Valtionosuusjärjestelmä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä. Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää?

Transkriptio

1 Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää? Valtionosuudet 2013 ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä Turku Maarianhamina Turku -risteily Valtionosuusjärjestelmä Kuntien valtionosuusjärjestelmä Mikä on järjestelmän tavoite? Miten järjestelmä toimii? Miten järjestelmä ohjaa kuntia? Valtionosuusjärjestelmällä varmistetaan kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuus tasaisesti koko maassa. Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö

2 Kuntien ja kuntayhtymien talous v Ulkoiset menot ja tulot v noin 43,2 mrd. (arvio) Kuntien tulot 2010 yht. 38,7 mrd. euroa / hp Lähde: Peruspalvelubudjetti/Kuntaliitto Kuntien tulojen jakautuminen esimerkkinä ääripäät / valtionosuudet Vaikka valtionosuuksien osuus koko kuntasektorin kokonaistuloista on noin viidennes, on osalle kunnista valtionosuuksien osuus kokonaistuloista erittäin suuri. Espoo 1 % Kaskinen 2,1 % Kauniainen 4,4 % Helsinki 5,1 % Kerava 9,2 % Vantaa 9,8 % Kirkkonummi 11,2 % Tuusula 11,3 % Nurmijärvi 11,4 % Järvenpää 11,8 % Ranua 61 % Luhanka 49,3 % Pomarkku 49,3 % Vesanto 50,0 % Isojoki 50,4 % Taivalkoski 50,8 % Lavia 50,8 % Pielavesi 50,9 % Puolanka 51,7 % Kivijärvi 53,2 % Kuntien tulojen jakautuminen Varsinais-Suomi/ valtionosuudet Valtionosuuksien osuus koko kuntasektorin kokonaistuloista on noin viidennes. Valtionosuuksien osuus kunnan Valtionosuuksien osuus kunnan kokonaistuloista, % kokonaistuloista, % 14 Naantali 13,5 114 Taivassalo 28,2 17 Raisio 13,9 126 Kustavi 29,8 22 Kaarina 15,1 132 Laitila 30,6 32 Masku 16,4 140 Vehmaa 31,3 33 Lieto 16,5 156 Loimaa 33,0 38 Uusikaupunki 18,3 159 Tarvasjoki 33,2 41 Salo 18,7 165 Mynämäki 34,1 60 Rusko 21,0 167 Sauvo 34,2 62 Paimio 21,4 178 Pöytyä 34,8 66 Turku 22,4 207 Oripää 37,2 67 Aura 22,5 217 Marttila 37,6 73 Parainen 23,5 230 Kemiönsaari 38,3 98 Pyhäranta 26,1 263 KoskiTl 42,3 106 Nousiainen 27,0 266 Somero 42,3

3 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää Valtionosuusjärjestelmän tavoite 11 mrd. 10 mrd. Valtionosuusjärjestelmällä on kolme päätavoitetta 1. KUNTIEN VÄLISTEN KUSTANNUS- JA TARVE-EROJEN TASAAMINEN Valtionosuuksia määrättäessä otetaan huomioon kunnan palvelujen kysyntään vaikuttavat tekijät sekä muut kunnan ominaisuudet, jotka vaikuttavat palvelujen järjestämisen kustannuksiin. 2. TULOPOHJAN TASAAMINEN Valtionosuuksia määrättäessä otetaan huomioon paikallistason oma tulopohja. 1 mrd. 9 mrd. 1 mrd. 3. OHJAUSVÄLINE Valtio voi pyrkiä myös ohjaamaan kuntien toimintaa valtionosuusjärjestelmän kautta. Valtionosuusjärjestelmän rakenne Rakenteellisesti Suomen valtionosuusjärjestelmä muodostuu kahdesta osasta: 1. Kustannus- ja tarve-erojen tasauksesta ja 2. tulopohjan tasauksesta. Suomen järjestelmässä paino on kustannus- ja tarve-erojen tasauksessa (1)» Valtio kanavoi valtionosuusrahoituksen kunnille ja muille valtionosuusrahoituksen saajille kustannus- ja tarve-erojen tasauksena» Esimerkiksi Ruotsissa valtio kanavoi valtionosuusrahoituksen kunnille tulopohjan tasausjärjestelmän (2) kautta Laskennallisiin verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus (2) on Suomessa kuntien välistä» Tulopohjan tasaus (2) Suomessa kunta-valtio-suhteessa kustannusneutraali Suomen valtionosuusjärjestelmää täydentää tilapäisissä taloudellisissa vaikeuksissa oleville kunnille myönnettävä harkinnanvarainen valtionosuuden korotus ja eräät muut (menoperustaiset) valtionavustukset Valtionosuusjärjestelmän hallinto ja valtionosuuden käyttö Nykyinen valtionosuusjärjestelmä voimaan vuonna 2010 Valtionosuusjärjestelmä muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: 1. Valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (laki 1704/2009) ja 2. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Ministeriöt tekevät päätökset valtionosuusrahoituksesta varainhoitovuotta edeltäneen vuoden loppuun mennessä (viim ). Valtionosuusrahoituksen maksatus tapahtuu keskitetysti kuukauden 11. päivään mennessä. Valtionosuudet ovat kunnille ja muille rahoituksen saajille yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen» Rahoituksen saaja itse päättää valtionosuuden käytöstä

4 Ammatillisen peruskoulutuksen, lukiokoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen rahoitus vuonna 2012 Kuntien osuus rahoituksesta milj. euroa 58,11 % milj. Valtion osuus rahoituksesta milj. euroa 41,89 % Koulutuksen järjestäjien / ylläpitäjien yksikköhintarahoitus sisältää kuntien rahoitusosuuden Kunnat Kuntayhtymät Yksityiset Valtionosuuden määräytyminen (1/2) Valtionosuuden laskennallinen peruste: LP = Valtionosuus: VOS = LP * VOS-% Kunnan omarahoitusosuus: Kunnan omarahoitusosuus, h.osuus /as. = (LP VOS) / Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 2013 Laskennalliset kustannukset Valtionosuusprosentti 30,96 % Valtionosuus Omarahoitusosuus Asukasmäärä Omarahoitusosuus, euroa/asukas 3 135,81 Koko maan asukasmäärä Valtionosuuden määräytyminen (2/2) Valtionosuudet perustuvat asukas- tai suoritemäärien lisäksi kunnan palvelutarvetta ja palvelujen järjestämisen kustannuksia kuvaaviin olosuhdetekijöihin Suomen järjestelmässä valtionosuutta määrättäessä otetaan huomioon myös paikallistason oma tulopohja laskennallisiin verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen kautta Valtionosuudet eivät perustu suoraan kunnan todellisiin kustannuksiin Valtio osallistuu palvelujen rahoitukseen valtionosuusprosentin mukaisella osuudella. Kunnan omarahoitusosuus on kaikissa kunnissa euroa/asukas yhtä suuri.

5 Laskennallinen kustannus, kunnan omarahoitusosuus ja valtionosuus ( /asukas) Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisen perusteen jakautuminen osatekijöihin v Laskennallinen kustannus, /as. Kunta 89 Kunta 90 Kunta 91 Kunta 92 Kunta 93 Kunta 94 Valtionosuus, /as. Kunnan omarahoitusosuus, /as. Kriteerien osuuden, yhteenveto: - Ikärakenteen vaikutus yhteensä n. 85 % ( ,4 + 0,09 + 0,04) - 14 eri ikäryhmää kuudessa eri osassa laskentaa - Sairastavuus 10 % - Kaikki muut yhteensä n. 5 % - Ikäryhmien ja sairastavuuden lisäksi yhteensä 13 muuta laskentaperustetta Muutokset valtionosuusrahoituksessa vuodesta toiseen Valtionosuudet 2013 Miksi valtionosuudet muuttuvat? Onko leikkaukset otettu huomioon laskelmissa? Paljonko meidän kuntamme valtionosuus on? 1. Vuosittaiset lakiin perustuvat automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien ja verotustietojen muutos esim. ikäryhmittäiset asukasmäärät tiedossa huhtikuussa esim. tasauksen laskennassa käytettävät verotiedot käytettävissä lopullisina lokamarraskuussa» Kustannustason muutosta kuvaava indeksitarkistus esim. 3,0 % vuonna Muut lakiperustaiset muutokset» Kunnille lailla säädettävät uudet ja laajentuvat tehtävät esim. vuonna 2013 vanhuspalvelulain voimaantulo » Kustannustenjaon tarkistus joka neljäs vuosi, edellisen kerran vuodelle Poliittisiin päätöksiin perustuvat muutokset» Valtiontalouden menosäästöt, jotka kohdistuvat valtionosuusrahoitukseen esim. vuonna milj. ; -118 /asukas; vos-% alennus 2,7 %-yks. esim. vuonna milj. ; -23 /asukas; vos-% alennus 0,51 %-yks.» Muut päätökset esim. kiinteistöveron tasauksesta poisto v Veromenetysten kompensointi valtionosuusjärjestelmän kautta

6 Hallitusohjelman ja kehysriihen päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen Valtionosuusprosentit ja kunnan omarahoitusosuudet vuosina 2012 ja muutos Valtionosuusprosentti - kunnan peruspalvelujen valtionosuus, VM 31,42 % 30,96 % -4,6 %-yks. - OKM:n valtionosuusrahoitus 41,89 % 41,89 % 0 %-yks. Kunnan omarahoitusosuus - kunnan peruspalvelujen valtionosuus, VM 3 001,49 /as ,81 /as. 134,32 /as. Lisäksi kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien valtionosuusrahoituksen määrä vähenee samaan aikaan OKM:n hallinnonalalla toteutettavien menosäästöjen ml. indeksijäädytyksen myötä. - OKM:n valtionosuusrahoitus 364,18 /as. 367,74 /as. 3,56 /as. Paljonko kuntani saa valtionosuutta vuonna 2013? - muistilista taloussuunnittelun tueksi 1. Kuntaliitto julkaisee kuntien taloussuunnittelun tueksi alustavat laskelmat seuraavan vuoden valtionosuusrahoituksesta internetsivuillaan varainhoitovuotta edeltävänä kesäkuussa» Asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Valtionosuudet 2. Koko valtionosuusrahoituksen kokonaisuus tulee ottaa huomioon alustavia valtionosuusarvioita tehtäessä 3. Alustavat laskelmat ovat paras käytössä oleva arvio seuraavan vuoden valtionosuusrahoituksen tasosta 4. Alustavat laskelmat tarkentuvat vuoden edetessä, kun uusia tietoja päivittyy 5. Lopulliset valtionosuuspäätökset joulukuun lopussa Alustava laskelma kuntien valtionosuuksista vuonna 2013, ennakkotieto Lähteet: Kuntaliitto , VM / valtion talousarvioesitys ja OKM kno Kunta Asukas- Kunnan siitä: Muut opetus- Valtionluku perus- Verotuloihin ja kulttuuri- osuudet palvelujen perustuva toimen yhteensä valtionosuus valtion- valtion- vuonna 2013 (= yhden osuuden osuudet (alustava) putken vos) tasaus (vuoden 2012 taso) euroa euroa euroa euroa euroa/asukas vuosi ,14 19 Aura , Kaarina , Koski Tl , Kustavi , Kemiönsaari , Laitila , Lieto , Loimaa , Parainen , Marttila , Masku , Mynämäki , Naantali , Nousiainen ,41

7 Alustava laskelma kuntien valtionosuuksista vuonna 2013, ennakkotieto Lähteet: Kuntaliitto , VM / valtion talousarvioesitys ja OKM kno Kunta Asukas- Kunnan siitä: Muut opetus- Valtionluku perus- Verotuloihin ja kulttuuri- osuudet palvelujen perustuva toimen yhteensä valtionosuus valtion- valtion- vuonna 2013 (= yhden osuuden osuudet (alustava) putken vos) tasaus (vuoden 2012 taso) euroa euroa euroa euroa euroa/asukas vuosi , Oripää , Paimio , Pyhäranta , Pöytyä , Raisio , Rusko , Salo , Sauvo , Somero , Taivassalo , Tarvasjoki , Turku , Uusikaupunki , Vehmaa ,98 Valtionosuusjärjestelmä uudistuu Mitä järjestelmän osia uudistetaan? Miten uudistustyöhön voi vaikuttaa? Milloin uusi järjestelmä otetaan käyttöön? Uudistus käyntiin kesällä 2012 Ministeri Virkkunen kutsui valtionosuusuudistuksen selvitysmieheksi Arno Miettisen toimikaudelle Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa Valtiovarainministeriö asetti uudistuksen valmistelua varten myös tukiryhmän ja asiantuntija- ja laskentaryhmän toimikaudelle Ryhmät toimivat selvitysmiehen tukena. Työ tehdään ministeri Virkkusen johtaman hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmän (HALKE) alaisuudessa. Kuntaliiton sisäinen ryhmä valmistelemaan uudistusta 2/2012 Valtionosuusuudistuksen aikataulu Kuntaliiton koordinoima ulkoinen seurantaryhmä valmistelemaan uudistusta 9/2012 Valtionosuusuudistuksen Uudistus asettamispäätökset käyntiin 5-6/2012 9/ Selvitysmiehen mietintö 12/2012 Uudistustyötä Uudistustyölle aikaa ~ 1 vuosi Lausunnot Lausuntokierros 9-12/2013 Ohjaus, neuvonta, koulutus Hallituksen esitys eduskunnalle 3/2014 Uusi valtionosuusjärjestelmä voimaan

8 Valtionosuusjärjestelmän kritiikki 1. Onko rakenneosien (kustannuserojen vrs. tulopohjan tasauksen) keskinäinen suhde oikea? 2. Järjestelmän hallinnollinen kaksijakoisuus valtiovarainministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön välillä 3. Kuntaliitosneutraalisuus 4. Laskennan monimutkaisuus» Määräytymisperusteiden suuri määrä» Määräytymisperusteiden päällekkäisyys» Käytettyjen valtionosuuskriteerien tarkoituksenmukaisuus ja oikea kohdentuvuus 5. Järjestelmän kannustinvaikutukset 6. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus Kuntaliitto valtionosuusuudistuksessa» Kuntaliitto osallistuu valtionosuusuudistukseen tukiryhmän ja laskentaja asiantuntijaryhmän jäseninä» Kuntaliiton kannanotot uudistukseen liittyen Valtionosuusuudistuksen tavoitteena on järjestelmä, jolla turvataan kunnallisten palvelujen tehokas tuotanto kohtuullisella vero- ja maksurasituksella koko maassa.» Uudistuksen tavoitteena kuntaliitosneutraali järjestelmä» Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet maksetaan jatkossakin peruskunnille» Liiton sisäinen kuntien rahoitus- ja valtionosuusuudistuksen seurantaryhmä 2/2012 alkaen» Liiton koordinoima ulkoinen rahoitus- ja valtionosuusuudistuksen seurantaryhmä 9/2012 alkaen Skenaario: Kunnan veroaste, mikäli valtionosuusjärjestelmää ei olisi Kiitokset mielenkiinnostanne! Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö, kuntatalousyksikkö Suomen Kuntaliitto Toinen Linja 14, FI Helsinki, Finland Tel Mob / /