Valtion talousarvio. Määrärahat: siirto-, arvio- ja kiinteät määrärahat. Valtuusmenettely. Lisätalousarviot

Transkriptio

1 B 2 Taloushallinto

2 Valtion talousarvio Perusteista säädetään lailla Laki valtion talousarviosta (423/1988) Varainhoitovuodeksi kerrallaan Bruttobudjetointi Poikkeus: nettobudjetointi eräissä tuloissa ja menoissa Esimerkiksi viraston toiminnasta kertyvät tulot ja menot Määrärahat: siirto-, arvio- ja kiinteät määrärahat Ylittäminen ja siirtäminen erottavina tekijöinä Valtuusmenettely Lisätalousarviot 2

3 Pääluokat luvut momentit Taloushallinnon organisaatio Kirjanpitoyksiköt 3

4 Kunnan talous Kuntalain (8 ja 9 luku) 13 ja 14 luku Talousarvio Taloussuunnitelma vähintään 3 vuodeksi Veroja koskevat päätökset Tuloveroprosentista päättäminen Tilinpäätös /-päätökset Tarkastuslautakunta Tilintarkastus 4

5 Valtionosuusjärjestelmän uudistus Voimaan 2010 jatkettu 2015 Hallinnointi pääosin VM:stä Pääosa esi- ja perusopetuksesta Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset Kirjastotoimi, kuntien yleinen kulttuuritoimi Asukasperusteisesti rahoitettava taiteen perusopetus OKM:stä valtionosuuksia maksetaan kuntien lisäksi edelleen Yksityisille koulutuksen järjestäjille ja kuntayhtymille Tiettyihin opetusmuotoihin 5

6 Valtionosuusjärjestelmänmuutoksella ei ole ollut tarkoitus muuttaa rahoituksen määrää. tasoleikkaukset oma asiansa Kunnille vuoden 2010 rahoitus laskettiin sekä vanhalla tavalla, huomioiden vuodelle 2009 myönnetyt yksikköhintojen harkinnanvaraiset korotukset, että uuden valtionosuusjärjestelmän mukaan ja VM tasaa muutokset koko valtionosuuspäätöksen tasolla. Myös yksityisten esi- ja perusopetuksen järjestäjien rahoitus lasketaan sekä vanhalla tavalla, ilman vuodelle 2009 myönnettyjä yksikköhintojen harkinnanvaraisia korotuksia, että uuden valtionosuusjärjestelmän mukaan ja merkittävät negatiiviset muutokset tasataan opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta myönnettävällä avustuksella. Muutoin perusopetuksen rahoitukseen haetuista harkinnanvaraisista korotuksista opetusministeriö teki erilliset avustuspäätökset myöhemmin. 6

7 Rahoitusjärjestelmä 2010 => Kuntien valtionosuusjärjestelmä Peruspalveluiden valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus OKM:n rahoitus osa kuntien valtionosuusjärjestelmää, mutta kattaa myös yksityiset ja kuntayhtymät Valtion oppilaitokset : kotikuntakorvaukset + valtion budjetti Rahoitusta ei ole korvamerkitty 7

8 Peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmä (VM) Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmä (OKM) Kunta Koulutuksen järjestäjät Yksityinen / kuntayhtymä Valtio 8 Kotikuntakorvaukset Budjetti

9 Muutoksia 2010 Perusopetuksen rahoituksen perusteet Ammatillinen lisäkoulutus tuloksellisuusrahoitus Perusopetuksen aineopiskelu (uusi) Joustava perusopetus (uusi) MAMU:jen valmistavan opetuksen rahoituksen määräytymisperusteet 9

10 Muutoksia 2011 jälkeen Ammatilliset erikoisoppilaitokset rahoitusperuste, koulutuksen pituus ei vaikuta, suoritemäärien laskeminen, siirtymäkausi (muutoksen tasaus) Vapaa sivistystyö investointien rahoitus osana yksikköhintarahoitusta, eräitä muita pienempiä muutoksia. Yksikköhintoihin ei ole tehty kustannustason muutoksesta aiheutuvia indeksikorotuksia Ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoituksessa opiskelijatyöpäivien laskentaperusteisiin otettiin mukaan etäopiskelun opiskelijatunnit 10

11 ( ! ) 11

12 Yhteenvetoa Pääosa esi- ja perusopetuksen rahoituksesta ja taiteen perusopetuksen valtionosuudet siirtyvät OKM:ltä VM:lle VM maksaa alkaen valtionosuutta oppilaiden kotikunnille osana peruspalveluiden valtionosuutta Yksityiset opetuksen järjestäjät, valtion koulut, kuntayhtymät ja kunnat saavat kotikuntakorvaukset niiden oppilaista - kotikuntalaskutus. Kotikuntakorvausten maksatus kunnille tapahtuu valtionosuusmaksatuksen yhteydessä. Osa esi- ja perusopetuksen valtionosuusrahoituksesta jää opetusministeriön hallinnonalalle. Tästä osasta rahoitusta säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaissa. 12

13 Opetus- ja kulttuuritoimen järjestelmällä rahoitetaan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa Osaa esi- ja perusopetuksesta (kts. dia 90) Lukiokoulutusta Ammatillista peruskoulutusta Oppisopimuskoulutusta Ammatillista lisäkoulutusta Kansanopistoissa, kansalaisopistoissa, kesäyliopistoissa, liikunnan koulutuskeskuksissa ja opintokeskuksissa järjestettyä vapaan sivistystyön koulutusta. 13

14 Käyttökustannusten valtionosuus Laskennallinen peruste Opetus- ja kulttuuritoimessa rahoitus muodostuu koulutusmuodoittain rahoituksen perusteena olevien suoritteiden ja laskennallisten yksikköhintojen tulosta. Suoritteita ovat tyypillisesti opiskelijamäärät, opetustunnit, opiskelijatyövuodet, -vuorokaudet tai -viikot ja kulttuuritoimessa kunnan asukasmäärä tai henkilötyövuodet. 14

15 Keskimääräiset yksikkö- ja perushinnat perustuvat koulutusmuodon keskimääräisiin valtakunnallisiin toteutuneisiin käyttökustannuksiin hinnat perustuvat 2009 toteutuneisiin kustannuksiin ( indeksikorotus yht 9,6% Korotukset jäädytetty 2014 ja 2014 ( 2015 jäädytys jäi pysyvästi pohjiin) Lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintojen alentaminen 2014 Koulutuksen järjestäjien yksikköhinnoissa ja kuntien perushinnoissa otetaan huomioon erilaiset palveluiden kustannuksiin vaikuttavat olot ja muut tekijät, jotka vaihtelevat koulutusmuodoittain, kunnittain ja koulutuksen järjestäjittäin. Harkinnanvarainen korotus ei vaikuta koulutusmuodon kokonaisrahoitukseen (ei mahdollista esi- ja perusopetuksessa) 15

16 Lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen, vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen yksikköhinnat perustuvat kunkin koulutusmuodon valtakunnallisiin toteutuneisiin käyttökustannuksiin. Yksikköhinnat lasketaan kaikille koulutuksen järjestäjille perusteiltaan yhdenmukaisesti 16

17 Tiedot ja seuranta koulutuksen järjestäjillä velvollisuus toimittaa tarpeelliset tiedot Kustannukset ja toiminnan laajuus OPH:lla oikeus päättää tarpeellisista tarkastuksista Myös ulkopuoliset tilintarkastajat 17

18 OKM:n rahoituksen hallinto OKM Tulossopimus - budjetti - päätökset Sopimus OPH Tieto- ja rahoitusyksikkö/ rahoitustiimi -tiedon keruu, tietopalvelut, neuvonta -rekisterit, päätösten valmistelu Tampereen yliopisto Valostiimi -tietokonekeskus, tietojärjestelmät laskenta ja raportointi 18

19 Maksatus Valtiokonttorin palvelukeskus hoitaa kaikkien valtionosuuksien maksun yhdistettynä yhdeksi maksuksi. Verotulojen tasaukset, kaikki kuntien peruspalvelujen valtionosuudet, kotikuntakorvaukset, näihin liittyvät arvonlisävero-osuudet sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaiset käyttökustannusten valtionosuudet ja rahoituksen. 19

20 Perustamishankkeet ja erityiset valtionavustukset 20 Perustamishanke = tilojen rakentaminen, peruskorjaus jne. Valtioneuvoston vahvistama vähimmäiskustannus Valtionapuviranomainen joko AVI (PO, lukio, taiteen perusop.)tai OKM liikunnan koulutuskeskukset Rahoitus valtionavustusten muodossa, ei myönnetä enää valtionosuutta Määräraha valtion talousarviossa 2015 perusopetus ja asukasperusteinen taiteen perusopetus osaksi peruspalveluiden valtionosuusrahoitusta. Ammatillinen ja vapaa sivistystyö osana valtionosuuksia (käyttökustannukset - poistot)

21 Koulutusmuoto- kohtaiset rahoitusasiat 21

22 Kuntien valtionosuudet 2015 Lopulliset tiedot Valtionosuusprosentti VM: 25,44 % (29,57 % vuonna 2014) OKM: 29,44 % (41,89 % vuonna 2014) Kunnan omarahoitusosuus VM: 3 520,93 /asukas OKM: 300,13 /asukas Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallinen peruste 25,6 mrd. Valtion osuus 6,51 mrd. euroa ja kuntien osuus 19,1 mrd. euroa 22

23 Kunnan asukasperusteinen rahoitusosuus Kuntien, kuntayhtymien yksityisten ja valtion lukiokoulutuksen, oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen (ammatillisena peruskoulutuksena toteutettu) valtionosuuksien perusteista lasketut kunnan rahoitusosuudet (2015 = 58,11%)jaettuna maan asukasmäärällä. Valtakunnallinen määrä kerrotaan kunnan asukasluvulla = kunnan rahoitusosuus Ammattikorkeakoulujen rahoitus AMK-lakiin 2015 Euromääräisenä lisänä kunnan rahoitusosuuteen (2015 = 53,65 /kunnan asukas) 23

24 Aamu- ja iltapäivätoiminta Perusopetuslain mukaista toimintaa rahoitetaan Joko 570 tai 760 tuntia, osallistuminen vapaaehtoista Yksityisille ja valtion kouluille rahoitus kuntien kautta Rahoituksen määräytyminen Ohjaustunnit x yksikköhinta Yksikköhinta kaikille kunnille sama (2015= 26,00 euroa) Valtionosuusprosentti 57% Tunnit ilmoitetaan tilastointipäivänä (20.9) jälkikäteen edelliseltä lukuvuodelta Ohjaustuntimäärän kerroin 0,9817 talousarvioon tasaamiseksi 2015 Rahoitusta ei tarkisteta - toteutuneet tunnit vaikuttavat seuraavan vuoden rahoitukseen 24

25 Esi- ja perusopetus VM:n hallinnoima esi- ja perusopetuksen rahoitus määräytyy kotikunnan perusteella. Osa kunnan peruspalveluiden valtionosuutta OKM:n hallinnoima esi- ja perusopetuksen rahoitus Oppilasmäärä x oppilaskohtainen hinta Yksikkö- ja perushinnat perustuvat toteutuneisiin keskimääräisiin valtakunnallisiin käyttökustannuksiin 25

26 Perusopetus (VM:n rahoitus) Osa kunnan peruspalveluiden valtionosuutta Laki kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta (1704/2009) Peruspalveluiden valtionosuusprosentti on 25,44 % (34,08% ja 30,96% 2013) Perustuu ikäluokittaisiin perushintoihin ( 9 ryhmää) Ryhmissä mm. 6 -vuotiaat, vuotiaat ja vuotiaat kerrotaan ikäluokan asukasmäärällä 26

27 valtionosuutta korottavat tekijät Sairastavuus Työttömyys Vieraskielisyys Kaksikielisyys Saaristoisuus Asukastiheys Väestön koulutustausta, ja lisäksi Syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus, saamelaisten kotiseutualue 27

28 Kotikuntakorvaukset Valtionosuudet maksetaan kotikunnille => muualla tai muulla koulutuksenjärjestäjällä koulua käyvästä maksettava korvausta kotikuntalaskutus ( muut oppivelvollisuutta suorittavat) tilanteen mukaan (2015 => ) (ei tark.) valtio maksaa kotikuntaa vailla olevien osalta sairaalaopetuksen, koulukotiopetuksen ja sijoitetun oppilaan kotikuntaosuus hoito- tai koulupäivien mukaan Vuoden 2015 alussa myös kotikuntakorvausten laskenta muuttui Uudet ikäryhmittäiset porrastukset ovat» 0,61 x 6-vuotiaat x kotikuntakorvauksen perusosa» 1,0 x 7-12-vuotiaat x kotikuntakorvauksen perusosa» 1,6 x vuotiaat x kotikuntakorvauksen perusosa 28

29 Kotikuntakorvauksen perusosa on 2015 sama kaikille kunnille (ei enää kunnittaista laskentaa) ja muille opetuksen järjestäjille: Kotikuntakorvauksen perusosa on siis sama kaikille kunnille ja muille opetuksen järjestäjille Ei enää kunnittaista laskentaa 6 226,21 euroa/7-12- vuotias 6-vuotiaalle hinta on tästä 61 % eli» 0,61 * 6226,21= 3 797,99 /oppilas vuotiaalle oppivelvolliselle hinta on» 1,6 * 6226,21 = 9 961,94 /oppilas Jos opetuksen järjestäjä on muu kuin kunta, rahoitus on 94 % edellä mainituista hinnoista. Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 1704/2009, 38. Muille opetuksen järjestäjille siirtymätasaus

30 Perusopetus (OKM:n rahoitus) lisäopetus maahanmuuttajille järjestettävä perusopetukseen valmistava opetus muille kuin oppivelvollisille järjestettävä esi- ja perusopetus perusopetuksen aineopetuksen rahoitus pidennetyssä oppivelvollisuudessa olevien oppilaiden lisärahoitus sisäoppilaitoslisä koulukotikorotus rahoitus yksityisen opetuksen järjestäjän toiminnan aloittamiseen ulkomailla järjestettävä perusopetuslain mukainen opetus joustavan perusopetuksen rahoitus valtionosuusuudistuksesta aiheutuneiden rahoituksen muutosten tasaus avustuksella (koskee vain yksityisiä koulutuksen järjestäjiä) perusopetuslaissa tarkoitettujen yksityisten opetuksen järjestäjien harkinnanvaraiset avustukset 30

31 Rahoituksen laskentatapa riippuu ko. opetuksesta kotikuntakorvauksen perusosa ja siitä tehtävä pysyvä säästö, yksikköhinta tai perusopetuksen perushinta kerrotaan pääsääntöisesti kertoimella. Saatu tulos kerrotaan oppilasmäärillä tai laskennallisilla oppilasmäärillä. Oppilasmäärien laskentapäivä 20.9 Yksityisellä koulutuksen järjestäjällä mahdollisuus harkinnanvaraiseen lisäavustukseen Rahoitus tarkistetaan varainhoitovuoden loppuun mennessä Poikkeus jopo ja aineen opiskelijat 31

32 Lukiokoulutus Kaikki järjestäjät Luvassa alue (kunnat), kieli ja muoto sekä erityinen koulutustehtävä jne. Säästöt 2013 ja 2015 ja erillinen säästö 2015 Opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tulo Yksikköhinta on järjestäjäkohtainen perustuen keskimääräiseen yksikköhintaan Tunnusluku lasketaan alle 18 -vuotiaana lukion aloittaneiden lukumäärästä opiskelijamäärä vaikuttaa rahoitukseen Keskimääräinen yksikköhinta 2015 on ( ,54) 6.004,93 euroa / opiskelija Yksityiselle lisätään arvonlisäveron osuus 32

33 Opiskelijakohtaisen yksikköhinnan laskentakaava: Tasauskerroin x keskimääräinen yksikköhinta x tunnusluku : 100 Vähintään 200 alle 18 -vuotiaina aloittaneita, tunnusluku , tunnusluku= 0,4x(200-opiskelijamäärä) Alle 60, lisäkorotus = 2,1x(60-opiskelijamäärä) Kuntien yhdistymisiä koskeva siirtymäsäännös Tasauskerroin 18 -vuotiaana tai vanhempana aloittaneiden yksikköhinta on 58 % oppilaskohtaisesta yksikköhinnasta Korotuksia sisäoppilaitoksesta ja erityisestä koulutustehtävästä 33

34 Rahoitus määräytyy opiskelijakohtaisen yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tulosta Aineopintojen rahoituksessa suoritetut kurssit muunnetaan laskennalliseksi opiskelijamääräksi Rahoitus tarkistetaan tilastointipäivien (20.1 ja 20.9) oppilasmäärän mukaiseksi vuoden loppuun mennessä 34

35 Ammatillinen peruskoulutus Ammatillista tutkintoon johtavaa koulutusta Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus Maahanmuuttajien valmentava koulutus Kotitalousopetus muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena Rahoitus = opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tulona Opiskelijamäärät järjestämisluvassa Valtionosuutta ei makseta ylimääräisistä opiskelijoista 35

36 Koulutuksen järjestäjän yksikköhinta = muodostuu ammatillisen koulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan ja koulutusalakohtaisten yksikköhintojen perusteella. Keskimääräinen yksikköhinta 2015 ( ,48) on ,42 euroa / opiskelija Säästötoimet KM yksikköhinta laskettu ilman majoitus- ja sisäoppilaitoskustannuksia Yksityisellä lisätään ALV:n osuus 36

37 Koulutusalakohtaiset yksikköhinnat porrastetaan koulutuksen kalleuden mukaan porrastetut alat: kulttuuri, tekniikka- ja liikenne, luonnonvara- ja ympäristöala, sosiaali-, terveys ja liikunta sekä erityisopetus kaikilla koulutusaloilla Porrastuksella ei lisätä valtion ja kuntien rahoitusosuutta => Tasauskerroin Perustamishankkeen valtionosuus, vuosivuokran perusteella korotettu yksikköhinta ja investointilisä korvattu 2006 kirjanpidon mukaisilla poistoilla => siirtymäkaudella yksikköhintoihin tasokorotus takuusumman perusteella 37

38 kaksi tasauskerrointa koulutusaloittain laskettu keskimääräisen yksikköhinnan tasauskerroin (0, ) 2006 => tuloksellisuuden perusteella 2% tulosindeksin laskennan piirissä olevien koulutuksen järjestäjien laskennallista perustetta vastaavasta euromäärästä vähennetään jälkimmäisen tasauskertoimen yhteydessä 38

39 Kaksi tai useampi koulutusala : eri koulutusaloilla opiskelevien opiskelijoiden määrien ja koulutusalakohtaisten yksikköhintojen perusteella laskettu opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo Opiskelijamäärien keskiarvo painotetuista tilastopäivien opiskelijamääristä (7/12 ja 5/12) Rahoitus tarkistetaan vuoden loppuun Järjestämisluvan enimmäismäärän ylittävistä opiskelijoista ei rahoitusta 39

40 Rahoituksen kokonaismäärä Koulutusalojen euromäärät yhteensä Vammaisten valmentava opetus (koulutusaloittain painotettu yksikköhinta) Mamujen valmistava + vaikeasti vammaiset (koulutusalakohtaiset yksikköhinnat) Majoituskorvaus (15% KM yksikköhinnasta, 63% erityisoppilaitoksissa) Erityinen koulutustehtävä (erityisopetuskorotus) kertoimella KM yksikköhinnasta (1,31-4,38) Harkinnanvarainen korotus ja tulosrahoitus 3% 40

41 Tasaukset: ( nollasummapeliä ) Järjestelmämuutokset Kustannusten huomioiminen Muut tasaukset Suoritteet (määrä) X Kustannus ( yksikköhinta) 41 Oppilasmäärät Työviikot /päivät Työtunnit Asukasmäärä Jne. Yksikköhinta + Koulutuksen kuluja lisäävät ja vähentävät tekijät: Koulutusalat keskenään Monta koulutusalaa Majoitus, sisäoppilaitos Olosuhteet Kielet jne