköisesti verohallinnolle tammikuussa Tietojen luovuttajille halutaan mahdollista riittävä siirtymäkausi uusien menettelyiden käyttöönotossa, minkä vuoksi alkuperäisestä suunnitelmasta velvoittaa työnantajat antamaan tiedot sähköisesti jo verovuodelta 2004 on luovuttu. Samalla verohallinto ja muut toimijat jatkavat myös kehittämis- ja markkinointitoimintaa TYVI- palvelun käytön laajentamiseksi. Sivullisen tiedonantovelvollisuuden tehostamiseksi verotusmenettelylakiin sisällytettiin säännös erityisestä laiminlyöntimaksusta (VML 22 a ). Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä ensi kertaa vuodelta 2005 annettavien tietojen laiminlyönnin seuraamuksena. Käytännössä maksuja tultaneen määräämään lähinnä vuosiilmoitusten, kuten työnantajan vuosi-ilmoituksen antamiseen liittyvien laiminlyöntien vuoksi. Laiminlyöntimaksun määräämisen edellytykset ja maksun määrä on porrastettu veronkorotussääntelyä mukaillen kolmeen tasoon. Laiminlyöntimaksu määrätään täysin sadoin euroin, joten pienin määrättävä maksu on 100 euroa. Laiminlyöntimaksun enimmäismääräksi tiedonantovelvollisuuden tahallisessa tai törkeässä huolimattomuustilanteessa on säädetty euroa. Tarkoitus on, että Verohallitus antaa myöhemmin yhtenäistämisohjeet laiminlyöntimaksun määräämisestä. 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2004

7 Arvonlisäverotus Teknisen toimen maankäyttösopimukset verottomia arvonlisäverotuksessa Keskusverolautakunnan antaman lainvoimaisen ennakkoratkaisun (57/2004) mukaan kunnan ei tule suorittaa arvonlisäveroa maanomistajalta saatavasta kehittämiskorvauksesta tai maankäyttösopimuksen perusteella saatavasta korvauksesta, jolla katetaan yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvia kustannuksia kunnallistekniikan suunnittelusta, työn valvonnasta ja rakentamisesta sekä tien rakentamisesta. Kyse on viranomaistoiminnaksi katsottavasta julkisoikeudellisesta suoritteesta, jonka kysyntä perustuu lakiin tai asetukseen ja jonka tuottamiseen kunnalla on yksinoikeus. KVL /57 Arvonlisävero Kunta Viranomaistoiminta Maankäyttösopimus Julkisoikeudellinen maksu Kunnan lakiin perustuvan yksinoikeuden perusteella harjoittama kaavoitustoiminta ja kaavan toteuttamiseksi tehtävä yhdyskuntarakentaminen ovat kunnan viranomaistoimintaa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maanomistajalla on velvollisuus osallistua yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Kunnan saadessa maanomistajalta osan yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvista kustannuksista maankäyttösopimuksen perusteella, maanomistajan suorittamaa korvausta oli pidettävä maankäyttö- ja rakennuslain nojalla perittävänä julkisoikeudellisena maksuna. Koska kunnan toiminta ei ollut arvonlisäverolain 1 :ssä tarkoitettua liiketoiminnan muodossa tapahtuvaa palvelun myyntiä, kunnan ei ollut suoritettava arvonlisäveroa maankäyttö- ja rakennuslain nojalla maanomistajalta perimistään kustannuksista. Ennakkoratkaisu ajalle Arvonlisäverolaki 1 ja 6 Lisätiedot: Juha Mynttinen, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Valtionosuudet vuonna 2005 (Tiedotteen 4/2004 teksti päivitettynä) Valtionosuudet ja valtionosuuksien jaksotus Valtionosuusuudistus tulee voimaan tämän hetken tiedon mukaan vuoden 2006 alusta. Vuoden 2005 valtionosuudet määräytyvät vielä nykyiseen tapaan. Valtion talousarvioesitystä (julkistettu ) on täydennetty myöhemmin valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon muuttuneiden tietojen mukaan. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2004 7

8 Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen määrä on 502 miljoonaa euroa, joka on jaksotettu annetun lakiesityksen (He 181/2004) mukaan vuosille Tarkistuksesta toteutetaan täydennetyn talousarvioesityksen mukaan vuonna 2005 vain 86 miljoonaa euroa. Muina vuosina toteutetaan loput eli vuosina 2006 ja 2007 kumpanakin 86 miljoonaa euroa ja vuonna 2008 vielä 244 miljoonaa euroa. Jaksotuksesta on tietoja osoitteessa kunnat.net kohdassa Toimialat > Kuntatalous > Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Kuntakohtaisen likiarvon kustannustenjaon tarkistuksen määrästä vuosittain tai kokonaisuutena voi laskea kertomalla tarkistuksen määrän (esim. vuosien määrän 416 miljoonaa euroa) kunnan ja koko maan asukasluvun suhteella. Vuonna 2005 maksettavissa valtionosuuksissa jaksotettu määrä 86 miljoonaa euroa on jo otettu huomioon (sosiaali- ja terveydenhuollon kuntakohtaiset valtionosuudet, opetus- ja kulttuuritoimen keskimääräiset sekä kunta- ja ylläpitäjäkohtaiset yksikköhinnat; viimeksi mainitut vahvistettu marraskuun lopussa). Kuntien laskennalliset valtionosuudet lisääntyvät noin 261 miljoonaa euroa vuoteen 2004 verrattuna. Tällöin on otettu huomioon: - kustannustenjaon tarkistuksesta 86 milj. euroa - 2,3 prosenttia indeksitarkistuksena (75 % täydestä) 136 milj. euroa - muuta valtionosuuden lisäystä nettomääräisesti 39 milj. euroa Muut lähinnä harkinnanvaraiset valtionosuudet lisääntyvät 9 milj. euroa. Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevat valtionosuudet lisääntyvät siten yhteensä noin 270 milj. euroa. Keskimäärin peruspalvelubudjettimenettelyn piirissä olevat valtionosuudet nousevat noin 4,6 prosenttia. Tämä tarkoittaa valtionosuuden lisäystä nettomääräisesti noin 50 euroa asukasta kohti. Kuntakohtaiset valtionosuudet on arvioitu ja laskettu valtion talousarvioesityksen perusteella ottamalla huomioon kustannustenjaon tarkistuksesta saadut korjatut tiedot. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset valtionosuudet lisääntyvät noin 200 miljoonaa euroa eli noin 39 euroa asukasta. Kansallisen terveydenhuollon hankkeen ja sosiaalihuollon hankkeen toimeenpanoa ja toteutusta on jatkettu. Valtionosuusprosentti on 32,99 prosenttia ja asukaskohtainen rahoitusosuus 1 533,37 euroa Opetus- ja kulttuuritoimen laskennalliset valtionosuudet lisääntyvät noin 65 miljoonaa euroa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä esiopetuksen kuljetusetuuden valtionosuudet lisääntyvät yhteensä 30 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna, kun toiminta tulee kokovuotiseksi. Opetus- ja kulttuuritoimen kunnan asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi on arvioitu 618 euroa (vahvistus joulukuussa). Muutoksia on selostettu tarkemmin jäljempänä hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien yhteydessä. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Martti Kallio, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2004

9 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Vuoden 2005 verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus määräytyy verovuodelta 2003 valmistuvan verotuksen perusteella. Verotus on valmistunut , joten maksettavan kunnallisveron, yhteisöveron ja kiinteistöveron määrät maksuunpanon mukaan ovat selvillä. Verovuoden 2003 yksittäisen kunnan yhteisöveron jako-osuus perustuu vuosien 2000 ja 2001 jako-osuuksien keskiarvoon (kunnalle toimitetun yhteisöveron tilityserittelyn veronsaajan osuus vuonna 2003). Päätös verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta tehdään joulukuussa, joten kuntakohtaiset laskelmat ovat vielä ennakkotietoja. Tiedot ovat kuitenkin todennäköisesti lopulliset. Laskelmassa vuoden 2005 kuntaliitokset on otettu huomioon. Laskelma löytyy Kuntaliiton Internet-sivulta osoitteesta kunnat.net kohdasta Toimialat >Kuntatalous > Valtionosuudet >Valtionosuudet vuonna Laskelman pohjana ovat seuraavat tiedot: - laskennallisen kunnallisveron määrä euroa (+ 3.1 %) - yhteisöveron määrä euroa (-13,3 %) - laskennallisen kiinteistöveron määrä euroa (+ 4,9 %) Vuoden 2005 tasauslaskelmassa käytetyt perusteet ovat: - vuoden 2003 alun asukasluku (Manner-Suomi ) - keskimääräinen tuloveroprosentti 18,04 - keskimääräiset kiinteistöveroprosentit: - yleinen 0,70 - vakituinen asunto 0,27 - muu asunto 0,82 - voimalaitos 1,39 - ydinvoimalaitos 2,20 - yleishyödylliset yhteisöt 0,39 - rakentamaton rakennuspaikka 2,19 - laskennallinen verotulo euroa/asukas - tasausraja (90 %) 2 318,16 euroa/asukas Valtionosuuksien maksatuksessa verotulotasaus jaetaan niin, että yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 prosenttia, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 57 prosenttia sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen 37 %. Kuntakohtaisissa laskelmissa kohdistusta ei ole tehty, vaikka valtionosuus maksetaan tasaus huomioon ottaen. Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) , Jouko Heikkilä, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Yleinen valtionosuus Yleisen valtionosuuden keskimääräinen euromäärä (perusosa) kuluvana vuonna on 27,64 /asukas. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2004 9

10 Vuoden 2005 yleisen valtionosuuden perusosa 2,3 prosentin indeksitarkistuksella on 27,32 euroa/asukas (indeksitarkistus 75 prosenttia täydestä määrästä). Perusosa on vahvistettu valtioneuvostossa Valtionosuuden vähennyksenä perusosassa on otettu huomioon 6,15 milj. euroa aluehälytyskeskusten valtiollistamiseen liittyen. Lisäksi valtionosuutta vähentää vanha valtionosuusleikkaus 7,53 euroa/asukas, joten todellinen perusosa on 19,80 euroa asukasta kohti. Eräille kunnille maksetaan perusosan lisäksi olosuhdelisinä korotusta saaristoisuudesta, syrjäisyydestä ja kaksikielisyydestä sekä taajamaväestöstä silloin, kun taajamaväestön määrä ylittää asukasta. Lisien määrä ilmenee kuntakohtaisesta taulukosta ja perusteet kuntien yleisestä valtionosuudesta annetusta laista ja asetuksesta. Kuntakohtaiset tiedot ovat ennakollisia, kunnes lopullinen päätös valtionosuudesta tehdään joulukuussa. Kuntaliitokset on otettu huomioon. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ei ole otettu huomioon yleisen valtionosuuden määrässä. Kuntakohtaiset laskelmat löytyvät Kuntaliiton Internet-sivulta osoitteesta kohdasta Toimialat > Kuntatalous > Valtionosuudet >Valtionosuudet vuonna Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet Vuoden 2005 sosiaali- ja terveydenhuollon alustavat valtionosuudet esitettiin edellisessä tiedotteessamme. Valtionosuudet tarkentuivat valtion talousarvo-esityksen antamisen jälkeen ( ) ja kustannustenjakoa koskevan ratkaisun jälkeen. Kustannustenjakoa koskevat tiedot perustuvat annettuun lakiesitykseen (HE 181/2004), jossa tarkistuksen edellyttämät 502 miljoonaa euroa jaksotettiin vuosille Valtion vuoden 2005 talousarvioesitystä on täydennetty tämän johdosta. Sosiaali- ja terveydenhuollon osuus kustannustenjaon tarkistuksesta on korjattuna 370 miljoonaa euroa, josta 63 miljoonaa euroa on otettu huomioon vuoden 2005 valtionosuuden perusteissa, osaksi valtionosuusprosentissa, osaksi ikäryhmittäisissä valtionosuuden määräytymisperusteissa (ks. jäljempänä). Vuonna 2005 huomioon otettava määrä on 9,5 miljoonaa euroa pienempi kuin annetun talousarvioesityksen mukaan. Kustannusten jaon tarkistuksen määrää laskettaessa vuosien 2001 ja 2002 puolikkaat indeksitarkistukset on valtionosuuslain mukaan otettu huomioon kustannuspohjaa vähentävänä tekijänä. Kustannustenjaon tarkistuksen lisäksi valtionosuuksiin on tehty 2,3 prosentin indeksitarkistus (75 prosenttia täydestä määrästä). Valtionosuusprosenttia on korotettu 1,17 prosenttiyksikköä kuluvan vuoden 31,82 prosentista 32,99 prosenttiin. Ikäryhmittäisiin laskennallisiin valtionosuusperusteisiin on tehty kustannustenjaon tarkistusta ja vuonna 2005 aloitettavia tai laajennettavia tehtäviä koskevat kustannuslisäykset. Peruspalvelubudjettimenettelyn mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet lisääntyvät kuluvaan vuoteen verrattuna noin 200 milj. euroa. Lisäys on keskimäärin asukasta kohti noin 39 euroa. Vaikutukset eriteltyinä ovat: 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2004

11 - kustannustenjaon tarkistus 63 milj. euroa - indeksitarkistus 83 milj. euroa - terveydenhuollon hanke 75 milj. euroa - sosiaalihanke ja lasten kotihoidon tuki 36 milj. euroa - muut lisäykset 2 milj. euroa - vähennykset - 59 milj. euroa Valtionosuuksia vähennetään sosiaali- ja terveydenhuollossa liikenne- ja tapaturmavakuutuksen täyskustannusvastuun pysyvän ratkaisun takia niillä vakuutuskorvauksilla, jotka tulevat maksettaviksi kunnille. Lisäksi valtionosuus vähenee lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmään tarvittavan korvauksen kasvusta kuluvaan vuoteen verrattuna. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomääräinen muu kuin indeksi- ja kustannustenjaon tarkistukseen perustuva valtionosuuden lisäys on noin 54 milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntakohtaista valtionosuutta koskevat laskelmat (STM ) löytyvät Kuntaliiton Internet-sivulta osoitteesta kunnat.net kohdasta Toimialat> Kuntatalous > Valtionosuudet >Valtionosuudet vuonna Laskelmiin liittyvät tarkemmat perusteet ovat seuraavat: Valtionosuusprosentin korotuksena on otettu huomioon: - kansallisen terveyshankkeen ja sosiaalialan kehittämishankkeen takia noin 91,7 milj. euroa ja kustannustenjaon tarkistuksen vuoden 2005 osuutena 41,4 milj. euroa. - korotusvaikutus valtionosuusprosenttiin yhteensä 1,17 % -yksikköä. Vuoden 2005 valtionosuuslisäyksinä, uusien tehtävien osuutena ja velvoitteina ikäryhmittäisissä valtionosuuden määräytymisperusteissa on otettu huomioon valtionosuuden määrällä ilmaistuna: - kustannustenjaon tarkistuksen vuoden 2005 osuutena loput eli noin 21,6 milj. euroa ikäryhmien laskennallisten kustannusten suhteessa - indeksitarkistuksena ikäryhmien laskennallisiin perusteisiin noin 83,5 milj. euroa - osittaisen hoitorahan korotuksena ja laajennuksena toteutetun lainmuutoksen perusteella 1,6 milj. euroa (vuodelle 2005 vaikutus kokovuotiseksi voimaan tulleesta muutoksesta) - sosiaalihuollon täydennyskoulutuksen ja lasten kotihoidon tuen korotuksena 18,5 milj. euroa. Kunnan asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi muodostuu 1 491,99 euroa/asukas, jota lisäksi korottava osuus on 41,38 euroa asukasta kohti, jolloin rahoitusosuus on yhteensä 1 533,37 euroa. Korottavaan osuuteen sisältyy valtionosuusvähennys 51 milj. euroa liikenne- ja tapaturmavakuutusten ns. täyskustannusvastuun pysyvästä ratkaisusta sekä lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmään tarvittava noin 8 milj. euron lisäys. Muut lisäykset perustuvat voimassa olevaan lakiin. Kuntakohtaisten laskelmien (STM ) mukaiset laskennalliset kustannukset yhteensä ovat noin 11,563 mrd. euroa, josta valtionosuus on valtionosuusprosentilla 32,99 laskettuna 3,815 mrd. euroa. Asukaskohtaisen rahoitusosuuden korotukset Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

12 huomioon otettuna valtionosuudeksi jää 3,600 mrd. euroa. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ei ole otettu huomioon kuntakohtaisissa valtionosuuksissa. Tasaus vähentää laskelmien mukaista kokonaismuutosta noin 22 milj. euroa. Kuntaliitokset on otettu huomioon. Päivähoidon työssäkäyntikerroin ja terveydenhuollon sairastavuuskerroin ovat vuoden 2004 valtionosuuspäätösten mukaiset. Väestömäärä ja työttömyysperusteet on tarkistettu vuoden 2005 valtionosuuslaskelmissa käytettävien perusteiden mukaisiksi. Vuotta 2005 koskevissa laskelmissa on käytetty perusteena seuraavia ikäryhmittäisiä ja muita laskennallisia perusteita seuraavasti: Ikäryhmä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto (euroa/asukas) (euroa/asukas) v v v v (ennakkotieto) (ennakkotieto) 0-6 -vuotiaat 4 290, ,82 538,40 554, vuotiaat 307,91 319,47 612,39 630, vuotiaat 571,75 590, , , vuotiaat 3 492, , , ,37 yli 85 -vuotiaat 9 757, , , ,52 Muut laskennalliset perusteet (euroa/asukas): v v.2005 (ennakkotieto) Työttömyyden mukainen euromäärä 391,28 402,69 Työttömyysasteen mukainen euromäärä 35,72 36,76 Sairastavuuden mukainen euromäärä 264,80 272,52 Kunnan rahoitusosuus (euroa/asukas) 1 461, ,99 Rahoitusosuuden korotukset (euroa/asukas) 29,92 41,38 Rahoitusosuus yhteensä (euroa/asukas) 1 491, ,37 Muut perusteet: Työttömyysprosentti 11,6 % 11,40 % Asukasluku Valtionosuusprosentti 31,82 % 32,99 % Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus saadaan, kun kunnan laskennallisista kustannuksista vähennetään asukasta kohti laskettu omarahoitusosuus. Vuonna 2005 käytettävä asukasluku on vuodenvaihteen 2003/2004 asukasluku. Kuntakohtaiset laskelmat ovat ennakkotietoja, jotka muuttuvat mm. työssäkäyntija sairastavuuskertoimien laskemisen jälkeen sekä muiden mahdollisten muutosten johdosta. Kuntakohtaiset tiedot tarkistetaan kertoimien laskemisen jälkeen viimeistään joulukuussa. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2004

13 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Vuoden 2005 opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja yksikköhintoja koskevat alustavat tiedot esitettiin edellisessä tiedotteessamme. Valtionosuuksien ja yksikköhintojen perusteita on tarkistettu valtion talousarvioesityksen antamisen jälkeen ( ) ja kustannustenjakoa koskevan ratkaisun jälkeen. Kustannustenjakoa koskevat tiedot perustuvat annettuun lakiesitykseen (He 181/2004), jossa tarkistuksen edellyttämät 502 miljoonaa euroa jaksotettiin vuosille Valtion vuoden 2005 talousarvioesitystä on täydennetty tämän johdosta. Opetus- ja kulttuuritoimen osuus tarkistuksesta on 132 miljoonaa euroa, josta 23 miljoonaa euroa on otettu huomioon vuoden 2005 talousarvioperusteissa, vahvistetuissa keskimääräisissä yksikköhinnoissa ja marraskuussa vahvistetuissa kunta- ja ylläpitäjäkohtaisissa yksikköhinnoissa. Se on 22 miljoonaa euroa enemmän kuin valtion talousarvioesityksessä oli ja näkyy aiempia arvioita suurempana yksikköhintojen korotuksena. Peruspalvelubudjettimenettelyn mukaiset opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet lisääntyvät arviolta noin 65 milj. euroa, kun kuntayhtymien yksikköhintarahoitus lasketaan mukaan. Kustannustenjaon tarkistus vuoden 2005 osalta ja 2,3 prosentin indeksitarkistus (75 % täydestä määrästä) aiheuttavat kunnille yhteensä noin 72 miljoonan euron valtionosuuslisäyksen, aamu- ja iltapäivätoiminta 25 miljoonan euron ja esiopetuksen kuljetusetuus 5 milj. euron lisäyksen. Vähennyksiä aiheutuu mm. oppilasmäärämuutoksista ja verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta. Kuntayhtymän rahoitus määräytyy yksikköhinnan ja siihen lisätyn investointilisän perusteella (opiskelijamäärän ja yksikköhinnan tulo). Kunnan saama valtionosuus määräytyy valtionosuusperusteiden (oppilas/opiskelijamäärän ja yksikköhinnan tulo) ja kunnan asukaskohtaisen rahoitusosuuden erotuksena. Tulos voi olla myös negatiivinen, jolloin kunnalle syntyy valtiolle tilitettävää (tilitys laskun mukaan kaksi kertaa vuodessa). Iltapäivätoiminnan valtionosuus vuodelle 2005 on oppilasta kohti noin 450 euroa. Rahoituslain mukaan iltapäivätoiminnan valtionosuus määräytyy ohjaustunnin hinnan ja ensi vuodeksi vahvistettavien ohjaustuntien määrän mukaan. Ohjaustunnin hinnaksi esitetään 20,46 euroa, josta valtionosuus on 57 %. Tämä vastaa keskimäärin 450 euron valtionosuutta oppilasta kohti. Esim. kuluvalle vuodelle ohjaustunteja annettiin erityisopetukselle enemmän kuin muulle opetukselle, mikä korotti kunnan saamaa valtionosuutta oppilasta kohti laskettuna. Esiopetuksen yksikköhinta lasketaan perusopetuksen kuntakohtaisesta yksikköhinnasta. Vuodelle 2005 peruste on 91 prosenttia. Muutoin yksikköhinnat määrätään nykyisellä tavalla. Vuoden 2005 yksikköhinnat lasketaan uudestaan vuoden 2003 toteutuneiden kustannusten perusteella (ns. kaksivuotistarkistus, jonka perusteella esim. perusopetuksen yksikköhintojen kaavat muuttuvat). Tällöin yksikköhintoja korottaa indeksitarkistuksen lisäksi edellä mainittu kustannustenjaon tarkistus vuoden 2005 osalta. Vuosien puolikkaiden indeksitarkistusten vaikutukset on vähennetty valtionosuuslain mukaisesti kustannuspohjista ennen yksikköhintojen määräämistä. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

14 Yksikköhintojen, kunnan rahoitusosuuden ja valtionosuuden määrän arvioiminen on tehtävä vuoden 2004 perusteiden nojalla, kunnes kunta- ja ylläpitäjäkohtaiset yksikköhintapäätökset on saatu tiedoksi (marraskuun lopulla). Yksikköhintojen arvioimiseksi voidaan menetellä seuraavasti, jolloin pohjana ovat vuoden 2004 yksikköhintapäätökset ja arvio vuoden 2005 rahoitusosuudesta: - Jos yksikköhintojen pohjana oleva rakenne (esim. perusopetuksen kouluverkko, erityisopetuksen määrä, ja vammaisopetuksen määrä) pysyy suurin piirtein samana, voi nykyistä yksikköhintaa korottaa keskimääräisten yksikköhintojen välisellä nousulla (esim. perusopetus 3,3 %). - Jos rakenteessa on olennaisia muutoksia, yksikköhinnat pitäisi laskea/arvioida uudelleen vuotta 2004 koskevilla laskentaperusteilla tasauskertoimineen vuoden 2005 yksikköhinnan pohjaksi (esim. perusopetuksen yksikköhinta vuoden 2004 kaavoilla). Näin saatua yksikköhintaa korotetaan vuoden 2005 tason saamiseksi edellä tarkoitetulla prosentilla (esim. perusopetus 3,3 %). - Oppilasmäärät tulisi arvioida varainhoitovuoden keskiarvoon/painotettuun keskiarvoon mahdollisimman oikein. Varovaisuuden periaatetta tulee noudattaa, koska laskennan tuloksena on mahdollista saada vain likiarvo. Valtioneuvoston asetuksen (880/2004) mukaiset opetus- ja kulttuuritoimen keskimääräiset yksikköhinnat on esitetty oheisessa liitteessä 2. Keskimääräisiä yksikköhintoja ei voi käyttää suoraan talousarvion perusteena muuten kuin muutoksen suuruutta ylläpitäjäkohtaiseen yksikköhintaan arvioitaessa. Liitteessä esitetyistä perusteista käyttökelpoisia ovat asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhinnat. Indeksitarkistus mainituista tehdään vain museoiden ja orkestereiden yksikköhintoihin. Nuorisotyön yksikköhinta esitetään korotettavaksi 12,50 euroon (korotus 0,20 euroa). Perusopetuksen ja lukion vuoden 2004 yksikköhintojen määräytymisperusteet ovat ohessa liitteinä 3, 4 ja 5. Vuoden 2005 kirjaston ja kansalaisopiston asutusrakenneryhmittäiset yksikköhinnat ovat ohessa liitteessä 6. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun ja muiden tehtävien yksikköhintoja koskevat arviot voi tehdä keskihintojen välisen muutoksen perusteella tai käyttämällä hyväksi koulutusalakohtaisia (ammatillinen koulutus) ja tutkintokohtaisia (ammattikorkeakoulu) yksikköhintoja, jotka löytyvät opetushallituksen Internet-sivulta osoitteesta oph.fi kohdasta Rahoitus > Opetustoimen rahoitusjärjestelmä ja käyttökustannukset > Ajankohtaista > Keskimääräiset yksikköhinnat vuonna Kunnan asukaskohtaiseen rahoitusosuuteen vuodelle 2005 vaikuttavat kustannustenjaon tarkistus, 2,3 prosentin indeksitarkistus ja valtionosuuspohjan muutokset. Kustannustenjaon tarkistus 22 miljoonaa euroa aiempaa suurempaa nosti aikaisemmin arvioidun rahoitusosuuden 618 euroon. Arvio nousi 4 euroa. Ennakollinen rahoitusosuus vahvistetaan joulukuussa. Arvioitu rahoitusosuus muodostuu seuraavasti: 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2004

15 Rahoitusosuuslaskelma vuosi 2004 vuosi 2005 (ennakollinen) (arvio) Laskennalliset kustannukset (milj. ) kuntien osuus (n. 43 %) investointilisä Yhteensä (milj. ) Kustannukset asukasta kohti ( /asukas) 470, ,433 - kuljetus ja lisäkoulutus 6,389 6, luvun valtionosuusleikkaus 115, ,812 Yhteensä ( /asukas) 592, ,781 Kunnan rahoitusosuus ( /asukas) 592,14 618,00 Nousu edelliseen vuoteen (%) 1,99 4,33 Vuoden 2005 valtionosuuksien määräytymisessä käytettävä asukasluku on asukasta (vuodenvaihde 2003/2004). Valtionosuuden kuntakohtaista arviointia voi tehdä esim. vuoden 2004 valtionosuuspäätöksen valtionosuusraporttia 6VOS apuna käyttäen, jolloin siinä otetaan huomioon ensi vuodeksi arvioidut oppilasmäärät, muuttuva asukasluku, yksikköhinnat ja vähennettävänä eränä asukaskohtainen rahoitusosuus. Valtionosuuslaskelman 6VOS rakennelma kuluvalle vuodelle on ohessa liitteessä 7. Rakenteesta poimitaan kunnan ylläpitämän toiminnan osat ja korjataan vuotta 2005 koskevilla suorite/asukasmäärillä, yksikköhinnoilla ja asukaskohtaisella rahoitusosuudella (esiopetuksen kerroin 0,91, aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus 450 euroa, arvio rahoitusosuudesta 618 euroa ja nuorisotyön korotettu yksikköhinta 12,50 euroa on lisätty taulukkoon, muut yksikköhinnat ovat vuodelta 2004). Mikäli aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaustuntien lukumäärä on arvioitavissa esim. tälle vuodelle vahvistettujen tuntien perusteella, voi valtionosuuden laskea myös ohjaustunnin hinnan perusteella (57 % x 20,46 x tuntien lukumäärä vuonna 2005). Indeksikorotusta ei tule tehdä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen, kulttuurin, liikunnan, nuorisotyön, teattereiden eikä oppisopimuksen lisäkoulutuksen perusteisiin. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Päivi Rajala, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

16 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Lausunto kuntien yhdistymisavustusten kirjaamisesta (Kuntajaoston lausunto 66/ ) Kuntajaosto katsoi tarpeelliseksi antaa oma-aloitteisesti lausunnon kuntien yhdistymisavustusten kirjaamisesta. Vuoden 2005 alussa on tulossa useita kuntien yhdistymisiä ja lisäksi myöhemmin tapahtuvia yhdistymisiä on vireillä. Yhdistymisavustukset Kuntien yhdistyessä kunnilla on mahdollisuus hakea ja saada yhdistymisavustuksia kuntajakolaissa (1997/1196 muutoksineen) säädetyllä tavalla. Lain mukaisia yhdistymisavustuksia ovat laskennallinen yhdistymisavustus, valtionosuuksien vähenemisen korvaaminen sekä investointi- ja kehittämishankkeiden tuki. Laskennallinen yhdistymisavustus on tarkoitettu korvaamaan niitä poikkeuksellisia kustannuksia tai tulojen vähennyksiä, joita kuntien yhdistyminen aiheuttaa. Yhdistymisavustus maksetaan viiden vuoden aikana siten, että avustus ja korvaus ovat vuosittain supistuvia ensimmäisen vuoden määrästä. Seuraavina vuosina avustuksen ja korvauksen määrät ovat 80/60/40/20 prosenttia voimaantulovuoden määrästä. Sisäministeriö maksaa avustuksen vuosittain kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Kuntien yhdistymisen valtionosuuksiin aiheuttama mahdollinen vähennys korvataan viiden vuoden ajan kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna ja sitä seuraavina neljänä vuonna valtionosuuksien vähentymisen korvauksena. Korvauksen erät maksetaan vastaavalla tavalla pienenevissä erissä kuin laskennallinen yhdistymisavustus ja yhdistymisavustuksen maksatuksen yhteydessä. Edellä mainittujen lisäksi kolmantena avustuksena kuntien yhdistymisissä on käytössä voimassa olevan kuntajakolain (muutos 2001/1447) mukainen investointi- ja kehittämishankkeiden tuki vuoden 2005 alussa tapahtuvissa yhdistymisissä Tämä tuki maksetaan kokonaan etukäteen yhdistymisvuoden alussa. Kuntajakolain muutos on vireillä, jossa mm. ehdotetaan investointi- ja kehittämishankkeiden tukea jatkettavaksi tarkistetuin perustein ja jota noudatettaisiin 2006 alusta toteutuvissa kuntien yhdistymisissä. Avustusten kirjaaminen Laskennallinen yhdistymisavustus ja valtionosuuden vähenemisen korvaus kirjataan tuloksi maksuperusteella maksuvuosille. Perusteena maksuperusteiselle kirjaamiselle kuntajaosto katsoi, että yhdistymisestä aiheutuvat poikkeukselliset menot ja mahdolliset valtionosuuden menetykset syntyvät useamman vuoden kuluessa yhdistymisestä, minkä vuoksi avustus ja korvaus myönnetäänkin ja maksetaan viiden vuoden aikana vähenevin erin. Tällä tavoin sekä menot ja menetykset että niihin saatavat korvaukset kohdistetaan samoille tilikausille. Avustukset ja korvaukset merkitään talousarvioon ja kirjanpitoon jonkin valtuuston päättämän tulosalueen, esim. kunnanhallituksen, tuloksi ja tilinpäätöksessä ne sitten päätetään tuloslaskelman toimintatulojen erään Tuet ja avustukset. 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2004

17 Investointi- ja kehittämishankkeiden tuki tuloutetaan tuettavien menojen syntymistä vastaavasti eri vuosille, vaikka tuki maksetaankin yhdistymisvuoden alussa yhtenä eränä. Mikäli hankkeet ajoittuvat usealle vuodelle, tuki tuloutetaan talousarviossa ja kirjanpidossa eri tilivuosille menojen syntymisen suhteessa kokonaiskustannusarviosta. Etukäteen maksettu tuki, siltä osin kuin sitä ei ole maksuvuotena tuloutettu hankkeiden rahoitusosuutena, merkitään taseeseen siirtovelaksi. Saaduista avustuksista, tuista ja korvauksista ja niiden käsittelystä kirjanpidossa on ilmoitettava tarpeelliset lisätiedot tilinpäätöksen liitetiedoissa. Lausunto 66/ liitteenä 8 Lisätiedot: Jan Björkwall, p , Anneli Heinonen, p. (09) Oiva Myllyntaus, p. (09) , Tarkistetut kuntajaoston yleisohjeet painettuina tilattavissa kirjakaupasta Kuntajaosto päätti kokouksessaan tarkistuksista yleisohjeisiin lähinnä lausunnon 65/2994 aiheuttamien liittymismaksujen muuttuneiden kirjaamisohjeiden osalta. Tarkistetut yleisohjeet ovat internetissä. Kunkin yleisohjeen sisällysluettelosivun alussa on merkintä tarkistuksesta Tarkistettu ja kunkin muuttuneen kappaleen lopussa on merkintä [ ]. Tarkistetut yleisohjeet ovat nyt tilattavissa myös painettuina: > Kauppapaikka > Kirjakauppa > Kuntatalous. Painettujen yleisohjeiden tilaustiedot: Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta ( ), ISBN , tilausnumero , hinta 15,00. Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta ( ), ISBN , tilausnumero , hinta 15,00. Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista ( ), ISBN , tilausnumero , hinta 15,00. Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän taseen laatimisesta ( ), ISBN , tilausnumero , hinta 17,00. Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista ( ), ISBN X, tilausnumero , hinta 8,50. Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laatimisesta ( ), ISBN , tilausnumero , hinta 17,00. Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän liikelaitoksen ja taseyksikkönä käsiteltävän rahaston kirjanpidollisesta käsittelystä ( ), ISBN , tilausnumero , hinta 17,00, valmistuu lähiaikoina ja tulee kirjakaupan sivulle tilattavaksi välittömästi valmistumisen jälkeen. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

18 Muut yleisohjeet: Yleisohjeeseen ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksessä (2003) ei ole tullut muutoksia. Se on myös edelleen saatavissa painettuna kirjakaupasta, tilausnumero , hinta 9,00. Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston luokitukset 2004 painos valmistunut Talous- ja toimintatilaston luokitukset 2004 sisältää tarkistukset, jotka on jouduttu tekemään vuoden 2001 julkaisuun. Pääasiallinen tarkistustarve aiheutui elokuun alusta voimaan tulleesta koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen tilastoinnista. Lisäksi on tehty tarkistukset liittymismaksujen kirjaamismuutosten osalta sekä muita vähäisiä tarkistuksia. Julkaisu on tilattavissa kirjakaupasta, ISBN , tilausnumero , hinta 20,00. Lisätiedot: Jan Björkwall, p. (09) , Anneli Heinonen, p. (09) , Sosiaalivakuutusmaksut 2005 Sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksut Hallitus esittää työnantajan kansaneläkemaksua nostettavaksi väliaikaisesti 0,016 prosenttiyksikköä vuonna Maksun korotuksella rahoitettaisiin vuoden 2005 osalta Kainuun hallintokokeilualueella työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttaminen sekä eräitä Lapin läänin kuntia ja saaristokuntia koskeva maksuvapautuskokeilu. Korotuksen toteutuessa kuntatyönantajan maksu olisi 2,416 prosenttia vuonna Lapin ja saaristokuntien maksukokeilun rahoittamiseksi vuoden 2003 alusta toteutettu työnantajan sairausvakuutusmaksun 0,014 prosenttiyksikön suuruinen väliaikainen korotus puolestaan ehdotetaan kumottavaksi vuoden 2005 alusta lukien. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2005 olisi tällöin 1,6 prosenttia. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2005 on 0,7 prosenttia palkasta palkkasumman euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,8 prosenttia palkasta (vuonna 2004 prosenttiluvut ovat 0,6 % ja 2,5 %). Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu nousee vuonna 2005 nykyisestä 0,25 prosentista 0,5 prosenttiin. Eläkemaksut Muutoksia palkansaajan eläkemaksun rakenteeseen Palkansaajan eläkemaksu on vuonna 2004 kaikille palkansaajille sama, eli 4,6 %. 18 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2004

19 Vuoden 2005 alusta työeläkeuudistukseen liittyen 53-vuotiaat ja sitä vanhemmat työntekijät maksavat korkeampaa eläkemaksua. Vuodesta 2005 alkaen 53 vuotta täyttäneiden eläkemaksu korotetaan 19/15-kertaiseksi alle 53-vuotiaiden maksuun verrattuna. Palkansaajien keskimääräinen eläkemaksuprosentti saadaan kun alle 53-vuotiaiden maksu kerrotaan kertoimella, jonka arvo kuntasektorin osalta on vielä auki. VEL-järjestelmässä vastaava kerroin tulee olemaan 1,07 vuonna Palkansaajan eläkemaksun suuruus vuonna 2005 selviää vasta loppuvuodesta Alla olevat arviot työnantajan maksuosuuksista on laskettu sen arvion pohjalta, että alle 53-vuotiaiden maksu on 4,6 %. Tällöin 53 vuotta täyttäneiden eläkemaksu olisi noin 5,8 % ja työntekijöiden keskimääräinen eläkemaksu noin 4,9 % palkasta. Mikäli lopullinen palkansaajan eläkemaksu poikkeaa tästä, niin työnantajan maksuosuudet muuttuvat vastaavasti. KuEL-maksu Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta on hyväksynyt vuosia koskevan toiminta- ja taloussuunnitelman, jossa kokonaismaksun arvioidaan nousevan vuosittain määrällä, joka vastaa 0,3 prosenttia KuEL-palkkasummasta. KuEL-maksu koostuu: palkkaperusteisesta maksusta, eläkemenoperusteisesta maksusta ja varhaiseläkkeiden omavastuumaksuista. Jäsenyhteisökohtainen työnantajan palkkaperusteinen maksuprosentti on kaikilla jäsenyhteisöillä sama. Kuntien eläkevakuutuksen arvion mukaan työnantajan palkkaperusteinen maksu tulee vuonna 2005 olemaan 17,1 % palkkojen kokonaismäärästä (Kuntien eläkevakuutuksen yleiskirje 1/2004). Tämä luku ei sisällä yllämainittua palkansaajan osuutta. Vuoden 2005 eläkemenoperusteisen maksun arvioitu kokonaismäärä on noin 630 miljoonaa euroa. Eläkemenoperusteinen maksu määräytyy jäsenyhteisön palveluksen perusteella maksussa olevien eläkkeiden perusteella. Lisäksi eläkemenoperusteisen maksun määrään vaikuttaa yksittäisen jäsenyhteisön kohdalla esimerkiksi kuntayhtymien purkautuminen tai kuntayhtymästä eroaminen. Kuntien eläkevakuutus on yleiskirjeessään 1/2004 antanut ohjeita eläkemenoperusteisen maksun budjetoinnista vuodelle Sen mukaan maksu voidaan alustavasti budjetoida kertomalla vuodelta 2004 perittävien eläkemenoperusteisten ennakkolaskujen yhteismäärä luvulla 1,17. Varhaiseläkkeiden omavastuumaksujen perusteisiin tulee vuoden 2005 eläkeuudistuksen johdosta joitakin muutoksia. Ne eivät vaikuttane olennaisesti omavastuumaksujen yhteismäärään, jonka arvioidaan olevan 80 milj. euroa. Yksittäisen jäsenyhteisön omavastuumaksut määräytyvät vuonna 2005 alkavien yksilöllisten varhaiseläkkeiden, työkyvyttömyyseläkkeiden ja työttömyyseläkkeiden perusteella. Yksittäinen jäsenyhteisö voinee varautua omavastuumaksuihin budjetoimalla maksut lähinnä sen mukaan kuinka paljon jäsenyhteisö on edellisinä vuosina maksanut omavastuumaksuja. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

20 Kuntasektorin keskimääräinen KuEL-kokonaismaksu vuonna 2005 on alustavan arvion mukaan 28,30 prosenttia. Kun tästä vähennetään arvioitu työntekijöiden keskimääräinen eläkemaksu 4,90 prosenttia (oletuksena että alle 53-vuotiaiden eläkemaksu tulee olemaan 4,6 %), niin työnantajan keskimääräiseksi KuEL-maksuksi jäisi 23,40 prosenttia. Jäsenyhteisön todellinen maksu poikkeaa kuitenkin yleensä huomattavastikin keskimääräisestä maksusta. VEL-eläkemaksu Valtion yleinen VEL-kokonaismaksuprosentti vuodelle 2005 on 25,4 %. Kun tästä vähennetään työntekijän arvioitu keskimääräinen eläkemaksu 4,92 %, (= alle 53- vuotiaan työntekijän arvioitu maksuprosentti kerrottuna luvulla 1,07) jää työnantajan keskimääräiseksi VEL-eläkemaksuksi 20,48 prosenttia (vuonna ,9 %). Kaikille kuntatyönantajille, joiden palveluksessa on VEL-järjestelmään kuuluvia työntekijöitä, Valtionkonttori on vahvistanut työnantajakohtaisen ennakkoeläkemaksuprosentin, joka vuonna 2005 vaihtelee kunnittain 23,35 28,60 prosentin välillä. Työnantajan maksu saadaan vähentämällä tästä 4, 92 %-yksikköä. Valtionkonttorin päätökset on lähetetty kunnille. Työnantajan lopullinen eläkemaksuprosentti vuodelle 2005 vahvistetaan keväällä LEL- ja TaEL-maksut LEL-maksuprosentti vuodelle 2005 on 22,8 % (arvio). Kun tästä vähennetään työntekijän arvioitu keskimääräinen maksu (4,90 %), niin työnantajan maksuksi vuonna 2005 jäisi 17,9 prosenttia. TaEL-maksuprosentti vuodelle 2005 on 19,6 % (arvio). Kun tästä vähennetään työntekijän arvioitu keskimääräinen maksu (4,90), niin työnantajan maksuksi jäisi 14,70 prosenttia vuonna Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut on liittenä 9. Vuoden 2005 luvut ovat ennakollisia. Lisätiedot: Jan Björkwall, p. (09) , Juhani Turkkila, p. (09) , JHTT-tarkastuspalvelujen kilpailuttaminen Kunnissa kilpailutetaan JHTT -tarkastuspalvelut jälleen uuden valtuustokauden toimikaudelle. Kuntaliiton Internet-sivuilla kohdassa Kunnat.net > Kuntatalous > Kilpailupolitiikka > Suositukset, ohjeet ja mallit > Tarjouspyynnön laatiminen JHTT -tarkastuspalveluista on yleistä tarjouspyynnöstä sekä liitedokumentteina ohje/malli tarjouspyynnön laatimisesta ja tarjousten vertailussa käytettävä työkalu. 20 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2004