Talousarvioesitys 2005

Transkriptio

1 6.2. Peruspalvelujen järjestäminen Vuonna 2005 kuntien toimintamenoiksi arvioidaan 25,9 mrd. euroa. Tästä noin 80 % muodostavat pääosin peruspalvelujen järjestämiseen kuuluvat valtionosuustehtävien menot sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa. Taulukko 19. Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevat kuntien ja kuntayhtymien valtionavut, käyttötalous, milj. euroa Valtionosuusjärjestelmän piirissä olevat laskennalliset valtionosuudet tasauserineen SM ,5 OPM ,9 siitä kuntayhtymien yksikköhintarahoitus ,9 STM ,3 Laskennalliset valtionosuudet yhteensä ,4 Muut peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavut SM, harkinnanvarainen rahoitusavustus SM, kuntien yhdistymisavustukset OPM, harkinnanvaraiset avustukset OPM, kulttuuritoiminta, liikuntatoimi ja nuorisotyö OPM, perustamishankkeet STM, erikoissairaanhoitolain mukainen tutkimus (EVO) STM, lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus (EVO) STM, lastensuojelu STM, lasten ja nuorten psykiatria, hoitojonot STM, huumeiden käyttäjien hoito STM, syrjäytymisuhan alaiset lapset ja nuoret STM, perustamis- ja kehittämishankkeet TM, työllistämistuki kunnille TM, kuntouttava työtoiminta TM, korvaukset maahanmuuttajista Muut peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavut yhteensä ,5 Peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavut yhteensä ,1 Muut valtionavut OPM, ammatillinen lisäkoulutus STM, sosiaalialan osaamiskeskukset Muut valtionavut yhteensä ,7 Kaikki valtionavut yhteensä ,1 Kunnallisesta henkilöstöstä yli 80 prosenttia toimii sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä. Työn painopiste peruspalveluissa siirtyy väestön ikärakenteen muutoksen seurauksena terveys- ja vanhuspalveluihin. Vakinaisen henkilöstön määrä ja suhteellinen osuus on kasvanut viime vuosina ja kehityksen arvioidaan jatkuvan samansuuntaisena myös tulevina vuosina. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle vuosikymmenen lopulla kasvaa uuden henkilöstön rekrytointitarve kunnissa. Valtio rahoittaa kuntien peruspalveluja valtionapujen kautta yhteensä 6,5 mrd. eurolla vuonna Kuntien valtionavut ovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia. Valtion- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 osuus- ja avustusjärjestelmä muodostuu tehtäväkohtaisista opetus- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista, verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta sekä yleisestä valtionosuudesta. Järjestelmää täydentää harkinnanvarainen rahoitusavustus tilapäisissä tai poikkeuksellisissa talousvaikeuksissa oleville kunnille. Kunnille myönnetään lisäksi valtionapua perustamiskustannuksiin ja kehittämishankkeisiin sekä tukea kuntien yhdistymiseen. Kuntien syvällistä rakenteellista yhteistyötä tuetaan muutosvaiheessa. Tehtäväkohtaisten valtionosuuksien järjestelmä sisältää kuntien rahoitusosuuden tehtäväkohtaisen valtionosuuden piirissä oleviin palveluihin. Rahoitusosuus asukasta kohti on euromääräisesti sama kaikissa kunnissa. Peruspalvelujen rahoittamiseksi ehdotetaan kuntien laskennallisiin valtionosuuksiin milj. euroa, jossa on lisäystä 4,4 % vuoteen 2004 verrattuna. Lisäykseen sisältyvät valtionosuudet uusien tehtävien aiheuttamiin menoihin, valtionosuuksien indeksitarkistukset sekä vuonna 2005 maksettava osuus neljälle vuodelle jaksotetusta valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta. Laskennallisen valtionosuusjärjestelmän valtionosuuksien lisäksi kunnille esitetään myönnettäväksi muita valtionapuja 610 milj. euroa, jossa on lisäystä 1,5 % vuoteen 2004 verrattuna. Laskennallinen valtionosuusjärjestelmä on palveluja koskevalla lainsäädännöllä sidottu pääosin peruspalvelujen järjestämiseen. Valtionapujen lisäksi kunnat käyttävät toimintansa rahoittamiseen omia verotuloja noin 14,1 mrd. euroa vuonna Tehtäväkohtaisten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien piirissä olevissa peruspalveluissa kuntien rahoitusosuus muodostuu lakiin perustuvasta omarahoitusosuudesta, joka on asukasta kohti kaikissa kunnissa samansuuruinen. Vuonna 2005 kuntien omarahoitusosuus on sosiaali- ja terveydenhuollossa euroa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa 614 euroa asukasta kohti. Taulukossa 20 esitettävät sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset, valtionosuudet ja omarahoitusosuudet kattavat kuntien ja kuntayhtymien järjestämät palvelut. Taulukossa 21 esitettävät opetus- ja kulttuuritoimen laskennalliset kustannukset ja valtionosuudet kattavat kuntien ja kuntayhtymien järjestämät palvelut. Kuntien rahoitusosuudet kattavat mainittujen palveluiden lisäksi rahoitusosuudet myös yksityisten ja valtion järjestämään koulutukseen. Taulukko 20. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset, kuntien omarahoitusosuudet sekä valtionosuudet sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin, milj. euroa Sosiaali- ja terveydenhuolto laskennalliset kustannukset ,4 kuntien omarahoitusosuudet ,6 valtionosuudet ,3 Vuonna 2005 valtionosuustehtävien kustannustason muutoksen arvioidaan olevan 3,1 prosenttia, mikä lisää peruspalveluiden järjestämisen kustannuksia sosiaali- ja terveyshuollossa 349 milj. euroa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa 148 milj. euroa, eli yhteensä 497 milj. euroa. Valtio osallistuu kustannusten nousuun valtionosuuksiin tehtävien indeksikorotusten kautta. Vuonna 2005 valtionosuuksiin tehdään 2,3 prosentin indeksikorotus, mikä on 75 % täysimääräisestä korotuksesta. Indeksikorotus lisää valtionosuuksia 150 milj. eurolla, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 136 milj. euroa. Täysimääräinen indeksikorotus olisi 3,1 prosenttia ja se lisäisi valtionosuuksia 200 milj. eurolla, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus olisi 181 milj. euroa. Rahoituslaskelmassa on vuosille laskentaoletuksena käytetty indeksikorotusta, joka 75 prosenttia täysimääräisestä korotuksesta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Taulukko 21. Kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset kustannukset, kuntien rahoitusosuudet sekä valtionosuudet opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannuksiin, milj. euroa Opetus- ja kulttuuritoimi laskennalliset kustannukset ,5 kuntien rahoitusosuudet ,8 valtionosuudet ,4 Taulukko 22. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa, milj. euroa, muutokset vuodesta 2004 vuoteen 2005 menot tulot netto 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset SM, harkinnanvarainen rahoitusavustus -18 SM, kuntien yhdistymisavustukset ja investointituki +33 STM, valtionosuus käyttökustannuksiin valtionosuusprosentin korotus 31,82 %:sta 32,99 %:n, josta kustannusten määrittelyn muutos 0,37 %-yks. (liittyy kustannustenjaon tarkistukseen) terveydenhuollon hanke 0,65 %-yks. 1) +75 sosiaalialan kehittämishanke 0,15 %-yks. +17 sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutus kotihoidon tuen korottaminen osittaisen hoitorahan korotus ja laajennus, v uudistus kokovuotisena STM, kehittämishankkeet +4 STM, perustamishankkeet -4 STM, lasten ja nuorten psykiatria -7-7 TM, työllistämistuki kunnille -3-3 TM, korvaukset maahanmuuttajista -1-1 OPM, aamu- ja iltapäivätoiminta, v uudistus kokovuositasolle OPM, esiopetuksen koulumatkaetu, v uudistus kokovuositasolle OPM, peruskoulujen laajakaistayhteydet +1 OPM, perustamishankkeet -1 Yhteensä Indeksikorotukset 2,3 % (75 % täysimääräisestä 3,1 %:n kust.tason noususta) OPM 63 milj. euroa, josta kunnat 49 milj. euroa (77 %), yksityiset 14 milj. euroa (23 %) STM 83 milj. euroa SM 4 milj. euroa Yhteensä 150 milj. euroa, josta kunnat 136 milj. euroa Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus (yhteensä 358 milj. euron tarkistus jaksotetaan vuosille ) % OPM, josta 1,4 5,4 1) Terveydenhuollon hankkeen ja sosiaalialan kehittämishankkeen tavoitteiden toteuttaminen saattaa lisätä kuntien menoja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 kunnat 77 % 1,1 4,2 STM 72,5 353 Yhteensä Verotuksen ja sotumaksujen muutokset yhteisöverokannan alentaminen 29 %:sta 26 %:iin, vaikutus arviolta 100 milj. euroa, kompensoidaan täysimääräisesti korottamalla kuntien yhteisövero-osuutta vapaaehtoisten eläkevakuutusten veromuutokset -20 aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut, v uudistus +17 Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä ilman indeksikorotusta indeksikorotukset mukaan lukien Kuntien valtionosuuslain mukainen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen perustuva valtionosuuksien 358 milj. euron lisäys jaksotetaan neljälle vuodelle. Vuonna 2005 tarkistuksesta maksetaan 74 milj. euroa. Kansallisen terveydenhuollon hankkeen sekä sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään 110 milj. eurolla. Tästä käytetään valtionosuusprosentin korottamiseen 92 milj. euroa, sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen turvaamiseen 7 milj. euroa ja kotihoidon tuen korottamiseen 11 milj. euroa. Opetustoimessa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä esiopetuksen koulumatkaedun laajeneminen kokovuotisiksi lisäävät valtionosuuksia yhteensä 30 milj. euroa. Kuntien verotulojen pohjalta valtionosuuksiin tehtävät tasausvähennykset kasvavat suhteessa kunnille maksettaviin tasauslisiin siten, että valtionosuuksien arvioidaan vähenevän noin 35,5 milj. eurolla. Harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen esitetään myönnettäväksi 30 milj. euroa ja kuntien yhdistymisen tukemiseen 41 milj. euroa. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin on 55 milj. euroa, josta 30 milj. euroa on kansallisen terveydenhuollon hankkeeseen ja loppuosa sosiaalialan kehittämishankkeeseen, alkoholiohjelmaan sekä perustamishankkeisiin. Vuonna 2005 kuntien menoja lisäävät kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen korotus ja sosiaalialan täydennyskoulutusvelvoite sekä vuonna 2004 käynnistyneiden osittaisen hoitorahan korotuksen ja laajennuksen, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ja esiopetuksen koulumatkaedun laajeneminen kokovuotisiksi. Lisäksi Kansalliseen terveydenhuollon hankkeeseen liittyvällä hoitoon pääsyn turvaamista koskevalla uudistuksella saattaa olla kuntien menoja lisäävä vaikutus ainakin uudistuksen alkuvaiheessa. Valtion toimenpiteiden arvioidaan lisäävän kunnallistalouden menoja yhteensä noin 104 milj. eurolla. Valtion toimenpiteiden vaikutusten yhteenveto sisältyy kokonaisuudessaan taulukkoon 22. Talousarvioesitykseen sisältyvien valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena parantavan kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2004 verrattuna nettomääräisesti 113 milj. euroa ilman indeksikorotuksia ja indeksikorotukset mukaan lukien 249 milj. euroa. Valtion vuoteen 2005 kohdistamien uusien toimenpiteiden lisäksi kuntatalouden tasapainoon ja peruspalvelujen rahoitustarpeeseen vaikuttavat kunnille aikaisemmin säädettyjen tehtävien ja velvoitteiden määrän ja palvelujen kysynnän, sekä verotulojen, palkkauskustannusten ja kustannustason kehitys. Yritys- ja pääomaverouudistukseen liittyvän yhteisöverokannan alentamisen vaikutus kuntien verotuloihin, noin 100 milj. euroa, kompensoidaan täysimääräisesti korottamalla Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Palveluiden tuottavuuden kehittäminen kuntien yhteisövero-osuutta 22,03 prosenttiin vuodesta 2005 lukien. Peruspalvelujen rahoituksen vahvistamiseksi valmistellaan kuntien kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajojen nostamista. Peruspalveluohjelman mukaan valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksukäytännön muuttamista siten, että maksuissa otetaan huomioon palvelujen kustannusten kehitys. Omaishoitajien lakisääteisen vapaan toteuttamiseksi järjestettävät palvelut vähentävät kuntien asiakasmaksutuloja arviolta 5 milj. eurolla, joskin palvelujen tarkoituksenmukaisella järjestämisellä voidaan osaltaan ehkäistä laitoshoidon lisätarvetta ja siten keventää kunnille aiheutuvia kustannuksia. Peruspalveluohjelmaan liittyen valtiovarainministeriö on käynnistänyt tuottavuuden toimenpideohjelman. Sen osana ovat opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja eräät muut ministeriöt käynnistäneet omat tuottavuushankkeensa. Tuottavuuden toimenpideohjelmaa toteutetaan yhteistyössä valtionosuusministeriöiden ja Suomen Kuntaliiton kanssa. Opetusministeriö on käynnistänyt hallinnonalan tuottavuusohjelman. Sen yhtenä osana tarkastellaan opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksin rahoitettavan toiminnan järjestämistapoja tuottavuuden näkökulmasta. Opetustoimen tuottavuutta voidaan lisätä nopeuttamalla koulutuksen läpäisyä sekä lisäämällä eri oppilaitosten ja koulutusmuotojen yhteistyötä, mahdollisilla seudullisilla ja maakunnallisilla koulutusjärjestelyillä, oppilaitosverkon kehittämisellä, tietotekniikan hyväksikäytöllä opetuksessa ja verkko-opetuksella sekä tuloksellisuustekijöiden hyödyntämisellä rahoitusperusteena. Kansalliseen terveydenhuollon hankkeeseen liittyvät toimintojen ja rakenteiden uudistamishankkeet on tarkoitus saattaa loppuun vuoden 2007 loppuun mennessä ja niiden avulla arvioidaan voitavan saavuttaa 200 milj. euron hyödyt vuodessa. Sosiaalialan kehittämishankkeen moniin toimenpiteisiin sisältyy pyrkimys tuottavuuden kohentamiseen palvelutuotannossa. Tuottavuusnäkökulma ilmenee selvästi seudullisen ja alueellisen yhteistyön lisäämistavoitteessa samoin kuin vanhustenhuollon kehittämistavoitteissa. Sosiaali- ja terveysministeriö suuntaa vuosina huomattavan määrän valtionavustusta osahankkeisiin, joissa vahvistetaan seudullista yhteistyötä. Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää valtion toimenpiteiden ohella myös kunnilta toimintatapojen ja tehokkuuden jatkuvaa arviointia sekä valmiutta sellaisiin rakenteellisiin uudistuksiin, joilla taloudellisuutta ja tehokkuutta on mahdollista lisätä. Kuntien mahdollisuudet näihin toimenpiteisiin paranevat lähivuosina mm. henkilöstön kasvavan eläkkeelle siirtymisen johdosta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5