SISÄLLYSLUETTELO Sivu. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 7/2000. Lehti ilmestyy 7 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 7 gånger per år

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYSLUETTELO Sivu. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 7/2000. Lehti ilmestyy 7 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 7 gånger per år"

Transkriptio

1 7/ Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Viivästys- ja peruskorko Euron käyttöönotto JHTT-tilintarkastajat

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 7/2000 Lehti ilmestyy 7 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 7 gånger per år Julkaisija Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1400 kpl Upplaga 1400 st Painopaikka Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av infobladet. Lisätilaukset 400 mk/v/kpl. Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) Extra årsprenumerationer à 400 mk kan beställas av Raija Haaja, fax (09) Tiedote on myös internetissä Kuntaliiton kotisivulla Infobladet finns också på Kommunförbundets webbsidor Vastuuhenkilöt/Ansvarspersoner Martti Kallio Sisko Myöhänen Toimittaneet Sammanställt av Raija Haaja SISÄLLYSLUETTELO Sivu Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 3 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalouden näkymät vuonna 2001 Kuntien verotulojen kehitys Verotus 6 Kunnallisveron tilitykset verovuodelta 2000 Verohallituksen päätös vuodelta 2001 verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Veronsaajien korvattavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen periminen veronsaajilta Arvonlisäveroasioita Valtionosuudet Kustannustenjakotarkistuksen aikaistaminen Verotulojen tasaus tammikuussa Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Esiopetuksen valtionosuus pidennetyssä oppivelvollisuudessa Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tietojen keruu Holhoustoimen edunvalvontapalvelujen korvaukset Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksukattoon muutoksia Kuntajaoston ohjeet ja lausunnot 14 Verotulojen kirjaamisperusteiden täydentäminen Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän taseen laatimisesta/tarkistukset Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 16 Korjaukset tililuettelomalliin Vesihuoltolaitoksen kirjanpidon eriyttäminen Maakaasuliiketoiminnan kirjanpidon eriyttäminen Sosiaalivakuutusmaksut vuonna Viivästys- ja peruskorko vuonna Viivästyskorko Peruskorko Suojaosuus palkan ulosmittauksessa 19 Riskienhallinta 20 Euron käyttöönotto Kuntien ja kuntayhtymien tietojärjestelmät Pankkien maksujärjestelmät kiinni Eurot virka- ja työehtosopimuksissa Uudet JHTT-tilintarkastajat 23 JHTT-yhteisöt Vuoden 2001 JHTT-tutkinnon ajankohta Liitteet: Yleinen taloudellinen tilanne......(liite 1) Kansantalouden ennustelukuja v (liite 2) Kunta-alan palkkasumman kehitys......(liite 3) Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja.(liite 4) Kuntien verotulot , mrd. mk....(liite 5) Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina (liite 6) Muutokset vuodelta 2001 kerättäviin kustannustietoihin.(liite 7) Lausunto verotulojen kirjaamisesta kunnan tilinpäätökseen (liite 8) Tarkistuksia yleisohjeeseen kunnan ja kuntayhtymän taseen laatimisesta (liite 9) Tililuettelomalli..(liite 10) Kuntien riskienhallinta julkaisutilauslomake.(liite 11) Neuvottelutulos euron käyttöönotosta (liite 12) 2 Kuntatalous 7/00

3 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Yleinen taloudellinen tilanne Tilastokeskus julkaisi joulukuun alussa kansantalouden tilinpidon tarkistetut luvut, joiden mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi 4,2 % vuonna Vuonna 2000 taloudellinen kehitys on jatkunut voimakkaana ja voi olla, että tuotannon kasvu yltääkin yli viiden prosentin. Taloudellisen kasvun arvioidaan jatkuvan suotuisana. Viimeaikoina julkaistuissa ennusteissa on arvioitu kokonaistuotannon kasvavan 4-5 prosentin verran vuonna Myös keskipitkällä aikavälillä kokonaistaloudelliset näkymät ovat hyvät. Lähivuosina voidaan saavuttaa jopa runsaan kolmen prosentin keskimääräinen vuotuinen tuotannon lisäys. Työttömien lukumäärä on ollut vuonna 2000 keskimäärin lähes henkilöä. Työttömyysaste on siten vuonna 2000 keskimäärin 9½ %. Työllisten määrä kasvoi vuonna 1999 nopeasti ja vahva talouskasvu lisäsi työvoimatarvetta myös vuonna Vuonna 2001 työllisten määrä lisääntynee huomattavasti nopeammin kuin työvoiman tarjonta, minkä johdosta työttömyysasteen arvioidaan alentuvan prosenttiyksikön. Työttömänä arvioidaan olevan vuonna 2001 kuitenkin vielä keskimäärin runsas 8½-9 % työvoimasta eli henkilöä. Yleinen hintataso on kohonnut vuonna 2000 suhteellisen nopeasti. Kuluttajahintojen keskimääräinen kohoaminen vuositasolla mitattuna on ollut runsaan kolmen prosentin luokkaa. Vuonna 2001 inflaation arvioidaan kuitenkin hidastuvan öljyn hinnan oletetun halpenemisen sekä maltillisen tulopoliittisen ratkaisun johdosta. Vuonna 2001 inflaatio arvioidaan kahdeksi prosentiksi, joskin korkeampiakin inflaatioprosentteja on esitetty. Raakaöljyn hinnan, euron kurssin, yleisen korkotason sekä ansioiden kehityksestä riippuu, miten yleinen hintataso vuonna 2001 Suomessa keskimäärin muuttuu. Liitteessä 1 on esitetty ennakkotietoja ja arvioita eräiden kunnallistalouden kannalta keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina Arviot vuodelle 2000 perustuvat osittain toteutuneeseen kehitykseen ja ennakkotietoihin sekä eri ennustelaitosten arvioihin. Vuotta 2001 koskevat ennusteluvut perustuvat eri taloudellisten ennustelaitosten julkaisemiin arvioihin, joiden yhteinen perussävy vuoden 2001 kokonaistaloudellisesta kehityksestä on varsin myönteinen. Liitteessä 2 on useiden eri ennustelaitosten esittämiä arvioita kokonaistuotannon, kuluttajahintojen, työttömyyden sekä koko kansantalouden palkkasumman kehityksestä vuonna Kuntatalous 7/00 3

4 Kuntatalouden näkymät vuonna 2001 Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma on lisääntynyt vuonna 2000 noin 4 % eli nopeammin kuin kunta-alan ansiotasoindeksi. Vuotta 2001 koskeva palkkasumman noin 4 prosentin kasvuarvio perustuu kunta-alalla sovellettaviin, tulopoliittisen sopimuksen mukaisiin palkankorotuksiin, laskentaoletukseen palkka- ja rakenneliukumasta sekä työvoiman lisäämiseen kunnissa ja kuntayhtymissä. Kuntien velvoitteita lisätään, mikä aiheuttaa osaltaan paineita henkilöstön lukumäärän kasvattamiseen. Sopimuskorotusten, jotka vuonna 2001 jonkin verran sopimusaloittain vaihtelevat, kustannusvaikutukset ovat vuositasolla keskimäärin hieman yli 3 %. Liukuma huomioon ottaen voidaan arvioida, että kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa 3½ % vuonna Työvoiman lukumäärän lisäämisen johdosta kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu voi olla ennustetun neljän prosentin sijasta nopeampaakin. Alustavana karkeana arviona voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa vuonna 2002 vähän alle 3 %. Liitteessä 3 on esitetty eräiden muutostekijöiden vaikutukset kunta-alan palkkasumman kehitykseen vuosina Toteutuneet ansiotasoindeksin ja palkkasummien kokonaismuutoksia kuvaavat luvut perustuvat Tilastokeskuksen julkaisemiin tietoihin. Jaottelu muihin tekijöihin perustuu Kuntaliiton erillisselvityksiin. Kuntatyönantajan sosiaaliturvamaksut pysyvät ennallaan vuonna 2001 vuoden 2000 tasolla. Tulopoliittiseen sopimukseen liittyen kuntatyönantajan kansaneläkemaksua on tarkoitus alentaa alkaen puoli prosenttiyksikköä. Työttömyysvakuutusmaksu alenee vuoden 2001 alusta. Kuntatyönantajan keskimääräinen ennakollinen KVTEL-maksu kohoaa puoli prosenttiyksikköä. Opettajien eläkemaksu kohoaa kolme prosenttiyksikköä ja se on 16 % vuonna Sosiaalivakuutusmaksuja vuonna 2001 on tarkasteltu seikkaperäisesti jäljempänä omassa kohdassaan. Liitteessä 4 on myös esitetty vuosien kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuprosentteja. Kuntien verotulojen kehitys Kuntien verotulojen tilitysten arvioidaan kasvaneen vuonna 2000 noin 7½ % ja ne ovat kaikkiaan 77,5 miljardia markkaa. Kuntien verotulojen lisäys johtuu erityisesti yhteisöveron tilitysten kasvusta. Yhteisöveroa on tilitetty kunnille vuonna 2000 kaikkiaan 16,5 mrd. mk, joka on noin 4 mrd. markkaa enemmän kuin vuonna Kunnallisveron tilitykset lisääntyivät vuonna 2000 vain 2 % eli noin miljardi markkaa, vaikka kuntien veropohjan eli ansiotulojen kasvu on yltänyt melkein kuuteen prosenttiin. Kunnallisveron tilityksiä vuonna 2000 on lisännyt osaltaan palkkasumman nopea kasvu. Vähennyksiin tehdyt perustemuutokset ovat puolestaan pienentäneet kunnallisveron kertymää jonkin verran. Kuntaryhmän kunnallis- 4 Kuntatalous 7/00

5 veron verovuoden 2000 jako-osuutta alennettiin joulukuun tilityksissä prosenttiyksiköllä, mikä vähentää kunnallisveron tilityksiä merkittävästi. Kun tilivuosien 1999 ja 2000 kuntien ennakoiden kertymiä verrataan keskenään, niin on muistettava, että vuonna 1999 kuntaryhmän verovuoden 1999 ennakoihin sovellettiin 52,32 prosentin jako-osuutta. Verovuoden 2000 ennakoihin sovelletaan vuonna 2000 jako-osuutta, joka on 49,62 %. Vaikka ennakot vuonna 2000 koko maan tasolla (kaikki veronsaajat) lisääntyivät 7,4 %, niin kunnille tilitettiin vuonna 2000 vain 2 % enemmän ennakoita kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2000 kunnallisveron tilityksiä pienesi myös marraskuun tilityksissä tehty verovuoden 1999 maksuunpanotilitys. Kuntaliitossa marraskuussa tehty selvitys kuntien verotilitysten kehityksestä kunnittain kertoo varsin epätasaisesta kehityksestä. Tarkoituksena on, että Kuntaliitto piakkoin julkistaa, millä tavoin verotulojen tilitykset ovat kehittyneet kunnittain vuonna Kuntien verotulojen arvioimiseen kokonaisuutena ottaen vuodelle 2001 liittyy monia epävarmuustekijöitä. Kunnittain tarkasteltuna kehityksen arviointi on hyvin vaikeaa. Lähtökohtana verotulojen ennustamisessa on verraten suotuisan talouskasvun jatkuminen myös vuonna 2001, mikä näkyy muun muassa kuntien kunnallisveron veropohjan noin 5 prosentin kasvuna. Tulopoliittisen ratkaisun tason mukaiset palkkojen korotukset mahdollisine liukumineen, työllisyyden kasvu ja työsuhdeoptioiden kehitys vaikuttavat keskeisesti kuntien veropohjan muutokseen. Kunnallisverotuksen vähennyksiin tehtävät perustemuutokset pienentävät verotuloja vajaan puoli miljardia markkaa. Kunnallisveron tilitykset vuonna 2001 ovat arvion mukaan lähes 62 mrd. mk. Kuntien yhteisöveron tilitysten arvioidaan vähenevän vuonna 2001 edellisen vuoden tilitysten tasosta, mikä johtuu ns. täydennysmaksujen arvioidusta pienenemisestä. Kuntien yhteisöveron jako-osuuteen vaikuttaa verotulotasauksen muutos, minkä arvioidaan alentavan kuntaryhmän jako-osuutta. Tällä hetkellä arvioidaan, että kuntaryhmän verovuoden 2001 jako-osuus olisi 35,93 %. Liitteessä 5 on esitetty verotilitysten yhteismäärät verolajeittain vuosina Verotuloennusteet on päivitetty Suomen Kuntaliiton Internet-sivuille osoitteella: asiakohdassa palvelut/kuntatalous/verotus/verotuloennusteet. Liitteessä 6 on esitetty tilastokeskuksen julkaisemat tiedot kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelmasta vuosilta Vuosien 2000 ja 2001 luvut ovat Kuntaliiton arvioita. Kuntataloutta kokonaisuutena tarkastellen näyttää siltä, että vuonna 2000 kaikkien kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate kohoaa vuoden 1999 tasosta. Vuonna 2001 tilanne säilynee kokonaisuutena ottaen vuoden 2000 tasolla. Tilastokeskus tiedustelee vuoden vaihteessa 2000/2001 kunnilta ja kuntayhtymiltä niiden tilinpäätösarvioita vuodelta Nämä tiedot on tarkoitus julkaista helmikuun Kuntatalous 7/00 5

6 alkupuolella, jolloin saadaan entistä parempi kuva kuntatalouden kehityksestä vuonna 2000 kunnittain ja kuntayhtymittäin. Kuntien talouden erot ovat suuret. Vuonna 2000 kuntatalouden eriytymiskehitykseen on vaikuttanut erityisesti verotulojen hyvinkin erilainen kehitys. Tämänsuuntainen kehitys jatkuu myös vuonna Valtionosuuksien lähinnä nelivuotistarkistuksen johdosta aiheutuva kasvu vuonna 2001 jossain määrin hillitsee eriytymistä. Samaan suuntaan vaikuttavat verotulotasausten muutokset, jotka otetaan huomioon valtionosuuksissa. Yhteisöveron kuntakohtaisten jako-osuuksien muuttuminen vuoden 2001 alussa verovuoden 1999 lopullisten tietojen perusteella aiheuttaa suurta epävarmuutta yksittäisen kunnan yhteisöveron kehityksen arvioinnissa. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) , Verotus Kunnallisveron tilitykset verovuodelta 2000 Verovuoden 2000 ennakkoperinnän jako-osuudet oikaistaan joulukuussa 2000 tehtävässä tilityksessä. Uusi kuntaryhmän jako-osuus on 49,62 % eli jako-osuus laski 1,06 prosenttiyksikköä. Yksittäisten kuntien jako-osuudet oikaistaan myöskin valmistuneen 1999 verotuksen mukaisiksi. Jakoosuuksien muutoksen yhteydessä oikaistaan verovuodelta jo tilitetyt verot vastaamaan uusia jako-osuuksia. Koska vuoden 1999 verotustietoihin sisältyy mm. kertaluontoisista työsuhdeoptioiden käytöstä johtuvia tuloeriä, eräät kunnat ovat pyytäneet, että ennen kuntien jako-osuuksien laskentaa laskentaperusteena käytettävää äyrimäärää tarkistetaan. Uudet jako-osuudet ovat nähtävissä Kuntaliiton Internet-sivuilla osoitteessa: kohdassa palvelut/kuntatalous/ajankohtaista ja Verohallituksen Internetsivuilla osoitteessa: Esitettyihin lukuihin on tullut niiden kuntien osalta tarkistuksia, jotka ovat pyytäneet äyrimäärän tarkistamista viime vaiheessa. Tästä johtuen muiden kuntien osalta jako-osuudessa on pieni ero lopulliseen verrattuna. Verohallituksen päätös vuodelta 2001 verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Päätös on nähtävissä Verohallituksen Internet-sivuilla osoitteessa: päätöksessä luontoisetujen arvot on ilmoitettu myöskin euromääräisinä. Ravintoedun arvo on 26,00 markkaa ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja arvonlisäveron määrä on vähintään 26,00 mk ja enintään 44,00 mk. Jos välittömien kustannusten ja arvonlisäveron määrä alittaa 26,00 mk tai ylittää 44,00 mk, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja arvonlisäveron määrää. 6 Kuntatalous 7/00

7 Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 19,50 mk ateriaa kohden. Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 15,60 mk ateriaa kohden. Hotelli- ja ravintola-alan henkilökunnan saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 22,10 mk ateriaa kohden. Veronsaajien korvattavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen periminen veronsaajilta Verohallitus on antanut ohjeet ( Dnro 2532/547/2000), joka muuttaa oikeudenkäyntikulujen perimiskäytäntöä. Asianomainen kunta ei enää maksa suoraan korvaukseen oikeutetulle hallintotuomioistuimen päätöksessä sille määrättyä osuutta oikeudenkäyntikuluista. Hallintotuomioistuinten päätöksissä eri veronsaajien, lähinnä valtion ja asianomaisen kunnan, tai yhden veronsaajan korvattavaksi määrätyt oikeudenkäyntikulut luetaan kokonaisuudessaan verotuksesta aiheutuviin verotuskustannuksiin, jotka verohallinto perii verohallintolain 11 :n mukaisesti kaikilta veronsaajilta. Tätä ohjetta sovelletaan hallintotuomioistuinten tai sen jälkeen antamiin päätöksiin, joissa on oikeudenkäyntikulujen korvausta koskeva määräys. Lisätiedot: Juha Mynttinen, p. (09) , Arvonlisäveroasioita KHO /2706 Arvonlisävero - Vähennettävä vero - Rakentamispalvelujen vähennykset - Ajallinen kohdistaminen - Perustajarakentaminen - EY-oikeus Yhtiö A oli tavallinen kiinteistöyhtiö, jonka koko osakekannan omisti rakennusliike B. Yhtiö oli tehnyt rakennusliikkeen kanssa urakkasopimuksen toimistotalon rakentamisesta. Rakennuksessa olevat tilat annettiin vuokralle valtiolle. Yhtiö oli merkitty kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta verovelvolliseksi arvonlisäverolain 30 :ssä tarkoitetulla tavalla. Arvonlisäverolain 103 ja 144 :n mukaan kiinteistöyhtiön vähennysoikeus rakennusurakasta olisi kohdistettu sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana kiinteistö oli vastaanotettu tai rakentamispalvelu oli valmistunut ja vastaanotettu. Euroopan yhteisöjen neuvoston kuudennen arvonlisäverodirektiivin (77/388/ETY) vähennysoikeuden syntymistä koskevat säännökset ja niiden tulkintaa koskeva Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen soveltamiskäytäntö edellyttivät kuitenkin, että yhtiö voi arvonlisäverolain 144 :n 1 momentista poiketen kohdistaa vähennyksen perustajarakentajana toimineelta rakennus- Kuntatalous 7/00 7

8 liikkeeltä ostamastaan rakentamispalvelusta sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana rakennusliike oli velvollinen veron lain 16 :n 1 kohdan nojalla tilittämään. Edellytyksenä oli, että rakennusliike antoi yhtiölle kuukausittain lain 105 :ssä tarkoitetun selvityksen suoritettavan veron määrästä. Ennakkoratkaisu ajaksi Ks. myös KHO T 4056 (KHO 1996-B-577) Arvonlisäverodirektiivi (77/388/ETY) 10 ja 17 artikla Arvonlisäverolaki 103 ja mom. KHO /2779 Arvonlisävero - Palvelun myynti - Poikkeukset myynnin verollisuudesta - Terveyden- ja sairaanhoito - Hammashoitovälineiden ja -tarvikkeiden vuokraus - Kunta Arvonlisäverolain 36 :n 5 kohtaa, jonka mukaan veroa ei suoriteta välittömästi terveyden- ja sairaanhoidossa käytettävistä tavaroista ja palveluista, jotka yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon palvelujen antaja tai arvonlisäverolain 35 :n 2 kohdassa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö tässä toiminnassaan luovuttaa toiselle terveydenhuollon palvelujen antajalle tai terveydenhuollon ammattihenkilölle, ei sovelleta kuntiin. Tämän vuoksi kunnan oli suoritettava arvonlisäveroa hammashoitovälineiden ja -tarvikkeiden vuokrauksesta yksityisille hammaslääkäreille. Palautushakemukset vuosilta 1995 ja Arvonlisäverolaki 36 5 kohta (1767/1995) KHO /3094 Arvonlisävero - Verovelvollisuus - Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttaminen - Majoitustoiminta - Mökin vuokraus - Mökin omistaja - Kiinteistöosakeyhtiö Kiinteistöosakeyhtiö omisti hiihtokeskuksessa sijaitsevan lomamökin, jonka rakennusala oli 115 m 2 ja jossa oli 12 vuodepaikkaa. Yhtiö vuokrasi mökkiä paitsi kolmelle osakkaalleen myös ulkopuolisille. Vuokraus ulkopuolisille tapahtui yhtiön ja paikallisen matkailuyrityksen toimesta. Mökkiä oli mahdollista vuokrata kaikkina vuodenaikoina ja vuokra-aika oli yleensä viikko. Yhtiön kolme osakasta käyttivät mökkiä vuokraa vastaan yhteensä 3-5 viikkoa vuodessa viikkovuokran ollessa markkaa. Ulkopuolisilta perittiin vuokraa markkaa viikolta kaudesta riippuen. Yhtiön liikevaihto oli tilikaudella alle markkaa. Vuoden 1999 varaustilanne osoitti liikevaihdon nousevan yli markan. Yhtiön edellä kuvatuissa olosuhteissa harjoittama mökin vuokraustoiminta ei ollut luonteeltaan arvonlisäverolain 29 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua verollista majoitustoimintaa vaan lain 27 :n 1 momentissa tarkoitettua kiinteistöön kohdistuvan käyttöoikeuden verotonta luovuttamista. Yhtiötä ei näin ollen voitu merkitä majoitustoiminnan harjoittajana verovelvolliseksi. Äänestys 6-2. Arvonlisäverolaki 27 1 mom. 8 Kuntatalous 7/00

9 Arvonlisäverolaki 29 1 mom. 3 kohta Ks. myös KHO T KHO /3096 Arvonlisävero - Verovelvollisuus - Verovelvolliseksi hakeutuminen Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttaminen - Majoitustoiminta - Lomaosaketoiminta - Kiinteistöosakeyhtiö Kiinteistöosakeyhtiön omistukseen rakennettavien lomahuoneistojen hallintaan oikeuttavat osakkeet myytiin niin sanottuina viikko-osakkeina siten, että kukin osake oikeutti osakkeenomistajan käyttämään osakekirjassa yksilöityä huoneistoa siinä mainitun viikon ajan. Kiinteistöosakeyhtiö peri osakkailtaan vuosittain yhtiökokouksen määräämän hoitovastikkeen siltä viikolta, jona osakkaalla oli oikeus käyttää huoneistoa. Jos osakas omisti useita osakkeita, hoitovastike perittiin jokaiselta tällaiselta viikolta. Vastike perittiin riippumatta siitä, käyttikö osakas huoneistoa vai ei. Yhtiöjärjestyksen mukaan hoitovastike laskettiin ensin huoneistokohtaisesti kunkin huoneiston huoneistoalan perusteella ja sen jälkeen osakekohtaisesti siten, että yhdeltä osakkeelta perittiin 1/52 sen huoneiston vastikkeesta, jonka hallintaan osake oikeutti. Hoitovastikkeella katettiin kiinteistön hoidosta, huollosta, lämmöstä, vedestä, jätehuollosta ja muusta asumisesta aiheutuvat menot. Kiinteistöosakeyhtiön harjoittamaa lomaosaketoimintaa ei pidetty luonteeltaan arvonlisäverolain 29 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna hotellija leirintäaluetoiminnassa tai niihin verrattavassa majoitustoiminnassa tapahtuvana huoneiden ja muiden sellaisten tilojen käyttöoikeuden luovuttamisena, josta yhtiö voisi lain yleisten sääntöjen mukaan hakeutua verovelvolliseksi. Arvonlisäverolaki 27 1 mom. Arvonlisäverolaki 29 1 mom. 3 kohta Ks. myös KHO T /3201 KHO:2000 Arvonlisävero - Vähennettävä vero - Yleinen vähennysoikeus - Työterveyshuolto - Työterveysaseman hankinnat - Takautuva vähennys Yhtiö, joka oli harjoittamastaan toiminnasta arvonlisäverovelvollinen, oli työnantajana työterveyshuoltolain (743/1978) nojalla velvollinen kustannuksellaan järjestämään työntekijöilleen työterveyshuollon. Yhtiöllä oli oma työterveysasema, josta työntekijät saivat vastikkeetta terveydenhuoltoa ja yleislääkäritasoista sairaanhoitoa. Yhtiö oli ja välisenä aikana hankkinut työterveysasemalleen kalusteita. Yhtiö oli tehnyt näistä uusina, käyttämättöminä ja verollisina suoritetuista hankinnoista arvonlisäverolain 230 :ssä tarkoitetun takautuvan vähennyksen kesäkuulta 1994 ja tammikuulta Kuntatalous 7/00 9

10 Yhtiö ei myynyt arvonlisäverolain 34 :ssä tarkoitettuja verottomia terveyden- ja sairaanhoitopalveluja, vaan se oli työterveysasemaa pitämällä täyttänyt työnantajalle säädetyn velvollisuuden järjestää työterveyshuolto työntekijöilleen. Työterveysasemalle suoritetut hankinnat eivät näin ollen olleet tapahtuneet yhtiön verotonta myyntiä varten. Tällaisten hankintojen vähennysoikeutta ei ole nimenomaisesti rajoitettu arvonlisäverolain 114 :ssä. Työterveysasemalta saatavien palvelujen lakisääteisyyden ja työntekijöiden työsuhteeseen välittömästi liittymisen vuoksi kysymyksessä ei myöskään ollut työntekijöiden yksityistä kulutusta varten tapahtuneet hankinnat vaan yhtiön verolliseen liiketoimintaan liittyvistä yleiskuluista johtuvat hankinnat. Koska tällaiset hankinnat ovat arvonlisäverolain 102 :n nojalla vähennyskelpoisia, yhtiöllä oli oikeus myös lain 230 :ssä tarkoitettuun takautuvaan vähennykseen. Jälkiverotukset ajalta ja Arvonlisäverolaki 34, mom. 1 kohta ja 2 mom. sekä 230 Lisätiedot: Juha Mynttinen, p. (09) , Valtionosuudet 2001 Kustannustenjakotarkistuksen aikaistaminen Valtion ja kuntien välinen lakisääteinen kustannustenjaon tarkistus on aiemmin päätetty toteuttaa porrastetusti vuosina Marraskuussa saavutettuun tulopoliittista sopimusta koskevaan neuvottelutulokseen liittyen maan hallitus on päättänyt aikaistaa tarkistuksen viimeisen erän, suuruudeltaan noin 600 mmk, vuodesta 2003 vuoteen Aikaistus on kompensaatiota kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen korotuksen aiheuttamalle kuntien verotulojen noin 880 mmk:n menetykselle. Ansiotulovähennyksen korotus on myös osa tulopoliittista sopimusta. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) , Verotulojen tasaus tammikuussa Koska vuoden 1999 yhteisöverotus ei ole vielä valmistunut, vuoden 2001 verotulojen tasausta koskeva päätös joudutaan tekemään ennakollisena valtionosuusasetuksen 2 :n nojalla. Pykälän mukaan, mikäli maksuunpanotiedot eivät ole käytettävissä joulukuun 1 päivään mennessä, käytetään tätä aikaisemman vuoden tietoja. Yhteisöverotuksen osalta tasauslaskennassa joudutaan käyttämään vuoden 1998 yhteisöveron määrää ja vuoden 1998 yhteisöveron kuntakohtaisia jako-osuuksia. Ansiotuloverotuksen ja kiinteistöverojen osalta käytetään vuodelta 1999 valmistuneen verotuksen tietoja. Verotulotasaus oikaistaan helmikuussa vastaamaan vuodelta 1999 valmistunutta verotusta, mikäli yhteisöverotus valmistuu ajoissa. Tasaus on kuiten- 10 Kuntatalous 7/00

11 kin tarkistettava viimeistään kahden kuukauden kuluessa maksuunpanotietojen valmistumisesta. Verotulotasausta koskevan päätöksen ennakollisuus vaikuttaa myös tammikuulta tilitettävään valtionosuuteen. Valtionosuudet oikaistaan, kun tasaus on tarkistettu. Kuntaliiton Internet-sivulla osoitteessa: kohdassa palvelut/kuntatalous/ajankohtaista/vuoden 2001 valtionosuuksiin liittyviä tietoja, on esitetty päivätty arvio edellä mainituin periaattein lasketusta tammikuun verotulotasauksesta, josta voi arvioida vaikutusta alkuvuoden valtionosuustilityksiin. On mahdollista, että lopulliset yhteisöverotiedot valmistuvatkin ajoissa. Tällöin uudet tasauslaskelmat ilmoitetaan välittömästi Kuntaliiton Internet-sivuilla. Talousarvion pohjaksi määritelty verotulotasaus voidaan pitää ennallaan. Tällä hetkellä ei ole sellaisia tietoja, joiden pohjalta muutoksia verotulotasaukseen olisi syytä tehdä, elleivät ansioäyrit ole muuttuneet laskelmasta oleellisesti (vrt. edellisen kappaleen osoitteessa olevan tiedoston ansioäyreihin). Vuoden 2001 verotulotasauslaskelma löytyy edellisen kappaleen osoitteesta otsikolla: Vuoden 2001 verotulotasaus (alustava laskelma). Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien tarkistetut ennakkolaskelmat löytyvät Kuntaliiton Internet-sivulta osoitteesta: kohdasta palvelut/kuntatalous/ajankohtaista/vuoden 2001 valtionosuuksiin liittyviä tietoja. Päivähoidon työssäkäyntikertoimet ja sairastavuuskertoimet vuodelle 2001 on laskettu ja valtionosuudet korjattu. Kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus aleni yhdellä markalla markkaan ja samoin sosiaalihuollon 0-6-vuotiaiden ikäryhmän valtionosuusperuste markkaan. Muut laskennalliset valtionosuuden perusteet ovat säilyneet ennallaan. Valtioneuvoston asetusta (896/2000) sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroista joudutaan näin ollen muuttamaan. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen yksikköhinnat on vahvistettu opetusministeriön tekemillä päätöksillä. Tiedot yksikköhinnoista on toimitettu kunnille ja ylläpitäjille. Yksikköhintoihin on mahdollista hakea oikaisua kolmen kuukauden kuluessa tiedoksisaannista. Opetus- ja kulttuuritoimen asukaskohtainen kunnan rahoitusosuus vuodelle 2001 on vahvistettu Rahoitusosuus lisineen ja valtionosuusleikkauksineen on markkaa asukasta kohti. Ennakollisena ilmoitettu arvio oli markkaa. Valtion vuoden 2001 talousarvioehdotukseen perustunut rahoitusosuus aleni 5 mk asukasta kohti. Opetushallituksen Internet-sivuilla osoitteessa: on tietoja valtionosuuden perusteista mm. seuraavasti: - valtioneuvoston asetus vuoden 2001 yksikköhintojen keskimääräisistä markkamääristä - yksikköhintojen määräytymisperusteet Kuntatalous 7/00 11

12 - yksikköhinnat raportteineen - oppilasmäärätilastot (myös kuntakohtaisena) - kustannustiedot vuodelta kustannustietojen keruuohjeet ja lomakkeet vuotta 2001 varten Esiopetuksen valtionosuus pidennetyssä oppivelvollisuudessa päivähoidossa Valtaosassa kuntia esiopetusta annetaan päivähoidon yhteydessä. Esiopetuksen valtionosuus määräytyy opetustoimen säännösten ja valtionosuuden mukaan myös päivähoidossa annetussa esiopetuksessa. Jos päivähoidon yhteydessä järjestetään esiopetusta 11-vuotisessa eli pidennetyssä oppivelvollisuudessa oleville, määräytyy valtionosuus tällöinkin opetustoimen säännösten mukaan. Rahoitus on silloin täysimääräinen (täysi perusopetuksen yksikköhinta eikä vain 85 prosentin mukaan määräytyvä yksikköhinta). Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva voi saada esiopetusta jo 5-vuotiaana. Se voi tapahtua myös päiväkodissa. Myös tällöin kunnalla on oikeus täyteen perusopetuksen yksikköhintaan korotuksineen. Perusopetuksen kuntakohtaiset yksikköhinnat vuodeksi 2001 on vahvistettu opetusministeriön päätöksellä Dnro 285/430/2000. Kuntia pyydetään kiinnittämään huomiota siihen, että myös päivähoidon yhteydessä pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat on ilmoitettu asianmukaisesti oppilaiksi olleena laskentapäivänä, jotta näiden oppilaiden lain mukainen valtionosuus ei jäisi kunnalta saamatta. 11-vuotisen oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien oppilaiden osalta perusopetuksen yksikköhintaa korotetaan. Korotus saadaan kun perusopetuksen keskimääräinen markkamäärä näiden oppilaiden osalta kerrotaan kahdella ja vaikeammin kehitysvammaisten osalta luvulla 3,5. Koska päivähoidon esiopetuksessa olevia vaikeammin kehitysvammaisia lapsia ei kysytty erikseen on näiden määrä syytä tarkistaa ja tehdä mahdollinen oikaisuvaatimus. Opetushallitus tiedusteli asiaa eräiltä kunnilta jo ennakkoon ja korjauksia voitiin tehdä ennen yksikköhinnan vahvistamista. Mikäli kunnalta ei ole asiaa tiedusteltu ja kunta toteaa, että laskentapäivän oppilasilmoituksia on pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvista jäänyt tekemättä tai ne ovat virheelliset (esim. oppilasmäärä liian suuri), on virhe syytä korjata oikaisuvaatimusmenettelyä käyttäen. Oppilasmäärää voidaan oikaista kolmen kuukauden kuluessa yksikköhintapäätöksen tiedoksisaamisesta. Oikaisuvaatimusosoitus on yksikköhintapäätöksen yhteydessä. Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tietojen keruu Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän tietojen keruuseen tehdään vuodelle 2001 muutoksia. Muutokset koskevat esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen toimintoluokituksia Tilastokeskuksen talous- ja toimintatilaston taulukossa 41. Nykyinen toimintoluokka Muu oppilashuolto jaetaan kahteen luokkaan Ruokailu ja Muu oppilashuolto. Tähän saakka yhteinen toimintoluokka Sisäinen hallinto ja kiinteistöjen ylläpito jaetaan myös kahteen luokkaan. Tiedot muutetulla jaottelulla kysytään vuodelta 12 Kuntatalous 7/00

13 2001, joten muutokset on syytä ottaa huomioon siten, että tiedot voidaan toimittaa muutetussa muodossa Tilastokeskukseen keväällä Muutosta koskevat ohjeet ovat liitteessä 7. Vuoden 2001 tietojen keruusta on alustavia tietoja opetushallituksen Internet-sivulla osoitteessa: Holhoustoimen edunvalvontapalvelujen korvaukset Sisäasiainministeriön päätös (1008/99) holhoustoimessa tarvittavan edunvalvontapalvelun tuottajalle maksettavasta korvauksesta on voimassa vuoden 2000 loppuun saakka. Uutta päätöstä (asetusta) edunvalvontapalvelujen korvauksista valmistellaan sisäasiainministeriössä ja se annettaneen vielä joulukuussa. Korvaukset pysynevät ensi vuonna samoina kuin vuonna Päätöksen 4 :n mukaan edunvalvontapalvelun tuottajalle maksettiin korvauksena 3,00 markkaa kunnan asukasta kohti, kuitenkin vähintään 800 markkaa ja enintään markkaa edunvalvontaa kohden. Vuonna 2001 perustettavassa työryhmässä on tarkoitus selvittää, miten korvausperusteita mahdollisesti uudistettaisiin jatkossa. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Outi Raitoaho, p. (09) , (holhoustoimi) Sisäasiainministeriö, Jukka Aalto, p. (09) (holhoustoimi) Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksukattoon muutoksia Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakia muutetaan vuoden 2001 alusta. Muutokset koskevat ainoastaan maksukattoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetusta ei muuteta tässä yhteydessä. Tämä merkitsee sitä, että palveluista perittävät maksut pysyvät ennallaan. Maksukattoon tulevat muutokset koskevat kertymäkautta, lakiin lisättävää vanhentumisaikaa ja siirtymäsäännöstä, joka antaa palvelun käyttäjälle mahdollisuuden valita kertymäkauden vuonna Lain muutoksen nojalla maksukaton kertymäkausi on vuoden 2001 alusta kalenterivuosi. Palvelun käyttäjä voi kuitenkin kerryttää vuonna 2000 alkanutta 12 kuukauden kertymäkautta eli jäädä vanhan järjestelmän piiriin, jos hän niin haluaa. Tämä merkitsee sitä, että uuden lain mukaiseen kalenterivuoden mittaiseen kertymäkauteen tulevat heti ne palvelunkäyttäjät, joilla ei ole kertymäkautta vuonna 2000 ja ne, joiden kertymäkausi on alkanut Vanhentumisaika tulee olemaan seuraava kalenterivuosi. Siten vuonna 2001 alkaneen kertymäkauden perusteella tulee vapaakorttia koskevat selvitykset tehdä vuoden 2002 aikana. Kuitenkin jos kysymyksessä on lakisääteinen vakuutus (maksuasetuksen 26 a ) vanhentumisaika on yksi vuosi päätöksestä. Maksukattoa koskeviin muutoksiin liittyy useita eri näkökohtia, joista Kuntaliitto vielä neuvottelee sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Muutoksista lähetetään yleiskirje, joissa selvitetään tarkemmin mm. kertymäkauden va- Kuntatalous 7/00 13

14 lintaan, vanhentumissäännöksiin, kertymäkausiin ja asiakasmaksujen määräämiseen liittyviä asioita. Kuntaliiton yleiskirjeet ovat nähtävillä Kuntaliiton Internet-sivuilla lähes välittömästi allekirjoitusten jälkeen osoitteessa: /julkaisut/yleiskirje/kirje.html. Lisätiedot: Sinikka Huhtala, p. (09) , Matti Laiho, p. (09) , Kuntajaoston ohjeet ja lausunnot Verotulojen kirjaamisperusteiden täydentäminen Kuntajaosto on täydentänyt verotulojen kirjaamisperusteita kuntajaoston yleisohjeeseen kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laatimisesta. Lukuun 5.1 Verotulojen kirjaamisperusteet on lisätty uusi neljäs kappale: Verotuloja kirjattaessa otetaan lisäksi huomioon tilinpäätöksen laatimisaikana verohallinnon ilmoittamat kuntakohtaisten jako-osuuksien muutoksista aiheutuvat tilikaudelle ja aikaisemmille tilikausille kohdistuvat oikaisut. Tilinpäätöksen liitetiedoissa on annettava selvitys mainittujen oikaisujen määrästä. Samalla on poistettu kyseisestä luvusta viimeinen kappale. Muutokset ovat Kuntaliiton Internet-sivulla osoitteessa kohdassa palvelut/kuntatalous/kirjanpito, kuntajaoston ohjeet/yleisohjeet/tuloslaskelma. Muutettua kirjaamisperustetta noudatetaan vuoden 2000 tilinpäätöksestä alkaen. Yksittäisille kunnille lasketaan uudet yhteisöveron jako-osuudet vuoden 1999 verotuksen perusteella tammikuussa Jako-osuudet otetaan todennäköisesti käyttöön helmikuussa. Otettaessa uudet jako-osuudet käyttöön oikaistaan verovuosilta 1999, 2000 ja 2001 tilitetyt määrät vastaamaan jakoosuuksia. Uusien jako-osuuksien käyttöönotto voi muuttaa huomattavasti kuntakohtaista yhteisöveron määrää. Kun helmikuussa 2000 otettiin käyttöön uusia verovuoden 1998 perusteella laskettuja yhteisöveron jako-osuuksia, oli muutoksista johtuvat kuntakohtaiset oikaisut yli markkaa asukasta kohden viidessä kunnassa. Tällöin oikaisun kohteena oli vuonna 1999 verovuosilta 1999 ja 2000 tilitetyt mää- 14 Kuntatalous 7/00

15 rät, yhteensä noin 10 mrd. markkaa. Helmikuussa 2001 oikaisun kohteena on arviolta noin 26 mrd. markkaa. Myös kunnallisveron jako-osuuksien muutoksista johtuvat oikaisut ovat kasvaneet viime vuosina. Kunnallisveron verovuoden 2000 jako-osuuksia tarkistetaan todennäköisesti joulukuussa 2000 tehtävässä tilityksessä. Muutoksen yhteydessä oikaistaan verovuodelta jo tilitetyt verot vastaamaan uusia jako-osuuksia. Jos oikaisu jostain syystä siirtyy tammikuulle 2001, otetaan oikaisu kuitenkin huomioon vuoden 2000 kirjanpidossa samalla tavalla kuin yhteisöveron osalta. Oikaisun määrän voi laskea kaavasta: (uusi jako-osuus - vanha jako-osuus) * verovuodelta mennessä tilitetty määrä. Verotulojen yksityiskohtaiset kirjausesimerkit esitetään seuraavassa tiedotteessa. Lausunto 46/ Lausunto verotulojen kirjaamisesta kunnan tilinpäätökseen (liite 8) Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut lausunnon hakemukseen verotulojen kirjaamisesta kunnan tilinpäätökseen. Edellä on selvitetty tuloslaskelmaohjeen verotulojen kirjausperusteen muutosta. Lausunto on kirjausmuutoksen mukainen. Lausunto Verotulot kirjataan verohallinnon tilitysten suoritusajankohdan mukaan ao. tilikauden verotuloksi. Verotuloja kirjattaessa otetaan lisäksi huomioon tilinpäätöksen laatimisaikana verohallinnon ilmoittamat kuntakohtaisten jakoosuuksien muutoksista aiheutuvat tilikaudelle ja aikaisemmille tilikausille kohdistuvat oikaisut. Tilinpäätöksen liitetiedoissa on annettava selvitys mainittujen oikaisujen määrästä. Verotulojen kirjausperusteiden muutosta noudatetaan vuoden 2000 tilinpäätöksestä alkaen. Lausunnot Kuntajaoston viimeisimmät vuoden 2000 lausunnot tulevat seuraavaan kuntatalous-tiedotteeseen, mutta lausunnot löytyvät nopeimmin Kuntaliiton Internet-sivuilta, osoitteesta kohdasta palvelut/kuntatalous/kirjanpito, kuntajaoston ohjeet/annetut lausunnot. Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän taseen laatimisesta/ tarkistukset Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston viimeisimmät yleisohjeet (yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta sekä yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista ) ovat aiheuttaneet tarkistamistarpeita myös taseohjeeseen. Kuntajaoston tekemät tarkistukset taseohjeeseen ovat liitteenä (liite 9). Kuntatalous 7/00 15

16 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Korjaukset tililuettelomalliin Kuntajaoston taseohjeen tarkistamisesta johtuen myös tililuettelomallia joudutaan korjaamaan. Korjaukset koskevat lähinnä sijoitusten, saamisten ja velkojen ryhmittelyä eli tase-eriä jaotellaan sen mukaan, onko vastapuolena tytäryhteisö, kuntayhtymä, jossa kunta on jäsenenä tai osakkuus- ja muu omistusyhteysyhteisö. Tililuettelomalliin tehtävät korjaukset ovat liitteenä (liite 10). Kuntayhtymiä koskevaan erittelykohtaan (esimerkiksi kohta Muut saamiset jäsenkuntayhtymiltä) luetaan kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Koska tilastossa kysytään mm. lainasaamiset ja muut pitkäaikaiset velat kunnilta ja kuntayhtymiltä, niin tililuettelomalliin on otettu erikseen liitetietoja koskeva ryhmittelytarve (jäsenkuntayhtymät) ja tilastointia koskeva lisäryhmittelytarve (muut kuntayhtymät ja kunnat). Tilastossa ei vaadita erittelyä (kunnat ja kuntayhtymät) esimerkiksi muista saamisista. Liitetietoja varten on kuitenkin ryhmiteltävä jäsenkuntayhtymät. Tällöin esimerkiksi muut saamiset muilta kuntayhtymiltä (joissa kunta ei ole jäsenenä) ja kunnilta voidaan merkitä kohtaan muut saamiset muilta. Vesihuoltolaitoksen kirjanpidon eriyttäminen Kuntatalous-tiedotteessa nro 6/2000 on selvitetty vesihuoltolainsäädännön uudistamista. Hallituksen esitykseen vesihuoltolain muuttamiseksi sisältyy myös säännös kunnallisen vesihuoltolaitoksen kirjanpidon eriyttämisestä. Lakiesityksen (HE 85/2000 vp) 20 :n mukaan kunnallisen vesihuoltolaitoksen kirjanpito tulee eriyttää kunnan kirjanpidosta, ja laitoksen on laadittava tilikausittain erillinen tilinpäätös. Eduskunta on toisessa käsittelyssään hyväksynyt hallituksen esityksen vesihuoltolainsäädännön uudistamiseksi ympäristövaliokunnan lausumaehdotuksen mukaisena (YmVM 12/2000). Tasavallan presidentti ei ole vielä vahvistanut lakia. Ympäristövaliokunta totesi lausunnossaan mm., että kunnallisen vesihuoltolaitoksen kirjanpidon eriyttämisen tarkoituksena on turvata se, että kirjanpidosta voidaan tarkastaa laitoksen perimien maksujen perusteet ja kohtuullisuus. Ympäristövaliokunta totesi, että kunnallinen vesihuoltolaitos ei ole erillinen juridinen oikeushenkilö vaan osa kunnan toimintaa. Tämän vuoksi ympäristövaliokunta ehdotti säännöksen tarkentamista siten, että vesihuoltolaitoksen toiminta eriytetään kunnan kirjanpidossa. Lisäksi ympäristövaliokunta ehdotti, että voimaantuloa koskevaan 37 :ään lisätään uusi 2 momentti, jonka mukaan säännöksiä kunnallisen vesihuoltolaitoksen kirjanpidon eriyttämisestä sovelletaan ensimmäisen kerran siltä tilikaudelta, joka alkaa 1. päivänä tammikuuta 2002 tai sen jälkeen. 16 Kuntatalous 7/00

17 Eduskunta on hyväksynyt lain ympäristövaliokunnan ehdotuksen mukaisena, joten kirjanpidon eriyttämisen osalta laki tulee voimaan Maakaasuliiketoiminnan kirjanpidon eriyttäminen Kunnallistalous-tiedotteessa nro 3/00 on selvitetty maakaasuliiketoimintojen eriyttämisvaatimusta. Maakaasumarkkinalain (508/2000) 5. luvun 3 :n mukaan maakaasuliiketoimintaa harjoittava kunnallinen laitos tai kuntayhtymä tulee eriyttää kirjanpidollisesti kunnasta ja sille tulee laatia tilikausittain osakeyhtiön tilinpäätöksen kanssa vertailukelpoinen tuloslaskelma ja tase. Edelleen maakaasumarkkinalain 5. luvun 1 :n mukaan maakaasualan yrityksen on eriytettävä maakaasuverkkotoiminta, maakaasun myynti- ja varastointitoiminta toisistaan sekä maakaasualaan kuulumattomista liiketoiminnoistaan. Valtioneuvoston maakaasumarkkinoista antaman asetuksen (622/2000) mukaan kirjanpidon eriyttäminen tulee toteuttaa viimeistään alkaen. Laissa ei ole otettu kantaa siihen, miten maakaasuliiketoimintaa harjoittavat yritykset ja laitokset organisoivat eriytettävät liiketoiminnot. Se voidaan näin ollen toteuttaa osakeyhtiömuotoisena, kunnan liikelaitoksen muodossa tai esimerkiksi brutto- tai nettobudjetoituna yksikkönä kuten kunnallistalous-tiedotteessa nro 3/00 on aiemmin todettukin. Eriyttäminen voidaan tehdä joko kirjanpidollisena tai laskennallisena eriyttämisenä. Kirjanpidollinen eriyttäminen tarkoittaa eriytettävien toimintojen käsittelemistä taseyksikkönä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeessa ( ) esittämällä tavalla. Laskennallinen eriyttäminen tarkoittaa erillisten eriytettävien toimintojen tulos- ja taselaskelmien laatimista kunnan tilinpäätöksessä. Mainittujen laskelmien laatiminen edellyttää, että eriytettävien toimintojen tulot ja menot sekä varat ja pääomat kirjataan kunnan kirjanpidossa omille tileilleen. Laskennalliset tulos- ja taselaskelmat tulisi laatia soveltuvin osin mainitun yleisohjeen kaavojen mukaisena. Kauppa- ja teollisuusministeriö on antanut asetuksen maakaasuliiketoimintojen eriyttämisestä (973/2000). Koska tasejatkuvuuden osoittaminen laskennallisessa menettelyssä on ongelmallista, on perusteltua valmistella maakaasuliiketoimintojen järjestämistä kirjanpidollisesti eriytetyksi kunnan liikelaitokseksi. Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) , Anneli Heinonen, p. (09) , Oiva Myllyntaus, p. (09) , Sisko Myöhänen, p. (09) , Kuntatalous 7/00 17

18 Sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2001 Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen (HE 132/2000 vp) vuodelta 2001 suoritettavista sairausvakuutusmaksuista ja työnantajan kansaneläkemaksuista. Kuntatyönantajan sosiaaliturvamaksu vuonna 2001 on 4,75 %. Maksu koostuu sairausvakuutusmaksusta (1,6 %) ja kansaneläkemaksusta (3,15 %). Tulopoliittiseen sopimukseen vuosille liittyen on sovittu, että kuntatyönantajan kansaneläkemaksua alennetaan 0,5 prosenttiyksiköllä 3,15 prosentista 2,65 prosenttiin alkaen. Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta on vahvistanut vuoden 2001 keskimääräiseksi KVTEL-ennakkomaksuksi 26,7 % KVTEL:n soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden palkkasummasta. Maksu jakaantuu työnantajan ja työntekijän palkkaperusteiseen maksuun, työnantajan eläkemenoperusteiseen maksuun ja omavastuumaksuun. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työntekijämaksun joulukuussa. KVTEL-maksu koostuu seuraavista osista: Työntekijä Työnantaja Yhteensä % % % Palkkaperusteinen maksu 4,5 17,55 22,05 Eläkemenoperusteinen maksu 3,95 3,95 Omavastuumaksu 0,7 0,7 Yhteensä 4,5 22,2 26,7 Yksittäisten jäsenyhteisöjen maksuprosentit voivat poiketa keskimääräisistä luvuista huomattavastikin. Esimerkiksi eläkemenoperusteinen maksu vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon asianomaisen jäsenyhteisön palvelun perusteella maksetaan eläkkeitä. Kuntien eläkevakuutus lähettää eläkemenoperusteisesta maksusta jäsenyhteisöilleen ennakkolaskut, josta voi laskea jäsenyhteisökohtaisen maksuprosentin. Valtion eläkejärjestelmään kuuluvien opettajien eläkemaksu vuonna 2001 on 16 % palkkasummasta. Maksu on vahvistettu lailla valtion eläkerahastosta annetun lain 4 :n muuttamisesta (663/1998). Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2001 on 0,8 % viiden ensimmäisen palkkamiljoonan osalta ja sen ylittävältä osalta 3,1 %. Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu on 0,7 % vuonna Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut työttömyysvakuutusmaksut Ennakkotietojen mukaan LEL-maksu vuonna 2001 pysyy ennallaan eli 22,2 %:ssa. TaEL-vakuutusmaksuprosentti pysynee myös ennallaan eli nykyisessä 17 %:ssa. Lisätiedot: Sisko Myöhänen, p. (09) , Juhani Turkkila, p. (09) , Kuntatalous 7/00

19 Viivästys- ja peruskorko vuonna 2001 Viivästyskorko Valtiovarainministeriö on vahvistanut korkolain 3 :n 2 momentin mukaiseksi viitekoroksi 4 % (valtiovarainministeriön päätös 1043/2000). Vuonna 2001 käytössä oleva yleinen viivästyskorko on näin ollen 11 % (viitekorko + 7 prosenttiyksikköä). Tänä vuonna yleinen viivästyskorko on ollut 10 %. Yleistä viivästyskorkoa voidaan periä luotoista, joista ei ole sovittu maksettavaksi korkoa. Jos luotosta on sovittu maksettavaksi tietyn suuruista korkoa, niin tällöin viivästyskoron määrä on 4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin sovittu korko. Velallinen ei kuitenkaan ole velvollinen maksamaan viivästyskorkoa enempää kuin kulloinkin voimassa oleva viitekorko lisättynä kymmenellä prosenttiyksiköllä (vuonna 2001 enintään 14 %). Jos velasta on sovittu maksettavaksi korkoa, mutta korkokantaa ei ole määrätty, on viivästyskorkoa maksettava 4 prosenttiyksikköä yli viitekoron (8 % vuonna 2001). Peruskorko Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 5,25 prosenttia ajalle (valtiovarainministeriön päätös 1042/2000). Peruskorko on ollut alkaen 4,5 prosenttia. Peruskorko vahvistetaan puolivuosittain, ja se määräytyy 12 kuukauden markkinakorkojen perusteella siten, että peruskorko on vahvistamista edeltävien kolmen kuukauden aikana julkaistun 12 kuukauden markkinakoron keskiarvo. Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) , Sisko Myöhänen, p. (09) , Suojaosuus palkan ulosmittauksessa Valtioneuvosto on antanut asetuksen (1038/2000) suojaosuudesta palkan ulosmittauksessa annetun asetuksen 1 ja 2 pykälän muuttamisesta. Palkan ulosmittauksessa velalliselle jäävän suojaosuuden rahamäärää korotetaan 10 prosentilla voimassa olevista suojaosuuden määristä. Korotuksesta 6,1 prosentin osuus perustuu elinkustannusindeksin muutokseen ja 3,9 prosentin osuus jälkeenjääneisyyden tasoittamiseen. Asetus tulee voimaan Kuntatalous 7/00 19

20 Ulosotossa olevalle velalliselle jää korotuksen jälkeen suojaosuutena 107 markkaa päivää kohti. Lisäksi velalliselle on jätettävä 39 markkaa päivässä kutakin hänen elatuksensa varassa olevaa perheenjäsentä kohden. Yksinäisen henkilön suojaosuus on siten markkaa kuukaudessa, jossa on korotusta 300 mk nykyiseen verrattuna. Tasokorotuksen perusteena on se, että ulosoton suojaosuuden määrä on nykyisin joissakin tapauksissa pienempi kuin toimeentulotuen perusosan määrä. Jos velallisen elatuksen varassa on esimerkiksi kolme perheenjäsentä, suojaosuus nousee korotuksen myötä markkaan kuukaudessa. Tällöin osa eroista toimeentulotuen perusosaan tasoittuu. Ulosoton suojaosuuden jälkeenjääneisyyttä korjattiin tasokorotuksella viimeksi vuoden 1994 alusta lukien. Elinkustannusindeksin muutokseen perustuva korotus tuli voimaan viimeksi vuoden 1999 alussa. Lisätiedot: Pasi Pönkä, p. (09) , Riskienhallinta Riskienhallinta on olennainen osa johtamista ja jokapäiväistä toimintaa kunnissa ja kuntayhtymissä. Systemaattisella riskienhallinnalla voidaan vähentää riskien aiheuttamia haittavaikutuksia ja varmistaa toiminnan jatkuvuus. Riskienhallinnan vaiheet ovat riskien kartoitus ja arviointi, riskien poistaminen tai pienentäminen sekä riskien rahoitus. Nämä vaiheet muodostavat kunnan jatkuvan riskienhallinnan kehittämisprosessin perusosat, joiden perusteella kunnan käytännön riskienhallintyötä voidaan organisoida ja kehittää. Suomen Kuntaliitossa on päivitetty ajan tasalle opas kuntien riskienhallinnasta. Oppaaseen on koottu riskienhallinnan ja riskien rahoituksen yleiset perustiedot. Opasta voi tilata Kuntaliiton verkkokirjakaupasta osoitteesta: tai oheisella tilauslomakkeella (liite 11). Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) , Euron käyttöönotto Euroon siirtyminen kunnissa, kuntayhtymissä ja konserniin kuuluvissa yhtiöissä tulee tapahtua viimeistään Kotivaluutan vaihdon markoista euroiksi kirjanpidossa kunnat ja kuntayhtymät tekevät pääsääntöisesti vuo- 20 Kuntatalous 7/00

21 den 2002 alussa. Meneillään olevan siirtymäkauden aikana euron käyttöönotto on mahdollista taloushallinnossa myös vaiheittain. Kuntien ja kuntayhtymien tietojärjestelmät Tietojärjestelmien tulee toimia viimeistään lähtien euroissa. Sitä ennen päivitetyt ohjelmistot on testattava ja varmistettava kokonaisuuden toimivuus. Tiettyjä ohjelmistojen osakokonaisuuksia voidaan ottaa käyttöön jo ennen vuoden vaihdetta Esimerkkinä laskutukset tai palkanmaksu. Talousarvio ja -suunnitelma vuodelle 2002 tehdään euroina. Taloussuunnittelun ohjelmistoissa ja tietokannoissa tulee olla eurovalmius jo suunnittelun käynnistyessä, useimmissa kunnissa ja kuntayhtymissä keväällä Euroon siirtymistä laskutuksissa jo ennen vuodenvaihdetta puolustaa mm. se, että vuoden 2002 puolella erääntyvien laskujen tulee olla euromääräisiä. Siirtymistä euroihin laskutuksissa helpottavat laskuihin tehtävät riittävät ja selkeät markka-rinnakkaismerkinnät. Pankkiyhdistys ja pankit ovat sopineet maksuliikenteen aikatauluista ja ohjeet tietoliikenneohjelmistotaloille on annettu Niissä todetaan mm., että alkaen kaikkien yritysasiakkailta saapuvien konekielisten aineistojen, kuten laskujen maksupalvelu-, lähtevien ulkomaanmaksu-, maksupääte-, toistuvaissuoritus- ja suoraveloitusaineistojen tulee olla euroissa. Ohjelmistotalojen tulee huolehtia siitä, että jälkeen heidän asiakkaidensa laskutusjärjestelmistä ei tulosteta markka- eikä insvaluutta- määräisiä laskuja eikä tilisiirtolomakkeita, joissa eräpäivä on vuoden 2002 puolella. Ohjelmistotalojen tulee huolehtia myös siitä, että heidän asiakkaansa tilaavat euro-ohjelmisto-päivityksen maksupäätejärjestelmiinsä hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta 2001/2002. Markka- tai ins-valuuttamääräisiä asiakasshekkejä ei saa asettaa jälkeen. Pankit lunastavat markka- ja ins-valuuttamääräisiä asiakasshekkejä saakka. Pankit käsittelevät vuoden 2001 puolella pankkiin toimitetut markka- ja ins-valuuttatoimeksiannot, vaikka niissä on eräpäivä vuoden 2002 puolella. Markkamääräisiä pankkikorttiostoksia voi tehdä saakka. Pankit eivät käsittele markkamääräisiä maksupäätetapahtumia enää jälkeen. Tärkeää on varmistaa, että tietojärjestelmien euroversioiden toimituksen aikatauluista on sovittu tietojärjestelmien toimittajien kanssa. Aikatauluissa on syytä ottaa huomioon myös testaukseen tarvittava riittävä aika. Pankkien maksujärjestelmät kiinni Joulukuussa 2001 varsinaisia työpäiviä on vähän, johtuen mm. siitä, että joulu osuu arkipäiville. Joulukuun viimeinen päivä on maanantai ja pankkijärjestelmä on suljettuna euroon siirtymisen Kuntatalous 7/00 21

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2001 Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2001 Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita 5/2000 12.9.200 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2001 Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita Vastuuhenkilö Martti Kallio 1 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta N:o 1019 1026 SISÄLLYS N:o Sivu 1019 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 4641 1020 Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Valtionosuudet v. 2002. Ajankohtaista eurosta

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Valtionosuudet v. 2002. Ajankohtaista eurosta 4/2001 4/2001 11.9.2001 11.9.2001 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Valtion talousarvioesitys 2002 Verotus Valtionosuudet v. 2002 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Ajankohtaista eurosta SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2015 296/2015 Laki merimieseläkelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Kunnallistalous -tiedote

Kunnallistalous -tiedote Kunnallistalous -tiedote 2/2000 27.3.2000 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kunnallistalous -tiedotetta lähetetään yksi kappale jokaiselle kunnalle ja kuntayhtymälle.

Lisätiedot

Kuntatalous 5/2004. marraskuu

Kuntatalous 5/2004. marraskuu Kuntatalous 5/2004 marraskuu 1 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 5/2004 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1950 N:o 188 N: o 188. Kiertokirj e posti- ja lennätinlaitoksen palkannauttijoilta toimitettavista ennakkopidätyksistä sekä posti- ja lennätinlaitoksen

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

ja ennen verotuksen päättymistä suoritettu jäännösvero tilitettäisiin veronsaajille ennakonpidätyksiä

ja ennen verotuksen päättymistä suoritettu jäännösvero tilitettäisiin veronsaajille ennakonpidätyksiä HE 155/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia. Ehdotuksen mukaan veronsaajaryhmien

Lisätiedot

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntatalous neljännesvuosittain Julkinen talous Kuntatalous neljännesvuosittain, 1. vuosineljännes Kuntien toimintakulut olivat 9,0 miljardia euroa tammi-maaliskuussa Vuoden tammi-maaliskuussa kuntien ulkoiset toimintakulut olivat 9,0

Lisätiedot

Hallitus 214 16.12.2015. Asiakasmaksut 2016 927/02.05.00.00.00/2015 EKSTPHAL 214

Hallitus 214 16.12.2015. Asiakasmaksut 2016 927/02.05.00.00.00/2015 EKSTPHAL 214 Hallitus 214 16.12.2015 Asiakasmaksut 2016 927/02.05.00.00.00/2015 EKSTPHAL 214 Hallintosäännön 5 :n 5 kohdan mukaan hallitus päättää kuntayhtymän toiminnasta perittävistä maksuista. Suurin osa sosiaali-

Lisätiedot

2/2001 27.4.2001. Yleinen taloudellinen tilanne. Verotus. Verotulotasaus ja alv-järjestelmä. Valtionosuudet. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita

2/2001 27.4.2001. Yleinen taloudellinen tilanne. Verotus. Verotulotasaus ja alv-järjestelmä. Valtionosuudet. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 2/2001 27.4.2001 Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Verotulotasaus ja alv-järjestelmä Valtionosuudet Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 2/2001 Lehti ilmestyy 7 kertaa

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA

LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 65 31.3.2004 LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on päättänyt antaa oma-aloitteisen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta annettua lakia. Apteekin mukaan määräytyvän

Lisätiedot

Kunnallistalous -tiedote

Kunnallistalous -tiedote 3/2000 29.5.2000 Kunnallistalous -tiedote Verotus Valtionosuudet Esiopetus Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita Maksujen muuntaminen euroiksi Kunnallistalous-tiedotetta lähetetään yksi kappale

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito HE 123/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 32 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun

Lisätiedot

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa

Lisätiedot

määrä on alle 10 prosenttia yrityksen maksamien palkkojen määrästä. Alennus koskisi myös alimmassa maksuluokassa valtion liikelaitoksia,

määrä on alle 10 prosenttia yrityksen maksamien palkkojen määrästä. Alennus koskisi myös alimmassa maksuluokassa valtion liikelaitoksia, HE 62/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi vuodelta 2000 suoritettavista sairausvakuutusmaksuista ja työnantajan kansaneläkemaksusta annetun lain 4 :n sekä työnantajan sosiaaliturvamaksusta

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 763 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS Voimaantulo 1.1.2009 Hall 6.5.2008, 55 Valt 28.5.2008, 14 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 KUNTAYHTYMÄN NIMI JA KOTIPAIKKA Kuntayhtymän nimi on Salon seudun

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta

Ajankohtaista kuntataloudesta Ajankohtaista kuntataloudesta Taloustorstai 14.12.2017 Sanna Lehtonen Taloustorstai 14.12.2017 klo 14:00 Ajankohtaista kuntataloudesta / Sanna Lehtonen klo 14:10 Sote-muutosrajoitin / Sanna Lehtonen klo

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan varainsiirtoverolain (931/1996) 47 49, sellaisina kuin ne ovat, 47 laissa 876/2012 sekä 48 ja 49 laissa 526/2010, muutetaan

Lisätiedot

Verohallinto on vahvistanut luontoisetuarvot vuodelle 2016 (dnro: 165/200/2015).

Verohallinto on vahvistanut luontoisetuarvot vuodelle 2016 (dnro: 165/200/2015). Luontoisedut 2016 Verohallinto on vahvistanut luontoisetuarvot vuodelle 2016 (dnro: 165/200/2015). 1 Kotimaassa ja ulkomailla työnantajalta saadut luontoisedut on arvioitava seuraavien perusteiden mukaan:

Lisätiedot

Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto

Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014 Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto Sisältö Kiinteistöverolain ja arvostamislain muutokset: HE 76/2013: Hallituksen esitys

Lisätiedot

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Laki. ennakkoperintälain muuttamisesta

Laki. ennakkoperintälain muuttamisesta Laki ennakkoperintälain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ennakkoperintälain (1118/1996) 21, 32, 33, 33 a, 33 b ja 36, 4 luku, 47 ja 49 53 sekä 7 luku, sellaisina kuin niistä ovat

Lisätiedot

KIERTO KIRJE KOKO E LM A

KIERTO KIRJE KOKO E LM A POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTO KIRJE KOKO E LM A 1953 N:o 42-43 N:o 42. Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen virkailijain toimeen ottamista ja toimesta eroamista koskevien ohjeiden D-liitteen

Lisätiedot

1/2003 Helmikuu Februari. Verotus. Valtionosuudet vuonna 2003. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita. Kuntatalous-asiakaskyselyn tulokset

1/2003 Helmikuu Februari. Verotus. Valtionosuudet vuonna 2003. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita. Kuntatalous-asiakaskyselyn tulokset 1/2003 Helmikuu Februari Verotus Valtionosuudet vuonna 2003 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntatalous-asiakaskyselyn tulokset Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 1/2003 Lehti ilmestyy n. 6 kertaa vuodessa

Lisätiedot

HE 112/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta

HE 112/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslakia ja tuloverolakia

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 15/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 26 ja 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Tarkistusvuosi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 I I I I I I I I I I I. Käyttö arvonlisäverolliseen liiketoimintaan 80% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60%

Tarkistusvuosi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 I I I I I I I I I I I. Käyttö arvonlisäverolliseen liiketoimintaan 80% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% Esimerkki 1/ Arvonlisäverollisen käytön osuus pienenee Tarkistusvuosi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 I I I I I I I I I I I liiketoimintaan 80% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% Vähennyksen määrä 80 000 Tarkistettava

Lisätiedot

Sisällys. Lukijalle... 13. Esipuhe 4. painokseen... 13

Sisällys. Lukijalle... 13. Esipuhe 4. painokseen... 13 Lukijalle................................................... 13 Esipuhe 4. painokseen................................... 13 1. Kirjanpitolainsäädännön rakenne.......................... 15 1.1 EU:n tilinpäätössäädökset...................................

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti.

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti. Kasvatus- ja koulutuslautakunta 22.6.2016 VARHAISKASVATUKSESTA PERITTÄVÄT MAKSUT 1.8.2016-31.7.2017 Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 a :n muuttamisesta sekä sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain

Lisätiedot

HE 111/2017 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioon ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 111/2017 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioon ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 30 :n sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 i :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kansaneläkeindeksistä. Se korvaisi nykyisen kansaneläkelaissa säädettyjen

Lisätiedot

Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007

Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN KYSELY 8/2008 Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007 Oppilaitosten

Lisätiedot

HE 209/2006 vp. olevien metsämaapinta-alojen suhteessa. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia

HE 209/2006 vp. olevien metsämaapinta-alojen suhteessa. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verontilityslain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia siten, että yhteisöveron metsävero-osuuden

Lisätiedot

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 296 07.12.2015 Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 576/14.142/2015 Khall 296 Juuan kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1956 N:o 51 N:o 51. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset: I. Laki Annettu Helsingissä

Lisätiedot

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero VUODEN 2010 VEROTULOT Rahatoimisto KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KH 9.2.2011 Vuoden 2009 maksuunpannut verot Kaupungin saamiin vuoden 2010 verojen tilityksiin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2009

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. ^IIT^ ^ 1 UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ia kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Lisätiedot

Yrityksen verolait -päivitys 1/2015

Yrityksen verolait -päivitys 1/2015 Yrityksen verolait -päivitys 1/2015 KORVATAAN UUDELLA: 1.1.1-1a, 1.1.5-9, 1.2.1, 1.2.3, 1.3.2-6, 1.4.6, 1.4.9, 1.5.2, 3.1, 3.5, 4.2-4.4, 4.8, 5.3, 6.1-3, 6.5, 6.8-10, 7.1.3-4, 7.2.1, 7.3.1-2, 8.2, 8.5-7,

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

12.11.2003 1 SOPIMUKSEN OSAPUOLET...3 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS...3 3 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALUE...3

12.11.2003 1 SOPIMUKSEN OSAPUOLET...3 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS...3 3 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALUE...3 SOPIMUS VIIMEISEN LAITOKSEN PERIAATTEESTA JOHTUVAN ELÄKESELVITTELYN TE- KEMISESTÄ VALTIOKONTTORIN, KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUKSEN, KANSANELÄKELAI- TOKSEN, KIRKON KESKUSRAHASTON JA ELÄKETURVAKESKUKSEN KESKEN

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2010 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2010 N:o 909 918. Laki. N:o 909. työntekijän eläkelain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2010 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2010 N:o 909 918. Laki. N:o 909. työntekijän eläkelain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2010 N:o 909 918 SISÄLLYS N:o Sivu 909 työntekijän eläkelain muuttamisesta... 2929 910 työntekijän eläkelain voimaanpanolain 10 :n

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle vuodelta 1991 perittäviä sosiaaliturvamaksuja koskevan lainsäädännön tarkistamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle vuodelta 1991 perittäviä sosiaaliturvamaksuja koskevan lainsäädännön tarkistamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1991 vp - HE 27 Hallituksen esitys Eduskunnalle vuodelta 1991 perittäviä sosiaaliturvamaksuja koskevan lainsäädännön tarkistamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että teollisuuden

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp Hallituksen esitys laeiksi perusopetuslain, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1955 N:o 88 N:o 88. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset ja määräykset: I. Laki

Lisätiedot

HE 155/2007 vp. tason muutoksen tarkentumisen takia. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa sää-

HE 155/2007 vp. tason muutoksen tarkentumisen takia. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa sää- HE 155/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kuntien lain 27 :n, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain :n sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1292. Laki. autoverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007

SISÄLLYS. N:o 1292. Laki. autoverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2007 N:o 1292 1298 SISÄLLYS N:o Sivu 1292 Laki autoverolain muuttamisesta... 5051 1293 Laki maatalouden harjoittamisesta luopumisen

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 992. Laki. arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998

SISÄLLYS. N:o 992. Laki. arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998 N:o 992 1001 SISÄLLYS N:o Sivu 992 Laki arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain muuttamisesta... 2701 993 Laki arvo-osuustileistä

Lisätiedot

HE 272/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 272/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset HE 272/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 a ja 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

YHTIÖJÄRJESTYS. 1 Toiminimi ja kotipaikka

YHTIÖJÄRJESTYS. 1 Toiminimi ja kotipaikka YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Helsingin Kalasataman Kymppi, ruotsiksi Fastighets Ab Fiskehamnen Tio i Helsingfors ja kotipaikka Helsinki. 2 Toimiala Yhtiön

Lisätiedot

HE 45/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia verojen kertymisjaksoa.

HE 45/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia verojen kertymisjaksoa. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verontilityslain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia siten, että kaikkien verontili- verojen

Lisätiedot

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase.

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase. 1. Yhtiön nimi sekä valtion omistus- ja äänivaltaosuus. HAUS kehittämiskeskus Oy Suomen valtio omistaa koko osakekannan. 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä. 2 Yhtiön toimiala Yhtiö toimii julkisia hankintoja

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Julkisten menojen hintaindeksi

Julkisten menojen hintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Julkisten menojen hintaindeksi 2015, 1. vuosineljännes Valtion menojen hintaindeksi nousi 0,3 ja kuntatalouden prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta

Lisätiedot

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuuspäätökset 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014 Opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Voimaantulo Julkisten alojen eläkelaki ( / ) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Lakia sovelletaan eläkkeisiin,

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp. Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön. Valiokuntakäsittely. Asia.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp. Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön. Valiokuntakäsittely. Asia. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön muuttamiseksi sekä laiksi kansaneläkelain 11 ja 55 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

muutoksen perusteena voi myös olla tulonodotusten tai palvelutuotantokyvyn paraneminen.

muutoksen perusteena voi myös olla tulonodotusten tai palvelutuotantokyvyn paraneminen. Työ- ja elinkeinoministeriö LAUSUNTO 95 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 17.5.2010 1(6) Lausunto poistosuunnitelman tarkistamisesta 1 Lausuntopyyntö X:n hallinto-oikeus pyytää kuntajaoston lausuntoa A:n

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Asian on valmistellut tekninen johtaja.

Asian on valmistellut tekninen johtaja. Tekninen ja ympäristölautakunta 117 08.12.2015 Tekninen ja ympäristölautakunta 128 21.12.2015 Vesihuoltolaitoksen taksa 2016 177/03.031/2015 Tekninen ja ympäristölautakunta 08.12.2015 117 Tekninen lautakunta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot