Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kuntien rahoitusjärjestelmän

Transkriptio

1 5/2006 marraskuu Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kuntien rahoitusjärjestelmän arviointi Verotus Valtionosuudet vuonna 2007 Kuntien yhdistymisavustukset Kuntatyöantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2007 Hallituksen esitys kuntalain kuntakonsernia ja kunnallista liikelaitosta koskevista säännöksistä Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Iban ja bic pakollisiksi eu- ja eta alueen maksuissa JHTT-lautakunta tiedottaa JHTT -järjestelmän kehittämishanke käynnistetty

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 5/2006 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1190 kpl Upplaga 1190 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) raija.haaja@kuntaliitto.fi Extra prenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, raija.haaja@kommunforbundet.fi fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor >Kauppapaikka > Maksuttomia tuotteita ja palveluita >Kuntatiedotteet > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi SISÄLLYSLUETTELO Sivu Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kuntien rahoitusjärjestelmän arviointi 3 Puitelaki ja siihen liittyvät eräät säädöshankkeet Kuntien rahoitusjärjestelmän arviointi Verotus 4 Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvä määräaikainen verovapautus varainsiirtoverotuksessa Verovuoden 2005 verotus ja maksuunpanotilitys Kunnallisveron tilitykset vuosilta 2006 ja 2007 Yksittäisten kuntien verovuoden 2007 yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteet Verolainsäädännön muutokset vuonna 2007 Yleistä Oikeuskäytäntöä Valtionosuudet vuonna Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Yleinen valtionosuus ja tehtäväkohtaiset valtionosuudet Koulupudokkaiden valtionavustus Kuntien yhdistymisavustukset Yhdistymisavustuksen porrastus toteuttamisajankohdan mukaan Perusosa Lisäosa Perusosan korotus Taulukko yhdistymisavustuksen määräytymisestä Valtionosuuden vähenemisen korvaaminen Avustuksen ja korvauksen maksaminen Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna Sosiaaliturvamaksu Hallituksen esitys kuntalain kuntakonsernia ja kunnallista liikelaitosta koskevista säännöksistä 18 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 19 Iban ja bic pakollisiksi eu- ja eta -alueen maksuissa 20 JHTT-lautakunta tiedottaa 21 Vuonna 2006 JHTT-tutkinnossa hyväksytyt JHTT-tutkinto vuonna 2007 JHTT-yhteisöt JHTT-säädöksiin muutoksia JHTT-lautakunnan Internet-sivut uusittu JHTT -järjestelmän kehittämishanke käynnistetty 22 Liitteet: Yhdistymisavustukset (perusosa + lisäosa, M ) erikokoisissa vuosina toteutettavissa kuntajaon muutoksissa (liite 1) Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 2) Lausunto kuntayhtymän oman rahaston kartuttamisesta ja käyttämisestä (liite 3) Vastuuhenkilöt / Ansvariga Martti Kallio Jan Björkwall Toimittanut / Sammanställt av Raija Haaja 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2006

3 Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kuntien rahoitusjärjestelmän arviointi Puitelaki ja siihen liittyvät eräät säädöshankkeet Hallituksen esitys laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja varainsiirtoverolain muuttamisesta ovat parhaillaan eduskunnan valiokuntien käsittelyssä. Lait ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 2007 alusta. Kuntaliiton järjestämät, 18 paikkakunnalla toteutettavat alueseminaarit ovat käynnistyneet ja jatkuvat saakka. Seminaarien ohjelmat, materiaalit ja ilmoittautumiset löytyvät kohdasta Kunta- ja palvelurakenneuudistus» Kunta- ja palvelurakenne uudistuu -seminaarit. Samoin Kuntaliiton Kunnat.net sivuilta löytyy laajemminkin tietoja Paras-hankkeesta. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain nojalla säädetään myöhemmin hankkeen toteuttamisesta ja muun muassa kuntatalouteen vaikuttavista asioista. Uudistusta koskevan puitelain yhteydessä esitetään määräaikaista varainsiirtoverolain muutosta, minkä tarkoituksena on helpottaa kuntien toimitilajärjestelyjä. Samoin esitetään muutettavaksi kuntajakolakia siten, että yhdistymisavustuksilla tuetaan erityisesti nopeasti tapahtuvia kuntaliitoksia sekä mahdollisimman laajoja kuntaliitoksia. Korotettua yhdistymisavustusta voivat saada myös kunnat, jotka ovat saaneet harkinnanvaraista avustusta vuosien aikana vähintään kolme kertaa. Kuntaliitoksissa tapahtuvat valtionosuusmenetykset esitetään korvattaviksi viiden vuoden ajan. Varainsiirtolain muutosta ja kuntajakolain muutosta on kuvattu jäljempänä tässä tiedotteessa. Puitelakiesityksen 9 :n mukaan kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimiin palvelusten edellytysten turvaamiseksi. Tämä koskee erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevia kuntia. Selvityksen kohteeksi valitaan kunnat, joiden taloudelliset tunnusluvut ovat olennaisesti ja toistuvasti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikommat. Selvitys tehdään arviointiryhmässä, jonka toimenpide-ehdotuksen ja kunnanvaltuuston päätöksen perusteella sisäasiainministeriö päättää tarvittaessa erityisen selvityksen tarpeellisuudesta kuntajaon muuttamiseksi. Kuntajakolakia on tarkoitus muuttaa siten, että mikäli 9 :n 1 3 momenteissa mainitut toimenpiteet eivät ole riittäviä, valtioneuvosto voi asetetun kuntajakoselvittäjän ehdotuksesta päättää kuntajaon muuttamisesta. Puitelain 9 :n säännökset kuten koko esitys puitelaiksi on nähtävillä esim. Kuntaliiton kohdasta Kunta- ja palvelurakenneuudistus» Puitelaki. Edellä tarkoitetussa vaikean taloudellisessa aseman määrittelyssä käytettävistä tunnusluvuista ja niiden raja-arvoista on tarkoitus säätää asetuksella. Alustavien luonnosten mukaan selvitykseen joutuminen edellyttää kahden viimeisen tilinpäätöksen mukaista huomattavaa taseen alijäämää. Selvityksen kohteeksi voi joutua myös mikäli tietyt raja-arvot yhtä aikaa useiden tekijöiden osalta täyttyvät (kuten vuosikate, veroprosentti, velkaantuneisuus, suhteellinen velkaantuneisuus, omavaraisuusaste). Lopullista ratkaisua kriteereistä ei ole tehty. Kriteerit laskettaisiin useimpien tekijöiden osalta kolmen vuoden keskiarvona Tilastokeskuksen keräämistä ja tarkastamista kuntien tilinpäätöstiedoista. Todennäköisesti ensimmäisellä kierroksella käytet- Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2006 3

4 täisiin vuoden 2005 ja sitä edeltävien vuosien tilinpäätöstietoja, riippuen siitä miten nopeasti selvityksiin on tarkoitus ryhtyä. Kuntien rahoitusjärjestelmän arviointi Sisäasiainministeriö asetti viime huhtikuussa työryhmän jonka tehtävänä on: 1. ) Selvittää kunnallisverotuksen ja kuntien verotulopohjan vahvistamista koskevia kehittämistarpeita ja tähän liittyen valtionosuusjärjestelmän uudistamistarve. 2. ) Selvittää tarvittavat kuntien rahoitusjärjestelmän muutokset niin, että järjestelmä ei ole esteenä kuntien yhdistymiselle. 3. ) Tarvittaessa tuottaa aineistoa eduskunnan edellyttämän valtionosuusuudistuksen ensimmäisen vaiheen seurantaan. Sittemmin kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen ja puitelain mukaan on tavoitteeksi esitetty, että kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan tavoitteena yksinkertainen ja läpinäkyvä järjestelmä. Puitelain mukaan Uudistuksessa päätetään kuntien verotulopohjan vahvistamisesta siirtämällä verovähennyksiä valtion rasitukseksi sekä poistetaan kuntien rahoitusjärjestelmään liittyvät kuntien yhdistymisen ja yhteistyön esteet. Tavoitteena on hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien yhdistäminen. Sisäasiainministeriön asettaman työryhmälle asetettu määräaika päättyy marraskuun lopussa. Kuntaliiton näkemyksen mukaan kovin nopeita muutoksia valtionosuus- tai kuntien rahoitusjärjestelmään ei ole odotettavissa. Uudistusten valmistelu jatkuu kunta- ja palvelurakennetta koskevan uudistamishankkeen puitteissa. Lisätiedot: Martti Kallio, p. (09) , Verotus Verotulot Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvä määräaikainen verovapautus varainsiirtoverotuksessa Varainsiirtoverolakiin ehdotetaan puitelain yhteydessä muutosta, jonka mukaan varainsiirtoveroa ei olisi eräin edellytyksin suoritettava kunnan, kuntayhtymän tai niiden omistaman kiinteistön omistamista tai hallintaa harjoittavan osakeyhtiön luovuttaessa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanosuunnitelman toteuttamiseksi palvelutuotannossa käytettävän kiinteistön tai huoneiston osakkeita kunnan tai kuntayhtymän omistamalle osakeyhtiölle sen osakkeita vastaan. Veroa ei myöskään olisi suoritettava, kun kunta, kuntayhtymä tai muu ammattikorkeakoululain tai ammatillisesta koulutuksesta annettujen lakien mukaista toimintaa harjoittava luovuttaa siinä käytetyn kiinteistön tai kiinteistöosakeyhtiön osakkeita samaa toimintaa harjoittavalle yhteisölle tai säätiölle. Määräaikainen verovapaus kuntien rakennejärjestelyissä Varainsiirtoverolain pykälässä 43 b säädettäisiin kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvien kuntien toimitilajärjestelyjen määräaikaisesta verovapaudesta. Verovapaus koskisi sellaisen kiinteistön luovutusta, joka on pääasiallisesti ollut sosiaalihuolto-, terveyden ja sairaanhoito-, koulutus-, nuoriso-, kirjasto- tai palo ja pelas- 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2006

5 tustoimen taikka yleishallinnon käytössä ja jotka luovutetaan tuollaiseen käyttötarkoitukseen. Verovapaus edellyttää, että tilat ovat välittömästi mainitunkaltaisessa käytössä. Siten esimerkiksi työntekijöiden työsuhdeasuntojen ei olisi katsottava olevan pykälän tarkoittamassa käytössä. Yksittäistapauksissa saattaa esiintyä epäselvyyttä siitä, onko kysymyksessä pykälässä esitetty käyttötarkoitus. Asiaa arvioitaessa voi tukeutua arvonlisäverolain 35, 40 ja 38 :iin sisältyviin terveyden ja sairaanhoitopalvelujen, sosiaalihuollon ja koulutuspalvelujen määritelmiin sekä niitä koskevaan soveltamiskäytäntöön. Kirjastotoimi sekä palo- ja pelastustoimi ovat toimialoina sen sijaan suhteellisen tarkkarajaisia. Yleishallinnon kiinteistöllä tarkoitetaan kunnan tai kuntayhtymän keskushallinnon käytössä olevia kiinteistöjä, kuten kunnantaloja. Sen lisäksi käsite kattaa myös muut kunnan ja kuntayhtymän eri toimintasektoreiden hallintoa palvelevat kiinteistöt. Määräaikaisen verovapauden piiriin kuuluisivat myös eräät kulttuuri- ja liikuntatoimen käytössä olevat kiinteistöt. Näiden toimialojen osalta ehdotetaan verovapauden piiriin tiettyjä kiinteistöjä, jotka ovat lähtökohtaisesti määritettävissä niiden rakenteellisten ominaisuuksien perusteella, ja joita koskevaa verovapautta ei toisaalta voida pitää kilpailunäkökohdista pulmallisena. Verovapaus koskisi ensinnäkin kulttuuritoimen käytössä olevia museo- ja teatterikiinteistöjä. Teatterilla tarkoitettaisiin näyttämö- ja oopperataiteen piiriin kuuluvia ja niihin rinnastettavia esiintyvän taiteen muotoja, ei sen sijaan elokuvateatteritoimintaa tai muuta vastaavaa esitystoimintaa, jota koskevaa kaupallista tarjontaa on runsaasti. Liikuntatoimen osalta verovapauden piiriin kuuluisivat uimahalli- ja urheilukenttäkiinteistöt. Urheilukentällä puolestaan tarkoitettaisiin yleisurheilukenttiä samoin kuin jalkapallokenttiä ja vastaavia joukkueurheilulajien ulkokenttäkiinteistöjä niihin liittyvine rakennuksineen ja rakennelmineen. Kiinteistön tulee ennen luovutusta olla kunnan tai kuntayhtymän tai niiden omistaman kiinteistön omistamista ja hallintaa harjoittavan osakeyhtiön omistuksessa. Luovutus olisi verovapaa, jos kiinteistö luovutetaan yhden tai useamman kunnan tai kuntayhtymän omistamalle kiinteistön omistamista ja hallintaa harjoittavalle osakeyhtiölle edellä mainittuun käyttötarkoitukseen. Verovapaus koskisi vain apporttiluovutuksia, joissa luovuttaja saa vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön osakkeita. Verovapaus koskisi luovutuksia, jotka liittyvät kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettavan lain 10 :n mukaisen toimeenpanosuunnitelman toteuttamiseen. Verovapaus ei siten koskisi mitä tahansa verovapauden soveltamisaikana tehtäviä kiinteistökannan luovutuksia, vaikka edellä mainittu käyttötarkoitusta koskeva vaatimus täyttyisi, vaan luovutuksen tulee myös asiallisesti liittyä laissa tarkoitettujen järjestelyjen toteuttamiseen. Verovapaus olisi määräaikainen ja koskisi puitelain voimassaoloaikana eli vuosina tapahtuvia luovutuksia. Määräaikainen verovapaus eräissä koulutuksen rakennejärjestelyissä Varainsiirtoverolain pykälässä 43 c säädettäisiin ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen käytössä olevien kiinteistöjen luovutusten varainsiirtoverovapaudesta. Verovapaus koskisi ammattikorkeakoululain tai ammatillisesta koulutuksesta annettujen lakien mukaisen toimiluvan tai järjestämisluvan mukaista toimintaa harjoittavan tahon omistaman kiinteistön luovuttamista tuollaista toimintaa harjoittavalle osakeyhtiölle, yhdistykselle tai säätiölle toimiluvan tai järjestämisluvan mukaiseen käyttöön. Sama koskisi kunnan koulutoimen käytössä olevan kiinteistön luovutusta ammattikorkeakoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen käyttöön. Osakeyhtiön ollessa luovutuksen saajana edellytyksenä olisi, että luovutus tapahtuu apporttiluovutuksena vastaanottavan yhtiön osakkeita vastaan. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2006 5

6 Lisäksi edellytettäisiin, että kiinteistössä järjestettävän toiminnan kustannukset voidaan lukea opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 19 :n ja 20 :n mukaisesti asianomaisen toiminnan rahoituksen pohjana käytettäviin kustannuksiin. Tarkoituksena on, että ammatillisessa koulutuksessa verovapaus kohdistuu pääosin ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisen kannalta tarpeellisten kiinteistöjen luovuttamiseen. Hakemus veron palauttamiseksi Hallituksen esityksen mukaan hakemus veron palauttamiseksi on tehtävä vuoden kuluessa veron suorittamisesta. Hakemukseen on liitettävä asianomaisten kuntien antama selvitys luovutuksen liittymisestä toimeenpanosuunnitelmaan sekä kiinteistön käytöstä ennen luovutusta ja sen jälkeen. Hakemukseen on lisäksi lisättävä kunnan tilintarkastajan lausunto. Jos hakemus on tehty ja verovapaan luovutuksen edellytysten täyttymisestä on esitetty selvitys ennen veron suorittamista, verovirasto voi päättää, että veroa ei ole suoritettava. Kuntaliitto on esittänyt lakiin joitakin täsmennyksiä ja muutoksia, joten asiasta tullaan tiedottamaan lisää seuraavissa Kuntatalous-tiedotteissa eduskunnan hyväksyttyä lain. Lisätiedot: Annika Suorto, p. (09) , Verotilitykset Verovuoden 2005 verotus ja maksuunpanotilitys Verovuoden 2005 verotus valmistui lokakuun lopussa Kunnille on toimitettu valmistuneet tiedot verotuksesta. Ne on julkaistu myös verohallinnon Internetsivuilla kohdassa Tilitykset veronsaajille. Taulukossa on esitetty kunnallisverotietojen lisäksi kuntien yhteisövero-osuudet. Ansio- ja pääomatuloista maksetaan veroja yhteensä miljoonaa euroa, kunnallisveron osuus tästä on 55,03 % eli miljoonaa euroa. Koska vuoden 2005 viimeiseksi käytetty jako-osuus oli 55,60 %, kunnilta peritään kertymäosuuden ja tilitetyn määrän erotuksena oikaisuna 132,1 miljoonaa euroa. Kunnallisveron ennakonpalautusosuus on 834,1 miljoonaa euroa. Maksuunpanotilitys tehdään marraskuun tilityksen yhteydessä. Kunnallisveron jäännösvero-osuus on 518,3 miljoonaa euroa, josta pääosan kunnat saavat tammi- ja maaliskuussa tehtävissä tilityksissä vuonna Kunnallisveron määrä kasvoi 4,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Kuntien yhteisöveron osuus on noin miljoonaa euroa ja muutosta edelliseen vuoteen on 12,4 prosenttia. Kunnallisveron tilitykset vuosilta 2006 ja 2007 Joulukuun tilityksessä oikaistaan vuoden 2006 kertyneet kunnallisveron ennakot vastaamaan vuoden 2005 valmistuneen verotuksen tietopohjaa. Alustavasti on arvioitu, että kuntaryhmän jako-osuus laskisi noin 0,5 prosenttiyksikköä. Kuntaryhmien ja kuntien jako-osuudet valmistuvat joulukuun alussa. Verovuoden 2007 uusien veroperusteiden mukaisesti laskettuja jako-osuuksia sovelletaan ensimmäisen kerran helmikuussa Yksittäisten kuntien verovuoden 2007 yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteet Yksittäisen kunnan verovuoden jako-osuus on kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvo. Verovuoden Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2006

7 yhteisöveron kuntakohtaiset jako-osuudet lasketaan verovuosien 2004 ja 2005 tietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvona. Vero-vuoden 2005 verotus päättyi , joten nyt molempien laskennassa käytettävien vuosien verotustiedot ovat saatavilla. Myös vastaavien vuosien yritys- ja toimipaikkatiedot ovat valmistumassa. Metsäerän laskentaperuste muuttuu Yhteisöveron metsäerän laskentaperusteena on aikaisemmin käytetty Metsäntutkimuslaitoksen keräämiä kunnittaisia kantorahatuloja. Vuoden 2006 alusta kunnittaisia tietoja ei enää kerätä pinta-alaperusteisen metsäverotuksen päätyttyä. Siksi hallitus on antanut esityksen eduskunnalle verontilityslain 13 muuttamisesta (HE 209/206 vp) siten, että yksittäisten kuntien ja seurakuntien metsäerän laskentaperusteena käytettäisiin metsäkeskuksittain laskettuja bruttokantorahatuloja, joita jaettaisiin yksittäisille kunnille näiden kuntien alueella olevien metsäpinta-alojen suhteessa. Lakia sovellettaisiin ja verovuoden 2007 yhteisöveron jako-osuuksien laskennassa. Simuloituja jako-osuuksia vuodelle 2007 Ennakkoarvioita vuoden 2007 yhteisöveron jako-osuuksista on julkaistu Kuntaliiton Internet-sivuilla kohdassa Kuntatalous>Verotus. Nämä simuloidut jako-osuudet perustuvat verovuoden 2005 yhteisöveromääriin ja konsernitietoihin sekä tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin vuoden 2005 tietoihin. Metsäerien osalta simuloidut jako-osuudet perustuvat kokonaan vuoden 2004 tietoihin. Lopulliset jako-osuudet vuodelle 2007 lasketaan ja julkaistaan verohallinnon verkkosivuilla joulu- tai tammikuussa. Yksittäisen kunnan lopullinen jako-osuus voi poiketa paljonkin nyt simuloidusta jako-osuudesta erityisesti metsävaltaisissa kunnissa. Verovuoden 2007 yhteisöveron tilityksissä sovelletaan tässä vaiheessa verovuoden 2006 jako-osuuksia. Verovuoden 2007 lopulliset kuntakohtaiset jako-osuudet lasketaan joulukuun alussa ja ne otetaan käyttöön tammikuussa Tuloverotus Verolainsäädännön muutokset vuonna 2007 Ansiotulojen verotus Valtion kolmatta eli toiseksi ylintä tuloveroprosenttia alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä ja ylintä tuloveroprosenttia puolella prosenttiyksiköllä. Tuloveroasteikon ylintä tuloluokkaa korotetaan eurolla ja asteikon toinen tuloluokka poistetaan. Tuloveroasteikon tulorajoihin tehdään vuonna prosentin inflaatiotarkistus. Ansiotulovähennys Valtionverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 157 eurosta 400 euroon. Valtionverotuksen ansiotulovähennyksen kasvattaminen ja valtion tuloveroasteikon lievennys alentavat kuntien verotuloja noin 17 miljoonalla eurolla vuonna Vähennys kompensoidaan pienentämällä kunnallisveron ansiotulovähennystä. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennykseen vaikuttavat lisäksi aikaistettu kustannustenjaon tarkistuksen maksaminen, joka on kokonaissummaltaan 185 miljoonaa euroa, sekä matkakuluvähennyksen enimmäismäärän korottaminen eurosta euroon, mikä alentaa kuntien verotuloja noin 7 miljoonaa euroa. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärää lasketaan näiden kompensoimiseksi eurosta euroon. Lisätiedot: Annika Suorto, p. (09) , Mikael Enberg, p (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2006 7

8 Vuosi-ilmoitukset vuodelta 2006 Yleistä Vuosi-ilmoitukset vuodelta 2006 on annettava pääsääntöisesti viimeistään Vuosi-ilmoituksen tulee olla verovirastossa viimeistään jättöpäivänä. Vuosi-ilmoituksen antamisaikaan tulee hakea lykkäystä, jos sitä ei voida antaa säädetyssä ajassa. Hakemus vuosi-ilmoituksen antamisajan pidentämiseen on tehtävä kotikunnan verovirastolle viimeistään vuosi-ilmoituksen viimeisenä jättöpäivänä ennen virka-ajan päättymistä. Lisätietoja lykkäyksen hakemiseen on verohallinnon Internet-palvelussa ja lomakkeet, kohdassa Vuosi-ilmoituslomakkeet. Sähköinen ilmoittaminen on nopein ja vaivattomin tapa tietojen ilmoittamiseen. Tietoja sähköisestä ilmoittamisesta saa verohallinnon Internet-palvelusta osoitteesta tai Verohallinnon palvelunumerosta Verohallituksen päätöksessä yleisestä tiedonantovelvollisuudesta on säädetty, että työnantajan on annettava tiedot sähköisesti Tyvi-palvelun kautta, jos vuosi-ilmoitus koskee yli 40 työntekijää. Tämä koskee myös kuntatyönantajaa. Verovirasto voi määrätä laiminlyöntimaksun, jos tiedot annetaan muulla tavalla kuin Verohallitus on määrännyt. Tietovälineellä (esim. levykkeellä tai cd-romilla) annettavat tiedot toimitetaan osoitteeseen: Verohallitus Tuotantokeskus PL JYVÄSKYLÄ Vuosi-ilmoitustiedot voidaan antaa myös vuoden 2006 vuosi-ilmoituslomakkeilla. Vuosi-ilmoituslomakkeet ja täyttöohjeet ovat Verohallinnon Internet-palvelussa osoitteessa ja lomakkeet, kohdassa Vuosi-ilmoituslomakkeet. Vuosi-ilmoitustietoja ei saa lähettää vanhoilla lomakkeilla eikä atk-tulosteilla. Verohallinto lukee optisesti lomakkeilla saapuvat vuosi-ilmoitukset. Optisen luvun onnistumiseksi on erityisen tärkeää, että numerot ja muut tiedot merkitään selkeästi ja oikeisiin kohtiin lomakkeissa olevien ohjeiden mukaisesti. Optinen luku ei onnistu valokopioina lähetetyistä lomakkeista. Optisesti luettavat lomakkeet on toimitettava osoitteeseen: Vuosi-ilmoitusten optinen lukupalvelu PL VEROTUS Lisätietoja vuosi-ilmoittamisesta saa Verohallinnon palvelunumeroista: Työnantajan vuosi-ilmoitusneuvonta Muut vuosi-ilmoitukset Sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksu Kaikki henkilöasiakkaat saavat esitäytetyn veroilmoituksen, joka perustuu sivullisten antamiin vuosi-ilmoitustietoihin. Sivullisen tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä verotusmenettelylain 22 a :n mukainen laiminlyöntimaksu. Laiminlyöntimaksun välttämiseksi tiedonantovelvollisen on huolehdittava vuosiilmoitustietojen antamisesta Verohallinnolle ajoissa ja virheettöminä. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, että henkilötunnukset ovat oikein. Laiminlyöntimaksun suuruutta määrättäessä otetaan huomioon mm. annettavien tietojen määrä, sillä jos puuttuvia tai virheellisiä tietoja on useita kymmeniä, on tällä huomattava vaikutus monen verovelvollisen saaman esitäytetyn veroilmoituksen tietoihin. Laiminlyöntimaksu määrätään täysin sadoin euroin, jolloin pienin määrättävä maksu on 100 euroa. Lisätietoja laiminlyöntimaksusta on verohallinnon Internet-sivuilla osoitteessa ja lomakkeet, kohdassa Vuosi-ilmoituslomakkeet. Työnantajan vuosi-ilmoituksen saajakohtainen erittely Saajakohtaisella erittelyllä ilmoitetaan uusina tietoina tieto työsuhdematkalipusta. Kohtaan merkitään rasti, jos työntekijällä on ollut käytössä työsuhdematkalippu. 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2006

9 Työsuhdematkalippuetu kohdassa ilmoitetaan työntekijälle annetun työsuhdematkalipun palkaksi katsottu määrä sekä työntekijältä peritty korvaus. Kunnan ja kuntayhtymän on ilmoitettava kunnalliseen luottamustoimeen valitulle henkilölle maksetusta palkkiosta peritty luottamushenkilömaksu. Lisäksi luottamushenkilömaksun saajan on ilmoitettava luottamushenkilömaksut, jotka luottamushenkilö itse on suoraan maksanut luottamushenkilömaksun saajalle. Matalapalkkatukea koskevien tietojen ilmoittaminen vuosi-ilmoituksella Työnantajan, joka on vähentänyt matalapalkkatukea oma-aloitteisesti, on annettava tuen määrän valvontaa varten tarvittavat tiedot vuosi-ilmoituksen yhteydessä tammikuun loppuun mennessä. Tiedot tulee antaa palkansaajittain jokaiselta kuukaudelta, jolta tukea on vähennetty. Ilmoitettavia tietoja ovat verolajin ja palkansaajan yksilöintitietojen lisäksi tuen perusteena oleva palkka tai osa-aikaeläkkeellä olevan henkilön laskennallinen palkka, vähennetty tuen määrä ja vakuutus siitä, että kokoaikatyön kriteeri täyttyy. Tiedot voi antaa joko sähköisesti tai lomakkeella Vuosi-ilmoitus, Matalapalkkatukierittely tukikuukausittain. Jos työnantaja jättää tukierittelytiedot antamatta tai tuen edellytykset eivät täyty, verohallinto perii virheellisesti vähennetyn tuen takaisin. Takaisinperittävään tukeen sovelletaan samoja säännöksiä kuin ennakonpidätysten maksamisen laiminlyöntiin. Virheellisen tai puutteellisen vuosi-ilmoituksen antamisesta voidaan määrätä myös laiminlyöntimaksu. Jos työantajalla on tukeen oikeuttavia työntekijöitä, mutta hän ei ole vähentänyt tukea oma-aloitteisesti kuukausitilityksissä tai ennakonpidätykset tai lähdeverot eivät ole riittäneet tuen vähentämiseen, verohallinto voi maksaa saamatta jääneen tuen työnantajalle. Saadakseen tuen jälkikäteen työnantajan on tehtävä hakemus kotikuntansa verovirastolle. Verohallinto voi maksaa tuen takaisin vasta, kun vuoden 2006 vuosivalvonta on tehty. Saadakseen tuen mahdollisimman nopeasti käyttöönsä, työnantajan kannattaakin vähentää se oma-aloitteisesti viimeistään loppuvuodelta maksettavien palkkojen ennakonpidätysten yhteydessä. Arvonlisäverotus Oikeuskäytäntöä Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi ratkaisun T2532 (vuosikirja), joka koskee tavanomaisen mainoslahjan käsitettä arvonlisäverotuksessa. Kansainväliseen konserniin kuuluva suomalainen tytäryhtiö oli luovuttanut mainoslahjoina erilaisia lahjoja yhtiön asiakkaille, tavarantoimittajille, kesätyöntekijöille ja muille sidosryhmille. Lahjojen arvo vaihteli 28 ja 48 euron välillä. Konserniverokeskus ei ollut toimittamissaan jälkiverotuksissa hyväksynyt mitään lahjoja tavanomaisiksi mainoslahjoiksi, koska hankintojen oli katsottu tulleen edustustarkoitukseen. Hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan puolestaan verotuskäytännössä olisi tavanomaisen mainoslahjojen osalta katsottu, että tällaisten massalahjojen enimmäisarvo on 25 euroa ja vain lahjat, joiden arvo ylitti 25 euroa, tulisivat oman käytön verotuksen piiriin. Kyseisessä tapauksessa KHO:een oli siis valitettu ainoastaan 25 euroa kalliimpien lahjojen osalta. Mainoslahjan tavanomaisuuden käsitettä ei ole määritelty arvonlisäverolaissa eikä lain esitöissä. Asiaa käsittelevää arvonlisäverolain aikaista oikeuskäytäntöä on niukalti. Arvonlisäverotuksessa mainoslahjan käsite muodostuu lähtökohtaisesti lain sanamuodon yleiskielen mukaisesta tulkinnasta eli kysymys on lahjasta, jolla on tarkoitus mainostaa yhtiön liiketoimintaa. Mainoslahjoja hankitaan suurempia eriä eikä vastaanottajaa tiedetä lahjojen hankintahetkellä. Edustuskulujen ja edustuslahjojen käsitettä ei myöskään ole määritelty arvonlisäverolaissa tai lain esitöissä. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2006 9

10 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perusteluissa on todettu, että mainoslahjojen hankinta ja niiden luovuttaminen ovat tapahtuneet po. yhtiön tarpeisiin ja liittyneet näin ollen yhtiön verolliseen liiketoimintaan arvonlisäverolain 102 :ssä tarkoitetulla tavalla. Kun otetaan huomioon näiden lahjaesineiden laatu ja arvo sekä määrä samoin kuin se, kenelle ja minkälaisissa yhteyksissä tavarat on luovutettu, korkein hallinto-oikeus katsoo, että kysymys ei ole ollut lain 114 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuista edustustarkoitukseen hankituista ja käytetyistä tavaroista. Yhtiöllä on sen vuoksi oikeus vähentää ostamiensa mainoslahjojen hankintahintaan sisältyvät sekä tekemistään yhteisöhankinnoista suoritettavat arvonlisäverot. Euroopan yhteisöjen neuvoston kuudennen arvonlisäverodirektiivin 5 artiklan 6 kohdan mukaan vastikkeelliseen luovutukseen on rinnastettava yrityksen liikeomaisuuteen kuuluvan tavaran ottaminen verovelvollisen omaan tai hänen henkilöstönsä yksityiseen käyttöön, tavaran vastikkeeton luovutus taikka yleisesti ottaen käyttö yritykselle kuulumattomiin tarkoituksiin, jos tavara tai sen ainesosat oikeuttavat arvonlisäveron täyteen tai osittaiseen vähennykseen. Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta tavaroiden ottamista yrityksen tarpeisiin vähäarvoisten lahjojen tai näytekappaleiden antamista varten. Tavaran omaa käyttöä koskeva arvonlisäverolain 21 :n säännös on sanonnallisesti eroista huolimatta asiallisesti samansisältöinen kuin direktiivin 5 artiklan 6 kohta ja sitä on sen vuoksi tulkittava yhdenmukaisesti direktiivin säännösten kanssa. Lain 25 :n tavaranäytteitä ja tavanomaisia mainoslahjoja koskeva sanonta vastaa puolestaan asiallisesti direktiivin 5 artiklan 6 kohdassa käytettyä sanontaa vähäarvoinen lahja ja näytekappale. Näistä syistä yhtiön on suoritettava arvonlisäveroa mainoslahjojen vastikkeettomasta luovuttamisesta sidosryhmilleen tavaran omaa käyttöä koskevien säännösten mukaisesti, mikäli tavaroita ei voida pitää arvonlisäverolain 25 :ssä tarkoitettuina tavanomaisina eli vähäarvoisina mainoslahjoina. Verotuskäytännössä on tähän asti pyritty soveltuvin osin tulkitsemaan tuloverotuksen ja arvonlisäverotuksen käsitteitä yhdenmukaisella tavalla, mukaan lukien tavanomaisen mainoslahjan käsite. KHO päätyi ratkaisussaan kuitenkin siihen, ettei tuloverotuksessa noudatettua käytäntöä voida sellaisenaan soveltaa arvonlisäverotuksessa. KHO katsoi, etteivät lahjat olleet direktiivin 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla vähäarvoisia eivätkä sen vuoksi myöskään AVL 25 :ssä tarkoitettuja tavanomaisia mainoslahjoja. Yhtiön olisi näin ollen ollut suoritettava arvonlisäveroa näiden lahjojen luovuttamisesta sidosryhmilleen tavaran omaa käyttöä koskevien säännösten mukaisesti. KHO:ssa ratkaistavana olleessa tapauksessa oli tavanomaisen mainoslahjan määritelmään liittyen keskeisesti esillä kysymys siitä, voitiinko eräiden verovirastojen tarkastuskäytännössä pidettyä 25 euron arvoa pitää sitovana tavanomaisuuden kriteerinä. Päätöksen mukaan vähäarvoisuuden tulkintaan vaikuttaa lahjojen laatu, niiden hankintahinta sekä niiden arvo saajilleen. Ratkaisussa korostettiin, ettei mainittua 25 euroa tai muutakaan raha-arvoa voida vahvistaa tavanomaisen mainoslahjan ylärajaksi, vaan vähäarvoisuus tulisi aina tulkita tapauskohtaisesti. KHO:n hallinto-oikeuden ratkaisu ei oleellisesti selkeyttänyt tavarana annettavien mainoslahjojen arvonlisäverokäsittelyä. Joka tapauksessa on selvää, että edustuslahjoista ei ole vähennysoikeutta lainkaan ja toisaalta mainoslahjoista voidaan aina tehdä vähennys. Jos tavaramainoslahja ei kuitenkaan ole tavanomainen eli vähäarvoinen, lahjan antaminen johtaa oman käytön verotukseen. Lisätiedot: Annika Suorto, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2006

11 Valtionosuudet vuonna 2007 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Vuoden 2007 valtionosuuksien tasaus määräytyy vuodelta 2005 valmistuvan verotuksen perusteella. Kuntakohtainen ennakkotieto on laskettu perustuen verotuksesta saatuihin lopullisiin tietoihin (verohallitus ). Laskelmassa on vuoden 2007 alusta tulevat kuntaliitokset otettu huomioon muutoin paitsi Längelmäen kunnan osuutta ei ole jaettu Jämsän ja Oriveden kesken (jaossa käytetään vuoden 2006 lokakuun lopun asukastietoja, joita laskelmaa tehtäessä ei ollut käytössä). Muilta osin joulukuussa sisäasiainministeriössä tehtävä päätös ei tästä muuttune. Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen laskentaperusteet sisältyvät valtionosuuslain (1219/2005) muutokseen, joka tuli voimaan vuoden 2006 alusta. Kuntakohtainen laskelma löytyy osoitteesta kohdasta Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Laskelman (SM/Kuntaosasto , ennakkotieto) pohjana ovat seuraavat tiedot: Laskennallisen kunnallisveron määrä euroa (muutos + 4,2 %). Yhteisöveron määrä euroa (muutos + 12,30 %). Laskennallisen kiinteistöveron määrä euroa (muutos + 3,2 %). Laskelman perusteet: Vuoden 2005 alun asukasmäärä (Manner-Suomi) Keskimääräinen tuloveroprosentti 18,30 % Keskimääräiset kiinteistöveroprosentit: - yleinen 0,73 - vakituinen asunto 0,28 - muu asunto 0,84 - voimalaitos 0,73 (käytetään yleistä prosenttia) - ydinvoimalaitos 0,73 (käytetään yleistä prosenttia) - yleishyödylliset yhteisöt 0,39 - rakentamaton rakennuspaikka 2,29 Laskennallinen verotulo 2 747,66 euroa/asukas Tasausraja (91,86 %) 2 524,00 euroa/asukas Tasauslisän määrä on tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotus täysimääräisenä. Tasausvähennyksen määrä on 37 % tasausrajan ylittävistä kunnan laskennallisista verotuloista. Maksatuksessa verotulotasaus jaetaan siten, että yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 %, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 57 % sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen 37 %. Päätöksen tekee sisäasiainministeriö ja kukin ministeriö hoitaa osuutensa (maksaa tai perii). Kuntaliiton kotisivulla olevissa kuntakohtaisissa laskelmissa kohdistusta ei ole tehty, vaikka valtionosuus maksetaan tasaus huomioonottaen. Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) , Jouko Heikkilä, p. (09) , Annika Suorto, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

12 Yleinen valtionosuus ja tehtäväkohtaiset valtionosuudet Yleiseen ja tehtäväkohtaisiin valtionosuuksiin ei ole tullut uutta tietoa (ks. Kuntatalous-tiedote 4/2006). Valtionosuuksista on tietoja myös osoitteessa kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Sosiaali- ja terveydenhuollon tarkistetut kertoimet selviävät sosiaali- ja terveysministeriöstä saadun tiedon mukaan marras-joulukuun vaihteessa, minkä jälkeen tehdään korjatut kuntakohtaiset valtionosuuslaskelmat. Opetustoimen yksikköhinnat päätetään marraskuun puolen välin jälkeen ja ne tulevat kuntiin marraskuun loppuun mennessä. Yksikköhinnat on nähtävissä todennäköisesti viikolla 47 opetushallituksen sivuilla osoitteessa Perusopetuksen yksikköhinnan tasauskerroin on 0, ja lukiokoulutuksen 0, Kirjaston kerroin on 0,9839 ja kansalaisopiston 0, Opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 2007 ennakollinen asukaskohtainen rahoitusosuus vahvistetaan , johon saakka toimittava arvion varassa (valtion talousarvioesitys 640 euroa/as, Kuntaliiton arvio 637 euroa/as). Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Koulupudokkaiden valtionavustus Valtion vuoden 2007 talousarvioesitykseen sisältyy määräraha, josta voi saada avustusta normaalin valtionosuuden lisäksi koulupudokkaiden aktivointiin, minkä tarkoituksena on tukea nuoria, jotka ovat vaarassa jäädä ilman peruskoulun päättötodistusta. Avustusta voi saada edellyttäen, että talousarvioesitys tulee hyväksytyksi. Toiminta on rajoitettua ja valtionavustusta on mahdollista saada ryhmää (noin 10 oppilasta) kohti noin euroa. Hakemuksen tulee sisältää vaaditut selvitykset ja hakemus tulee voimittaa opetusministeriöön viimeistään mennessä. Tarkemmin asiaa ja valtionavustuksen hakemista on selostettu opetusministeriön kirjeessä Dnro 110/ 520/2006. Lisätietoja antavat opetusministeriöstä kehittämispäällikkö Najat Ouakrim-Soivio (09) ja johtaja Eeva-Riitta Pirhonen Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Kuntien yhdistymisavustukset Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lakiesityksen (He 155/2006) yhteydessä muutetaan kuntajakolain säännökset kuntien yhdistymisavustuksista kokonaan. Yhdistymisavustusta myönnetään esityksen mukaan vuosina toteutettaviin kuntaliitoksiin. Avustuksen määrä on huomattavasti nykyistä pienempi vuosina 2012 ja 2013 toteutettaviin kuntaliitoksiin kuin vuosina 2008 tai 2009 toteutettaviin. Useamman kunnan liitoksissa yhdistymisavustus on suurempi verrattuna vain kahden kunnan liitoksiin. Avustus maksetaan kolmen vuoden aikana. Vielä voimassa olevan lain mukaan maksettavista investointi- ja kehittämisavustuksista luovutaan. 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2006

13 Mikäli kuntaliitokset aiheuttavat valtionosuuden menetystä, menetykset korvataan täysimääräisesti viideltä vuodelta. Voimassa olevan lain mukaan korvaus alenee päättyen kuudennen vuoden alusta. Yhdistymisavustuksena maksetaan perusosaa, kuntien lukumäärään perustuvaa lisäosaa ja vuosina 2008 ja 2009 maksettavaa perusosan korotusta. Yhdistymisavustuksen porrastus toteuttamisajankohdan mukaan Yhdistymisavustusta maksetaan vain kuntajaon muutoksen jälkeen toimivalle kunnalle, mikäli kuntien lukumäärä vähenee. Yhdistymisavustuksen perusosa ja lisäosa maksetaan 1,8-kertaisena, jos kuntajaon muutos toteutuu vuosien 2008 tai 2009 alusta. Perusosa ja lisäosa maksetaan 1,4-kertaisena, jos muutos toteutuu vuosien 2010 tai 2011 alusta. Vuosien 2012 ja 2013 alusta yhdistymisavustus määräytyy ilman kertoimia. Myöhemmin toteutettaviin liitoksiin yhdistymisavustusta ei maksettaisi enää lainkaan. Jos yhdistymisavustusta saa useampi kunta, avustus jaetaan kuntien kesken kuhunkin kuntaan siirtyvien asukkaiden määrien suhteessa. Asukasmäärinä käytetään voimaantulovuotta edeltävän vuoden alun asukasmääriä. Kunkin kunnan osuus lasketaan euromäärästä, jos lakkaava kunta olisi kokonaan liitetty asianomaiseen kuntaan. Perusosa Yhdistymisavustuksen perusosan määrään vaikuttavat toteuttamisajankohdan lisäksi muodostuvan uuden kunnan asukasluku ja liitoksessa mukana olevien muiden kuin suurimman kunnan asukasluku. Muodostuvaa kuntaa tarkastellaan yli ja alle asukkaan kokoluokissa. Lisäksi muiden kuin suurimman kunnan yhteenlaskettua asukasmäärää tarkastellaan kolmessa kokoluokassa, suuremmassa muodostuvassa kokoluokassa yli , ja alle asukkaan mukaan ja pienemmässä muodostuvassa kokoluokassa yli 7 000, ja alle asukkaan mukaan seuraavan taulukon mukaan: Muodostuvan kunnan Muiden kuin suurimman Avustus asukaslkm kunnan asukaslkm Milj. yli yli , ,60 alle ,20 alle yli , ,50 alle ,00 Lisäosa Yhdistymisavustuksen lisäosaa maksetaan, jos kuntien lukumäärä vähenee vähintään kahdella. Lisäosaa ei siten voi saada kuntajaon muutoksissa, joissa on vain kaksi kuntaa mukana. Lisäosan määrä on 0,7 miljoonaa euroa. Se kasvaa tällä summalla jokaista liitoksessa mukana olevaa kuntaa kohti. Toteuttamisajankohdan kertoimet nostavat myös lisäosan määrää. Täten monikuntaliitoksissa lisäosa muodostaa merkittävän osan yhdistymisavustusta. Perusosan korotus Perusosan korotusta on mahdollista saada tietyissä tapauksissa vain vuosien 2008 ja 2009 alusta toteutettavissa liitoksissa. Perusosan määrää korotetaan 100 eurolla asukasta kohti vain sellaisten kuntien osalta, joille vuosina on myönnet- Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

14 ty vähintään kolme kertaa harkinnanvaraista rahoitusavustusta. Perusosan korotukseen ei sovelleta toteuttamisaikaan perustuvaa kerrointa 1,8. Laskennassa siis otetaan huomioon vain harkinnanvaraista rahoitusavustusta saaneiden kuntien asukkaat. Korotuksen maksimimäärä on miljoona euroa eli enintään asukasta otetaan huomioon. Taulukko yhdistymisavustuksen määräytymisestä Oheen on liitetty taulukko liite 1, johon on valmiiksi laskettu yhdistymisavustuksen määrä erilaissa tapauksissa. Taulukkoon ei sisälly perusosan korotusta. Muutoin taulukosta ilmenee yhdistymisavustuksen kokonaismäärä toteuttamisajankohdan, asukasmäärien ja muutoksessa vähenevien kuntien lukumäärän mukaan. Taulukon ruudukon ylin rivi tarkoittaa muutoksen toteuttamista vuosina 2008 ja 2009, keskimmäinen rivi vuosina 2010 ja 2011 ja alin rivi vuosina 2012 ja Esimerkiksi jos liitoksessa vähenee yksi kunta, liitos toteutetaan vuoden 2009 alusta, muodostuvassa uudessa kunnassa on asukasta ja liittyvässä kunnassa, joka ei ole suurin, on asukasta, yhdistymisavustuksen määrä on 7,20 miljoonaa euroa (ylin rivi, vasemmalla oleva ruutu). Jos liitos tapahtuu vasta vuonna 2012, yhdistymisavustuksen määrä on 4 miljoonaa euroa (ruudun alin luku). Jos esimerkin pienempi kunta olisi saanut harkinnanvaraista rahoitusavustusta vuosina kolme kertaa, avustuksen määrä olisi euroa suurempi, jos liitos toteutuu vuonna 2009 ( x 100 euroa = euroa, mutta maksimisäännön mukaan korotus on vain euroa). Jos liitos toteutuu vuonna 2010 tai myöhemmin, perusosan korotusta ei makseta. Valtionosuuden vähenemisen korvaaminen Jos kuntaliitos aiheuttaa valtionosuusmenetyksen, myönnetään muodostuvalle kunnalle valtionosuuden vähenemisen korvausta kuntajaon muutoksen voimaantulovuotena ja neljänä sitä seuraavana vuotena. Korvaus on täysimääräinen kaikkina viitenä vuotena. Se ei alene kuten voimassa olevan lain mukaan. Valtionosuuden menetys lasketaan vertaamalla mukana oleville kunnille kuntajaon muutosta edeltävänä vuotena myönnettyjä valtionosuuksia niihin valtionosuuksiin, jotka uudelle muodostuvalle kunnalle olisi myönnetty samana edeltävänä vuotena. Jos valtionosuusperusteet muuttuvat kuntaliitoksen voimaantulovuonna, edeltävään vuoteen sovelletaan uusia valtionosuuden määräytymisperusteita. Valtionosuuksina korvausta laskettaessa otetaan huomioon laskennalliset valtionosuudet eli yleinen valtionosuus, tehtäväkohtaiset sosiaali- ja terveydenhuollon, opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet sekä laskennallisiin verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Jos korvausta saa useampi kunta, korvaus jaetaan kuntien kesken kuhunkin kuntaan siirtyvien asukkaiden määrien suhteessa. Asukasmäärinä käytetään voimaantulovuotta edeltävän vuoden alun asukasmääriä. Kunkin kunnan osuus lasketaan euromäärästä, jos lakkaava kunta olisi kokonaan liitetty asianomaiseen kuntaan. Avustuksen ja korvauksen maksaminen Yhdistymisavustus maksetaan kolmena vuotena voimaantulovuodesta alkaen siten, että voimaantulovuotena maksetaan 40 prosenttia ja kahtena seuraavana vuotena kunakin 30 prosenttia. Sisäasiainministeriö maksaa avustuksen kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Valtionosuuden vähentymisen korvaus maksetaan myös vuosittain kesäkuussa yhdistymisavustuksen maksamisen yhteydessä Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2006

15 Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2007 Sosiaaliturvamaksu Sairausvakuutusmaksu Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2006 on 2,06 % palkasta. Hallituksen esityksen mukaan (HE 112/2006) maksu pysyy samalla tasolla vuonna On kuitenkin mahdollista, että hallitus antaa asiassa uuden esityksen, jossa hallitus esittää maksun alentamista ensi vuonna 2,05 %:iin. Kansaneläkemaksu Työnantajan kansaneläkemaksua korotetaan ennakkotietojen mukaan 0,003 prosenttiyksikköä vuoden 2007 alusta. Kuntatyönantajan kansaneläkemaksu on siten 1,951 % palkasta vuonna 2007 (vuonna 2006: 1,948 %). Korotuksella rahoitetaan työnantajan sosiaaliturvamaksun alennuskokeilusta aiheutuva kansaneläkemaksutulojen menetys Kansaneläkelaitokselle. Sosiaaliturvamaksusta vapauttaminen eräissä kunnissa Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina annettu laki (1200/2002) on ollut voimassa Enontekiön, Inarin, Kemijärven, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Sallan, Savukosken, Sodankylän, Utsjoen ja Ylitornion kunnissa sekä niin sanotuissa A-saaristokunnissa eli Hailuodon, Houtskarin, Iniön, Korppoon, Nauvon ja Velkuan kunnissa (kokeilualue) vuoden 2003 alusta lukien. Lakia on viimeksi muutettu vuonna 2005, jolloin lain voimassaoloa jatkettiin vuodesta 2006 vuoden 2009 loppuun saakka ja lain soveltamisalaan laajennettiin koskemaan yksityisten työnantajien lisäksi muun muassa myös kuntia ja kuntayhtymiä. Lisäksi samanlainen sosiaaliturvamaksuja koskeva kokeilu on toteutettu Kainuun maakunnassa vuosina Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamista ehdotetaan laajennettavaksi vuoden 2007 alusta vuoden 2009 loppuun seuraaviin kuntiin: Ilomantsi, Juuka, Lieksa, Nurmes, Rautavaara ja Valtimo. Myös näissä kunnissa maksuvapautus koskisi myös kuntatyönantajia. Työttömyysvakuutusmaksu Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut pysyvät vuoden 2006 tasolla, eli 0,75 prosenttia palkasta palkkasumman euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,95 prosenttia palkasta. Myös vakuutetun työttömyysvakuutusmaksu on vuonna 2007 sama kuin kuluvana vuonna, eli 0,58 prosenttia. Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuoden 2007 työttömyysvakuutusmaksut Eläkemaksut Palkansaajan eläkemaksu Vuoden 2005 alusta alkaen työeläkeuudistukseen liittyen 53-vuotiaat ja sitä vanhemmat työntekijät ovat maksaneet korkeampaa eläkemaksua kuin alle 53- vuotiaat. Valtion talousarvioesityksen mukaan alle 53 vuotiaan työntekijän eläkemaksun nousee 4,4 prosenttiin (4,3 % vuonna 2006), ja 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien työntekijöiden työeläkemaksun nousee 5,6 prosenttiin (5,4 % vuonna 2006). Korotettu maksu ei kuitenkaan koske ennen syntyneitä. Palkansaa- Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

16 jien keskimääräinen eläkemaksu olisi siten kunta-alalla noin 4,7 % palkasta (4,6 % vuonna 2006). Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa palkansaajan eläkemaksut viimeistään joulukuussa. KuEL-maksu Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunnan vuosille vahvistaman toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan tavoitteena on pitää eläkemaksujen rakenne ja taso sellaisina, että ne eivät kannusta siirtämään eläketurvaa muihin järjestelmiin ja että eläkemaksujen rakenne tukee eläkkeelle siirtymisen myöhentymistä. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi valtuuskunta päätti korvata omavastuumaksut vuoden 2006 alusta varhaiseläkemenoperusteisella maksulla ja muuttaa eläkemenoperusteisen maksun määräytymistä vuoden 2005 alusta. KuEL-maksu koostuu - palkkaperusteisesta maksusta, - varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta (varhe-maksu) ja - eläkemenoperusteisesta maksusta Kuntien eläkevakuutus on yleiskirjeessään 3/2006 lähettänyt kunnille tietoja KuEL - maksuosuuksista vuonna Palkkaperusteinen maksu Työnantajan palkkaperusteinen maksuprosentti on kaikille jäsenyhteisöille sama. Kuntien eläkevakuutuksen arvion mukaan vuoden 2007 työnantajan palkkaperusteinen maksu on 16,5 % palkkojen kokonaismäärästä (17,1 % vuonna 2006). Tämä luku ei sisällä yllämainittua palkansaajan osuutta. On otettava huomioon että Kuntien eläkevakuutuksen arvio perustuu palkansaajan maksun osalta vuoden 2006 tasoon. Mikäli palkansaajan eläkemaksu kuitenkin Sosiaali- ja terveysministeriön ehdotuksen mukaan nousee, työnantajan KuEL-maksuja muutettaneen pyrkien yhdenmukaisuuteen yksityisen sektorin eläkemaksujen kanssa. Varhemaksu Varhaiseläkemenoperusteinen maksu (varhe-maksu) perustuu maksuvuonna ja kahtena sitä edeltävänä vuonna alkaneiden varhe-maksun perustana olevien eläkkeiden eläkemenoihin. Vuoden 2007 lopullisessa maksussa otetaan kuitenkin huomioon vain vuosina 2006 ja 2007 alkaneiden eläkkeiden eläkemenot. Ennakot perustuvat normaalisti maksuvuotta edeltävinä kahtena vuotena maksettuihin eläkkeisiin. Siirtymäkaudesta johtuen vuoden 2007 ennakkoa laskettaessa käytettävissä on vain vuoden 2006 eläkemeno. Vuonna 2007 varhe-maksun kokonaismääräksi arvioidaan 99 milj. euroa, mikä on noin 0,8 prosenttia palkkasummasta. Ennakkomaksun suuruus ilmoitetaan jäsenyhteisöille tammikuussa 2007 samalla kun Kuntien eläkevakuutus lähettää euromääräiset laskut. Maksusta tuotetaan tieto toimintayksikkötasolla, jotta se voidaan kohdistaa budjetoinnissa ja kirjanpidossa tehtävittäin. Sama tuloste sekä ennakoista että lopullisesta maksusta on nähtävissä Kuntien eläkevakuutuksen työnantajien ekstranetissä ( Varhe-maksu on tarkoituksenmukaisinta budjetoida euromääräisenä summana, mahdollisuuksien mukaan tehtävittäin. Pientyönantajien varhe-maksu poikkeaa Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunnan tekemän päätöksen mukaan yleisestä varhe-maksusta. Pientyönantaja määritellään vuosittain palkkasumman mukaan. Raja on suunnilleen 50 työntekijän vuotuinen palkkasumma. Vuonna 2006 se on euroa. Summaa korotetaan vuosittain vahvistettavalla palkkakertoimella. Pientyönantajien varhe-maksu lasketaan kaikkien pientyönantajien yhteenlaskettujen varhaiseläkkeiden perusteella ja suhteutetaan palkkasummaan. Koska pientyönantajat maksavat varhe-maksua yh- 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2006

17 teisvastuullisesti, maksua tulee myös niille työnantajille, joiden palveluksesta ei vuoden aikana jää kukaan varhe-maksua aiheuttavalle eläkkeelle. Tällä tavalla maksu jakautuu tasaisesti kullekin vuodelle ja vältytään kohtuuttomilta maksuilta silloin, kun joku jää varhaiseläkkeelle. Eläkemenoperusteinen maksu Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunnan vahvistaman toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti kokonaismaksun nousu 0,2 prosenttiyksiköllä kohdistetaan eläkemenoperusteiseen maksuun. Lisäksi maksun painopistettä siirretään rahoitusstrategian mukaisesti palkoista eläkemenon suuntaan 0,3 prosenttiyksikön verran. Eläkemenoperusteinen maksu kasvaa näin yhteensä 0,5 prosenttiyksiköllä. Eläkemenoperusteinen maksuosuus voidaan alustavasti budjetoida kertomalla vuodelta 2006 perittävien eläkemenoperusteisten ennakkolaskujen yhteismäärä luvulla 1,12. Eläkemenoperusteisen maksun määrään voivat yksittäisen jäsenyhteisön kohdalla vaikuttaa esim. kuntayhtymän purkautuminen tai kuntayhtymästä eroaminen. Eläkemenoperusteista maksua budjetoitaessa on hyvä muistaa, että maksun määräytymiseen vaikuttaa vain ennen vuotta 2005 karttunut maksussa oleva eläkemeno. Maksun suuruuteen eivät vaikuta vuoden 2007 palkkamenot, eikä maksun määrään voi vaikuttaa vuonna 2007 tehtävillä henkilöstöratkaisuilla. Tämän vuoksi on suositeltavaa, että maksuun varaudutaan euromääräisenä summana, joka ei ole yhteydessä vuoden 2007 palkkoihin. Maksun arvioitu kokonaismäärä voidaan varata yhtenä summana tai jakaa tehtäväkohtaisesti. Tätä varten eläkemenoperusteisen maksun laskujen yhteydessä lähetetään tuloste maksun jaosta tehtävittäin. Sama tuloste sekä ennakoista että lopullisesta maksusta on nähtävissä Kuntien eläkevakuutuksen työnantajien ekstranetissä. Jotta tehtäväkohtaisen aiheuttamisperiaatteen toteuttaminen olisi helpompaa, Kuntien eläkevakuutus on lisännyt eläkemenoperusteisen maksun perusteena oleviin henkilöluetteloihin toimintayksikkökohtaiset summat. Toimintayksikkö on henkilön viimeisen palvelussuhteen toimintayksikkö, joten maksu ei kaikissa tilanteissa kohdistu aivan oikein, mutta aiheuttamisperiaate toteutuu selvästi paremmin kuin jaettaessa maksu palkkojen suhteessa. KuEL-kokonaismaksu Kuntasektorin keskimääräinen KuEL-kokonaismaksu vuonna 2007 on arviolta 28,53 prosenttia. Kun tästä vähennetään työntekijöiden keskimääräinen eläkemaksu 4,7 prosenttia, niin työnantajan keskimääräiseksi KuEL-maksuksi jäisi 23,83 prosenttia. Jäsenyhteisön todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. VEL-eläkemaksu Valtion yleinen VEL-kokonaismaksuprosentti vuodelle 2007 on 25,20 %. Kun tästä vähennetään työntekijän keskimääräinen eläkemaksu 4,7 % (= alle 53-vuotiaan työntekijän arvioitu maksuprosentti kerrottuna luvulla 1,07), jää työnantajan keskimääräiseksi VEL-eläkemaksuksi 20,50 prosenttia (vuonna ,76 %). Kaikille kuntatyönantajille, joiden palveluksessa on VEL-järjestelmään kuuluvia työntekijöitä, Valtionkonttori on vahvistanut työnantajakohtaisen ennakkoeläkemaksuprosentin, joka vuonna 2007 vaihtelee kunnittain 24,28-29,78 prosentin välillä. Työnantajan maksu saadaan vähentämällä tästä 4, 7 %-yksikköä. Valtionkonttorin päätökset on lähetetty kunnille. Työnantajan lopullinen eläkemaksuprosentti vuodelle 2007 vahvistetaan keväällä Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

18 LEL- ja TaEL-maksut poistuvat Yksityisten alojen palkansaajien työeläkettä koskeva lainsäädäntö uudistuu. Yksityisalojen uusi työntekijän eläkelaki (TyEL) astuu voimaan Kunnallinen palvelussuhde, joka on vakuutettu LEL:n tai TaEL:n mukaan ilmoitetaan alkaen Kuntien eläkevakuutuksen palvelussuhderekisteriin, ja näiden eläkemaksut määräytyvät vuoden 2007 alusta KuEL:n määräysten mukaan. Liitteessä 2 on esitetty kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuosina Lisätiedot: Jan Björkwall, p. (09) , Juhani Turkkila, p. (09) , Kuntien eläkevakuutus: tarkastuspäällikkö Jarmo Helminen etunimi.sukunimi@keva.fi p Hallituksen esitys kuntalain kuntakonsernia ja kunnallista liikelaitosta koskevista säännöksistä Hallitus on antanut esityksen kuntalain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuntalakia siten, että siinä säädettäisiin kuntakonsernista ja kunnallisesta liikelaitoksesta. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi hallintolain yhteisöjäävisäännöksen soveltamista koskevasta poikkeuksesta. Lain on tarkoitus tulla voimaan keväällä Konsernitilinpäätöstä ja sen lisätietoja koskevia säännöksiä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuonna 2009 laadittaessa vuoden 2008 tilinpäätöstä ja toimintakertomusta. Esityksen mukaan kuntalaissa määriteltäisiin kuntakonserni sekä selkeytettäisiin kuntakonsernin ohjausta säätämällä kunnan eri toimielinten ja kunnan viranhaltijajohdon konsernia koskevasta toimivallan jaosta ja tehtävistä. Kunnan, jolla olisi liiketoimintaa harjoittavia tytäryhteisöjä, olisi laadittava konsernitilinpäätös, joka sisältäisi konsernitaseen lisäksi konsernituloslaskelman ja konsernin rahoituslaskelman liitetietoineen. Konsernituloslaskelmaa ja konsernin rahoituslaskelmaa ei kuitenkaan tarvitsisi laatia, jos sekä päättyneeltä tilikaudelta että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta tytäryhteisöjen liikevaihto tai sitä vastaava tuotto olisi alle euroa. Konsernituloslaskelma ja rahoituslaskelma olisi kuitenkin aina laadittava, jos sekä päättyneeltä että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta tytäryhteisöjen taseiden yhteenlaskettu arvo olisi ylittänyt yhden kolmasosan kuntakonsernin päättynyttä tilikautta edeltäneen tilikauden tasearvosta. Yhteisöjäävisäännökseen ehdotettavan poikkeuksen perusteella kunnan luottamushenkilö, viranhaltija tai työntekijä ei olisi esteellinen kunnan toimielimessä sillä perusteella, että hän olisi kunnallisen liikelaitoksen, kunnan tytäryhteisön tai kuntayhtymän hallituksen, hallintoneuvoston tai muun niihin rinnastettavan toimielimen jäsen tai toimitusjohtaja tai sitä vastaavassa asemassa. Henkilö olisi kuitenkin esteellinen, jos kysymys olisi sellaisesta asiasta, jossa kunnan ja edellä mainitun liikelaitoksen tai yhteisön edut olisivat ristiriidassa keskenään tai jossa asian tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei hän osallistu asian käsittelyyn. Laissa määriteltäisiin lisäksi kunnallinen liikelaitos sekä säädettäisiin kunnallisen liikelaitoksen hallinnon, toiminnan ja talouden perusteista. Kunnallinen liikelaitos voi- 18 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2006

19 taisiin perustaa liiketoimintaa tai muuta liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten. Kunnallinen liikelaitos olisi joko kunnan tai kuntayhtymän yksin taikka kuntien isäntäkuntamallin perusteella perustama liikelaitos tai kuntien ja kuntayhtymien yhdessä perustama liikelaitoskuntayhtymä. Kunnan ja kuntayhtymän liikelaitos olisi edelleen osa kuntaa tai kuntayhtymää eikä itsenäinen oikeushenkilö ja kirjanpitovelvollinen. Liikelaitoskuntayhtymänä toimiva kunnallinen liikelaitos olisi kuitenkin itsenäisen oikeushenkilö ja kirjanpitovelvollinen. Liikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja talouden järjestämisessä sovellettaisiin muista kuntayhtymistä poikkeavia säännöksiä. Hallituksen esitys on haettavissa osoitteesta Lisätiedot: Oiva Myllyntaus, p. (09) , Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntajaoston lausuntoja Lausunto 76/2006 (liite 3) Lausunto kuntayhtymän oman rahaston kartuttamisesta ja käyttämisestä Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyysi lausuntoa koulutusrahaston kartuttamisesta ja käytöstä. Valtuuston hyväksymässä rahaston säännössä on määritelty rahaston kartuttamisesta. Sen mukaan valtuuston päätöksellä tilinpäätöksen yhteydessä rahastoa kartutetaan siirtämällä sinne tilikauden aikana tutkimustoimintaan käyttämättä jääneet erityisvaltionosuutena saadut varat, tilikauden aikana tutkimustoimintaan käyttämättä jääneet lääke- yms. tutkimuksesta saadut varat, koulutustilaisuuksien koulutus- ym. toimintaan käyttämättä jäänyt nettotuotto ja muut vastaavat erät. Kysymyksessä on kuntayhtymän vapaaehtoinen yleiskatteinen rahasto, jonka varat sisältyvät yleiseen rahoitusomaisuuteen. Hakija pyysi kuntajaoston lausuntoa siitä - onko lausuntopyynnössä esitetyt rahastosiirrot tilinpäätöksen yhteydessä hyvän kirjanpitotavan mukaisia, - voidaanko rahastoihin siirtoja ja toisaalta rahaston käyttöä tilinpäätöksessä käsitellä nettomääräisenä rahaston muutoksena tilikauden tuloksen pääsääntöisesti mahdollistamaa rahastosiirtoa määritettäessä, ja - voidaanko lausuntopyynnössä mainituissa tapauksissa rahastosiirtoja pitää hyvän kirjanpitotavan mukaisina silloin, kun tilikauden tulos jää rahastoihin siirtoja ja tai rahastoihin siirtojen ja rahaston käytön nettomäärää pienemmäksi tai negatiiviseksi? Kuntajaoston lausunto Erityiseen tarkoitukseen saatujen varojen kirjaamista tulee tarkastella toisaalta tulojen kirjaamisen ja toisaalta rahastoinnin edellytysten kannalta. Varsinaisen toiminnan rahoittamiseen saadut tulot kirjataan tuotoksi realisointiperiaatteen mukaisesti sille tilikaudelle, jolla tulo on todettu lopullisesti saaduksi. Muu osa saaduista varoista kirjataan siirtovelaksi tai saaduksi ennakoksi. Tuloksi kirjaamisessa ei ole merkitystä sillä, että määrättyä tuloa vastaava osuus on tarkoitus siirtää tilikauden tuloksesta rahastoon. Hakijan tapauksessa tämä tarkoittaa, että erityisvaltionosuutena tutkimustoimintaan tai lääke- tms. tutkimustoimintaan on Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

20 saatu ennakkoon varoja, joita vastaavia menoja ei ole vielä syntynyt, silloin käyttämättä olevat varat merkitään taseeseen siirtovelaksi. Niitä ei kirjata kokonaan maksuvuoden tuloksi, vain se osa kuin tutkimushankkeen menoja on syntynyt suhteessa tutkimushankkeen tai -hankkeiden arvioiduista kokonaismenoista. Varsinaisen toiminnan tuloa ei voi suoraan siirtää kunnan tai kuntayhtymän omaan vapaaehtoiseen rahastoon. Omaan rahastoon voidaan siirtää tuloslaskelmassa varoja enintään tilikauden ylijäämäisen tuloksen verran riippumatta siitä, mitä rahaston säännössä rahaston kartuttamisesta on sanottu. Siirto rahastoon on mahdollista tehdä myös edellisten tilikausien ylijäämästä tai muiden rahastojen pääomasta. Valtuusto päättää siirrosta. Vapaaehtoisten omien rahastojen pääoma taseessa ei ole määrärahan luonteinen erä, jota vastaan menoja voitaisiin kirjata. Rahastoa käytetään säännössä määrättyyn tarkoitukseen. Määrärahat on otettava kunnan tai kuntayhtymän talousarvioon. Rahaston käyttö kirjataan tuloslaskelmaan rahaston vähennykseksi ja merkitään taseeseen rahaston pääoman vähennykseksi. Hakijan tapauksessa koulutustoiminnasta mahdollisesti syntyvää nettotuottoa voitaisiin siirtää rahastoon enintään kuntayhtymän tilikauden ylijäämäisen tuloksen verran. Rahaston purkamisella ei pääsääntöisesti voi lisätä tilinpäätöksen varauksentekomahdollisuutta tilikauden ylijäämäistä tulosta suuremmaksi. Lisätiedot: Anneli Heinonen, p. (09) , Jan Björkwall, p. (09) , Oiva Myllyntaus, p. (09) , Iban ja bic pakollisiksi eu- ja eta -alueen maksuissa Vuoden 2007 alussa IBAN-tilinumero (International Bank Account Number) muuttuu pakolliseksi kansainvälisessä maksuliikenteessä Euroopassa. Tuolloin muulla kuin IBAN-tilinumerolla varustetut maksumääräykset eivät mene enää eteenpäin. IBAN-tilinumeroa käytetään yhdessä saajan pankin SWIFT/BIC-tunnuksen kanssa. Kuntien kannattaa viimeistään nyt pyytää kumppaneiltaan näiden IBAN-muotoinen tilinumero. Samoin on syytä ilmoittaa ulkomaisille kumppaneille oma kansainvälinen tilinumeronsa. Lisätietoa saa Internet-osoitteesta sekä omasta pankista Lisätiedot: Oiva Myllyntaus, p. (09) , Jan Björkwall, p. (09) , Anneli Heinonen, p. (09) , JHTT-lautakunta tiedottaa Vuonna 2006 JHTT-tutkinnossa hyväksytyt JHTT-tutkinto järjestettiin Helsingissä 16. ja Tutkintokokeeseen osallistui yhteensä 22 henkilöä. 20 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2006