Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2001 Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2001 Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita"

Transkriptio

1 5/ Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2001 Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita Vastuuhenkilö Martti Kallio 1

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 5/2000 Lehti ilmestyy 7 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 7 gånger per år Julkaisija Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1400 kpl Upplaga 1400 st Painopaikka Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av infobladet. Lisätilaukset 400 mk/v/kpl. Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) Extra årsprenumerationer à 400 mk kan beställas av Raija Haaja, fax (09) Tiedote on myös internetissä Kuntaliiton kotisivulla Infobladet finns också på Kommunförbundets webbsidor Vastuuhenkilöt/Ansvarspersoner Martti Kallio Sisko Myöhänen Toimittaneet Sammanställt av Raija Haaja SISÄLLYSLUETTELO Sivu Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 3 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalouden näkymät vuosina Kuntien verotulojen kehitys Verotus 5 Tuloveroprosentin ilmoittaminen Verovuoden 1999 verotus ja maksuunpanotilitys Verovuosien verotus Kunnallisveron tilitykset verovuosilta 2000 ja 2001 Yhteisöveron jako-osuudet Vuoden 2000 kiinteistövero Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero Verotuskustannukset Kiinteistöveroa koskeva KHO:n päätös Arvonlisäveroasioita Valtionosuudet vuonna Yleistä Verotuloihin perustuva tasaus Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Kustannus- ja tehtävämuutoksia Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Valtionosuuden arviointi Yksikköhinnat Ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulu Vuokratilat ja investointilisä Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita 21 Eläkemenoperusteisen KVTEL-maksun kohdistaminen Huollettavien varat ja pääomat kirjanpidossa Kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätösmalli KILA:n yleisohje kon. kirjanpidossa käytettävistä men. Esiopetuksen valtionosuusjärjestelmän tedot vuonna 2000 JHTT-yhteisöt 23 Liitteet Yleinen taloudellinen tilanne (liite 1) Kunta-alan palkkasumman kehitys (liite 2) Kuntatyöantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 3) Kuntien verotulot , mrd. mk (liite 4) Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma (liite 5a) Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma (liite 5b) Kuntien siirtymätasaukset vuonna 2001 (liite 6) Alust. lask. verot. perust. valt.os. tasauksesta (liite 7) Ennakkotieto yleisen valtionosuuden määristä (liite 8) Ennakkotieto sos.- ja terv.huollon valtionosuudesta (liite 9) Valtionosuus vuonna 2001 (liite 10) Esimerkki perusopetuksen tunnusluvun määräytymisestä (liite 11) Perusopetuksen vuoden 2000 yksikköhinnan laskentaper. (liite 12) Lukion vuoden 2001 yksikköhinnan laskentaperusteet (liite 13) Perusopetuksen yksikköhintaesimerkki v:n 2000 per. (liite 14) Esimerkki amm. koul. laskentaperusteiden muod. (liite 15) Esiopetuksen valtionosuusjärjestelmän tiedot v (liite 16

3 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Yleinen taloudellinen tilanne Kokonaistuotanto lisääntyi vuonna 1999 noin 4 %. Valtiovarainministeriö ennustaa tuotannon määrän kasvavan tänä vuonna 5,2 %. Taloudelliset ennustelaitokset ovat esittäneet tätäkin korkeampia kasvulukuja vuodelle Taloudellisen kasvun arvioidaan jatkuvan suotuisana myös ensi vuonna. Yleisesti tuotannon kasvuennusteet vuodelle 2001 ovat runsaan neljän prosentin luokkaa. Myös keskipitkällä aikavälillä taloudelliset näkymät ovat hyvät. Lähivuosina voidaan saavuttaa jopa neljän prosentin keskimääräinen vuotuinen tuotannon lisäys. Työttömien lukumäärä on vuonna 2000 keskimäärin lähes henkilöä. Työttömyysaste on tänä vuonna keskimäärin 9½ %. Työllisten määrä kasvoi viime vuonna nopeasti ja vahva talouskasvu lisää työvoimatarvetta kuluvana vuonna ja ensi vuonna. Työllisten määrä lisääntynee kumpanakin vuonna keskimäärin noin henkilöä. Työttömyys on kuitenkin alentunut arvioitua hitaammin. Työttömänä arvioidaan olevan vuonna 2001 keskimäärin runsas 8½ % työvoimasta eli henkilöä. Yleinen hintataso on kohonnut kuluvan vuoden alkupuoliskolla nopeasti. Inflaation arvioidaan kuitenkin hidastuvan loppuvuodesta. Kuluttajahinnat noussevat vuonna 2000 keskimäärin 3 %. Vuonna 2001 inflaatio arvioidaan kahdeksi prosentiksi. Raakaöljyn hinnan, euron kurssin, yleisen korkotason ja erityisesti mahdollisen tulopoliittisen ratkaisun tasosta riippuu, minkälaiseksi hintojen kehitys ensi vuonna Suomessa muodostuu. Liitteessä 1 on esitetty ennakkotietoja ja arvioita eräiden kunnallistalouden kannalta keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina Arviot vuosille 2000 ja 2001 perustuvat valtion budjetissa julkaistuun taloudelliseen katsaukseen, joka on luettavissa valtiovarainministeriön Internet-sivuilta osoitteesta Kuntatalouden näkymät vuosina Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma kasvanee tänä vuonna lähes 4 % eli hieman nopeammin kuin kunta-alan ansiotasoindeksi. Paikallisten säästösopimusten ja muiden henkilöstösäästöjen johdosta palkkasumman kehitys kunnittain kuitenkin vaihtelee. Vuotta 2001 koskeva palkkasumman noin 4 prosentin kasvuarvio perustuu laskentaoletukseen, jonka mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna 3½ %. Kuntien velvoitteita lisätään, mikä aiheuttaa paineita henkilöstön lukumäärän kasvuun. Tämän johdosta kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu voi olla arvioitua nopeampaakin. Kuntatalous 5/00 3

4 Liitteessä 2 on esitetty eräiden muutostekijöiden vaikutukset kunta-alan palkkasumman kehitykseen vuosina Toteutuneet ansiotasoindeksin ja kokonaismuutoksen luvut perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin. Jaottelu muihin tekijöihin perustuu Kuntaliiton erillisselvityksiin. Kuntatyönantajan vuodelle 2000 vahvistetut sosiaaliturvamaksut pysynevät vuonna 2001 kuluvan vuoden tasolla. Työttömyysvakuutusmaksu saattaa hieman alentua. Kuntatyönantajan keskimääräinen ennakollinen KVTEL-maksu kohonnee 0,3 %. Opettajien eläkemaksu kohoaa kolme prosenttiyksikköä ja se on 16 % vuonna Liitteessä 3 on esitetty vuosien kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuprosentteja. Vuoden 2001 luvut ovat ennakkotietoja. Kuntien verotulojen kehitys Kuntien tilinpäätösten mukaiset verotulot olivat vuonna 1999 noin 72 mrd. mk. Kuntien verotulojen arvioinnissa käytettyjä oletuksia on selvitetty kesäkuussa kunnille toimitetussa Kuntien verotulojen ennustaminen -julkaisussa. Ennustekehikon luvut perustuivat niihin tietoihin ja arviointeihin, jotka olivat käytettävissä kesäkuun alussa. Kesäkuussa tehtyihin vuosia 2000 ja 2001 koskeviin verotuloja koskeviin kokonaislukuihin ei ole tässä tilanteessa katsottu tarpeen tehdä muutoksia. Kuntien verotulojen tilitysten arvioidaan kasvavan tänä vuonna lähes 8 % ja ne ovat kaikkiaan 77,7 miljardia markkaa. Kuntien verotulojen lisäys johtuu erityisesti yhteisöveron tilitysten kasvusta, joka on noin 3 mrd. markkaa. Yhteisöveroa tilitetään kunnille tänä vuonna kaikkiaan 15,5 mrd. mk. Kunnallisveron tilityksiä lisää mm. palkkasumman tälle vuodelle arvioitu runsaan kuuden prosentin kasvu. Vähennyksiin tehdyt perustemuutokset puolestaan pienentävät kunnallisveroa. Kuntaryhmän jako-osuutta on tälle vuodelle alennettu, mikä osaltaan vaikuttaa myös kunnallisveron tilityksiä vähentävästi. Verovuoden 2000 ennakonpidätysten arvioidaan lisääntyvän kokonaisuudessaan tänä vuonna 3 ½ - 4 %. Kuntien verotulojen arvioimiseen vuodelle 2001 liittyy monia epävarmuustekijöitä. Lähtökohtana on verraten suotuisan talouskasvun jatkuminen myös ensi vuonna, mikä näkyy muun muassa kuntien kunnallisveron veropohjan runsaan 4 % kasvuna. Tulopoliittisen ratkaisun taso ja työsuhdeoptioiden kehitys vaikuttavat osaltaan veropohjan muutokseen. Kunnallisverotuksen vähennyksiin tehtävät perustemuutokset pienentävät verotuloja noin puolisen miljardia markkaa. Kunnallisveron tilitykset vuonna 2001 ovat 62,7 mrd. mk. Kuntien yhteisöveron tilitysten arvioidaan vähenevän ensi vuonna tämän vuoden tilitysten tasosta, mikä johtuu ns. täydennysmaksujen arvioidusta pienenemisestä. Kuntien yhteisöveron jako-osuuteen vaikuttaa verotulotasauksen muutos, minkä arvioidaan alentavan kuntien jako-osuutta. 4 Kuntatalous 5/00

5 Liitteessä 4 on esitetty kuntien verotulot tulolajeittain vuosina Verotuloennusteet on päivitetty Suomen Kuntaliiton Internet-sivuille osoitteella: asiakohdassa kunnallistalous, verotus, verotuloennusteet. Liitteissä 5a ja 5b on esitetty tilastokeskuksen julkaisemat tiedot kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta vuosilta Vuosien 2000 ja 2001 luvut ovat Kuntaliiton arvioita. Niitä on tarkennettu kesäkuussa tehdyistä arvioista kuluvana vuonna saatujen tietojen perusteella. Arvioissa on otettu huomioon myös valtion ensi vuoden talousarvioesitystä koskevat budjettiriihen päätökset. Kuntataloutta kokonaisuutena tarkastellen näyttää siltä, että kuluvana vuonna kuntien yhteenlaskettu vuosikate kohoaa viime vuoden tasosta. Ensi vuonna tilanne säilyy kokonaisuutena ottaen kuluvan vuoden tasolla. Kuntien talouden erot ovat suuret. Tänä vuonna kuntatalouden eriytymiskehitykseen vaikuttavat erityisesti verotulojen hyvinkin erilainen kehitys. Tämänsuuntainen kehitys jatkuu myös ensi vuonna. Valtionosuuksien lähinnä nelivuotistarkistuksen johdosta aiheutuva kasvu vuonna 2001 jossain määrin hillitsee eriytymistä. Samaan suuntaan vaikuttavat verotulotasausten muutokset. Yhteisöveron kuntakohtaisten jako-osuuksien muuttuminen ensi vuoden alussa aiheuttaa suurta epävarmuutta yksittäisen kunnan yhteisöveron kehityksen arvioinnissa. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) Verotus Tuloveroprosentin ilmoittaminen Tällä hetkellä voimassa olevien säännösten mukaan kuntien tulee ilmoittaa tulovero- ja kiinteistöveroprosenttinsa Verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä. Täten vuoden 2001 veroprosentit ilmoitetaan Verohallitukselle viimeistään 17 päivänä marraskuuta Vuoden 2001 verokortit tulevat voimaan helmi- tai maaliskuun alussa 2001, päätöstä asiasta ei vielä ole tehty. Verovuoden 1999 verotus ja maksuunpanotilitys Verovuoden 1999 verotus valmistuu lokakuun 2000 lopussa. Kunnille toimitetaan syyskuun 15 päivään mennessä täydennetyt tiedot valmistuvasta verotuksesta. Kuntien ko. tilanteen mukaiset äyrimäärät löy- Kuntatalous 5/00 5

6 tyvät sen jälkeen Internet-sivulta osoitteesta: kohdasta (verotilitykset). Verovuoden 1999 ansio- ja pääomatulojen verojen osalta tehdään marraskuussa maksuunpanotilityksen kaltainen tilitys. Verovuodelta jo tilitetyt verot oikaistaan vastaamaan lopullisen verotuksen mukaisia maksuunpanosuhteita. Lisäksi kunnilta vähennetään näiden osuus verovelvollisille verovuodelta 1999 maksettavista ennakonpalautuksista. Valmistelutilanteen per mukaisten ajojen perusteella laskettu ns. maksuunpanotilityksen kerroin on 0,92. Koska verotuksen valmistelu on vielä kesken, niin kerroin saattaa vielä muuttua. Kunta voi arvioida siltä marraskuussa verovuodelta 1999 perittävän määrän em. maksuunpanotilityksen kertoimen avulla. Kertoimella kerrotaan kunnan verovuoden 1999 kunnallisveron maksuunpano (ansiotuloäyrit x tuloveroprosentti), jolloin saadaan kunnan arvioitu osuus maksuunpanotilityksessä. Kun kunnan maksuunpanotilityksen mukaisesta osuudesta vähennetään kunnalle verovuodelta 1999 jo tilitetyt ennakonpidätykset ja muut kuin yhteisöjen kannossa maksetut ennakot, niin saadaan arvio kunnalta maksuunpanotilityksessä perittävästä määrästä. Ansio- ja pääomatulojen verojen lisäkantoerien eräpäivät ovat ja Täten kunnat saavat eräpäivinä kertyneet verot tammikuussa ja maaliskuussa Verovuosien verotus Verontilityslain mukaan verovelvollisille suoritettavat ennakonpalautukset peritään muilta veronsaajilta palautuskuukautta seuraavana kuukautena. Lakiin sisältyvän siirtymäsäännöksen mukaan verovuosien ennakonpalautukset vähennetään kuitenkin verotuksen päättymiskuukaudelta tehtävässä tilityksessä. Kunnallisveron tilitykset verovuosilta 2000 ja 2001 Tavoitteena on, että verovuoden 2000 ennakkoperinnän jako-osuuksia oikaistaan joulukuussa 2000 tehtävässä tilityksessä. Tällöin muutetaan paitsi yksittäisten kuntien myös veronsaajaryhmien jako-osuudet. Jako-osuuksien muutoksen yhteydessä oikaistaan verovuodelta jo tilitetyt verot vastaamaan uusia jako-osuuksia. Myös verovuodelle 2001 lasketaan sekä uudet ryhmäosuudet että yksittäisten kuntien jako-osuudet, joita sovelletaan ensimmäisen kerran helmikuussa 2001 tehtävässä tilityksessä. Laskettaessa verovuodelle 2000 ja 2001 yksittäisten kuntien jako-osuuksia käytetään verovuoden 1999 ansiotuloäyrejä. Useiden kuntien ansiotuloäyreihin sisältyy huomattava määrä optiovoitoista johtuvia äyrejä. Edellä mainitut äyrit ovat usein kertaluonteisia. Laskettaessa tulevia jako-osuuksia ns. optioäyrit pitäisi poistaa laskennassa käytettävistä ansiotuloäyreistä, jotta 6 Kuntatalous 5/00

7 kunta ei saa liikaa verotuloja. Mitään yleistä optioäyrien poistamismenettelyä ei toteutettane. Tilanne saattaa olla myös sellainen, että kunnan verovuoden 1999 ansiotuloäyreihin ei sisälly ns. optioäyrejä, mutta niitä tulee sisältymään verovuosien 2000 ja/tai 2001 ansiotuloäyreihin. Tällöin kunta saa liian vähän verotuloja ennakkoon verovuosilta 2000 ja/tai Jos kunta haluaa optioäyrit poistettavaksi ansiotuloäyreistä laskettaessa verovuosien 2000 ja 2001 jako-osuuksia tai jos kunta haluaa verovuosien 2000 ja/tai 2001 ansiotuloäyreihin lisättäväksi ns. optioäyrit kunnan tulee marraskuun loppuun mennessä kirjallisesti hakea muutosta valtiovarainministeriöltä. Osoite on: Valtiovarainministeriö, Vero-osasto, Merja Taipalus, PL 28, Valtioneuvosto Hakemuksesta pyydetään lähettämään kopio Kuntaliittoon Juha Mynttiselle, osoite on: Suomen Kuntaliitto, PL 200, Helsinki. Yhteisöveron jako-osuudet Verontilityslain muutosesityksen mukaan kuntaryhmän yhteisöveron jakoosuus on verovuodesta 2001 alkaen 37,25 %, jota alennetaan tai korotetaan verotulotasauksen muutoksen perusteella. Koelaskelmaan perustuva muutos otetaan huomioon siltä osin kuin se aiheutuu yhteisöverouudistuksesta ja siirtymisestä verotulotasauksessa kahden vuoden viiveeseen verovuoden ja tasausvuoden välillä. Ennakkolaskelman perusteella jako-osuus olisi 35,93 %. Yksittäisille kunnille lasketaan uudet yhteisöveron jako-osuudet tammikuussa Jako-osuudet otetaan käyttöön todennäköisesti helmikuussa. Otettaessa uudet osuudet käyttöön oikaistaan samalla verovuosilta jo tilitetyt verot vastaamaan uusia jako-osuuksia. Lisätiedot: Juha Mynttinen, p. (09) Mikael Enberg, p. (09) Martti Kallio, p. (09) Vuoden 2000 kiinteistövero Verohallituksen alustavan arvion mukaan vuoden 2000 kiinteistöveron tuotto kunnille on noin 3,5 miljardia markkaa. Se on noin 300 miljoonaa markkaa enemmän kuin viime vuonna. Alle tuhannen markan kiinteistövero on maksettava kerralla ensimmäisenä eräpäivänä. Edellä mainittua suurempi vero maksetaan kahdessa erässä. Kiinteistöveron eräpäivät ovat ja Täten eräpäivinä kertyneet verot tilitetään kunnille lokakuussa ja marraskuussa. Kuntatalous 5/00 7

8 Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero Laki kiinteistöverolain muuttamisesta (1026/1999), joka tuli voimaan mahdollistaa sen, että kunnanvaltuusto voi ensimmäisen kerran vuodelle 2001 määrätä 12a :ssä mainitun rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentin, joka on vähintään 1,00 ja enintään 3,00. Kiinteistöverolain 20a :n mukaan kunta, joka määrää rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentin, selvittää samalla vuosittain ne rakennuspaikat, jotka täyttävät rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveron edelletykset, ja ilmoittaa ne samoin kuin muut tarpeelliset tiedot ja asiakirjat verovirastolle verotuksen toimittamista ja muutoksenhakua varten. Verohallitus antaa tarkempia määräyksiä annettavista tiedoista, tietojen antamisen ajankohdasta ja tavasta. Verohallitus laatii rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöverosta asiakastiedotteen. Tiedote tullaan saattamaan yleisön tietoon syyskuun alussa verotoimistoissa jaettavaksi, verohallinnon Internet-sivuilla, kunnissa jaettavaksi ja Kuntaliiton Internet-sivuilla. Kuntaliiton yhdyskunta, tekniikka ja ympäristöyksikkö antaa asiasta syyskuun alussa ohjeen. Lisätiedot: Juha Mynttinen, p. (09) Tom Granström, p. (09) Verotuskustannukset Vuonna 2001 kunnilta perittävien verotuskustannusten arvioidaan kasvavan valtion tulo- ja menoarvioesityksen perusteella noin 8-9 prosenttia verrattuna vuonna 2000 perittyihin kustannuksiin. Kustannusten suuri nousu johtuu vuoden 2000 atk-järjestelmien varmistamisesta, euroon siirtymisestä, tiedostojen yhteensovittamisesta ja konekannan uusimisesta. Kiinteistöveroa koskeva korkeimman hallinto-oikeuden päätös Korkein hallinto-oikeus on antanut /2060 voimansiirtolinjan kiinteistöveroa koskevan päätöksen. Päätös on seuraava: Voimayhtiön 220 kilovoltin voimansiirtolinja käsitti pylväät, johtimet, eristimet ja muut laitteet. Pylväät koostuivat pylväsjaloista, orsista ja eristinketjuista. Pylväät kiinnitettiin maahan asentamalla betoniset perustukset sekä pylväsjaloille että harusvaijereille. Sekä pylväät että voimansiirtojohdot voitiin siirtää ja käyttää uuden voimansiirtolinjan osina. Katsottiin, ettei voimansiirtolinja eivätkä linjaan kuuluvat yksittäiset pylväät olleet kiinteistöverolain 2 :n 2 momentissa tarkoitettu rakennelma. Verovuosi Arvonlisäveroasioita Arvonlisäveron palautusten takaisinperintä 8 Kuntatalous 5/00

9 Arvioidaksemme ensi vuoden arvonlisäveron takaisinperintää olemme kysyneet suurimmilta kunnilta ja kuntayhtymiltä, jotka edustavat suurta osaa maan asukasluvusta, kuluvan vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden palautustiedot. Palautustietojen ja kassavirtalaskelmien perusteella olemme arvioineet, että ensi vuoden takaisinperittävä määrä on mk/asukas. Korostamme, että tieto on ennakkotieto ja että lopullinen määrä saadaan selville vasta ensi vuoden toukokuussa. Lisätiedot: Juha Mynttinen, p. (09) Valtionosuudet vuonna 2001 Yleistä Valtion vuoden 2001 talousarvion yhteydessä korjataan puolet todetusta kustannustenjaon jälkeenjääneisyydestä. Kyseessä on kuntien valtionosuuslain mukainen ns. nelivuotistarkistus. Tarkistus on yhteensä mmk, josta kuntien osuus on mmk. Opetustoimen yksikköhintoja korjataan 796 mmk:lla, josta kuntien osuus 613 mmk. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia korjataan 455 mmk. Valtionosuuksien indeksitarkistukset ovat 1,2 prosenttia eli 340 mmk, josta kuntien osuus on 303 mmk. Indeksitarkistukset puolitetaan. Sen lisäksi otetaan huomioon vuoden 1999 liian suureksi arvioitu indeksitarkistus 0,4 prosenttiyksikköä. Täysimääräinen korotus olisi ollut 3,1 prosenttia ja puolitettu tarkistus 1,6 prosenttia. Valtionosuuksien määrässä otetaan huomioon valtionosuusuudistukseen liittyvät siirtymätasauslisät (vielä 28 kunnalla) sekä verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (tasauslisä ja tasausvähennys). Tasauserät jaetaan valtionosuuksien maksatuksessa niin, että 6 prosenttia kohdistuu yleiseen valtionosuuteen, 37 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen ja 57 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen. Jäljellä olevat siirtymätasauslisät on esitetty liitteessä 6. Valtion talousarvioesityksen mukaan opetustoimen lykättyjä käyttötalouden loppueriä maksetaan ensi vuonna 322 mmk. Sosiaali- ja terveydenhuollon loppuerät on maksettu kokonaan. Kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin varataan 320 mmk. Verotuloihin perustuva tasaus Verotuloihin perustuvassa valtionosuuksien tasauksessa käytettävät lopulliset verotustiedot saadaan vasta vuoden vaihteen tienoilla. Tasauksen laskentaperusteena käytettävän verovuoden viive on supistettu kolmesta vuo- Kuntatalous 5/00 9

10 desta kahteen eli vuoden 2001 verotulotasauslaskelmassa käytetään vuodelta 1999 valmistuvan verotuksen tietoja (A kuntien valtionosuudesta annetun asetuksen muuttamisesta 1065/98 2 ja voimaantulosäännös). Yhteisöveron maksuunpano-osuuslaskelmat valmistunevat vasta vuoden loppuun mennessä, jonka jälkeen voidaan vasta laskea lopullinen tasauslaskelma. Tasauksen määrään vaikuttaa myös yhteisöveron jako-osuuksien muuttuminen ja yhteisöverouudistuksen asteittainen toteuttaminen, jonka vaikutukset alkavat verotulotasauksessa näkyä vuodesta 2001 alkaen. Yhteisöveroa ei enää vuoden 2001 tasauslaskennan yhteydessä muuteta äyreiksi ( A 1065/98 2 a ja voimaantulosäännös). Sisäasiainministeriössä on laskettu ennakollinen tieto verotulotasauksesta, joka yhteisöveron osalta perustuu vuoden 2000 huhtikuusta lähtien yhteisöveron tilityksissä käytettyihin jako-osuuksiin Pohjana eivät siis ole olleet vuoden 1998 valmistuneen verotuksen tiedot, vaan arvio vuodelta 1999 valmistuvasta verotuksesta. Lisäksi kunnallisveron määrä perustuu ennakkotietoon, joka tarkentuu lopullisesti marraskuussa. Ennakkotiedon pohjana ovat olleet elokuun alun tiedot alustavista ansioäyreistä. Vuoden 2001 alusta voimaan tulevia kuntaliitoksia ei ole otettu huomioon ennakkolaskelmissa. Laskennassa käytettyjä perusteita ovat olleet: - vuoden 1999 alun asukasluku (koko maa ) - keskimääräinen tuloveroprosentti 17,61 - keskimääräiset kiinteistöveroprosentit - yleinen 0,65 - vakituinen asunto 0,23 - muu asunto 0,74 - voimalaitos 1,38 - ydinvoimalaitos 2,20 - laskennallinen verotulo - laskennallinen verotulo mk/asukas - tasausraja (90 %) mk/asukas Edellisten tietojen perusteena lasketut kuntakohtaiset arviot verotulotasauksesta ovat liitteessä 7. Kuntaliitoksia ei ole otettu huomioon. Laskelman ennakollisuudesta johtuen kuntakohtaiset tiedot voivat muuttua paljonkin, koska vuoden 1999 verotus on vielä kesken. Tämä koskee erityisesti yhteisöveroja. Yleinen valtionosuus Vuonna 2001 yleisestä valtionosuudesta vähennetään aluehälytyskeskusten asteittain valtiolle siirtämisestä johtuen 20,7 miljoonaa markkaa. Yleiseen valtionosuuteen tehdään 1,2 prosentin indeksitarkistus. Valtionosuuden vähennyksen ja indeksitarkistuksen jälkeen asukaskohtaiseksi määräksi tulee va1tion talousarvion mukaan 185,40 markkaa asukasta kohti. Olosuhdelisinä yleiseen valtionosuuteen lisätään saaristolisä, syrjäisyyslisä, liikenteen taajamalisä ja kielilisä. 10 Kuntatalous 5/00

11 Yleisen valtionosuuden leikkauksena vähennetään entiseen tapaan 44,80 markkaa asukasta kohti. Liitteessä 8 on esitetty ennakkotieto kuntakohtaisesta yleisestä valtionosuudesta. Vuoden 2001 alusta voimaan tulevat kuntaliitokset on otettu huomioon muutoin paitsi Temmeksen, Tyrnävän, Lumijoen, Limingan ja Rantsilan kuntien osalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Valtion vuoden 2001 talousarvioesityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen oikeuttavat laskennalliset kustannukset ovat yhteensä 60,1 mrd. markkaa, josta valtionosuus on 14,5 mrd. markkaa (24,2 %). Kuntien rahoitusosuus on 45,5 mrd. markkaa. Valtionosuusleikkaukset sisältyvät kuntien rahoitusosuuteen. Kuntien valtionosuus yhteensä on 13,9 mrd. markkaa, kun kuntien rahoitusosuutta korotetaan aikaisemmin sovituilla rahoitusosuuden korotuksilla (Arajärven esitykset 102 mk/as ja lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän rahoitus 32 mk/as). Ikäryhmittäisiä laskennallisia kustannuksia määrättäessä noin 3,3 prosentin jälkeenjääneisyyskorjaus (puolet täydestä määrästä) on lisätty laskennallisiin kustannuksiin nykyisten painoarvojen suhteessa. Sosiaalihuollon 0-6 vuotiaiden ikäryhmässä on otettu huomioon esiopetusuudistuksesta johtuvaa lisävähennystä 107 mmk siirtona opetustoimen pääluokasta (vuosi 2001 ensimmäinen kokonainen vuosi esiopetuksen toteuttamisessa; esiopetus tulee pakolliseksi lukien). Kustannus- ja tehtävämuutoksia Sosiaali- ja terveydenhuollossa kuntien menokehitykseen vaikuttavat paitsi esitetyt tehtävien lisäykset ja laajennukset myös palvelujen kysynnän kasvusta seuraava menojen kasvupaine. Viimemainittuun vaikuttavat mm. väestön ikääntyminen, terveydenhuollon teknologian kehittyminen, muuttoliike ja väestön vaatimusten kasvu. Budjettiesityksen kustannusten arviointia vaikeuttaa mahdollinen asetustasoisen normiohjauksen käyttöönotto. Budjettiesityksessä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon uusien tehtävien menolisäykset on arvioitu ensi vuonna runsaaksi 300 mmk:ksi. Ainakin hammashuollon osalta arvio on selvästi alimitoitettu. Uudet velvoitteet tulevat voimaan kesken vuotta, jolloin myöhempien vuosien menolisäykset ovat tätä suuremmat. Hallitusohjelmassa on lisäksi sitouduttu koko aikuisväestön hammashoitoon yhteiskunnan tukemana. Aikuisväestön hammashuollon laajennus Hammashuollon laajennus toteutetaan lukien. Vuoden 2001 budjetissa on sovittu siitä, että julkisista varoista tuettu hammashoito laajenee uusiin ikäluokkiin ja vuonna 2002 koko väestön tulisi olla tuetun hammashuollon piirissä. Valtion budjetissa on varauduttu siihen, että sekä sairausvakuutuksen korvaama ja terveyskeskuksen hammashuolto laajenisivat samassa aikataulussa. Vuoden 2001 aikana tuetun hammashoidon piiriin budjetin mukaan tulisivat syntyneet ikäluokat. Kuntatalous 5/00 11

12 Subjektiivista oikeutta hammashuoltoon ei säädetä, mutta palveluiden järjestämisvelvollisuutta saatetaan ohjata normeilla. Siitä, miten tiukasti asiaa tullaan sääntelemään, on vielä avoinna. Kuntaliitto pyrkii vaikuttamaan siihen, että normiohjaukselta vältyttäisiin. Nyt joka tapauksessa näyttää siltä, että ikään perustuvia esteitä hoitoon pääsylle ei enää voi olla vuoden 2002 jälkeen. Eduskunta on lausumissaan todennut, että tuettu hammashuolto tulee ulottaa koko väestöön. Tämä merkitsee sitä, että kunnallinen terveydenhuolto joutuu lisäämään terveyskeskuksen järjestämiä hammashuoltopalveluita. Kunnat joutuvat vuoden 2001 budjetin valmistelussa ottamaan huomioon hammashoitoon suunnitellut laajennukset, jos palvelut eivät nyt jo kata vuonna 1946 ja jälkeen syntyneitä. Lasten ja nuorten psykiatrinen hoito Kuntien edellytetään lisäävän lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon tarjontaa. Menolisäykseksi on arvioitu 100 mmk, josta valtionosuus 25 mmk. Tällä hetkellä hoidon laajuus käsittää lasta. Kuluvana vuonna psykiatrisen hoidon kehittämiseen osoitettiin valtion budjetissa 70 mmk, joka rahoitettiin siirrolla kuntien yhteisöveron tuotosta. Tästä määrästä esitetään siirrettäväksi 25 mmk kuntien laskennalliseen valtionosuuteen. Kunnat menettävät tässä yhteydessä siten rahoituspohjastaan 45 mmk. Asetuksella on tarkoitus antaa normeja hoitoon pääsystä ja toiminnan sisällöstä. Kuntouttava työtoiminta ja toimeentulotuen kehittäminen, ns. köyhyyspaketti Köyhyyspaketti ei sisällä ensisijaisten ja syyperusteisten sosiaaliturvaetuuksien korotuksia. Paketin toteutus jää kuntien sosiaalitoimen ja toimeentulotuen tehtäväksi. Sosiaaliturvajärjestelmän kehittämisen kannalta valinta saattaa ennakoida ansiosidonnaisen ja viimesijaisen toimeentulotuen vahvistumista ja perusturvan heikkenemistä. Alle 25-vuotiaat velvoitetaan osallistumaan kuntien järjestämään kuntouttavaan työtoimintaan. Tätä vanhemmat saavat oikeuden osallistua kuntouttavaan työtoimintaan. Kunnille tehtävä on uusi velvollisuus. Leipäjonojen poistamiseksi esitetään toimeentulotukisäännöksiin muutosta harkinnanvaraisen ja ehkäisevän toimeentulotuen osalta kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien tilanteen helpottamiseksi. Alle 25-vuotiaan kieltäytyminen kuntouttavasta työtoiminnasta johtaa työmarkkinatuen menetykseen. Kuntien menolisäys yhteensä vuonna 2001 on arvioitu budjettiriihessä koko paketista 126 mmk, josta valtionosuus 55 mmk. Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvelvoite tulee kunnille lukien. Toimeentulotukisäännösten muutokset tulevat voimaan lukien. 12 Kuntatalous 5/00

13 Kuntouttavan työtoiminnan kustannuksien määräytymiseen vaikuttaa kohderyhmän laajuus ja toiminnan sisältö, jotka ovat avoinna. Liitto on pitänyt kunnalle maksettavaa korvausta (50 mk toimintapäivä/henkilö) tuntuvasti alimitoitettuna ja arvioinut että toimintapäivän hinta olisi keskimäärin noin 200 mk/kuntoutettava. Myös toimeentulotukea esitetään kehitettäväksi lukien. Kunnat velvoitettaisiin varaamaan määrärahan ehkäisevään toimeentulotukeen sekä lisäämään harkinnanvaraista toimeentulotukea. Toimeentulotuen kustannusten arvioidaan säädösmuutosten seurauksena kasvavan 66 mmk vuonna Tämä summa sisältyy edellä esitettyyn köyhyyspaketin aiheuttamaan kuntien menolisäykseen. Tehtävämuutosten kustannusvaikutukset: Uusina tehtävinä kustannuksiin vaikuttavat hammashuollon laajentaminen ( kustannukset terveydenhuollon 7-64 vuotiaiden ikäryhmässä), lasten ja nuorten psykiatrinen hoito sekä kuntouttava työtoiminta (kustannukset sosiaalihuollon 7-64 vuotiaiden ikäryhmässä). Indeksitarkistus on 1,2 %, missä on otettu huomioon korjauksena 0,4 % vuoden 1999 liian korkeaa tarkistusarviota. - hammashuolto 41 mmk, josta valtionosuuslisäys 10 mmk - toimeentulotuki 66 mmk, josta valtionosuuslisäys 16 mmk - kuntouttava työtoiminta 29 mmk, josta valtionosuuslisäys 7 mmk - mielenterveystyö 100 mmk, josta valtionosuuslisäys 25 mmk - esiopetus mmk, josta valtionosuusväh mmk Esiopetusuudistuksen toteutuksen jatkamista koskeva lisävähennys sosiaalihuollon 0-6 -vuotiaiden ikäryhmän valtionosuusperusteeseen on noin mk 0-6 vuotiasta kohti (vuoteen 1999 verrattuna noin mk). Huomattava on, että kunnan työssäkäyntikerroin (päivähoidon porrastus) vaikuttaa kunnan laskennallisiin kustannuksiin. Kunnan rahoitusosuus muuttuu vastaavasti kunnalle edullisemmaksi noin 65,13 mk (vuoteen 1999 verrattuna noin 111,40 mk). Päivähoidon maksut alenevat, koska 6-vuotiaiden esiopetus on maksutonta. Esiopetuksen valtionosuuden siirron takia (107 mmk) sosiaalihuollon 0-6 -vuotiaiden valtionosuuden peruste nousee vain 39 mk 0-6 -vuotiasta kohti. Esiopetuksen toimeenpanon vaikutusta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin on selvitetty jäljempänä. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden laskennalliset perusteet vuonna 2001 ovat: Sosiaalihuolto (mk/asukas) 0-6 v v v v v Kuntatalous 5/00 13

14 Terveydenhuolto (mk/asukas) 0-6 v v v v v työttömyyden mukainen markkamäärä mk/työtön - kunnan työttömien määrä tilastoidaan vuodelta työttömyysasteen markkamäärä 202 mk/asukas - sairastavuuden markkamäärä mk/asukas - kunnan rahoitusosuus mk/asukas (korotukset huomioitu) - kunnan asukasluku on vuoden vaihteen 1999/2000 asukasluku - koko maan vastaava asukasluku on koko maan työttömyysprosentti on 14,3 % (v kunnan työttömyys samalta vuodelta) Kunnan valtionosuus on edellä mainittujen perusteiden mukaiset laskennalliset perusteet yhteensä vähennettynä kunnan asukasluvulla kerrotulla kunnan rahoitusosuudella. Laskentajärjestys ja periaatteet löytyvät esim. kuluvan vuoden valtionosuuspäätöksestä. Kuntakohtaiset tiedot on esitetty liitteessä 9. Kuntakohtaisissa ennakkotiedoissa ei ole otettu huomioon vuoden 2001 alusta voimaan tulevia kuntaliitoksia paitsi Mikkelin seutu. Kuntakohtaiset tiedot ovat ennakkotietoja, koska työssäkäyntikertoimet ja sairastavuuskertoimet saadaan vasta vuoden loppupuolella. Sen vuoksi on käytetty vuoden 2000 maksatustietojen mukaisia kertoimia. Kertoimien muuttumisesta voi seurata muutoksia kuntakohtaisiin valtionosuuksiin. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) Martti Kallio, p. (09) Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet 2001 Kunnan valtionosuuden pohjana olevat kustannukset Kunnan valtionosuus suoritetaan kunnan laskennallisten kustannusten ja kunnan asukaskohtaisen rahoitusosuuden erotuksena. Laskennalliset kustannukset saadaan kunnan ylläpitämien eri toimintojen suoritemäärien ja yksikköhintojen tuloina. Kuntayhtymälle ja yksityiselle koulutuksen järjestäjälle suoritetaan rahoitusta, joka määräytyy oppilasmäärän ja yksikköhinnan tulona. Kuntayhtymien ja yksityisten ylläpitäjien rahoituksesta kunnilla on vastuuosuus, joka kerätään kunnilta kunnan asukaskohtaisen rahoitusosuuden yhteydessä. Tällöin kuntayhtymien ja yksityisten ylläpitäjien kuntaosuudet kulkevat rahoitusjärjestelmän kautta ja näkyvät kuntayhtymässä 14 Kuntatalous 5/00

15 täytenä yksikköhintana (kuntaosuus, kotikunnan maksuosuus, investointilisä). Vastaavasti ne pienentävät kuntien saamaa valtionosuutta. Valtionosuuden ja kunnan rahoitusosuuden laskennan perustana olevat valtakunnalliset opetus- ja kulttuuritoimen laskennalliset kustannukset ovat noin 27,95 mrd. mk, josta valtionosuudet ovat noin 12,5 mrd. mk. Valtionosuuksiin lasketaan myös kuntayhtymien yksikköhintarahoitus. Investointilisät ovat lisäksi noin 316 milj. mk. Kuntien rahoitusosuus ilman investointilisiä on ,1 milj. mk (2 377 mk/as). Kunnan rahoitusosuus lisättynä valtionosuusleikkauksilla ja investointilisillä on vuonna 2001 noin mk asukasta kohti (oheinen taulukko). Rahoitusosuus vähennetään valtionosuuslaskelmassa kunnan opetus- ja kulttuuritoimelle lasketuista valtionosuuden laskennallisista perusteista ( liite 10 ). Edellä mainitut ja seuraavassa taulukossa olevat luvut perustuvat valtion vuoden 2001 talousarvoehdotukseen ja saattavat tarkistuslaskennassa muuttua. Kunnan rahoitusosuus: milj. mk mk/asukas Rahoitusosuus , Investointilisät 316,0 61 Valtionosuusleikkaukset 3 361,6 655 Rahoitusosuus yhteensä , Valtionosuusleikkaukset: Vuosien leikkaukset 2 555,2 502 Vuoden 1998 leikkaus Vuoden 1998 indeksitarkistus 94,4 17 Leikkaukset yhteensä 3 130,6 613 Vuoden 1999 indeksitarkistus Leikkaukset yhteensä 3 216,6 628 Vuoden 2000 indeksitarkistus 105,1 19 Leikkaukset yhteensä 3 321,7 647 Vuoden 2001 indeksitarkistus 39,9 8 Leikkaukset yhteensä 3 361,6 655 Kustannus- ja tehtävämuutoksia Kunnan rahoitusosuudessa on otettu huomioon oppisopimuskoulutuksen peruskoulutuksen uutta kuntaosuutta 151,2 mmk. Se lisää asukaskohtaista rahoitusosuutta noin 30 mk. Rahoitusosuus nousee, vaikka kunnan kannalta oppisopimuskoulutuksessa ei tapahdu mitään muutosta nykytilaan verrattuna. Kyseessä on kunnille tuleva uusi rasite. Opettajien eläkemaksun peruste vanhoista opettajista nousee 13 prosentista 16 prosenttiin. Valtionosuuden lisäyksenä on otettu huomioon 157 mmk. Eläkemaksun valtionosuusperusteita on tähän mennessä otettu huomioon Kuntatalous 5/00 15

16 1 375 mmk ja valtionosuutta 784 mmk. Eläkemaksuvaikutus on otettu huomioon jäljempänä perusopetuksen ja lukion yksikköhinnan kohdalla. Esiopetusuudistuksen toimeenpanoa jatketaan. Esiopetus tulee kunnille pakolliseksi lukien. Rahoitusjärjestelmä vakiintuu lukien. Esiopetuksen laajennuksen johdosta valtionosuutta lisätään 426,5 mmk, mistä 107 mmk on siirtoa sosiaali- ja terveydenhuollon pääluokasta. Kaikkiaan esiopetukseen on määrärahoja kevät- ja syyslukukausi mukaan lukien 669 mmk. Esiopetuksen yksikköhinnat on esitetty jäljempänä. Esiopetusuudistuksen vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen on kerrottu sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien yhteydessä uudistuksen toimeenpanon vaikutusten arvioimiseksi. Kuljetusetuutta esiopetukseen ei esitetä. Näin ollen esiopetuksen yksikköhinta on 85 prosenttia kunnan perusopetuksen yksikköhinnasta. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus siirretään vuoden 2001 alusta laskennalliseen järjestelmään. Valtionosuus määrätään opiskelijatyövuosien ja yksikköhinnan tulona. Yksikköhinta on 90 prosenttia ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia työvuosia on Määrärahaa esitetään kaikkiaan 362,2 mmk, josta 176,2 mmk on yksikköhintoihin perustuvaa, 134,8 mmk valtionavustusta maksulliseen palvelutoimintaan ja 51,2 mmk valtionavustusta vuokriin ja vuokratiloja korvaavien omien tilojen hankintaan. Maksullisena palvelutoimintana järjestettävän koulutuksen valtionavustukset lopetetaan niin, että niitä ei enää myönnetä vuonna Ammatilliseen lisäkoulutukseen on erillisenä määrärahana 230 mmk, jota voidaan käyttää vuonna 2000 tai sitä ennen tehtyjen sopimusten tarkoittamiin koulutuksiin. Uusia koulutuksen ostosopimuksia ei voida enää tehdä. Kunnilla ei ole rahoitusosuutta ammatillisessa lisäkoulutuksessa. Valtionosuuden arviointi Kunnan valtionosuuden voi arvioida esimerkiksi oheisena liitteenä 10 olevan taulukon perusteella (perustuu kunnan 6VOS -raporttiin, joka toimitetaan valtionosuuspäätöksen liitteenä). Siihen sijoitetaan kunnan ylläpidettävien toimintojen laskennalliset kustannukset kuntakohtaisten arvioitujen yksikköhintojen ja yksikkömäärien mukaan. Lopuksi vähennetään kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus. Esimerkiksi opiskelijamääriä arvioitaessa on otettava huomioon, että valtionosuus tarkistetaan varainhoitovuotta koskevia oppilas- ja opiskelijamääriä vastaavaksi seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä, vaikka alustavassa maksatuksessa käytetään vanhempia oppilas- ja opiskelijamääriä. Kuntien rahoitusosuus (joka on kaikille kunnille yhtä suuri asukasta kohden) on 43 % opetustoimen ja kirjaston valtakunnallisista valtionosuuden perusteena olevista kustannuksista, joissa on huomioitu kaikki kunnat ja kaikki muut ylläpitäjät, joiden kustannuksista kunnilla on maksuvelvollisuus (kotikuntaosuudet). Kunnan rahoitusosuus on 63 % taiteen perusopetuksen ja kuntien kulttuuritoiminnan valtakunnallisista valtionosuuden perusteena olevista kustannuksista. Edellä mainitut kuntien osuudet lasketaan yhteen ja 16 Kuntatalous 5/00

17 jaetaan koko maan asukasluvulla. Valtion viranomainen laskee rahoitusosuuden lopullisesti joulukuussa. Valtionosuus on edellisen mukaan kunnan toimintojen laskennallisten kustannusten ja kunnan rahoitusosuuden (3 093 mk/asukas) erotus. Lopullista opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuutta vähentää tai lisää vielä opetus- ja kulttuuritoimen osuus verotulotasauksesta ja siirtymätasauksesta (jos siirtymätasausta on vielä jäljellä). Opetus- ja kulttuuritoimen osuus tasauksista on 37 prosenttia. Mahdollinen negatiivinen erotus peritään valtiolle, 1. erä heinäkuun ja 2. erä varainhoitovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus myönnetään kunnalle yhtenä kokonaisuutena ilman korvamerkintää, vaikka valtionosuuden mitoituksessa on erilaisia perusteita, kuten täyttä yksikköhintaa ja yksikköhinnasta eri prosenteilla määräytyvää suoraa valtionosuutta jne. Kunnan valtionosuus muodostuu laskettujen valtionosuuden perusteiden yhteissummasta asukaskohtainen rahoitusosuus vähentäen. Valtionosuus voi joissakin tapauksissa oleva negatiivinen (palautus valtiolle). Valtionosuus merkitään tuloksi kunnan tuloslaskelmaan yhtenä eränä kohtaan opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet. Jos valtionosuus on negatiivinen se vähentää muita valtionosuuksia. Yksikköhinnat Perusopetus ja lukio Peruskoulun ja lukion yksikköhintojen laskemisessa käytettävät regressioanalyysin kaavat (opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusasetus 2 ja 3 ) muuttuvat vuodeksi 2001 opetustoimessa tehtävän kaksivuotistarkistuksen takia. Vanhoja kaavoja voi käyttää arviointiperusteena paremman tiedon puuttuessa, koska uudet yksikköhinnat vahvistetaan vasta marraskuun puolen välin tienoilla. Vuoden 2000 peruskoulun ja lukion yksikköhintojen laskentaperusteet, kaavat ja niissä käytettävät vakiot, tasauskertoimet sekä esimerkki peruskoulun kouluverkon vaikutuksesta yksikköhintaan (tunnusluvun laskenta) ja yksikköhinnan laskentaesimerkki on esitetty liitteissä Kaavat voivat antaa väärän tuloksen. Likimäärin niillä saadaan kuluvan vuoden taso, mihin on tehtävä ensi vuotta koskevat korjaukset. Yksikköhintojen ensi vuoden arviotaso voidaan laskea seuraavasti: - perusopetus (keskihinta mk/opp.) Saatuun perusopetuksen yksikköhintaan tehdään 5 prosentin kustannustenjaon muutos, lisätään 1,2 prosentin indeksitarkistus ja lisätään opettajien eläkemaksun vaikutus 357 mk/oppilas. - lukiokoulutus (keskihinta mk/opp.) Saatuun lukion yksikköhintaan tehdään 5 prosentin kustannustenjaon muutos, lisätään 1,2 prosentin indeksitarkistus ja lisätään opettajien eläkemaksun vaikutus 377 mk/oppilas. Kuntatalous 5/00 17

18 - esiopetus (keskihinta mk/opp.) Esiopetuksen yksikköhinta on 85 prosenttia perusopetuksen yksikköhinnasta. Alkuvuodesta esiopetuksen valtionosuus myönnetään suoraan yksikköhinnan perusteella: 6/12 x 57 % x 85 % x perusopetuksen yksikköhinta. Loppuvuodesta esiopetuksen valtionosuus määräytyy normaalin järjestelmän mukaan: 6/12 x 85 % x perusopetuksen yksikköhinta. Kunnan osuus peritään asukaskohtaisessa rahoitusosuudessa, jossa on esiopetuksen rahoitusosuutta keskihinnan ja esiopetusoppilaan mukaan arvioituna 52 markkaa asukasta kohti (sisältyy em. rahoitusosuuteen mk/asukas). - taiteen perusopetus 8 mk/asukas - taiteen perusopetus 270 mk/tunti Käytännössä musiikkioppilaitosten perusopetus, johon valtionosuus on 57 prosenttia. - kulttuuritoiminta 25 mk/asukas - kirjasto (keskihinta 243 mk/asukas) Kunnan asutusrakenneryhmän mukainen yksikköhinta saadaan lisäämällä nykyiseen hintaan 5 prosentin kustannustenjaon muutos ja 1,2 prosentin indeksitarkistus. Asutusrakenneryhmä Mk/asukas kansalaisopisto (keskihinta 339 mk/tunti) Kunnan asutusrakenneryhmän mukainen yksikköhinta saadaan lisäämällä nykyiseen hintaan 5 prosentin korjaus ja 1,2 prosentin indeksitarkistus. Asutusrakenneryhmä Mk/tunti liikuntatoimi 64 mk/asukas 18 Kuntatalous 5/00

19 - nuorisotyö 73 mk/alle 29-vuotias asukas - teatterit mk/henkilötyövuosi - orkesterit mk/henkilötyövuosi - museot mk/henkilötyövuosi - ammatillinen koulutus (keskihinta mk/opp.). Koulutusalakohtaisia hintoja ei ole vielä tiedossa. Arvioinnin lähtökohtana voi olla nykyinen yksikköhinta korotettuna 5 prosentin kustannustenjaon tarkistuksella lisättynä vielä 1,2 prosentin indeksitarkistus (katso porrastusmalli, liite 15). - ammatillinen lisäkoulutus m k/oppilas Yksikköhinta 90 prosenttia ammatillisen koulutuksen keskihinnasta. - ammattikorkeakoulu mk/opp. Tutkintokohtaisia hintoja ei ole vielä tiedossa. Arvioinnin lähtökohtana voi olla nykyinen yksikköhinta korotettuna 5 prosentin kustannustenjaon tarkistuksella lisättynä vielä 1,2 prosentin indeksitarkistus (katso ammatillisen koulutuksen porrastusmalli, liite 15). - oppisopimuskoulutus mk/opp. Yksikköhinta 80 prosenttia ammatillisen koulutuksen hinnasta. - oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutus tutkintoihin valmistava mk/opp. muu lisäkoulutus mk/opp. vanha tutkintoon johtava mk/opp. vanha tutkintoon valmistava tai muu ammatillinen mk/opp. Perusopetuksen erityisopetus Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, annetaan perusopetuksessa erityisopetusta. Erityisopetus otetaan huomioon yksikköhinnassa, jolloin tunnusluvun laskennassa oppilaskohtainen indeksi on 106. Perusindeksi määräytyy oppilaan ikäluokan perusteella ollen joko 80 tai 140. Erityisopetusta voidaan antaa muun opetuksen yhteydessä tai erityiskoulussa. Oppilaan siirtämisestä erityisopetukseen päättää oppilaan asuinkunta silloin, kun erityisopetus järjestetään muualla esim. kuntayhtymässä. Esiopetusoppilaita ei oteta huomioon perusopetuksen tunnuslukua määrättäessä. Esiopetusoppilaat eivät saa myöskään erityisopetuskorotusta lukuun ottamatta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia. Kuntatalous 5/00 19

20 Vammaisten oppilaiden valtionosuusperusteet perusopetuksessa Vammaiset oppilaat ovat perusopetuksessa oikeutettuja erityisopetukseen, mikä otetaan huomioon kunnan ja muun opetuksen ylläpitäjän tunnusluvun laskennassa. Lisäksi peruskoulun yksikköhintaa korotetaan 11-vuotisen oppivelvollisuuden piirissä olevista vammaisista oppilaista seuraavasti: 1. Vaikeimmin vammaiset (EHA 2-oppilas): korotus 3,5 x peruskoulun keskimääräinen yksikköhinta 2. Muut vammaiset (EHA 1-oppilas): korotus 2 x peruskoulun keskimääräinen yksikköhinta Korotus yksikköhintaan tehdään ennen kieli- ja saaristokorotuksia siten, että tasauskerroin ei vaikuta korotukseen. Jos kuntayhtymä ylläpitää opetusyksikköä, joka antaa vaikeimmin kehitysvammaisille peruskoulua vastaavaa opetusta, lasketaan kuntayhtymälle tätä varten yksikköhinta. Rahoitus maksetaan kuntayhtymälle suoraan. Yksikköhinta lasketaan samalla tavalla kuin kunnan peruskoulun yksikköhinta. Asukastiheys määräytyy oppilaiden määrien mukaan painotettuna jäsenkuntien asukastiheyksien mukaan. Koulutuksen kuntayhtymän rahoitus Kuntayhtymälle suoritetaan yksikköhinnan mukaista täyttä rahoitusta koulutusaloittain tai tutkinnoittain. Rahoitus käsitellään kuntayhtymässä myyntituottona valtiolta. Kuntayhtymän saamassa rahoituksessa on kuntien maksuosuutta 43 %, joka on ensin kerätty kunnilta valtiolle korottamalla kuntien asukaskohtaista rahoitusosuutta. Ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulu Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun yksikköhinta määräytyy koulutusaloittain tai tutkinnoittain. Lisäksi on lukuisia porrastusperusteita, joista on säädetty asetuksella. Rahoitukseen vaikuttaa vielä investointilisä, mahdollinen vuokra ja erikseen maksettava vuokra-arvo. Näin ollen yksikköhinnan oikea arviointi voi olla vaikeata. Paras arvioinnin lähtökohta on tällä hetkellä nykyinen yksikköhinta korotettuna 5 prosentin kustannustenjaon tarkistuksella ja siihen lisättynä 1,2 prosentin indeksitarkistus. Koulutusalakohtaisia yksikköhintoja mahdollisesti arvioitaessa on otettava huomioon, että ne tasataan ylläpitäjäkohtaisesti kertoimilla koulutusalan keskihintaan ja lopuksi valtioneuvoston vahvistamaan ammatillisen koulutuksen keskimääräiseen markkamäärään, jotta rahoitusperuste ei kokonaisuutena nouse valtion talousarvion perusteena olevasta määrästä. 20 Kuntatalous 5/00

21 Liitteenä 15 on yksinkertaistettu kuviteltu esimerkki, jossa on kuvattu ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan ja kokonaisrahoituksen muodostumista vuoden 2000 tasoisena. Esimerkissä on otettu huomioon porrastustekijöitä ja tasaus ensin koulutusalakohtaisiin yksikköhintoihin ja lopuksi keskimääräiseen valtioneuvoston vahvistamaan markkamäärään sekä lisätty majoituskorotuksen vaikutus. Rahoitukseen vaikuttavina tekijöinä ovat mukana myös investointilisä, vuokrat ja vuokra-arvon pääomakorvaus. Vuokratilat ja investointilisä Jos ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakoulutusta annetaan olennaisessa määrin vuokratiloissa, voidaan yksikköhintaa korottaa määrällä, joka saadaan, kun opetusministeriön vahvistama vuosivuokra jaetaan oppilasmäärällä. Tämä erillinen vuokrien perusteella tuleva korotus edellyttää opetusministeriön ennalta tekemää päätöstä. Opiskelijakohtaiset vuokrat vähennetään kuitenkin investointilisän perusteesta kaksinkertaisen rahoituksen estämiseksi (katso liite 15). Ammatillisen koulutuksen järjestäjälle ja ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle maksettavaan rahoitukseen lisätään perustamishankkeista aiheutuneiden kustannusten perusteella investointilisänä markkamäärä, joka vastaa 4,3 prosenttia oppilasmäärän ja yksikköhintojen keskimääräisen markkamäärän tulosta. Ammatillisessa koulutuksessa lisäys rahoitukseen vuonna 2001 on noin markkaa ja ammattikorkeakoulussa noin markkaa oppilasta kohti valtion vuoden 2001 talousarvioehdotuksen mukaisista keskimääräisistä markkamääristä laskettuna. Jos ammatillisen oppilaitoksen yksikköhintaa on korotettu toimitilojen vuokraarvon pääomakorvauksen perusteella, maksetaan koulutuksen järjestäjälle erikseen rahoituksena yksikköhinnan korotuksen perusteeksi vahvistettu markkamäärä kokonaisuudessaan. Maksu tapahtuu kymmenen vuoden aikana tilojen hankintaa tai peruskorjausta seuraavan vuoden alusta. Pääomakorvausta ei lisätä enää yksikköhintaan. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p.(09) Martti Kallio, p. (09) Anneli Kangasvieri, p. (09) Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita Eläkemenoperusteisen KVTEL-maksun kohdistaminen Kunnallistalous-tiedotteessa 3/2000 ohjeistettiin, että kuntayhtymien purkautuessa tai kunnan erotessa kuntayhtymästä eläkemenoperusteinen Kuntatalous 5/00 21

22 KVTEL-maksu tulisi jakaa aiheuttamisperiaatteen mukaan toiminnassa mukana olleille kunnille. Kunnassa kulu kohdistetaan ao. tehtäväluokkaan. Epäselvyyttä on aiheuttanut se, mihin tililajiin kulu kirjataan. Koska Eläkelaitos laskuttaa eläkemenon kunnalta suoraan, niin se kirjataan kunnassa kohtaan eläkekulut/ KVTEL-maksut. Mikäli kulu kirjattaisiin palvelujen ostoihin (kuten kuntayhtymältä ostetut palvelut yleensä kirjataan), niin tilastoinnissa katoaisi osa kuntasektorin eläkevakuutusmaksuista. Huollettavien varat ja pääomat kirjanpidossa Huollettavien varojen ja pääomien käsittelystä kunnan kirjanpidossa on esiintynyt epäselvyyksiä. Taseohjeen mukaan huollettavien varoja ja pääomia ei sisällytetä kunnan taseeseen vaan ne esitetään taseen liitetietoina. Näillä tarkoitetaan yksityishenkilöiden varoja, jotka ovat heidän henkilökohtaisella tilillään, eivät kunnan tilillä, joten niitä ei tämän vuoksi sisällytetä kunnan taseeseen. Tilikauden aikana huollettavien varojen kertymistä ja käyttöä voidaan seurata kunnan kirjanpitojärjestelmään avatuilla tileillä tai niistä voidaan pitää erillistä kirjanpitoa. Tarkoituksena on, että asiakkaiden varat ohjataan pääasiassa heidän henkilökohtaisille tileilleen. Joissain tilanteissa asiakkaiden varat ohjautuvat kuitenkin myös kunnan pankkitilille. Nämä kunnan tileillä olevat asiakkaiden varat kirjataan tietenkin kunnan kirjanpitoon, eli varat toimeksiantojen varoihin ja pääomat toimeksiantojen pääomiin. Toimeksiantojen pääomat osoittavat velat, joista kunta vastaa toimeksiantajalle. Kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätösmalli Kuntaliiton vuonna 1998 antama suositus kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätösmallista tarkistetaan ajan tasalle kuluvan vuoden aikana. Vuonna 1998 annettuun suositukseen on tullut tarkistustarpeita, koska kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut uudet yleisohjeet, jotka ovat tulleet voimaan vuoden 2000 alusta. Mm. joihinkin tunnuslukujen laskentakaavoihin tulee myös pieniä korjauksia. Mikäli vuoden 2001 talousarvion valmistelussa käytetään tilinpäätösmallissa olevia tunnuslukuja, voidaan tunnusluvut laskea nykyisen tilinpäätösmallin mukaisilla laskentakaavoilla siihen asti, kunnes uusi suositus annetaan. KILA:n yleisohje koneellisessa kirjanpidossa käytettävistä menetelmistä Kirjanpitolautakunta on antanut yleisohjeen koneellisessa kirjanpidossa käytettävistä menetelmistä. Yleisohjeen tarkoituksena on ohjeistaa automaattisen tietojenkäsittelyn hyödyntämistä kirjanpidossa ja kirjanpidon säilyttämisessä siten, että kirjanpitolain ja menetelmäpäätöksen (KTM:n päätös kirjanpidossa käytettävistä menetelmistä) vaatimukset täytetään. 22 Kuntatalous 5/00

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Valtionosuudet v. 2002. Ajankohtaista eurosta

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Valtionosuudet v. 2002. Ajankohtaista eurosta 4/2001 4/2001 11.9.2001 11.9.2001 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Valtion talousarvioesitys 2002 Verotus Valtionosuudet v. 2002 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Ajankohtaista eurosta SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Valtion talousarvio. Määrärahat: siirto-, arvio- ja kiinteät määrärahat. Valtuusmenettely. Lisätalousarviot

Valtion talousarvio. Määrärahat: siirto-, arvio- ja kiinteät määrärahat. Valtuusmenettely. Lisätalousarviot B 2 Taloushallinto Valtion talousarvio Perusteista säädetään lailla Laki valtion talousarviosta (423/1988) Varainhoitovuodeksi kerrallaan Bruttobudjetointi Poikkeus: nettobudjetointi eräissä tuloissa ja

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu 25.4.2013 Päivitetty 19.6.2013 Päivitetty 6.9.2013 Päivitetty 10.12.2013 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2015 Kunnanhallitus 23.2.2015 ( 45): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 0,8 % parempi kuin vuonna 2014. Kunnallisveron osalta kasvua oli 2,2 %, koko maassa 2,5 %. Helmikuun verotilitys

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Taloustorstai

Taloustorstai Taloustorstai 16.8.2018 Elokuun veroennustepäivitykset Benjamin Strandberg Verohallinnon ennakkotiedot 23.7.2018: Kunnallisveron kertymät 2018 odotettua heikommat Verohallinnon ennakkotietojen 23.7.2018

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu Päivitetty 19.6.2013 (seuraava päivitys 9/2013) Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014: 8,67 + 0,98 + 0,95

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 40 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432. 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 14.9.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero VUODEN 2010 VEROTULOT Rahatoimisto KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KH 9.2.2011 Vuoden 2009 maksuunpannut verot Kaupungin saamiin vuoden 2010 verojen tilityksiin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2009

Lisätiedot

Kuntaliiton päivitetyt veroennusteet

Kuntaliiton päivitetyt veroennusteet Kuntaliiton päivitetyt veroennusteet Benjamin Strandberg @bestrandb 22.8.2019 Koko maan veroennustekehikko 12.8.2019 Verohallinnon ennakkotiedot valmistuvasta verovuodesta 2018 huomioitu (28.7.2019) ei

Lisätiedot

Kunnallistalous -tiedote

Kunnallistalous -tiedote 3/2000 29.5.2000 Kunnallistalous -tiedote Verotus Valtionosuudet Esiopetus Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita Maksujen muuntaminen euroiksi Kunnallistalous-tiedotetta lähetetään yksi kappale

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 028 453 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)

Lisätiedot

Vuoden 2015 valtionosuudet Kuntamarkkinat Jouko Heikkilä kehittämispäällikkö

Vuoden 2015 valtionosuudet Kuntamarkkinat Jouko Heikkilä kehittämispäällikkö Vuoden 2015 valtionosuudet Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jouko Heikkilä kehittämispäällikkö Valtionosuusjärjestelmän tehtävä Valtionosuusjärjestelmällä varmistetaan kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Laskelmapäivitys 14.9.2018 Sanna Lehtonen, Suomen Kuntaliitto Valtionosuusjärjestelmän kaksiosaisuus Kunnan valtionosuus koostuu kahdesta (2) osasta:

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Finlands framgång skapas lokalt Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Kuntaliiton arvio Ensimmäinen laskelmapäivitys 2.5.2018 Taloustorstai 3.5.2018 Sanna Lehtonen Valtionosuuslaskenta

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Finlands framgång skapas lokalt Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Kuntaliiton arvio Ensimmäinen laskelmapäivitys 2.5.2018 Sanna Lehtonen Valtionosuusjärjestelmän kaksiosaisuus Kunnan

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Talous- ja veroennustepäivät 25.4.-26.4.2013 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014:

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 121 792 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)

Lisätiedot

2/2001 27.4.2001. Yleinen taloudellinen tilanne. Verotus. Verotulotasaus ja alv-järjestelmä. Valtionosuudet. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita

2/2001 27.4.2001. Yleinen taloudellinen tilanne. Verotus. Verotulotasaus ja alv-järjestelmä. Valtionosuudet. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 2/2001 27.4.2001 Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Verotulotasaus ja alv-järjestelmä Valtionosuudet Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 2/2001 Lehti ilmestyy 7 kertaa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 a :n muuttamisesta sekä sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain 3 ja 12 :n sekä tuloverolain 124 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia

Lisätiedot

Lukion yksikköhintarahoitus 2019

Lukion yksikköhintarahoitus 2019 Finlands framgång skapas lokalt Lukion yksikköhintarahoitus 2019 10.1.2019 Kyösti Värri Suomen Kuntaliitto @KyostiVarri Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät vuosina 2016 2019 (valtion talousarvio 2019) 2016

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO Sivu. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 7/2000. Lehti ilmestyy 7 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 7 gånger per år

SISÄLLYSLUETTELO Sivu. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 7/2000. Lehti ilmestyy 7 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 7 gånger per år 7/2000 22.12.2000 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Viivästys- ja peruskorko Euron käyttöönotto JHTT-tilintarkastajat Kuntatalous Kommunalekonomi

Lisätiedot

Ajankohtaiset veroasiat

Ajankohtaiset veroasiat Ajankohtaiset veroasiat Taloustorstai 16.11.2017 Jukka Hakola Kehityspäällikkö, verotus Ajankohtaiset veroasiat Kuntaliiton 6.11. päivitetty ennuste» Valmistunut verotus» Loppuvuoden oikaisut» Ensi vuoden

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Jukka Hakola @HakolaJukka Pekka Montell @MontellPekka 11.-12.9.2019 Kuluvan vuoden kunnallisverot eivät ole kasvaneet odotetusti Kunnallisverokertymät

Lisätiedot

Valtionosuudet. Syksyn 2019 budjettiriihen päätöksillä vaikutusta kuntien valtionosuuksiin. Budjettiriihi Sanna

Valtionosuudet. Syksyn 2019 budjettiriihen päätöksillä vaikutusta kuntien valtionosuuksiin. Budjettiriihi Sanna Valtionosuudet Budjettiriihi 17.9.2019 Sanna Lehtonen @lehtonenkl 19.9.2019 Syksyn 2019 budjettiriihen päätöksillä vaikutusta kuntien valtionosuuksiin Totta vai tarua? Helpottaako budjettiriihen päätös

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Benjamin Strandberg Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Vuoden 2018 tilitysten kehitys Vuoden 2017 valmistuva verotus ja siihen liittyvät

Lisätiedot

Kuntien veroennustekehikot päivitetty

Kuntien veroennustekehikot päivitetty Kuntien veroennustekehikot päivitetty 2.5.2019 Benjamin Strandberg @bestrandb Koko maata koskeva kuntien verotulojen ennustekehikko päivitettiin 17.4.2019 https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalv elut/talous/verotus/verotulojenennustaminen-verotulojenennustekehikko

Lisätiedot

Laki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 150/1998 vp eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta. Eduskunta,

Laki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 150/1998 vp eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta. Eduskunta, EV 92/998 vp - HE 50/998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 50/998 vp eräiden opetustointa koskevien

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

Kuntien verotuloennusteet, verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotuloennusteet, verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotuloennusteet, verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Taloustorstai syyskuu 2017 Jukka Hakola Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton uusi veroennuste» Vuoden 2016

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 30.9.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 30.9.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta N:o 1019 1026 SISÄLLYS N:o Sivu 1019 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 4641 1020 Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Lähde: Kuntatalousohjelma 13.4.2018 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuuspäätökset 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014 Opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Eduskunnan sivistysvaliokunta

Eduskunnan sivistysvaliokunta Muistio P. Väisänen-Haapanen 14.10.2013 3746/90/2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttaminen ja väliaikainen muuttaminen, vapaasta sivistystyöstä

Lisätiedot

Kuntatalous 5/2004. marraskuu

Kuntatalous 5/2004. marraskuu Kuntatalous 5/2004 marraskuu 1 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 5/2004 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007

Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN KYSELY 8/2008 Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007 Oppilaitosten

Lisätiedot

HE 112/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta

HE 112/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslakia ja tuloverolakia

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

Kuntaliiton päivitetyt verotuloennusteet

Kuntaliiton päivitetyt verotuloennusteet Kuntaliiton päivitetyt verotuloennusteet 2018-2022 Mitä marraskuun ennusteessa on huomioitu? Mitä veroennusteessa 11/2018 on huomioitu? Kunnallisvero» Verohallinnon julkaisemat lopulliset verotiedot verovuodesta

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2017 Jukka Hakola Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Vuoden 2017 tilitysten kehitys Vuoden 2016 valmistuva verotus ja

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 29.4.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 29.4.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Päivitetty 27.11.2018 Lähde: Kuntaliiton laskelmat & Kuntatalousohjelma 14.9.2018 Kehitysarviossa on huomioitu sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 11.-12.9.2019 Minna Punakallio @MinnaPunakallio 10.9.2019 Maailmantalouden kasvupyrähdys ohi. Kasvu kuitenkin jatkuu USA:ssa ja Kiinassa Lähde: Osuuspankki, suhdanne-ennuste

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Esityslista 2/2015 1 (5) 13 Sopimusten tekeminen yksityisten koulutuksen järjestäjien ja valtion kanssa liittyen opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisen tukemiseen

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit % 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 8,6 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991-2022 -0,5 5,6 2,9 2,8 5,2 7,2 5,1 5,2 5,2-3 -4-4,4-5,1-5 -6 1) 2) 2) 3) 4) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01

Lisätiedot

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( )

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( ) Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat 11.5.2017 FCG Talous- ja veroennustepäivät 10.-11.5.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma

Lisätiedot

Kunnanjohtajatapaamiseen Keski-Suomen kuntien rahoituspohjasta 2019

Kunnanjohtajatapaamiseen Keski-Suomen kuntien rahoituspohjasta 2019 Kunnanjohtajatapaamiseen Keski-Suomen kuntien rahoituspohjasta 2019 Matti Mäkisen koontia 17.9.2018 valtionosuuksista ja verotuksesta kollegoille ajatuksia herättämään Valtionosuuksien euromuutokset selkeät

Lisätiedot

HE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön

HE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle päätetyt opetustoimen

Lisätiedot

Valtionosuudet

Valtionosuudet Valtionosuudet 13.6.2019 Sanna Lehtonen @lehtonenkl Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus vaikeassa taloudellisessa tilanteessa oleville kunnille haussa nyt! 10 milj. Harkinnanvaraista valtionosuuden

Lisätiedot

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 1. KUNNILTA MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN TEHTÄVIEN JA NIIDEN RAHOITUKSEN SIIRTO MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Kunnallistalous -tiedote

Kunnallistalous -tiedote Kunnallistalous -tiedote 2/2000 27.3.2000 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kunnallistalous -tiedotetta lähetetään yksi kappale jokaiselle kunnalle ja kuntayhtymälle.

Lisätiedot

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 1 858 1 805 1 763 1 721 1 677 1 642 Muutos % -1,8-2,9-2,3-2,4-2,5-2,1

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

HE 155/2007 vp. tason muutoksen tarkentumisen takia. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa sää-

HE 155/2007 vp. tason muutoksen tarkentumisen takia. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa sää- HE 155/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kuntien lain 27 :n, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain :n sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy 2018 Kunta- ja aluehallinto-osasto Yleistä kuntatalousohjelmasta Syksyn kuntatalousohjelma syventää valtion talousarvioesityksen kuntatalousvaikutusten tarkastelua.

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 763 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 27.4.2018 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o Laki. sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o Laki. sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1998 N:o 1114 1127 SISÄLLYS N:o Sivu 1114 sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Koulutuslautakunta 30.9. HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,

Lisätiedot

HE 45/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia verojen kertymisjaksoa.

HE 45/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia verojen kertymisjaksoa. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verontilityslain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia siten, että kaikkien verontili- verojen

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Kuntatalouden tila. Hailitusohjelmaneuvottelut kevät Minna s

Kuntatalouden tila. Hailitusohjelmaneuvottelut kevät Minna s Kuntatalouden tila Hailitusohjelmaneuvottelut kevät 2019 Minna Karhunen @MinnaKarhunen 14.5.2019s Kuntatalousohjelman nostot keväällä 2019 Kuntatalous heikkeni selvästi vuonna 2018 Viime vuosina veroprosenttien

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Pirkanmaan maakuntatilaisuus 9.5.2018 Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 216,7 % 4,7 % 9,8 %,6 % 2,4 % 6,3 % 7,9 % 2,5 % 36,1 % 11, % Toimintakulut 37,13 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,93 mrd. Henkilösivukulut 4,85 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 3.5.2018 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,

Lisätiedot

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( ) Ennakolliset valtionosuuslaskelmat

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( ) Ennakolliset valtionosuuslaskelmat Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat - Julkaistu 11.5.2017 - Päivitetty 15.6.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset

Lisätiedot