Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Valtionosuudet v Ajankohtaista eurosta

Transkriptio

1 4/2001 4/ Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Valtion talousarvioesitys 2002 Verotus Valtionosuudet v Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Ajankohtaista eurosta

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2001 Lehti ilmestyy 7 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 7 gånger per år Julkaisija Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1400 kpl Upplaga 1400 st Painopaikka Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av infobladet. Lisätilaukset 400 mk/v/kpl 67,28 euroa. Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) Extra årsprenumerationer à 400 mk 67,28 euro kan beställas av Raija Haaja, fax (09) Tiedote on myös internetissä Kuntaliiton kotisivulla Infobladet finns också på Kommunförbundets webbsidor Vastuuhenkilöt/Ansvarspersoner Martti Kallio Sisko Myöhänen Toimittaneet Raija Haaja Sammanställt av Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 3 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalouden näkymät vuosina Kuntien verotulojen kehitys Valtion talousarvioesitys 2002 budjettiriihen mukaisena 6 Verotus 6 Verovuoden 2000 verotus ja maksuunpanotilitys Veronsaajaryhmien välisten jako-osuuksien oikaisu verovuoden 2001 ennakkojen osalta Kunnallisveron tilitykset verovuosilta 2001 ja 2002 Yhteisöveron jako-osuudet Vuoden 2001 kiinteistövero Kunnilta perittävät verotuskustannukset Arvonlisäveroasioita Valtionosuudet vuonna Yleistä Verotulotasaus Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet vuonna 2002 Esiopetuksen järjestäminen Pelastustoimen alueiden muodostaminen 18 Vaalikustannusten jako valtion ja kuntien välillä 19 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 20 Kirjanpitolain muutos Sähköliittymismaksujen kirjaamisesta Kunnan liiketoimintojen eriyttäminen VEL-eläkemaksu vuonna Ajankohtaista eurosta 23 Euromääräiset laskut vuonna jälkeen erääntyvien laskujen tulee olla euromääräisiä Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuperusteiden europäivitykset Pysäköinnin virhemaksut euroissa Käteismaksukassojen tarpeellisuudesta Hintojen kaksoismerkinnät Internet-sivuilla tiedottaminen Uusia julkaisuja 25 Liitteet: Yleinen taloudellinen tilanne (liite 1) Kansantalouden ennustelukuja v (liite 2) Kunta-alan palkkasumman kehitys (liite 3) Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 4) Kuntien verotulot , mrd. mk (liite 5) Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. mk (liite 6a) Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina , mrd. mk (liite 6b) Valtion toimenpiteiden vaikutukset kunnallistalouteen (liite 7a Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset (vuodesta 2001 vuoteen 2002) (liite 7b) Verotuksen ja sotumaksujen muutokset sekä arvonlisäverouudistuksen kuittaukset (liite 7c) Julkaisu tilauslomake (liite 8) 2 Kuntatalous/kommunalekonomi 4/2001

3 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Yleinen taloudellinen tilanne Kokonaistuotanto lisääntyi vuonna 2000 lähes 6 %. Valtiovarainministeriö ennustaa tuotannon määrän kasvavan tänä vuonna 2,7 %. Taloudelliset ennustelaitokset ovat joutuneet korjaamaan kuluvaa vuotta koskevia kasvuennusteitaan alaspäin ja tällä hetkellä näyttää siltä, että kansantuote kasvaa vuonna 2001 noin 1-2 prosenttia. Vuodelle 2002 ennustetaan kasvun nopeutumista, mutta taloudellisia näkymiä varjostavat monet, lähinnä kansainväliseen taloudelliseen kehitykseen liittyvät epävarmuustekijät. Suomen kansantalouden edellytykset suotuisaan kehitykseen keskipitkällä aikavälillä ovat kuitenkin hyvät. Lähivuosina voidaan hyvin saavuttaa kolmen prosentin keskimääräinen vuotuinen tuotannon lisäys. Työttömien lukumäärä on vuonna 2001 keskimäärin noin henkilöä. Työttömyysaste on tänä vuonna keskimäärin 9 %. Työllisten määrä lisääntynee vuosina keskimäärin noin henkilöä. Työttömyyden arvioidaan vähenevän ensi vuonna vain vähän ja työttömänä arvioidaan olevan keskimäärin henkilöä. Yleisen hintatason kohoaminen on kuluvan vuoden alkupuoliskolla hidastunut hieman viime vuoden kehityksestä. Kuluttajahinnat noussevat vuonna 2001 keskimäärin 2,7 %. Vuonna 2002 inflaation arvioidaan edelleen hidastuvan. Liitteessä 1 on esitetty ennakkotietoja ja arvioita eräiden kunnallistalouden kannalta keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina Arviot vuosille 2001 ja 2002 perustuvat uudessa valtion budjetissa julkaistuun taloudelliseen katsaukseen, joka on luettavissa valtiovarainministeriön Internet-sivuilta osoitteesta Liitteessä 2 on esitetty eräiden kokonaistaloudellisia ennusteita laativien laitosten arvioita keskeisten taloudellisten muuttujien kehityksestä vuonna Kuntatalouden näkymät vuosina Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma kasvanee tänä vuonna yli 5 %. Alkuvuonna kasvuvauhti on ollut kuusi prosenttia, mistä karkeasti noin puolet on aiheutunut sopimuskorotusten johdosta. Palkkaliukumat, rakennemuutokset ja työvoiman lisäys selittävät toisen puolen nopeasta palkkasumman kasvusta. Vuotta 2002 koskeva palkkasumman runsaan 4 prosentin kasvuarvio perustuu laskentaoletukseen, jonka mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna 3 ½ %. Kuntien velvoitteita lisätään, mikä osaltaan aiheuttaa paineita henkilöstön lukumäärän kasvuun. Kuntatalous/kommunalekonomi 4/2001 3

4 Liitteessä 3 on esitetty eräiden muutostekijöiden vaikutukset kunta-alan palkkasumman kehitykseen vuosina Toteutuneet ansiotasoindeksin ja kokonaismuutoksen luvut perustuvat Tilastokeskuksen kunnilta ja kuntayhtymiltä keräämiin tietoihin. Jaottelu muihin tekijöihin perustuu Kuntaliiton erillisselvityksiin. Kuntatyönantajan vuodelle 2001 vahvistettua kansaneläkevakuutusmaksua alennettaneen ensi vuoden maaliskuun alusta 2,4 prosenttiin maksun perusteena olevasta palkasta. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu pysynee vuonna 2002 kuluvan vuoden tasolla eli 1,6 prosenttina. Työttömyysvakuutusmaksu saattaa myös alentua jonkin verran. Kuntatyönantajan keskimääräinen ennakollinen KVTEL-maksu kohonnee 0,2 prosenttiyksikköä. Opettajien eläkemaksujärjestelmässä (kuntien VEL-järjestelmän mukaiset työntekijät) siirrytään vuonna 2002 kuntakohtaiseen työnantajamaksuun niissä kunnissa, joissa em. työntekijöitä on yli 50 henkilöä. Valtiokonttorissa on arvioitu kaikkien kuntien keskimääräiseksi työnantajan ennakkomaksuprosentiksi 20,3. Ennakkomaksuprosentti vaihtelee kunnittain. Asiaa on tarkasteltu jäljempänä omassa kohdassaan. Liitteessä 4 on esitetty vuosien kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuprosentteja. Vuoden 2002 luvut ovat ennakkotietoja. Kuntien verotulojen kehitys Kuntien tilinpäätösten mukaiset verotulot olivat vuonna 2000 lähes 77 mrd. mk. Kuntien verotulojen arvioinnissa käytettyjä oletuksia on selvitetty viime kesäkuussa kunnille toimitetussa Kuntien verotulojen ennustaminen - julkaisussa. Ennustekehikon luvut perustuivat niihin tietoihin ja arviointeihin, jotka olivat käytettävissä kesäkuun alussa. Kokonaistaloudellisen tilanteen nopea heikkenemisen johdosta, joka on vaikuttanut muun muassa yhteisöveron tuottoarvioihin, verotulojen ennustekehikon lukuja päivitettiin myös elokuun puolivälissä. Alla olevat luvut perustuvat päivitettyyn verokehikkoon. Kuntien verotulojen tilitysten arvioidaan kasvavan tänä vuonna noin 4 % ja ne ovat kaikkiaan runsaat 80 miljardia markkaa. Kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan noin viisi miljardia markkaa. Kunnallisveron tilitysten lisäys johtuu ansiotulojen kasvun ohella muun muassa kuntaryhmän verovuoden 2001 jako-osuuden kohoamisesta sekä verovuoden 1999 suurista lisäkannoista. Yhteisöveron tilitysten arvioidaan supistuvan viime vuoden tasosta parilla miljardilla markalla. Kunnallisveron tilityksiä lisää vuonna 2002 mm. palkkasumman noin neljän prosentin arvioitu kasvu. Ansiotulovähennykseen ehdotetut perustemuutokset puolestaan pienentävät kunnallisveroa yli miljardilla markalla. Kuntaryhmän jako-osuus saattaa edelleen kohoaa muun muassa valtion tuloverotukseen tehtävien perustemuutosten sekä pääomatulojen arvioidun kehityksen johdosta. 4 Kuntatalous/kommunalekonomi 4/2001

5 Kuntien osuus yhteisöveron tilityksistä pienenee ensi vuonna lähinnä kahdesta syystä. Edellä on viitattu suhdanteiden heikkenemiseen, mikä ilmenee muun muassa yritysten tulosten huononemisena. Toinen syy kuntien yhteisöveron tilitysten vähenemiseen on kuntaryhmän jako-osuuden huomattava alentaminen, mitä on selvitetty jäljempänä kohdassa verotus. Kuntien verotulojen arvioimiseen vuodelle 2002 liittyy monia epävarmuustekijöitä. Lähtökohtana on ensi vuoden talouskasvun nopeutuminen, mikä ei kuitenkaan vielä näy kunnallisveron veropohjan kehityksessä. Kunnallisveron tilityksiin vaikuttaa merkittävästi kuntaryhmän jako-osuuden kehitys. Eri veronsaajaryhmien jako-osuuksiin vaikuttaa myös yleinen talouskehitys ensi vuonna eli palkkojen, työsuhdeoptioiden ja pääomatulojen kehitys sekä veroperustemuutokset. Työllisyystilanne saattaa vuonna 2002 osassa maata jopa heikentyä, mikä yhdistyneenä ansiotulovähennyksen muuttamisen aiheuttamiin verotulomenetyksiin voi johtaa siihen, että kunnallisveron kehitys joissakin kunnissa jää todella vaatimattomaksi. Jäljempänä kohdassa verotus on tarkasteltu yksittäisen kunnan yhteisöveron jako-osuuden laskemista. Kuntien yhteisöveron jako-osuuksien muutokset verovuosina muodostavat merkittävän epävarmuustekijän yksittäisen kunnan yhteisöveron tilitysten kehityksessä. Liitteessä 5 on esitetty kuntien verotulojen kehitys tulolajeittain vuosina Verotuloennusteet on päivitetty Suomen Kuntaliiton Internet-sivuille osoitteella: asiakohdassa Palvelut/Kuntatalous/Verotus/ Verotuloennusteet. Liitteissä 6a ja 6b on esitetty tilastokeskuksen julkaisemat tiedot kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta vuosilta Vuosien 2001 ja 2002 luvut ovat Kuntaliiton ennusteita. Arvioissa on otettu huomioon valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä kuntataloutta koskevat esitykset. Kuntataloutta kokonaisuutena tarkastellen näyttää siltä, että kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate jonkin verran kohoaa tämänvuotisesta tasosta. Kuntien talouden erot ovat suuret. Kuntatalouden eriytymiskehitykseen vaikuttavat erityisesti verotulojen hyvinkin erilainen kehitys. Tämänsuuntainen kehitys jatkuu myös ensi vuonna, joskin eriytymiskehitykseen hillitsevästi vaikuttavat valtion talousarvioesitykseen sisältyvät kunnallistalouden vakauttamiseen tähtäävät toimenpiteet. Valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistuksesta aiheutuva valtionosuuksien kasvu vuonna 2002 jossain määrin vähentää myös osaltaan eriytymistä. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) , Kuntatalous/kommunalekonomi 4/2001 5

6 Valtion talousarvioesitys 2002 budjettiriihen mukaisena Hallituksen talousarvioesityksestä vuodelle 2002 päätettiin budjettiriihessä. Oheisena on valtiovarainministeriön laskelma ( ) budjetin vaikutuksista kuntatalouteen ja lyhyt kuvaus budjettiesitykseen sisältyvistä kuntien tehtävämuutoksia ja kuntataloutta koskevista kohdista (liite 7a, 7b ja 7c). Laskelman eräät luvut ovat kassaperusteisia, kuten esimerkiksi verovähennysten vaikutukset ovat vuositasolla taulukossa esitettyä suuremmat. Erityisesti uusien tehtävien kuten kunnallisen hammashuollon laajentamisen ja kuntouttavan työtoiminnan esitettyihin kustannuksiin on suhtauduttava erityisen varauksellisesti, koska toiminnan todellisesta laajuudesta ja sisällöstä ei ole luotettavaa tietoa. On myös ilmeistä, että esitettyihin valtion menoarvioihin on vaikuttanut valtion tarve pysyä mahdollisimman hyvin aiemmin päätetyissä menokehyksissä. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate nousee arvion mukaan tänä vuonna 1,7 mrd. euroon (n. 10 mrd. markkaan) ja olisi ensi vuonna 2,0 mrd. euroa (n. 12 mrd. mk). Arvion mukaan vuosikate kääntyisi vuodesta 2003 alkaen laskuun. Tarkennettu kehitysarvio on käsitelty pidetyssä Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan kokouksessa. Kehitysarvio on lähetetty kuntiin päivätyllä sisäasianministeriön kirjeellä ja se on luettavissa myös sisäasiainministeriön Internet-sivuilla osoitteessa: Lisätiedot: Martti Kallio, p. (09) , Jouko Heikkilä, p. (09) , Verotus Verovuoden 2000 verotus ja maksuunpanotilitys Verovuoden 2000 verotus valmistuu lokakuun 2001 lopussa. Kunnille toimitetaan syyskuun 15 päivään mennessä ennakkotiedot valmistuvasta verotuksesta. Kuntien ko. tilanteen mukaiset äyrimäärät löytyvät sen jälkeen Internet-sivulta osoitteesta: kohdasta verotilitykset. Verovuoden 2000 ansio- ja pääomatulojen verojen osalta tehdään marraskuussa maksuunpanotilityksen kaltainen tilitys. Verovuodelta jo tilitetyt verot oikaistaan vastaamaan lopullisen verotuksen mukaisia maksuun- 6 Kuntatalous/kommunalekonomi 4/2001

7 panosuhteita. Lisäksi kunnilta vähennetään näiden osuus verovelvollisille verovuodelta 2000 maksettavista ennakonpalautuksista. Valmistelutilanteen per 3.9. mukaisten ajojen perusteella laskettu ns. maksuunpanotilityksen kerroin on 0,906. Koska verotuksen valmistelu on vielä kesken, niin kerroin saattaa vielä muuttua. Kunta voi arvioida siltä marraskuussa verovuodelta 2000 perittävän määrän em. maksuunpanotilityksen kertoimen avulla. Kertoimella kerrotaan kunnan verovuoden 2000 kunnallisveron maksuunpano (ansiotuloäyrit x tuloveroprosentti), jolloin saadaan kunnan arvioitu osuus maksuunpanotilityksessä. Kun kunnan maksuunpanotilityksen mukaisesta osuudesta vähennetään kunnalle verovuodelta 2000 jo tilitetyt ennakonpidätykset ja muut kuin yhteisöjen kannossa maksetut ennakot, niin saadaan arvio kunnalta maksuunpanotilityksessä perittävästä määrästä. Ansio- ja pääomatulojen verojen lisäkantoerien eräpäivät ovat ja Täten kunnat saavat eräpäivinä kertyneet verot tammikuussa ja maaliskuussa Veronsaajaryhmien välisten jako-osuuksien oikaisu verovuoden 2001 ennakkojen osalta Taloudellisen tilanteen muututtua vuoden 2001 alusta, mm. työsuhdeoptioiden ja myyntivoittojen osalta valtiovarainministeriössä on suoritettu uudet Enjak-laskelmat veronsaajaryhmien välillä. Tämän johdosta verovuoden 2001 kunnallisveron veronsaajaryhmien välisiä jako-osuuksia oikaistaan syyskuun tilityksen yhteydessä. Tilityksessä oikaistaan vuodelta 2001 kertyneet ennakkoverot. Kuntaryhmän jako-osuus nousee 1,46 %-yksikköä. Vanha osuus on 50,53 ja uusi 51,99 %-yksikköä. Tämän johdosta kunnat saavat verovuoden 2001 ennakoita n. miljardi markkaa lisää. Kunnallisveron tilitykset verovuosilta 2001 ja 2002 Tavoitteena on, että verovuoden 2001 ennakkoperinnän jako-osuuksia oikaistaan joulukuussa 2001 tehtävässä tilityksessä. Tällöin muutetaan paitsi yksittäisten kuntien myös veronsaajaryhmien jako-osuudet. Jako-osuuksien muutoksen yhteydessä oikaistaan verovuodelta jo tilitetyt verot vastaamaan uusia jako-osuuksia. Myös verovuodelle 2002 lasketaan sekä uudet ryhmäosuudet että yksittäisten kuntien jako-osuudet, joita sovelletaan ensimmäisen kerran helmikuussa 2002 tehtävässä tilityksessä. Laskettaessa verovuodelle 2001 ja 2002 yksittäisten kuntien jako-osuuksia käytetään verovuoden 2000 ansiotuloäyrejä. Useiden kuntien ansiotuloäyreihin sisältyy huomattava määrä työsuhdeoptioista johtuvia äyrejä. Edellä mainitut äyrit ovat usein kertaluonteisia. Laskettaessa tulevia jako-osuuksia ns. optioäyrit pitäisi poistaa laskennassa käytettävistä ansiotuloäyreistä, jotta Kuntatalous/kommunalekonomi 4/2001 7

8 kunta ei saa liikaa verotuloja. Mitään yleistä optioäyrien poistamismenettelyä ei toteuteta. Tilanne saattaa olla myös sellainen, että kunnan verovuoden 2000 ansiotuloäyreihin ei sisälly ns. optioäyrejä, mutta niitä tulee sisältymään verovuosien 2001ja/tai 2002 ansiotuloäyreihin. Tällöin kunta saa liian vähän verotuloja ennakkoon verovuosilta 2001 ja/tai Jos kunta haluaa optioäyrit poistettavaksi ansiotuloäyreistä laskettaessa verovuosien 2001 ja 2002 jako-osuuksia tai jos kunta haluaa verovuosien 2001 ja/tai 2002 ansiotuloäyreihin lisättäväksi ns. optioäyrit kunnan tulee marraskuun 23. päivään mennessä kirjallisesti hakea muutosta valtiovarainministeriöltä. Osoite on: Valtiovarainministeriö, Vero-osasto, Merja Taipalus, PL 28, Valtioneuvosto Hakemuksesta pyydetään lähettämään kopio Kuntaliittoon Juha Mynttiselle, osoite on: Suomen Kuntaliitto, PL 200, Helsinki. Yhteisöveron jako-osuudet Verotilityslain (532/1998) mukaan kuntaryhmän yhteisöveron jako-osuus on 37,25 %. Tästä tehdään vuonna 2002 seuraavat vähennykset. Kuntien arvonlisäveron palautusten takaisinperinnän uudistaminen toteutetaan pääosin kuntien yhteisöveron jako-osuutta alentamalla. Tämän johdosta kuntien yhteisöveron jako-osuutta alennetaan pysyvästi 12,03 prosenttiyksiköllä. Valmistuneeseen budjettiesitykseen sisältyy vielä 1,13 prosenttiyksikön alennus kuntien yhteisövero-osuuteen. Tätä lisävähennystä on luonnoksessa hallituksen esitykseksi perusteltu kuntien ja valtion välisellä rahoitussuhteiden muutoksella. Rahoitussuhteiden muutokseen ovat vaikuttaneet muun muassa yhteisöveron tuoton alentuneet arviot kesän 2001 aikana sekä kuntatyönantajan kansaneläkevakuutusmaksun alentamisen ja ansiotulovähennyksen korotuksen mitoitukset. Lisäksi jo voimassa olevan verontilityslain mukaan yhteisöveron jako-osuuksissa otetaan huomioon verotulotasauksen muutokset. Tällä perusteella kuntien osuutta yhteisöverosta alennetaan tämän hetkisen arvion mukaan 0,76 prosenttia. Edellä mainitut tekijät ja arviot huomioiden kuntien osuus yhteisöverosta vuonna 2002 olisi 23,33 prosenttia. Yksittäisille kunnille lasketaan vuodenvaihteessa uudet yhteisöveron jakoosuudet vuoden 2000 verotuksen perusteella. Jako-osuudet otetaan käyttöön tammikuussa. Otettaessa uudet osuudet käyttöön oikaistaan verovuosilta jo tilitetyt verot vastaamaan uusia jako-osuuksia. Verovuodesta 2002 alkaen kunnittaiset jako-osuudet määritellään etukäteen lopullisina ja ne lasketaan kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen mukaisten jako-osuuksien keskiarvona. Verovuoden 2002 jako-osuudet määräytyvät vuosien 1999 ja 2000 verotustietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvona. Verovuoden 2002 jako-osuudet lasketaan vuodenvaihteessa ja ne otetaan käyttöön tammikuussa. Aiemmin keväällä esitetystä poiketen verontilityslain enimmäisleikkausta koskevaa 30 :n siirtymäsäännöstä ehdotetaan jatkettavaksi vuosille 2002 ja 2003 siten, että verotuottomenetykset saisivat olla vuosittain enintään 840 euroa (5 000 markkaa) asukasta kohden verrattuna vanhan järjestelmän mu- 8 Kuntatalous/kommunalekonomi 4/2001

9 kaisten jako-osuuksien perusteella laskettuun määrään. Verovuosien 2002 ja 2003 jako-osuuksia oikaistaan ainoastaan tämän siirtymäsäännöksen osalta. Koska verovuoden 2002 verotus valmistuu vuoden 2003 lokakuun lopussa, verovuoden 2002 jako-osuuksia vahvistettaessa kyseisen oikaisun määrittämiseksi joudutaan käyttämään arvioitua määrää verovuoden 2002 yhteisöverosta. Valtiovarainministeriö vahvistaa jako-osuuksien laskentaperusteet, jolloin myös verotuottoarvio vahvistettaisiin samassa yhteydessä. Jakoosuudet oikaistaisiin lopullisen verotuksen valmistuttua tältä osin vastaamaan niiden mukaista yhteisöverotuottoa. Verovuoden 2003 jako-osuuksien kohdalla meneteltäisiin vastaavasti. Oikaisut vaikuttavat lähinnä niiden kuntien jako-osuuksiin, joihin mainittua siirtymäsäännöstä sovelletaan. Vuoden 2001 kiinteistövero Verohallituksen alustavan arvion mukaan vuoden 2001 kiinteistöveron tuotto kunnille on noin 622,3 miljoonaa euroa (noin 3,7 miljardia markkaa). Se on noin 33,7 miljoonaa euroa (noin 200 miljoonaa markkaa) enemmän kuin viime vuonna. Suurin osa eli noin ¾ kiinteistöverosta kertyy aikaisempien vuosien tapaan rakennuksista. Maapohjan osuus on noin ¼ tuotosta. Kiinteistöveron perusteena ovat vuoden 2000 verotusarvot ja kiinteistön sijaintikunnan vuodelle 2001 määräämät veroprosentit. Yleinen kiinteistöveroprosentti on noussut 25 kunnassa, vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti 21 kunnassa ja muiden asuinrakennusten veroprosentti 28 kunnassa. Erillinen, rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti määrättiin 50 kunnassa. Noin 75 prosenttia kiinteistöistä on sellaisia, joissa maksettava vero jää alle tuhannen markan. Kiinteistöveroa ei määrätä, jos vero on alle 100 markkaa. Näitä kiinteistön omistajia oli vajaa 10 prosenttia. Alle markan kiinteistövero maksetaan kerralla ensimmäisenä eräpäivänä ja sitä suurempi vero tulee maksaa kahdessa erässä. Eräpäivät ovat ja Eräpäivinä kertyneet verot tilitetään kunnille lokakuussa ja marraskuussa. Kunnilta perittävät verotuskustannukset Vuonna 2002 kunnilta perittävien verotuskustannusten arvioidaan kasvavan valtion tulo- ja menoarvioesityksen perusteella noin 6 prosenttia verrattuna vuonna 2001 perittyihin kustannuksiin. Kuntien osuudeksi verotuskustannuksista arvioidaan noin 106 miljoonaa euroa (noin 630,3 miljoonaa markkaa ). Vuonna 2001 kunnilta peritään verotuskustannuksina noin 100,6 miljoonaa euroa (noin 598 miljoonaa markkaa). Kustannusten suuri nousu johtuu pääosin atk-infrastruktuurin uudistamisesta ja vuodelle 2002 kohdistuvista euro-rahan käyttöönottokustannuksista. Kuntatalous/kommunalekonomi 4/2001 9

10 Arvonlisäveroasioita KHO /1764 Arvonlisävero - Vähennettävä vero - Yleinen vähennysoikeus - Henkilökunnan liikuntapalvelut Yhtiö ei saanut vähentää henkilökuntansa vapaa-ajalla tapahtuvaa liikuntaa varten ostamiensa erilaisten tavaroiden ja palvelujen, kuten uimahallien, kuntosalien ja jumppatuntien sisäänpääsymaksujen sekä kuntoiluvälineiden hintoihin sisältyvää arvonlisäveroa. Ennakkoratkaisu ajaksi Arvonlisäverolaki 102 ja 114 KHO /1900 Varainsiirtovero - Veron laskentaperuste Arvonlisävero Rakennuksen myyjä oli velvollinen arvonlisäverolain 33 :n mukaan suorittamaan arvonlisäveroa rakennuksen uudisrakentamiseen ja perusparantamiseen liittyneiden rakentamispalveluiden omaan käyttöön ottamisen perusteella. Rakennuksen myyntiä koskevassa kauppakirjassa ostaja sitoutui suorittamaan myyjälle kauppakirjassa niin sanotuksi kokonaiskauppahinnaksi määritellyn määrän lisäksi edellä mainittua, myyjän palautettavaksi tulevaa arvonlisäveroa vastaavan määrän. Varainsiirtoveroa oli kaupan johdosta suoritettava kauppahinnasta, johon sisältyi arvonlisäveroa vastaava osuus. Ennakkoratkaisu ajalle Varainsiirtoverolaki 4 1 mom., 5 1 mom. 3 kohta ja 6 1 mom. Arvonlisäverolaki 33 Lisätiedot: Juha Mynttinen, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Valtionosuudet vuonna 2002 Yleistä Vuoden 2002 valtionosuudet on tarkistettu täysimääräisiksi jälkeenjääneisyyden osalta. Indeksitarkistus on tehty 1,5 prosentin mukaan eli puolella täydestä määrästä. Arvonlisäveron takaisinperinnästä luopumisen vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia on pienennetty niin, että valtionosuuksissa mukana olevat arvonlisäverot on vähennetty. Tiedot perustuvat valtion vuoden 2002 talousarvioesitykseen. 10 Kuntatalous/kommunalekonomi 4/2001

11 Verotulotasaus Verotulotasauksesta on esitetty päivätty laskelma Kuntaliiton Internet-sivuilla osoitteessa kohdassa Palvelut/Kuntatalous/Valtionosuudet. Verotulotasauksen määrä on ilmoitettu myös euroina (1000 ). Muut laskelman perusteet ovat seuraavat: - v alun asukasmäärä (koko maa ) - keskimääräinen tuloveroprosentti 17,66 - keskimääräiset kiinteistöveroprosentit - yleinen 0,68 - vakituinen asunto 0,26 - muu asunto 0,79 - voimalaitos 1,39 - ydinvoimalaitos 2,20 - laskennallinen verotulo 2 601,36 /as ( mk/as) - tasausraja (90 %) 2 341,18 /as ( mk/as) Vuoden 2002 alusta verotulotasauksen ns. 15 prosentin kattosääntö poistuu. Kattosäännön poistamisesta kertyvät varat ohjataan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin aiemmin esitetyn mukaisesti (lisää Helsingin, Espoon ja Kauniaisten tasausvähennystä verrattuna laskelmaan). Verotulotasaus muuttuu myös, kun vuoden 2000 verotus valmistuu vuoden lopulla. Jo nyt arvioidaan, että vuodelta 2000 maksuun pantava yhteisövero nousee merkittävästi. Kuntaliiton verotuloennuste on tarkistettu ja nähtävissä Kuntaliiton Internet-sivuilta osoitteesta kohdassa Palvelut/Kuntatalous/Verotus/Verotuloennusteet. Vuoden 2002 verotulotasauslaskelman kuntien osuus yhteisöveron tuotosta nousee arvion mukaan 15,8 miljardiin markkaan (ilman Ahvenanmaata), josta kunnan yhteisöveron määrä on arvioitavissa kunnan jako-osuudella. Koko maan äyrimääräkertymäarviota ja kiinteistöverotuottoarviota ei ole tarpeen muuttaa. Kuntakohtaiset arviot on syytä tarkistaa ja mahdollisesti korjata oikeansuuntaisiksi. Yhteisöveron tuoton kasvu aiemmin arvioidusta (jos ennuste pitää paikkansa) nostaa tasausrajan markasta markkaan. Näin ollen tarkistetut luvut vuoden 2002 laskelmassa olisivat seuraavat: - laskennallinen verotulo 2 653,84 /as ( mk/as) - tasausraja (90 %) 2 388,44 /as ( mk/as) Kuntakohtaista uutta laskelmaa ei ole tehty. Maksatuksessa verotulotasaus jaetaan siten, että yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 %, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 57 % sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen 37 %. Jäljempänä esitettyihin valtionosuuksiin verotulotasausta ei ole kohdistettu. Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) , Jouko Heikkilä, p. (09) , Kuntatalous/kommunalekonomi 4/

12 Yleinen valtionosuus Yleisen valtionosuuden keskimääräinen määrä on 27,9 euroa (165,8 mk) asukasta kohti. Syrjäisyyden ja saaristoisuuden painoa lisätään yleisen valtionosuuden sisällä pienentämällä keskimääräistä euromäärää. Tähän käytetään 19 miljoonaa euroa (113 mmk). Esitys: Voimassaoleva: - syrjäisyys: 6 x 27,9 e (syrjäisyysluku 1,50 tai suurempi) 3 x keskim. määrä 5 x 27,9 e (syrjäisyysluku ,49) 2 x keskim. määrä 3 x 27,9 e (syrjäisyysluku 0,50-0,99) 1,5 x keskim. määrä - saaristo 6 x 27,9 e (puolet väestöstä ilman tieyhteyttä) 3 x keskim. määrä 3 x 27,9 e (muut saaristokunnat) 1,5 x keskim. määrä 1,5 x 27,9 e (saaristo-osakunnat saaristossa asuvista) 0,75 x keskim. määrä Yleisen valtionosuuden kuntakohtaiset ennakkotiedot löytyvät Kuntaliiton Internet-sivuilta osoitteesta kohdasta Palvelut/Kuntatalous/Valtionosuudet. Laskelmat eivät sisällä verotulotasausta. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden laskennassa käytettävät asukaskohtaiset ja muut perusteet ovat seuraavat: Ikäryhmä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto euroa/as mk/as euroa/as mk/as 0-6 v , , v. 296, , v. 555, , v , , yli 85 v , , Sairastavuus 257, Työttömien mukaan 380, Työttömyysasteen mukaan 34, Kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus Työttömyysprosentti 12,9 % Asukasluku vuodenvaihteessa 1999/2000 Valtionosuusprosentti 25,3 % Valtionosuusprosenttia on korotettu 1,1 prosenttiyksikköä osin ns. Sailaksen paketin ja osin eduskuntaryhmien sopiman lisäyksen perusteella. Esitetyistä euromääristä arvonlisäverot on poistettu. Kuluvan vuoden määriä on liki- 12 Kuntatalous/kommunalekonomi 4/2001

13 määrin korotettu 3 %. Sosiaalihuollon kahden vanhimman ikäryhmän painoa on lisätty, korotus noin 9 %, samoin terveydenhuollon noin 5 %. Kunnan asukaskohtaisen rahoitusosuuden nousu kuluvaan vuoteen verrattuna on noin 3 %. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentti korjataan lopullisten vuoden 2000 verotustietojen mukaisiksi, koska verotulotasauksen kattosäännön poistumisesta johtuva tasausvähennyksen lisäys muuttuu (ns. Sailaksen paketin lisäys sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin kolmelta kunnalta). Työssäkäynti- (päivähoito) ja sairastavuuskertoimet ovat vielä kuluvan vuoden maksatustietojen mukaiset. Kertoimet on mahdollista laskea vasta loppuvuodesta, jonka jälkeen valtionosuudet tarkistetaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävämuutokset ja niiden lisäykset on otettu huomioon valtionosuuden perusteena olevissa määrissä ja lisätyt rahoitusvastuut eräissä asioissa kunnan rahoitusosuudessa. Edellisten määrien ja perusteiden mukaiset kuntakohtaiset ennakkotiedot valtionosuuksista löytyvät Kuntaliiton Internet-sivuilta osoitteesta kohdasta Palvelut/Kuntatalous/Valtionosuudet Laskelmat eivät sisällä verotulotasausta. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen korotuksista ja niiden perusteista neuvottelut olivat tätä kirjoitettaessa kesken, joten niistä tiedotetaan erikseen. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet vuonna 2002 Valtion talousarvioesitykseen sisältyy opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 65 kumoaminen, jonka seurauksena yksikköhintojen ns. jälkeenjääneisyys tulisi poistetuksi kokonaisuudessaan vuonna Kyseinen jälkeenjääneisyyden korjaus koskisi perusopetuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen yksikköhintoja sekä kirjaston asukaskohtaisia yksikköhintoja ja kansalaisopistojen ja taiteen perusopetuksen opetustuntia kohden laskettavia yksikköhintoja. Samoin talousarvioesitykseen sisältyy arvonlisäverolain takaisinperintämenettelystä luopuminen. Myös ns. aikuiskoulutuskeskusten toiminta-avustus esitetään myönnettäväksi vuodelle 2002 saman suuruisena kuin tänä vuonna. Vuoden 2002 yksikköhinnat lasketaan vuoden 1999 kustannuspohjista, joissa otetaan huomioon kolmen vuoden indeksitarkistukset, perusopetuksen ja lukion eläkemaksujen korotus sekä ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen opetusministeriön hyväksymät ulkopuoliset tilavuokrat. Perusopetuksen ja lukioiden eläkemaksujen siirtymävaihe päättyy vuonna Ensi vuoden alusta myös kuntien ja yksityisten oppilaitosten VELeläkemaksu määräytyy samoin perustein kuin muilla VEL-työnantajilla. Kuntatalous/kommunalekonomi 4/

14 VEL-eläkemaksua on selostettu tarkemmin tässä tiedotteessa sivulla 21. VEL-eläkemaksun korotus tullaan huomioimaan perusopetuksen sekä lukioiden yksikköhintojen korotuksina keskimääräisen eläkemaksuprosentin (20,3 %) mukaan, eikä korotus yksikköhintoihin vaihtele kunnittain. Perusopetuksen regressioanalyysin kaavat ja vakiot eivät muutu tästä vuodesta ja tämän vuoksi perusopetuksen tasauskertoimen arvo tulee olemaan todennäköisesti lähempänä yhtä kuin kuluvana vuonna. Myös lukion tasauskerroin lähestynee yhtä, mutta vaikutus ei ole yhtä suuri. Indeksikorotukset on otettu huomioon puolitettuina (1,5 %). Tämän hetkinen arvio yksikköhintojen korotusprosenteiksi ilman arvonlisäveron vähennystä vuodesta 2001 vuoteen 2002 on seuraava: Perusopetus +11,0 % Lukiot +11,5 % Musiikin perusopetus +10,4 % Kansalaisopistot +10,5 % Kirjastot +10,2 % Ammatillinen koulutus +10,3 % Ammattikorkeakoulut +10,0 % Arvonlisäverolain takaisinperintämenettelystä luopuminen toteutetaan vähentämällä kunnille ja kuntayhtymille palautetut arvonlisäverot kunnille maksettavista yhteisövero-osuuksista sekä tehtäväkohtaisista valtionosuuksista. Opetusministeriön arvion mukaan keskimääräisistä markkamääristä (yksikköhinnoista) maksatuksen yhteydessä vähennetään arvonlisäveroa kuntien sekä kuntayhtymien osalta seuraavasti: - perusopetus 2,84 % - lukiot 2,09 % - kirjastot 3,45 % - ammatillinen koulutus 4,20 % - ammattikorkeakoulut 4,38 % - kansalaisopistot 1,92 % - opetustuntiperusteinen taiteen perusopetus 1,28 % - kansanopistot 5,00 % Keskimääräisten markkamäärien (yksikköhintojen) korotus vuodesta 2001 vuoteen 2002 muodostuu kuntien ja kuntayhtymien osalta siten näiden edellä mainittujen muutosten erotuksesta. Kuntien kulttuuritoiminnan, liikunta- ja nuorisotyön sekä teattereiden osalta ei ole esitetty määrärahoihin korotuksia tähän vuoteen verrattuna. Museoiden sekä orkestereiden osalta valtiovarainministeriön esitykseen sisältyy puolitettu indeksitarkistus (1,5 %). Kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus nousee arvion mukaan noin 9,6 prosenttia. Hyvin alustava vahvistamaton rahoitusosuuslaskelma on seuraava: mrd. euroa mrd. mk - laskennalliset kustannukset 5,28 31,37 - kuntien osuus 43 % 2,27 13,49 - investointilisä 0,05 0,32 2,32 13,81 14 Kuntatalous/kommunalekonomi 4/2001

15 euroa/as mk/as -> asukasta kohti 450, kuljetus ja lisäkoulutus luvun säästöt alv:n vähennys ennen v verollisina tehdyistä investointipäätöksistä 0, Koska laskelma perustuu vasta valtion talousarvioesitykseen, on varauduttava muutoksiin. Aikaisempi alempi arvio perustui perusopetuksen, esiopetuksen sekä lukioiden osalta opetusministeriön toimittamiin, keskimääräisiin markkamääriin (yksikköhintoihin), joissa eläkemaksujen korotus oli huomioitu nyt ilmoitettua pienempänä. Rahoitusosuuden nousu johtuu myös siitä, että arvonlisäveron takaisinperintäjärjestelmän poistumisen vaikutus rahoitusosuuteen on pienempi (407 milj. markkaa) kuin keväällä on arvioitu. Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuus ja -avustus ( ) 96,2 milj. euroa on mitoitettu opiskelijatyövuodelle. Valtionosuutta käyttökustannuksiin määräraha sisältää 38 milj. euroa ja lääninhallitusten myöntämiin avustuksiin esitetään 25,3 milj. euroa. Valtionavustuksiin ( ) ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämiseen esitetään 20,3 milj. euroa. Siirtymävaiheen koulutushankintojen hoitamiseen on esitetty lisäksi noin 9,8 milj. euroa. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannusten osalta vuonna 2002 uusia myöntämisvaltuuksia esitetään tehtäväksi 41 milj. eurolla, josta toteuttamisaikaisena 6 milj. euroa. Aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin esitetään vastaavasti 1 milj. euroa. Uusista päätöksistä vähennetään laskennallisesti arvonlisäveron osuus 21,8 %. Päätökset keskimääräisistä markkamääristä vuodelle 2002 tehdään valtioneuvostossa syyskuun loppuun mennessä. Hallituksen esitykset vuoden 2002 valtion talousarvioon liittyviksi budjettilaeiksi valmistuvat eduskunnalle annettaviksi syyskuun loppuun mennessä. Koulutuksen ja kulttuurin yksikköhinnat vuoden 2002 talousarvioesityksessä Euroa Sis alv / Ilman alv Esiopetus / Peruskoulu / Lukio / Ammatillinen koulutus / Oppisopimuskoulutus / (tutkintoon johtava) Ammattikorkeakoulut / Kansalaisopistot 62 / 61 Kansanopistot 261 / 248 Ammatillinen lisäkoulutus / Kuntatalous/kommunalekonomi 4/

16 Taiteen perusopetus * asukaskohtainen 1,4 /asukas * tuntikohtainen 50 / 49 Kirjasto 42 / 41 / asukas Teatterit /henkilötyövuosi Orkesterit /henkilötyövuosi Museot /henkilötyövuosi Kuntien kulttuuritoimi 4,2 /asukas Kuntien liikuntatoimi 108 /asukas Kuntien nuorisotyö 12,3 /alle 29 v Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden arviointia helpottaa 6VOS raportin (valtionosuusraportti tehtävittäin) käyttäminen apuvälineenä. Valtionosuuden laskukaavoja (esim. perusopetus) voi myös käyttää. Tällöin saatuun v tasoiseen yksikköhintaan on lisättävä korotus tästä vuodesta ensi vuoteen (esim. perusopetus 8 %). Taulukossa Kuntaliiton Internet-sivuilla osoitteessa kohdassa Palvelut/Kuntatalous/Valtionosuudet 2002 on esitetty vuoden 2002 perusteena olevat yksikköhinnat (keskimääräiset) markkoina ja euroina (alv sisältyneenä ja ilman alv). Lisäksi on esitetty muutos prosentteina tästä vuodesta ensi vuoteen (muutos ilman alv). Lisätietoja: Päivi Rajala, p. (09) , Jouko Heikkilä, p. (09) , Esiopetuksen järjestäminen Kunnan velvollisuus esiopetuksen järjestämiseen sekä lapsen oikeus esiopetukseen tulivat voimaan, pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia lapsia lukuun ottamatta, Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevilla lapsilla esiopetus, joka järjestetään sinä vuonna kun lapsi täyttää kuusi vuotta, kuuluu oppivelvollisuuden piiriin. Esiopetus järjestetään kunnan päätöksen mukaisesti koulussa, lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetussa päivähoitopaikassa tai muussa soveltuvassa paikassa. Opetusministeriön luvalla esiopetus voidaan järjestää myös yksityisessä koulussa tai valtion koulussa. Järjestämispaikasta riippumatta esiopetukseen sovelletaan perusopetusta koskevaa lainsäädäntöä. Jos esiopetus järjestetään päivähoitopaikassa, sovelletaan lisäksi täydentävänä lasten päivähoitoa koskevaa lainsäädäntöä. Esiopetukseen osallistuminen on lapselle subjektiivinen oikeus, mutta kuitenkin vapaaehtoista. Sen laajuus on vähintään 700 tuntia. Rahoitus Kunnille ja muille esiopetuksen järjestäjille myönnetään rahoitusta esiopetusta varten opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän mukaisena oppilaskohtaisena rahoituksena. Valtionosuuden perusteena oleva yksikköhinta on, muiden kuin pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden osalta, 85 % asianomaisen opetuksen järjestäjän yksikköhinnasta. 16 Kuntatalous/kommunalekonomi 4/2001

17 Lainsäädäntö ei velvoita järjestämään esioppilaalle ilmaista koulukuljetusta, mutta asia on valtion talousarviokäsittelyssä jälleen ajankohtainen. Opetussuunnitelma Opetushallitus on vahvistanut esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja opetusta varten tulee laatia ja hyväksyä paikallinen opetussuunnitelma. Se tulee ottaa Opetushallituksen määräyksen (64/011/2000) mukaan käyttöön viimeistään Opetusryhmän koko Esiopetuksen opetusryhmän enimmäiskoon tai henkilökunnan määrän osalta ei perusopetuslaki (628/1998), -asetus (852/1998), laki lasten päivähoidosta (36/1973) tai asetus (239/1973) sisällä erityismääräyksiä. Tämän vuoksi opetusministeriö on (kirje 37/400/2000) antanut asiaa koskevan suosituksen. Suosituksen tarkoituksena on mm. varmistaa, että esiopetukselle säädetyt ja opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet voidaan käytännössä saavuttaa ja että oppilaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu. Suosituksessa todetaan mm., että - Esiopetuksen opetusryhmään saa kuulua pääsääntöisesti enintään 13 oppilasta. Jos esiopetusta antavan opettajan ohella ryhmän työskentelyyn osallistuu enimmän aikaa koulunkäyntiavustaja, lastenhoitaja tai muu tehtävään soveltuvan ammatillisen koulutuksen suorittanut henkilö, opetusryhmän enimmäiskoko voi olla kuitenkin enintään 20 oppilasta. - Opetusryhmän enimmäiskoko voidaan väliaikaisesti ylittää, jos se opetuksen luonteen, opetuksessa käytettävän työskentelytavan tai jonkin pakottavan syyn takia on perusteltua, eikä järjestely vaaranna opetuksen tavoitteiden saavuttamista. - Esiopetuksen opetusryhmiä muodostettaessa tulee ottaa huomioon paikalliset olosuhteet, kuten erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä, opetustilat ja välineet sekä henkilöstölle mahdollisesti määrätyt muut tehtävät. Suositukset koskevat ensisijaisesti varsinaisia opetusjaksoja tai tuokioita. Lisäksi suositukset koskevat esiopetusryhmän muodostamista sekä koulussa, lasten päivähoidosta annetun lain 1 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetussa päivähoitopaikassa että muussa esiopetuksen järjestämiseen soveltuvassa paikassa. Samoin suositukset koskevat myös tilanteita, joissa esiopetuksen oppilaita opetetaan yhdessä perusopetuksen oppilaiden kanssa tai samaan ryhmään kuuluu myös päivähoidossa olevia lapsia (perusopetuksen oppilaat tai päivähoidossa olevat lapset luetaan mukaan oppilaiden määrään). Kyseessä on siis suositus. Esiopetuksen järjestäjä oman päätäntävaltansa mukaan tekee lopulliset ratkaisut ao. asiassa. Henkilöstön kelpoisuus Henkilöstön kelpoisuutta koskevat asiat on määrätty annetussa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muutoksessa (7 ja 8 ). Varsinainen asetus on annettu Kuntatalous/kommunalekonomi 4/

18 Esiopetusta on kelpoinen antamaan luokanopettajakelpoisuuden omaava henkilö. Esiopetuksen oppilaista muodostetulle erilliselle opetusryhmälle opetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen mukaisen (576/1995, 11 ) kandidaatin tutkinnon tai lastentarhanopettajan tutkinnon. Opetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetuksen oppilaita, esiopetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka toimi tai on yhteensä vähintään vuoden ajan toiminut sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetussa asetuksessa (804/1992, 4 ) tarkoitetuissa päiväkodin johtotehtävissä tai päivähoidon laajaa tietoutta edellyttävissä hoito-, huolenpito-, kasvatus-, opetus- tai kuntoutustehtävissä ja joka on suorittanut sosiaalikasvattajan opistoasteen tutkinnon. Lisäksi edellytetään, että em. henkilö on suorittanut yliopiston tai sen kanssa yhteistyössä toimivan muun koulutuksen järjestäjän ennen vuotta 2004 järjestämät, opetusministeriön hyväksymät 15 opintoviikon esiopetuksen opinnot. Myös henkilö, joka on vuoden 1995 jälkeen suorittanut sosiaalikasvattajan tai sosiaalialan ohjaajan opistoasteen tutkinnon taikka sosionomin tutkinnon (ammattikorkeakoulu) ja jonka tutkintoon sisältyy varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintoja yhteensä vähintään 50 opintoviikkoa ja joka on mainitun tutkinnon lisäksi suorittanut edellä tarkoitetut esiopetuksen opinnot on kelpoinen antamaan esiopetusta. Henkilöltä, jolta puuttuu em. työkokemus, vaaditaan 20 opintoviikon esiopetuksen opinnot. Sosionomin tutkinnon suorittaneen tulee olla valittu ammattikorkeakouluun viimeistään vuonna Lisätietoja: Olli Luukkainen, p. (09) , Raija Meriläinen, p. (09) , Pelastustoimen alueiden muodostaminen Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi pelastustoimen alueiden muodostamisesta (HE 111/2001 vp). Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki pelastustoimen alueiden muodostamisesta. Sen perusteella järjestettäisiin kuntien yhteistoiminta pelastustoimilaissa tarkoitettujen kunnan pelastustoimen palvelujen tuottamisessa. Lain soveltamisalan ulkopuolelle jäisi pelastustoimilakiin perustuva kuntien hätäkeskustoiminta. Esityksen mukaan valtioneuvosto päättäisi maan jakamisesta pelastustoimen alueisiin. Pelastustoimen alueisiin kuuluvien kuntien tulisi tehdä sopimus pelastustoimen yhteistoiminnan järjestämisestä vuoden 2002 loppuun mennessä. Yhteistoiminta järjestettäisiin kuntalain yhteistoimintaa koskevien säännösten mukaisesti. Kunnille kuuluvat pelastustoimen tehtävät annettai- 18 Kuntatalous/kommunalekonomi 4/2001

19 siin näin ollen alueen jonkun kunnan hoidettavaksi tai tehtävät hoitaisi kuntayhtymä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ja kuntien yhteistoiminta alkaisi esityksen mukaan vuoden 2004 alusta. Kuntaliitto on lähettänyt kunnille ja kuntayhtymille yleiskirjeen (8/80/2001), jossa on selvitetty pelastustoimen alueiden muodostamista, hallinnon järjestämistä ja kuntien välistä kustannustenjakoa. Asiasta tiedotetaan lisää lakiesityksen eduskuntakäsittelyn jälkeen. Lisätiedot: Tuomo Karjalainen, p. (09) , Vaalikustannusten jako valtion ja kuntien välillä Oikeusministeriössä on valmisteltu ehdotusta vaalilain muuttamiseksi. Hallituksen esitystä asiasta ei ole vielä annettu. Luonnos hallituksen esitykseksi löytyy oikeusministeriön Internet-sivuilta, osoitteesta: Kotimaan yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja koskeva päätöksenteko ehdotetaan siirrettäväksi valtiolta kuntien vastuulle. Kukin kunta päättäisi itse, kuinka monta ennakkoäänestyspaikkaa kunnassa on ja missä ne sijaitsevat. Päätökset sekä vaalipäivän äänestyspaikoista että ennakkoäänestyspaikoista tekisi kunnanhallitus. Äänestysaluejaosta määräisi nykyiseen tapaan valtuusto. Kunta voisi järjestää ennakkoäänestyksen omissa tiloissaan, esimerkiksi kunnanvirastossa, kirjastossa tai koulussa, tai hankkia tarvittavat tilat ja henkilöstön ostopalveluna joltakin luotettavalta organisaatiolta, jollaisena tulisi kysymykseen lähinnä Suomen Posti Oy. Myös vaalien kustannusten jakoa valtion ja kuntien välillä ehdotetaan muutettavaksi. Muutos merkitsisi käytännössä sitä, että valtio vastaisi kustannuksista valtiollisissa vaaleissa (eduskuntavaalit, presidentinvaali, europarlamenttivaalit) ja kunnat vastaisivat kustannuksista kunnallisvaaleissa. Esityksen mukaan oikeusministeriö suorittaisi valtiollisissa vaaleissa jokaiselle kunnalle kertakorvauksen, jonka määrä olisi ministeriön vahvistama euromäärä kerrottuna kunnan Suomessa asuvien äänioikeutettujen lukumäärällä. Kunnallisvaaleissa kertakorvausta ei suoritettaisi. Jos presidentinvaaleissa toimitetaan toinen vaali, korvaus suoritettaisiin kaksinkertaisena. Korvaus olisi tietty kiinteä summa, esimerkiksi vuoden 2003 eduskuntavaaleissa se voisi olla 1,70 euroa (10 markkaa) kutakin äänioikeutettua kohden. Oikeusministeriön työryhmä on arvioinut, että esimerkiksi eduskuntavaaleissa valtion kustannukset lisääntyisivät ja kuntien kustannukset vähenisivät noin 20 miljoonalla markalla nykytilanteeseen verrattuna. Kuntatalous/kommunalekonomi 4/

20 Tarkoitus on, että lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran maaliskuussa 2003 toimitettavissa eduskuntavaaleissa. Asiasta tiedotetaan lisää, kun asian käsittely etenee eduskunnassa. Lisätiedot: Heikki Harjula, p. (09) , Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kirjanpitolain muutos Tasavallan Presidentti on allekirjoittanut lain kirjanpitolain muuttamisesta (629/2001). Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran tilikaudelta Myös kirjanpitoasetusta on muutettu (748/2001). Kirjanpitolain muutoksen 3:6 :n mukaan tilinpäätös on laadittava 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen laadinta-aikatauluun ei kirjanpitolain muutos aiheuttane muutoksia. Eduskunnan valiokuntakäsittelyssä on parhaillaan kuntalain muutosesitys (HE 46/2001 vp), josta on tiedotettu kuntatalous-tiedotteessa 3/2001. Kirjanpitolain muutoksen johdosta hallintovaliokuntakäsittelyyn on esitetty, että kuntalain 68 :n ensimmäinen momentti muutetaan seuraavaksi: Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä tilinpäätös ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Asiasta tiedotetaan tarkemmin, kun kuntalain muutosesitys on käsitelty eduskunnassa. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto tekee kirjanpitolain muutoksesta aiheutuvat mahdolliset tarkistukset antamiinsa yleisohjeisiin erikseen. Sähköliittymismaksujen kirjaamisesta Kirjanpitolautakunta on antanut lausunnon nro 1650/2001 sähköliittymismaksujen kirjaamisesta. Lausunnon mukaan sähkön jakeluverkkoon liittyvistä liittymismaksuista ne, jotka ovat siirto- ja palautuskelpoisia, merkitään taseen vastattaviin vieraan pääoman ryhmään sisältyvään erään Muut velat. Tase-erän nimikkeenä suositellaan käytettäväksi Liittymismaksut ja muut velat. Liittymismaksujen erillinen esittäminen joko taseessa tai liitetiedoissa on perusteltua oikean ja riittävän kuvan antamiseksi ja tase-erien selventämiseksi. Lausunnon mukaan liittymismaksut, jotka ovat siirtokelpoisia mutta eivät palautettavia, tulee kirjata tuloina tilinpäätöksessä tuotoiksi. Korotettua liittymismaksua ja lisäliittymismaksua käsitellään kirjanpidollisesti samalla tavalla kuin varsinaista liittymismaksua. 20 Kuntatalous/kommunalekonomi 4/2001

21 Lausunnon mukainen siirtokelpoisten mutta ei palautettavien sähköliittymismaksujen kirjanpidollinen käsittely poikkeaa kuntajaoston yleisohjeiden siirtokelpoisten liittymismaksujen käsittelyohjeista. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaan tällaiset liittymismaksut merkitään taseeseen omaan pääoman sisältyvään liittymismaksurahastoon. KILAn lausunnon johdosta on kuntajaostossa parhaillaan käsiteltävänä siirtokelpoisten mutta ei palautettavien liittymismaksujen kirjaamisen soveltaminen kunnan ja kuntayhtymän kirjanpidossa. Mahdollisista muutoksista voimassa oleviin yleisohjeisiin tiedotetaan sen jälkeen, kun asia on käsitelty kuntajaostossa. Kunnan liiketoimintojen eriyttäminen Kunnan liiketoiminnan eriyttämistä koskevan suosituksen lausuntokierros päättyi Annettujen lausuntojen perusteella ei näytä olevan estettä suositusluonnoksessa esitetyn taseyksikön ja laskennallisen erityksen käyttöönotolle kunnan vesi-huollon eriyttämisessä. Olennaisten muutosten tai täydennysten tekemiseen ei lausuntojen ja kommenttien pohjalta näyttäisi siten olevan tarvetta. Kuntaliiton suositus annetaan kuluvan syyskuun aikana. Lisätiedot: Anneli Heinonen, p. (09) , Oiva Myllyntaus, p. (09) , Sisko Myöhänen, p. (09) , Mikael Enberg, p. (09) , VEL-eläkemaksu vuonna 2002 Valtion eläkerahastosta annetulla lailla (1372/1989, muut. 663/1998) on vuoden 2001 loppuun saakka säädetty työnantajan eläkemaksusta peruskoulun ja lukion palveluksessa olevien osalta. Lain mukaan eläkemaksu v on ollut 16 %. Ensi vuoden alusta lukien myös kuntien ja yksityisten oppilaitosten eläkemaksu määräytyy samoin perustein kuin muilla VEL-työnantajilla. Em. lain 4 :n 1 momentin mukaan eläkemaksun perusteet määrää valtioneuvosto ja sen suuruudesta ja suorittamisesta päättää Valtiokonttori. Valtiokonttori on vahvistanut työnantajan ennakkoeläkemaksuprosentit vuodelle Työnantajan lopullinen eläkemaksuprosentti vuodelle 2002 vahvistetaan mennessä. Kuntatalous/kommunalekonomi 4/