4/2004 syyskuu. Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Verotus. Valtionosuudet vuonna Valtionosuus vuonna 2004

Transkriptio

1 4/2004 syyskuu Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2005 Valtionosuus vuonna 2004 Perus- ja viivästyskorko Kunnallisten laskujen maksaminen suoraveloituksina

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2004 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1400 kpl Upplaga 1400 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) raija.haaja@kuntaliitto.fi Extra prenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, raija.haaja@kommunforbundet.fi fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor >Kauppapaikka> Kuntatiedottet >Handelsplats> Informationsblad Vastuuhenkilöt / Ansvariga Martti Kallio Jan Björkwall SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 3 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalous vuosina Verotus 6 Verovuoden 2003 verotus ja maksuunpanotilitys Kunnallisveron tilitykset verovuosilta 2004 ja 2005 Nettietu verovapaaksi henkilökuntaeduksi Verojen palautuskorko 0,5 prosenttia alkaen Kunnilta perittävät verotuskustannukset Kotitalousvähennystä laajennetaan Opintolainavähennys Arvonlisäverotuksen liukuvan huojennuksen yläraja nousee Vuoden 2004 kiinteistövero Kunnille määräaikainen varainsiirtoverovapaus vuokra-asuntojen yhtiöittämiseen (HE 117/2004 vp) Valtionosuudet vuonna Valtionosuusuudistus lykkääntyy vuodella Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Valtionosuus vuonna Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus vuonna 2004 Perus- ja viivästyskorko Kunnallisten laskujen maksaminen suoraveloituksina 20 Eläkeläisjärjestöjen ja pankkiyhdistyksen yhteistyö pankkien maksupalvelujen käytöstä Julkisten maksujen maksutapojen yksinkertaistaminen Liitteet: Kunta-alan palkkasumman kehitys (liite 1) Kuntatyöantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 2) Kuntien verotulot , mrd. (liite 3) Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina (liite 4a) Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina (liite 4b) Vuoden 2005 valtionosuuksien perusteena olevat yksikköhinnat (liite 5) Esimerkki perusopetuksen tunnusluvun määräytymisestä (liite 6) Perusopetuksen vuoden 2004 yksikköhinnan laskentaperusteet (liite 7) Lukion vuoden 2004 yksikköhinnan laskentaperusteet (liite 8) Kirjaston ja kansalaisopiston yksikköhinnat vuosina 2003 ja 2004 (liite 9) Valtionosuus vuonna 2005 (liite 10) Sivu Toimittaneet / Sammanställt av Raija Haaja 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2004

3 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Yleinen taloudellinen tilanne Valtiovarainministeriö ennusti keväällä tuotannon määrän kohoavan 2,5 % vuonna Valtiovarainministeriö julkistaa uuden suhdanne-ennusteensa syyskuun puolivälissä. Ennakkotietojen mukaan ministeriö nostaa kasvuennustettaan kuluvalle vuodelle. Myös muut ennustuslaitokset ovat korottaneet kokonaistuotannon kasvuarvioita keväällä esitetyistä. Ensi vuoden kehityksestä sen sijaan näkemykset eroavat julkisuudessa esitettyjen arvioiden mukaan. Valtiovarainministeriö painottaa ennusteessaan taloudelliseen kehitykseen liittyvää epävarmuutta muun muassa raakaöljyn hinnassa ja Yhdysvaltain taloustilanteessa. Vaikka samat epävarmuudet onkin otettu huomioon muissa ennustelaitoksissa, ne arvioivat kokonaistuotannon määrän kasvun vuonna 2005 nopeutuvan kuluvan vuoden noin kolmen prosentin lisäyksestä. Kuluttajahintojen nousuvauhti on ollut Suomessa hidasta. Kansainvälinen inflaatio on pysynyt maltillisena, joskin muun muassa raakaöljymarkkinoilla esiintyvä epävarmuus on kohottanut hintoja. Kotimaiset inflaatiopaineet ovat olleet toistaiseksi melko vähäiset. Toteutettu alkoholijuomaveron alennus osaltaan laskee kuluttajahintoja. Korkotason aleneminen on myös laskenut myös kuluttajahintaindeksiä tänä vuonna. Ensi vuonna kuluttajahintaindeksin ennustetaan kohoavan noin 1,5-2 %. Inflaatio nopeutuu varsinkin, jos odotettavissa olevat kustannuspaineet alkavat purkautua ja korkotaso nousee. Työttömyysaste on ollut viime vuosina yhdeksän prosentin tuntumassa. Työttömyysasteen arvioidaan kuluvana vuonna jonkin verran alenevan. Hallituksen yksi keskeinen tavoite eli työllisyysasteen kohottaminen ei ole toistaiseksi toteutunut. Työttömyysasteen arvioidaan pienenevän ensi vuonna, koska palvelujen työvoimatarve lisääntyy. Työllisyyden kohoaminen riippuu myös yritysten kysyntänäkymistä ja kannattavuuskehityksestä. Voi olla, että keskimääräinen työttömyysaste alenee 8½ prosenttiin. Valtiovarainministeriön suhdannekatsaukset ovat luettavissa valtiovarainministeriön Internet-sivulta osoitteesta: Pohjana näissä ennusteissa ovat Tilastokeskuksen julkaisemat kansantalouden tilinpidon tiedot. Kun valtion talousarvioesitys vuodelle 2005 on julkistettu, niin arviot kunnallistalouden kannalta keskeisten muuttujien kehityksestä päivitetään myös Kuntaliiton Internet-sivuille kunnat.net. Kuntatalous vuosina Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma kasvoi vuonna 2003 noin 4,5 % eli hieman hitaammin kuin edellisenä vuonna. Vuosille tehty tulopoliittinen ratkaisu ja siihen liittyvä kunta-alan palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelma kohottavat kunta-alan palkkasummaa noin kolme prosenttia kumpanakin vuonna. Sopimuskorotusten, liukumien, rakennemuutosten sekä henkilökunnan Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/04 3

4 volyymin kasvun johdosta palkkasumman arvioidaan lisääntyvän vuonna 2004 keskimäärin edelleen 4½ %. Tulopoliittinen sopimuskausi päättyy vuoden 2005 helmikuussa. Tällä hetkellä ei tiedetä syntyykö uusi tulopoliittinen sopimus nykyisen sopimuskauden jälkeen. Tulopoliittisella sopimuksella pyritään maltilliseen palkkojen tarkistukseen sekä kasvatetaan kotitalouksien ostovoimaa tuloverojen alentamisella. Ensi vuonna kunta-alan ansiotason kehitys riippuu sopimuskorotuksista, liukumista ja rakennetekijöistä. Laskennallisena oletuksena on, että kunta-alan ansiotaso kohoaa yleisen kehityksen mukaisesti keskimäärin 3½ %. Lisäksi kunta-alan palkkaohjelma kohottaa osaltaan palkkasummaa. Kunta-alan palkkasumman kehitys riippuu edellä todettujen seikkojen ohella myös henkilökunnan lukumäärän kehityksestä. Henkilökunnan lukumäärää kasvattavat ensi vuonna lähinnä palvelutarpeen kasvu. Kuntien heikko rahoitustilanne hillinnee kuitenkin henkilökunnan lukumäärän kasvattamista. Liitteessä 1 on kuvattu kunta-alan palkkasummaan vaikuttavien tekijöiden kehitystä vuosina Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2004 sosiaalivakuutusmaksuja on tarkasteltu edellisissä Kuntatalous-tiedotteissa (numerot 5/2003 ja 1/2004). Sosiaalivakuutusmaksuista on pyritty tiedottamaan myös erikseen Kuntaliiton Internet-sivuilla. Tässä vaiheessa voimme antaa vasta alustavia tietoja vuoden 2005 sosiaalivakuutusmaksuista. Kun maksut päätetään, niistä pyritään tiedottamaan mahdollisimman pikaisesti Kuntatalous-tiedotteen tai Kuntaliiton Internet-sivujen kautta. Kuntatyönantajan sosiaaliturvamaksut säilynevät samoina vuonna 2005 kuin tänä vuonna. Työnantajien työttömyysvakuutusmaksuun suunnitellaan korotusta siten, että maksu on 0,7 prosenttia palkkasumman euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,7 prosenttia. Työntekijän maksua ehdotetaan korotettavaksi 0,4 prosenttiin. Sekä työnantajien että työntekijöiden eläkevakuutusmaksuihin tulee muutoksia. Vuoden 2005 alusta työeläkeuudistukseen liittyen 53-vuotiaat ja sitä vanhemmat työntekijät maksavat korkeampaa eläkemaksua. Palkansaajien eläkemaksun suuruus selviää vasta tämän vuoden loppupuolella. Työntekijöiden ikärakenteen johdosta keskimääräinen työntekijämaksu vaihtelee eri toimialoilla. Kuluvana vuonna ennakkoon kerättävä keskimääräinen KuEL-maksu on ollut 27,79 prosenttia palkasta. Työnantajan osuus on ollut 23,19 % ja työntekijän osuus 4,6 %. Tämän hetkisten oletusten ja laskelmien perusteella näyttää siltä, että arvioitu kokonaismaksu 28,1 % jakautuu työnantajan 23,18 prosentin keskimääräiseen maksuun ja työntekijöiden 4,92 prosentin keskimääräiseen maksuun. Valtiokonttori on lähettänyt heinäkuussa kunnille päätöksen valtion eläkejärjestelmän ennakkomaksuprosenteista vuodelle Lähinnä kokonaistaloudellisissa laskelmissa käytettävät keskimääräiset maksuprosentit ovat seuraavat: kokonaismaksu 25,4 %, työnantaja 20,48 % ja työntekijä 4,92 %. 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2004

5 Liitteessä 2 on esitetty tietoja kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuista vuosina Kuntien verotulojen tilitykset ovat kehittyneet tänä vuonna ennustetun mukaisesti. Tilitysten rytmihäiriöitä, jotka vielä jokin aika sitten vaikeuttivat verotulojen kehityksen arviointia, ei ole tapahtunut. Tänä vuonna kunnallisveron tilitykset ovat vähentyneet tammi-elokuussa noin 1,5 % edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Loppuvuoden kehitykseen vaikuttaa ennen kaikkea kansantalouden palkkasumman kehitys, maksuunpanotilitys sekä mahdollinen kuntien jako-osuuden muutos. Ennuste on, että koko tämän vuoden kunnallisveron tilitysten määrä jää noin prosentin pienemmäksi kuin vuonna Ansiotulot ovat kasvaneet lähes nelisen prosenttia, mutta veropohjaa ovat pienentäneet verovähennysten muutokset. Tilitysten ajoitustekijät eivät siis ole vaikuttaneet kertymiin siinä määrin kuin muutamana viime vuonna. Kunnallisveron tilitykset ovat tänä vuonna noin 11,7 mrd. euroa. Vuonna 2005 tilitysten arvioidaan kohoavan 4½ prosenttia. Veropohja kasvaa palkkasumman kasvun myötä, mutta kuntatalouden rahoituksen kannalta uhkana on, että verovähennyksiä lisätään osana mahdollista tulopoliittista kokonaisratkaisua. Vuoden 2005 kunnallisveron kertymiä arvioitaessa lähtökohtana on ollut, ettei veroperusteiden mahdollisia muutoksia ole otettu huomioon. Niin ikään kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on pidetty tämän vuoden tasolla. Tämän hetken arvio on, kunnallisveron tilitysten määrä on runsaat 12 miljardia euroa. Myös kuntien yhteisöveron tuotto on kehittynyt ennustetun mukaisesti tänä vuonna. Kuntien yhteisövero tuotto on kasvanut noin 7 % ja kasvu säilynee samansuuruisena myös ensi vuonna. Kiinteistöveron tilitykset kasvavat edelleen sekä tänä vuonna että ensi vuonna. Valtionosuusuudistukseen liittyen valmistellaan kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajojen nostamista. Kuntien verotulojen kehittyminen on paljolti riippuvainen siitä, millä tavoin odotettu kansainvälisen talouden nousu toteutuessaan vaikuttaa yritysten tuloskehitykseen ja yleiseen työllisyystilanteeseen. Samoin syksyllä mahdolliseen tehtävään tulopoliittiseen ratkaisuun liittyvät veropäätökset vaikuttavat kuntien verotulojen kehitykseen. Liitteessä 3 on esitetty kuntien verotulojen kehitys tulolajeittain vuosina Luvut perustuvat Kuntaliiton veroennustekehikon kesäkuussa päivitettyyn versioon. Liitteissä 4a ja 4b on esitetty Tilastokeskuksen julkaisemat tiedot kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta vuosilta Vuosia 2004 ja 2005 koskevat tuloslaskelman ja rahoituslaskelman luvut perustuvat VM:n suhdanne-ennusteeseen ja KUTHANEKin arvioihin. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2004 5

6 Verotus Tuloverotus Verovuoden 2003 verotus ja maksuunpanotilitys Verovuoden 2003 verotus valmistuu lokakuun 2004 loppuun mennessä. Kunnille toimitetaan syyskuun 15.päivään mennessä ennakkotiedot valmistuvasta verotuksesta. Ne julkaistaan myös verohallinnon Internet-sivuilla kohdassa Tilitykset veronsaajille. Verovuoden 2003 ansio- ja pääomatulojen osalta tehdään marraskuussa ns. maksuunpanotilityksen kaltainen tilitys. Verovuodelta 2003 jo tilitetyt verot oikaistaan vastaamaan lopullisen verotuksen mukaisia maksuunpanosuhteita. Lisäksi kunnilta vähennetään näiden osuus verovelvollisille vero-vuodelta 2003 maksettavista ennakonpalautuksista. Syyskuussa saatavat tiedot ovat vielä siinä vaiheessa suuntaa antavia, joten varsinaisen tilityksen tulokset tulevat tarkentumaan verovalmistelun edetessä. Ansio- ja pääomatulojen verojen lisäkantoerien eräpäivät ovat ja Näinä eräpäivinä kertyneet verot tilitetään kunnille tammikuussa ja maaliskuussa Kunnallisveron tilitykset verovuosilta 2004 ja 2005 Verovuoden 2004 ennakkoperinnän jako-osuuksia oikaistaan joulukuussa 2004 tehtävässä tilityksessä. Tällöin muutetaan paitsi yksittäisten kuntien myös veronsaajaryhmien jako-osuudet. Jako-osuuksien muutoksen yhteydessä oikaistaan verovuodelta jo tilitetyt verot vastaamaan uusia jako-osuuksia. Myös verovuodelle 2005 lasketaan sekä uudet ryhmäosuudet että yksittäisten kuntien jako-osuudet, joita sovelletaan ensimmäisen kerran helmikuussa 2005 tehtävissä tilityksissä. Yksittäisten kuntien jako-osuuksia verovuodelle 2004 ja 2005 laskettaessa käytetään 2003 maksettavaa kunnallisveroa koskevia tietoja. Nettietu verovapaaksi henkilökuntaeduksi Tuloverolain tavanomaisia henkilökuntaetuja koskevaan 69 :ään on tuloverolain muutoksella (561/2004) lisätty uusi 4 momentti työnantajan palkansaajalle järjestämän tietoliikenneyhteyden yksityiskäytön verokohtelusta. Uuden säännöksen mukaan työntekijälle työkäyttöä varten järjestetyn tietoliikenneyhteyden käyttäminen yksityistarkoituksiin on säädetty verovapaaksi henkilökuntaeduksi. Aiemmin työnantajan järjestämän liittymän yksityiskäyttöä on pidetty työntekijän veronalaisena etuna. Uutta säännöstä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2004 toimitettavassa verotuksessa. Verovapaus koskee tavallisia palkansaajia ja säännöllistä kokouspalkkiota saavia henkilöitä, kuten esimerkiksi kunnallisia luottamushenkilöitä, joilla jo nyt usein on käytössään kunnan järjestämä luottamustoimeen liittyvä laajakaista- tai muu yhteys. Nettiedun verovapauden edellytyksenä on, että kyse on työnantajan työntekijälle työtehtävien hoitamista varten järjestämän liittymän käytöstä. Kyse voi olla joko kotipäätteen tai matkapuhelimen kautta otetusta kiinteähintaisesta tai käytön mukaan laskutettavasta yhteydestä. Mikäli työnantaja korvaa työntekijän itselleen 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2004

7 hankkiman liittymän kuluista myös yksityiskäytön osuuden, katsotaan yksityiskäytöstä aiheutuneiden kulujen osuus palkaksi. Palkansaajan hankkiman liittymän käytöstä työtehtävien hoitamiseen syntyneiden kustannusten korvaukset ovat kuitenkin jo aiemman verotuskäytännön perusteella olleet verovapaita. Työntekijälle ei synny verotettavaa etua myöskään työkäyttöä varten annetuista tietokonelaitteistoista, jotka ovat työnantajan omistuksessa. Veronalaista henkilökuntaetua ei katsota syntyvän myöskään siinä tapauksessa, että työnantaja antaa työntekijän kotikäyttöön ohjelmistopaketteja, jotka työnantaja on saanut lisämaksutta omien ohjelmistohankintojensa yhteydessä. Edellytyksenä verovapaudelle kuitenkin on, että työntekijä tarvitsee ohjelmistoja myös työssään. Muutoksen taustalla ovat paitsi tavoitteet hyödyntää tietoyhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia etätyöskentelyyn myös käytännön ongelmat tietoliikenneyhteydestä syntyvän edun verotuksessa. Yksityiskäytön verotus on edellyttänyt työnantajan arviota edun verotusarvosta ennakonpidätystä varten sekä palkansaajan ilmoitusta saamastaan edusta veroilmoituksessa. Viimeaikaisessa oikeuskäytännössä (KVL N:83/2003) on jo katsottu, ettei työntekijälle työkäyttöä varten järjestetyn laajakaistayhteyden yksityiskäytöstä aiheudu työntekijöille veronalaista henkilökuntaetua. Uusi säännös selkeyttää nettiedun verokohtelua kunnallisen luottamustoimen hoitamisessa. Sääntelyllä ei ole vaikutusta puhelinedun veronalaisuuteen. Verojen palautuskorko 0,5 prosenttia alkaen Veroille maksettavat palautuskorot yhtenäistyvät. Veronkantolain (568/2004) voimaan tulleessa muutoksessa veronpalautuksille maksettavan palautuskoron korkokanta sidotaan yleiseen markkinakorkotasoon myöskin arvonlisäveron, kiinteistöveron, varainsiirtoveron sekä perintö- ja lahjaveron osalta. Palautuskorko on 0,5 prosenttia syyskuun alusta vuoden 2005 loppuun. Tämä korko ei ole tuloverotuksessa veronalaista tuloa. Palautuskorko lasketaan veronkantolain 27 b :n (568/2004) mukaisesti vähentämällä kaksi prosenttiyksikköä viitekorosta. Viitekorko on kalenterivuotta edeltävälle puolivuotiskaudelle vahvistettu korkolain mukainen viitekorko. Voimaantulosäännöksen mukaan palautuskorko lasketaan elokuun loppuun saakka 9 prosentin suuruisena. Kunnilta perittävät verotuskustannukset Vuonna 2005 kunnilta perittävien verotuskustannusten arvioidaan laskevan valtion tulo- ja menoarvioesityksen perusteella 2,3 % verrattuna vuoden 2004 budjetti esitykseen. Kuntien osuudeksi verotuskustannuksista arvioidaan noin 113 miljoonaa euroa. Vuonna 2004 kunnilta peritään verotuskustannuksina noin 115,8 miljoonaa euroa. Verotuskustannuksia lisäävät muun muassa yritys- ja pääomaverotuksen uudistus, pientyönantajien Internet-pohjainen maksupalvelujärjestelmä- ja verotilihanke. Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2004 7

8 Kotitalousvähennystä laajennetaan Hallitus esittää budjettiriihessä, että kotitalousvähennystä laajennettaisiin kotitalouksien työllistämismahdollisuuksien parantamiseksi. Kotitalousvähennys voitaisiin jatkossa myöntää myös: kotitalous-, hoiva- tai hoitotyöstä, joka on tehty verovelvollisen tai hänen puolisonsa vanhempien tai isovanhempien käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Lisäksi vähennystä laajennettaisiin siten, että verovelvollinen voisi jatkossa vähentää 30 prosenttia maksamistaan palkoista aikaisemman 10 prosentin sijaan. Palkan sivukulut kuuluisivat jatkossakin kotitalousvähennyksen piiriin. Muutoksen tarkoituksena on saattaa työsuhteessa tehty kotitaloustyö yhtä edulliseksi kuin palvelujen ostaminen yrityksiltä. Opintolainavähennys Samoin esitetään, että korkeakouluopintonsa aloittaville ja opintonsa tavoiteajassa suorittaneille opiskelijoille voidaan myöntää opintolainavähennys verotuksessa. Vähennyksen perusteet valmistellaan opetusministeriön asettamassa työryhmässä. Arvonlisäverotus Arvonlisäverotuksen liukuvan huojennuksen yläraja nousee Hallitus esittää budjettiriihessä, että pienimpien yritysten kasvumahdollisuuksia tuetaan nostamalla arvonlisäverotuksen liukuvan huojennuksen ylärajaa nykyiseltä tasoltaan eurosta euroon. Muu verotus Vuoden 2004 kiinteistövero Verohallituksen alustavan arvion mukaan vuoden 2004 kiinteistöveron tuotto kunnille on n. 710 milj. euroa. Se on n. 45 milj. euroa enemmän kuin viime vuonna. Suurin osa eli noin kolme neljäsosaa kiinteistöverosta kertyy aikaisempien vuosien tapaan rakennuksista. Maapohjan osuus on noin neljännes tuotosta. Kiinteistöveron perusteena ovat vuoden 2003 verotusarvot ja kiinteistön sijaintikunnan vuodelle 2004 määräämät veroprosentit. Yleinen kiinteistöveroprosentti on noussut 54 kunnassa, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 43 kunnassa ja muiden asuinrakennusten veroprosentti 45 kunnassa. Erillinen, rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti määrättiin 86 kunnassa ja yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 285 kunnassa. Rakennusten ja rakennelmien vuoden 2003 jälleenhankinta-arvon laskentaperusteisiin ei ole tehty muutoksia. Myös tonttien aluehinnat ovat valtaosin pysyneet ennallaan, joskin eräissä kunnissa aluehintoja on nostettu yksittäisillä hintaalueilla mm. pääkaupunkiseudulla. Vaikka aluehintaa ei ole nostettu, tontin verotusarvo on voinut nousta, jos sen aikaisempi verotusarvo on ollut alle tavoitearvon (73,5 % aluehinnasta). 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2004

9 Noin 70 prosenttia kiinteistöistä on sellaisia, joissa maksettava vero jää alle 170 euron. Kiinteistöveroa ei määrätä, jos vero on alle 17 euroa. Näitä kiinteistön omistajia on vajaa 10 prosenttia. Alle 170 euron kiinteistövero maksetaan kerralla ensimmäisenä eräpäivänä ja sitä suurempi vero tulee maksettavaksi kahdessa erässä. Ensimmäisen erän eräpäivä on ja toisen erän Kunnille määräaikainen varainsiirtoverovapaus vuokra-asuntojen yhtiöittämiseen (HE 117/2004 vp) Hallituksen esityksessä ehdotetaan varainsiirtoverolakia (931/1996) muutettavaksi väliaikaisesti siten, että kunnan omistaman, valtion asuntorahoitusta saaneen vuokratalon tai asumisoikeustalon taikka vuokratalo- tai asumisoikeustaloyhtiön osakkeiden luovutuksesta yhden tai useamman kunnan omistamalle osakeyhtiölle yhtiön osakkeita vastaan ei olisi suoritettava varainsiirtoveroa. Lain muutos mahdollistaa kuntia järjestelemään arava- ja korkotukivuokra-asuntoja suuremmiksi taloudellisiksi kokonaisuuksiksi. Lakia sovellettaisiin vuosina tapahtuneisiin luovutuksiin. Tuona aikana kunnilla on mahdollisuus yhtiöittää vuokratalokantaansa tai sijoittaa vuokraasuntonsa osakeyhtiöön ilman, että luovutuksesta olisi suoritettava varainsiirtoveroa. Luovutus olisi tehtävä apporttina eli yhtiön uusia osakkeita vastaan. Luovutuksen tekohetkenä pidettäisiin apporttisopimuksen allekirjoituspäivää. Verovapaus koskisi luovutuksia, jossa kunta tai useampi kunta yhdessä omistavat vähintään 90 prosenttia luovutettavasta vuokratalosta tai vuokratalo- tai asumisoikeustaloyhtiön osakkeista sekä vastaanottavan yhtiön osakkeista. Verovapaus koskisi niitä kunnan omistamia vuokrataloja ja asumisoikeustaloja sekä vuokrataloyhtiön tai asumisoikeustaloyhtiön osakkeita, joiden rahoittamiseen on myönnetty valtion asuntorahaston varoista lainaa tai korkotukilainaa ja joihin sovelletaan joko aravarajoituslain (1190/1993), vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001), vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980) tai asumisoikeusasunnoista annetun lain (650/1990) mukaisia käyttö- ja luovutusrajoituksia. Ehdotus ei siten koskisi esimerkiksi vapaarahoitteisia asumisoikeusasuntoja ja osaomistusasuntoja tai tuen piiriin aikanaan kuuluneita, mutta käyttö- ja luovutusrajoituksista jo vapautuneita asuntoja. Ehdotus koskee vain pitkäaikaisella korkotukilainalla rahoitettuja kohteita. Vuokrataloasuntojen korkotuesta annetun lain nojalla myönnettiin 1990-luvulla myös niin sanottuja lyhytaikaisia korkotukilainoja. Lainoja myönnettiin vuoteen 1999 asti lähinnä elinkeinopoliittisin, ei asuntopoliittisin perustein suhdannetilanteesta johtuen. Näissä asunnoissa asukasvalinta ja vuokranmääritys olivat täysin vapaita, ja asunnot ovat vapaasti myytävissä omistusasunnoiksi 10 vuoden vuokraasuntokäyttövelvoitteen jälkeen. Tällaiset asunnot voidaan rinnastaa vapaarahoitteisiin asuntoihin, joihin varainsiirtoverovapautta ei ole tarkoitus soveltaa. Verovapauden edellytysten täyttyminen todettaisiin hakemusmenettelyssä. Verovapautta hakiessaan hakijan olisi esitettävä Valtion asuntorahaston antama todis- Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2004 9

10 tus siitä, että luovutuksen kohde on säännöksessä mainittujen lakien mukaisten käyttö- ja luovutusrajoitusten alainen. Jos hakemus selvityksineen on tehty ennen veron suorittamista, verovirasto päättää, että veroa ei ole suoritettava. Jos vero on maksettu, verovirasto palauttaisi maksetun määrän. Hakemus olisi tehtävä viimeistään vuoden kuluessa veron maksamisesta. Palautettavalle verolle ei maksettaisi korkoa. Lisäksi varainsiirtoverolakiin ja asuintalovarauksesta verotuksessa annettuun lakiin tehtäisiin lakitekniset muutokset. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. Lisätiedot: Juha Mynttinen, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Valtionosuudet vuonna 2005 (Tiedotteen 3/2004 teksti päivitettynä) Valtionosuusuudistus lykkääntyy vuodella Hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa on sovittu valtionosuusjärjestelmän uudistamisen lykkäämisestä vuoteen Samalla uudistukseen sisällytetään esitys nykymuotoisesta kustannustenjaon tarkistamisesta luopumisesta. Vuoden 2005 valtionosuudet määräytyvät nyt voimassa olevan järjestelmän mukaan. Valtionosuudet perustuvat hallitusohjelman lisäksi seuraaviin asiakirjoihin: Valtiontalouden kehykset vuosille (Valtioneuvosto ) Peruspalveluohjelma (Valtioneuvosto ) Kunnallistalous vuosina (Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunta ). Valtiovarainministeriön talousarvioesitys vuodelle 2005 (Valtioneuvoston sopima sisältö). Laskennalliset valtionosuudet lisääntyvät 270 milj. euroa vuoteen 2004 verrattuna. Tällöin on otettu huomioon: neljäsosa kustannustenjaon tarkistuksesta 74 milj. euroa 2,3 prosenttia indeksitarkistuksena (75 % täydestä) 136 milj. euroa muuta valtionosuuden lisäystä nettomääräisesti 60 milj. euroa Muut lähinnä harkinnanvaraiset valtionosuudet lisääntyvät 9 milj. euroa. Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevat valtionosuudet lisääntyvät siten noin 279 milj. euroa. 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2004

11 Koko kustannustenjaon tarkistus on 358 miljoonaa euroa, josta 74 miljoonaa euroa toteutetaan vuonna Vuosina kunakin vuonna maksetaan 74 miljoonaa euroa. Lisäksi vuonna 2008 maksetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustenjakolaskelmaa tarkistettaessa todettu 63 miljoonan euron erä. Vuoden 2005 valtionosuuksista on vielä rajoitetusti tietoja. Keskimäärin peruspalvelubudjettimenettelyn piirissä olevat laskennalliset valtionosuudet nousisivat noin 4,8 prosenttia. Tämä tarkoittaisi valtionosuuden lisäystä nettomääräisesti noin 52 euroa asukasta kohti. Tarkastelu on tehty maan hallituksen sopiman talousarvioesityksen mukaan (valtiovarainministeriön esitys vuoden 2005 talousarvioksi). Kuntakohtaiset valtionosuudet on arvioitu kesäkuussa 2004 käytössä olleiden tietojen pohjalta, joihin ei ole tullut merkittäviä muutoksia, joten kesäkuisia laskelmia ei ole muutettu. Uudet laskelmat on nähtävissä Kuntaliiton Internet -sivuilla sen jälkeen, kun talousarvioesitys on annettu Erityisiä uusia tehtäviä vuodelle 2005 ei ole tiedossa. Kansallisen terveydenhuollon hankkeen ja sosiaalihuollon hankkeen toimeenpanoa ja toteutusta jatketaan, lisäpanostus 92 miljoonaa euroa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä esiopetuksen kuljetusetuuden valtionosuudet lisääntyvät 30 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna, kun toiminta tulee kokovuotiseksi. Muutoksia on selostettu tarkemmin jäljempänä hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien yhteydessä. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Martti Kallio, p. (09) , Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Vuoden 2005 verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus määräytyy verovuodelta 2003 valmistuvan verotuksen perusteella. Verotus valmistuu , jolloin maksettavan kunnallisveron, yhteisöveron ja kiinteistöveron määrä on selvillä. Verovuoden 2003 yksittäisen kunnan yhteisöveron jako-osuus perustuu vuosien 2000 ja 2001 jako-osuuksien keskiarvoon (kunnalle toimitetun yhteisöveron tilityserittelyn veronsaajan osuus vuonna 2003). Päätös verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta tehdään joulukuussa, joten kuntakohtaiset laskelmat ovat ennakkotietoja. Laskelma perustuu Kuntaliiton ennusteeseen, joka on kuntakohtainen. Suuriin kuntakohtaisiin muutoksiin kuluvaan vuoteen verrattuna on syytä kiinnittää huomiota ja tarvittaessa selvittää muutoksen syy ja oikeellisuus. Kuntaliiton laskelmassa kuntaliitokset on otettu huomioon. Tästä syystä laskelma poikkeaa Sisäasiainministeriön laskelmasta. Ennakkolaskelma löytyy Kuntaliiton Internet-sivulta osoitteesta kunnat.net kohdasta Toimialat >Kuntatalous > Valtionosuudet >Valtionosuudet vuonna Kesäkuun ennakkolaskelmaa ei ole muutettu (Tiedote 3/2004). Kuntaliiton Internet-sivulla olevaa laskelmaa muutetaan syyskuun puolen välin tienoilla, mikäli kunnallisverosta saatavat tiedot antavat aihetta. Ennakkolaskelman pohjana ovat seuraavat tiedot: - laskennallisen kunnallisveron määrä euroa (+ 2,8 %) - yhteisöveron määrä euroa (-11,9 %) - laskennallisen kiinteistöveron määrä euroa (+ 4,9 %) Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

12 Vuoden 2005 tasauslaskelmassa käytetyt perusteet ovat: - vuoden 2003 alun asukasluku (Manner-Suomi ) - keskimääräinen tuloveroprosentti 18,04 - keskimääräiset kiinteistöveroprosentit: - yleinen 0,70 - vakituinen asunto 0,27 - muu asunto 0,82 - voimalaitos 1,39 - ydinvoimalaitos 2,20 - yleishyödylliset yhteisöt 0,39 - rakentamaton rakennuspaikka 2,19 - laskennallinen verotulo euroa/asukas - tasausraja (90 %) 2 315,40 euroa/asukas Valtionosuuksien maksatuksessa verotulotasaus jaetaan niin, että yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 prosenttia, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 57 prosenttia sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen 37 %. Kuntakohtaisissa laskelmissa kohdistusta ei ole tehty, vaikka valtionosuus maksetaan tasaus huomioon ottaen. Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) , Jouko Heikkilä, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Yleinen valtionosuus Yleisen valtionosuuden keskimääräinen euromäärä kuluvana vuonna on 27,64 /asukas. Vuoden 2005 yleisen valtionosuuden perusosa 2,3 prosentin indeksitarkistuksella on 27,33 euroa/asukas (indeksitarkistus 75 prosenttia täydestä määrästä). Valtionosuuden vähennyksenä perusosassa on otettu huomioon 6,15 milj. euroa aluehälytyskeskusten valtiollistamiseen liittyen. Lisäksi valtionosuutta vähentää vanha valtionosuusleikkaus 7,53 euroa/asukas, joten todellinen perusosa on 19,80 euroa asukasta kohti. Eräille kunnille maksetaan perusosan lisäksi olosuhdelisinä korotusta saaristoisuudesta, syrjäisyydestä ja kaksikielisyydestä sekä taajamaväestöstä silloin, kun taajamaväestön määrä ylittää asukasta. Lisien määrä ilmenee kuntakohtaisesta taulukosta ja perusteet kuntien yleisestä valtionosuudesta annetusta laista ja asetuksesta. Kuntakohtaiset tiedot ovat ennakollisia. Kuntaliitoksia ei ole otettu huomioon, koska mm. syrjäisyysperusteita ei ole vahvistettu. Liitostilanteisiin riittävän arvion saa yhdistämällä erillisten kuntien valtionosuuden. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ei ole otettu huomioon yleisen valtionosuuden määrässä. Kuntakohtaista huhtikuussa tehtyä laskelmaa ei ole muutettu (Tiedote 3/2004). 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2004

13 Kuntakohtaiset laskelmat löytyvät Kuntaliiton Internet-sivulta osoitteesta kunnat.net kohdasta Toimialat > Kuntatalous > Valtionosuudet >Valtionosuudet vuonna Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet Peruspalvelubudjettimenettelyn mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet lisääntyvät kuluvaan vuoteen verrattuna noin 210 milj. euroa. Lisäys on keskimäärin asukasta kohti 40 euroa. Tällöin on otettu huomioon neljäsosa kustannustenjaon tarkistuksesta, 2,3 prosentin indeksitarkistus (75 prosenttia täydestä määrästä) ja muut valtionosuuden lisäykset seuraavasti: indeksi- ja kustannustenjaon tarkistus 156 milj. euroa terveydenhuollon hanke 75 milj. euroa sosiaalihanke ja lasten kotihoidon tuki 36 milj. euroa muut lisäykset 2 milj. euroa vähennykset - 59 milj. euroa Koko kustannustenjaon tarkistus sosiaali- ja terveydenhuoltoon on 353 milj. euroa, josta vuonna 2005 toteutetaan 73 milj. euroa. Valtionosuuksia vähennetään sosiaali- ja terveydenhuollossa liikenne- ja tapaturmavakuutuksen täyskustannusvastuun pysyvän ratkaisun takia niillä vakuutuskorvauksilla, jotka tulevat maksettaviksi kunnille. Lisäksi valtionosuus vähenee lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmään tarvittavan korvauksen kasvusta kuluvaan vuoteen verrattuna. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomääräinen muu kuin indeksi- ja kustannustenjaon tarkistukseen perustuva valtionosuuden lisäys on noin 54 milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntakohtaiset valtionosuudet on laskettu Kuntaliitossa tehtyjen arvioiden perusteella. Laskelmat löytyvät Kuntaliiton Internetsivulta osoitteesta kunnat.net kohdasta Toimialat> Kuntatalous > Valtionosuudet >Valtionosuudet vuonna Arvioita tehtäessä on käytetty hyväksi vuosiksi hyväksytyn kehyspäätöksen ja peruspalveluohjelman tietoja. Tällöin vuoden 2005 sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin on tehty 2,3 prosentin indeksitarkistus. Valtionosuusprosenttia on korotettu 1,2 prosenttiyksikköä kuluvan vuoden 31,82 prosentista noin 33 prosenttiin. Ikäryhmittäisiin laskennallisiin valtionosuusperusteisiin on tehty vuonna 2005 aloitettavia uusia tehtäviä koskevat kustannuslisäykset. Valtionosuusprosentin korotuksena on otettu huomioon: kansallisen terveyshankkeen ja sosiaalialan kehittämishankkeen takia noin 92 milj. euroa. korotusvaikutukseksi valtionosuusprosenttiin arvioitu 0,8 % -yksikköä. kustannustenjaon tarkistuksen vuoksi 41 milj. euroa. korotusvaikutus valtionosuusprosenttiin 0,4 % -yksikköä. Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

14 Vuoden 2005 valtionosuuslisäyksinä, uusien tehtävien osuutena ja velvoitteina ikäryhmittäisissä valtionosuuden määräytymisperusteissa on otettu huomioon valtionosuuden määrällä ilmaistuna: kustannustenjaon tarkistuksena noin 32 milj. euron vaikutus ikäryhmien laskennallisten kustannusten suhteessa (290 milj. euron tarkistus maksetaan 73 milj. euron tasaerinä vuosina , paitsi vuoden 2005 osuudesta 41 milj. euroa valtionosuusprosentin korotuksena sekä tarkistuslaskennan 63 miljoonan euron korjauserä vuonna 2008; kustannustenjaon tarkistusta laskettaessa vuosien puolikkaat indeksitarkistukset on leikattu ensin kustannuspohjista). indeksitarkistuksena noin 83 milj. euron vaikutus ikäryhmien laskennallisissa perusteissa. osittaisen hoitorahan korotuksena ja laajennuksena toteutetun lainmuutoksen perusteella 1,6 milj. euron vaikutus (vuodelle 2005 vaikutus kokovuotiseksi voimaan tulleesta muutoksesta). sosiaalihuollon täydennyskoulutuksen ja lasten kotihoidon tuen korotuksena 19 milj. euron vaikutus. Kunnan asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi muodostuu noin euroa/asukas, jota erikseen korottava osuus on 42 euroa asukasta kohti. Korottavaan osuuteen tulee sisältymään valtionosuusvähennys 51 milj. euroa liikenne- ja tapaturmavakuutusten ns. täyskustannusvastuun pysyvästä ratkaisusta sekä muut lisäykset voimassa olevan lain mukaan, joista lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmään tarvittava erä nousee noin 8 milj. euroa kuluvaan vuoteen verrattuna. Kuntakohtaisten arviolaskelmien (Kuntaliitto ) mukaiset laskennalliset kustannukset yhteensä ovat noin 11,591 mrd. euroa, josta valtionosuus on valtionosuusprosentilla 33 laskettuna 3,825 mrd. euroa. Asukaskohtaisen rahoitusosuuden korotukset huomioon otettuna valtionosuudeksi jää 3,610 mrd. euroa. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ei ole otettu huomioon valtionosuuksissa. Tasaus vähentää laskelmien mukaista kokonaismuutosta noin 22 milj. euroa. Kuntaliitokset on otettu huomioon. Päivähoidon työssäkäyntikerroin ja terveydenhuollon sairastavuuskerroin ovat vuoden 2004 valtionosuuspäätösten mukaiset. Väestömäärä ja työttömyysperusteet on tarkistettu vuoden 2005 valtionosuuslaskelmissa käytettävien perusteiden mukaisiksi. Kuntakohtaista laskelmaa ( ) ei ole muutettu valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksessa ( ) ilmoitettujen perusteiden mukaisiksi, koska vaikutus on vähäinen. Vuotta 2005 koskevissa laskelmissa on käytetty perusteena seuraavia arvioita ikäryhmittäisistä ja muista laskennallisista perusteista seuraavasti (valtiovarainministeriön talousarvioesityksen mukaiset laskennalliset perusteet on esitetty rinnalla): Ikäryhmä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto (euroa/asukas) (euroa/asukas) v v v.2005 v v v.2005 (arvio) (VM) (arvio) (VM) vuotiaat 4 290, ,41 538, , vuotiaat 307, ,30 612, , vuotiaat 571, , , , vuotiaat 3 492, , , ,93 yli 85 -vuotiaat 9 757, , , ,64 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2004

15 Muut laskennalliset perusteet (euroa/asukas): v v v (VM) (arvio) Työttömyyden mukainen euromäärä 391, ,75 Työttömyysasteen mukainen euromäärä 35, ,86 Sairastavuuden mukainen euromäärä 264, ,24 Kunnan rahoitusosuus (euroa/asukas): Kunnan rahoitusosuus (euroa/asukas) 1 461, ,90 Rahoitusosuuden korotukset (euroa/asukas) 29, ,38 Rahoitusosuus yhteensä (euroa/asukas) 1 491, ,28 Muut perusteet: Työttömyysprosentti 11,6 % 11,4 % 11,4 % Asukasluku Valtionosuusprosentti 31,82 % 33 % 32,99 % Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus saadaan, kun kunnan laskennallisista kustannuksista vähennetään asukasta kohti laskettu omarahoitusosuus. Vuonna 2005 käytettävä asukasluku on vuodenvaihteen 2003/2004 asukasluku. Kuntakohtaiset laskelmat ovat arvioituja ennakkotietoja, jotka muuttuvat työssäkäynti- ja sairastavuuskertoimien laskemisen jälkeen ja muiden mahdollisten muutosten takia. Kuntakohtaiset tiedot tarkistetaan jälkeen, kun lopullinen valtion talousarvioesitys on annettu. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Peruspalvelubudjettimenettelyn mukaiset opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet lisääntyvät noin 64 milj. euroa, kun kuntayhtymien yksikköhintarahoitus lasketaan mukaan. Tällöin on laskettu mukaan neljäsosa (1 milj. ) kustannustenjaon tarkistuksesta, 2,3 prosentin indeksitarkistus (75 % täydestä määrästä) ja muut valtionosuuden lisäykset seuraavasti: indeksi- ja kustannustenjaon tarkistus 50 milj. euroa aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus 25 milj. euroa esiopetuksen kuljetuksen valtionosuus 5 milj. euroa peruskoulujen laajakaistayhteydet 1 milj. euroa vähennykset (mm. oppilasmäärien muutos) - 17 milj. euroa Kuntien saamat laskennalliset valtionosuudet lisääntyvät nettomääräisesti noin 53 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän rahoitus määräytyy yksikköhinnan ja siihen lisätyn investointilisän perusteella (opiskelijamäärän ja yksikköhinnan tulo). Kunnan saama valtionosuus määräytyy valtionosuusperusteiden (oppilas/opiskelijamäärän ja yksikköhinnan tulo) ja kunnan asukaskohtaisen rahoitusosuuden erotuksena. Tulos voi olla myös Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

16 negatiivinen, jolloin kunnalle syntyy valtiolle tilitettävää (tilitys laskun mukaan kaksi kertaa vuodessa). Koululaisten iltapäivätoiminta ja esiopetuksen kuljetusetuus laajenevat kokovuotiseksi, joten valtionosuus lisääntyy näiden toimintojen osalta. Iltapäivätoiminnan valtionosuus vuodelle 2005 on oppilasta kohti noin 450 euroa. Rahoituslain mukaan iltapäivätoiminnan valtionosuus määräytyy ohjaustunnin hinnan ja ensi vuodeksi vahvistettavien ohjaustuntien määrän mukaan. Ohjaustunnin hinnaksi esitetään 20,46 euroa, josta valtionosuus on 57 %. Tämä vastaa keskimäärin 450 euron valtionosuutta oppilasta kohti. Esim. kuluvalle vuodelle ohjaustunteja annettiin erityisopetukselle enemmän kuin muulle opetukselle, mikä korotti kunnan saamaa valtionosuutta oppilasta kohti laskettuna. Esiopetuksen yksikköhinta lasketaan perusopetuksen kuntakohtaisesta yksikköhinnasta. Vuodelle 2005 peruste on 91 prosenttia. Muutoin yksikköhinnat määrätään nykyisellä tavalla. Vuodelle 2005 tehdään ns. kaksivuotistarkistus vuoden 2003 toteutuneiden kustannusten perusteella. Yksikköhintoihin vaikuttanee mahdollinen kustannustenjaon tarkistuksen jakaminen neljälle vuodelle ja vuosien puolikkaiden indeksitarkistusten vaikutusten leikkaaminen kustannuspohjista. Kustannustenjaon koko tarkistus olisi noin neljä miljoonaa euroa. Esimerkiksi perusopetuksen yksikköhinnat lasketaan uudelleen vuoden 2003 kustannuspohjasta, jossa otetaan huomioon kustannustenjaon jaksotus (perusopetuksen kaavat muuttuvat). Lopullinen kustannusjaon tarkistuksen määrä ei ole selvillä. Mikäli se poikkeaa ennakkoarviosta, muutos otettaneen huomioon neljäntenä vuotena eli vuonna Yksikköhintojen, kunnan rahoitusosuuden ja valtionosuuden määrän arvioiminen on tehtävä vuoden 2004 perusteiden nojalla. Yksikköhintojen arvioimiseksi ennen yksikköhintapäätöksiä ja rahoitusosuuden vahvistamista voidaan menetellä seuraavasti, jolloin pohjana ovat vuoden 2004 yksikköhintapäätökset ja arvio vuoden 2005 rahoitusosuudesta: Jos yksikköhintojen pohjana oleva rakenne (esim. perusopetuksen kouluverkko, erityisopetuksen määrä, ja vammaisopetuksen määrä) pysyy suurin piirtein samana, voi nykyistä yksikköhintaa korottaa tässä vaiheessa indeksikorotuksella 2,3 %. Jos rakenteessa on olennaisia muutoksia, pitäisi yksikköhinnat laskea/arvioida uudelleen vuotta 2004 koskevilla perusteilla vuoden 2005 yksikköhinnan pohjaksi kertoimineen (esim. perusopetuksen yksikköhinnan laskenta vuoden 2004 kaavoilla). Tämän jälkeen saatua yksikköhintaa korotetaan vuoden 2005 arvion saamiseksi tässä vaiheessa indeksikorotuksella 2,3 %. Oppilasmäärät tulisi arvioida varainhoitovuoden keskiarvoon/painotettuun keskiarvoon mahdollisimman oikein. Varovaisuuden periaatetta tulee noudattaa, koska laskennan tuloksena on mahdollista saada vain likiarvo. Valtiovarainministeriön talousarvioesityksen ( ) mukaiset opetus- ja kulttuuritoimen keskimääräiset yksikköhinnat on esitetty oheisessa liitteessä 5. Keskimääräisiä yksikköhintoja ei voida kaikin osin käyttää talousarvion perusteena muuten kuin muutoksen suuruutta ylläpitäjäkohtaiseen yksikköhintaan arvioitaessa. 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2004

17 Varainhoitovuoden rahoitus määräytyy esim. perusopetuksessa edeltävän vuoden ja varainhoitovuoden oppilasmäärien keskiarvon mukaan, muussa toiminnassa varainhoitovuoden tammikuun ja syyskuun opiskelijamäärien painotettuna keskiarvona. Perusopetuksen ja lukion vuoden 2004 yksikköhintojen määräytymisperusteet ovat ohessa liitteinä 6, 7 ja 8. Vuoden 2005 kirjaston ja kansalaisopiston asutusrakenneryhmittäiset yksikköhinta-arviot saa lisäämällä nykyiseen asutusrakenteen mukaiseen yksikköhintaan 2,3 prosenttia. Nykyiset hinnat ovat ohessa liitteessä 9. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun ja muiden tehtävien yksikköhintoja koskevat arviot voi tehdä ottamalla huomioon 2,3 prosentin indeksitarkistuksen ja mainituissa tehtävissä tapahtuvat muutokset oppilasmäärämuutosten lisäksi. Kunnan asukaskohtaiseen rahoitusosuuteen vuodelle 2005 vaikuttavat 2,3 prosentin indeksitarkistus ja valtionosuuspohjan muutokset (vuosi 2003 on uusi kustannuspohjavuosi). Arvioitu rahoitusosuus muodostuu seuraavaksi: Rahoitusosuuslaskelma vuosi 2004 vuosi 2005 (ennakollinen) (arvio) Laskennalliset kustannukset (milj. ) kuntien osuus (n. 43 %) investointilisä Yhteensä (milj. ) Kustannukset asukasta kohti ( /asukas) 470, kuljetus ja lisäkoulutus 6,389 6, luvun valtionosuusleikkaus 115, ,812 Yhteensä ( /asukas) 592, ,348 Kunnan rahoitusosuus ( /asukas) 592,14 614,00 Nousu edelliseen vuoteen (%) 1,99 3,7 Vuoden 2005 valtionosuuksien määräytymisessä käytettävä asukasluku on asukasta (vuodenvaihde 2003/2004). Valtionosuuden kuntakohtaista arviointia voi tehdä esim. vuoden 2004 valtionosuuspäätöksen valtionosuusraporttia 6VOS apuna käyttäen, jolloin siinä otetaan huomioon ensi vuodeksi arvioidut oppilasmäärät, muuttuva asukasluku, yksikköhinnat ja vähennettävänä eränä asukaskohtainen rahoitusosuus. Valtionosuuslaskelman 6VOS rakennelma kuluvalle vuodelle on ohessa liitteessä 10. Rakenteesta poimitaan kunnan ylläpitämän toiminnan osat ja korjataan vuotta 2005 koskevilla suorite/asukasmäärillä, yksikköhinnoilla ja asukaskohtaisella rahoitusosuudella (esiopetuksen kerroin 0,91, aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus 450 euroa, arvio rahoitusosuudesta 614 euroa ja nuorisotyön korotettu yksikköhinta 12,50 euroa on lisätty taulukkoon, muut yksikköhinnat ovat vuodelta 2004). Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

18 Mikäli aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaustuntien lukumäärä on arvioitavissa esim. tälle vuodelle vahvistettujen tuntien perusteella, voi valtionosuuden laskea myös ohjaustunnin hinnan perusteella (57 % x 20,46 x tuntien lukumäärä vuonna 2005). Indeksikorotusta ei tehdä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen, kulttuurin, liikunnan, nuorisotyön, teattereiden eikä oppisopimuksen lisäkoulutuksen perusteisiin. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Päivi Rajala, p. (09) , Valtionosuus vuonna 2004 Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus vuonna 2004 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö tuli voimaan lukien. Kunnat, jotka ovat ilmoittaneet aloittavansa aamu- ja iltapäivätoiminnan, saavat siihen myös valtionosuuden 1.8. lukien ilmoittamiensa oppilasmäärien perusteella. Opetusministeriö on kuntien omien ilmoitusten perusteella tehnyt valtionosuutta koskevat kuntakohtaiset päätökset ohjaustunneista ja valtionosuuksista Päätöksiin sisältyy oikaisuvaatimusosoitus, jonka mukaan mahdollista oikaisua olisi haettava kolmen kuukauden kuluessa tiedoksisaannista. Aamu- ja iltapäivätoiminnan oppilasmäärätiedot kysytään tilanteen mukaan. Tarkoituksena on ollut, ettei ennakkoilmoituksen mukaisia oppilasmääriä muuteta eikä valtionosuuden määrää muuteta. Muutos otettaisiin huomioon vain vuoden 2005 aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Lähtökohtana aamu- ja iltapäivätoiminnassa oli, että kuntien ohjaustunnit vahvistetaan valtion talousarvion rajoissa, jolloin päätös olisi lopullinen. Yleensä ryhmiin on mahdollista sijoittaa yksittäisiä oppilaita ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Järjestelmää ei ole tarkoitettu oppilaskohtaiseksi. Kunnista on tiedusteltu, miten menetellään, jos ennakkoarvio oppilasmääristä poikkeaa todellisesta määrästä ja tarkistetaanko valtionosuutta mahdollisesti oppilasmäärän mukaan. Lainsäädäntö ei anna aivan selkeää vastausta. Opetusministeriöstä ja opetushallituksesta saadun tiedon mukaan valtionosuutta mahdollisesti tarkistettaisiin vain, jos laskentapäivän oppilasmäärän muutos on huomattava ja selvästi virheellinen (kirjoitusvirhe tai muu virhe esim. niin, että jokin ryhmä, joka on pitänyt ilmoittaa, on jäänyt ilmoittamatta). Pieniä muutoksia ei kuitenkaan otettaisi huomioon. Kuntaliiton näkemyksen mukaan kunnan on ratkaistava, haluaako se tässä yhteydessä käyttää oikaisuvaatimusmenettelyä. Oikaisuvaatimuksen tekemiseen voi ol- 18 Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2004

19 la aihetta, jos kunta pitää muutosta olennaisena ja/tai virheellisenä verrattuna aiemmin tekemäänsä ennakkoilmoitukseen. Tällöin on otettava huomioon, että oikaisuvaatimuksen tekemisen määräaika menee umpeen jo ennen syyskuun laskentapäivää. Lisätiedot Jouko Heikkilä, p. (09) , Perus- ja viivästyskorko Peruskorko Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 2,25 prosenttia ajalle Peruskorko on alkaen ollut 2,25 prosenttia. Peruskorko vahvistetaan puolivuosittain, ja se määräytyy vahvistamista edeltävien kolmen kalenterikuukauden aikana julkaistujen 12 kuukauden Euriborkorkojen keskiarvosta. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron pyöristettynä lähimpään prosenttiyksikön neljäsosaan. Viivästyskorko Viivästyskoron määrittämisessä käytettävä viitekorko on on 2,5 % (sama kuin ). Viivästyskorko samana ajanjaksona on siten 9,5 % vuodessa. Suomen Pankki ilmoittaa viivästyskoron määrittämisessä käytettävän viitekoron. Viivästyskorko on viitekorko lisättynä korkolain mukaisella 7 prosenttiyksiköllä. Viivästyskoron määrittämisessä käytettävä viitekorko on nyt Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kunkin puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltama korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön. Tätä viitekorkoa sovelletaan seuraavan kuuden kuukauden ajan. Lisätiedot: Jan Björkwall, p. (09) , Mikael Enberg, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/

20 Kunnallisten laskujen maksaminen suoraveloituksina Eläkeläisjärjestöjen ja pankkiyhdistyksen yhteistyö pankkien maksupalvelujen käytöstä Eläkeläisjärjestöt ja Suomen Pankkiyhdistys ovat yhteisymmärryksessä saaneet päätökseen maaliskuussa 2004 käynnistyneet neuvottelut pankkien maksupalvelujen käytöstä. Yhteistyön tuloksena on tehty maksupalvelujen käyttöä helpottava opas, jolla halutaan antaa ikäihmisille neuvoja maksupalvelujen käytöstä ja opastaa heitä käyttämään maksutapoja, jotka ovat pankin kassalla maksamista edullisempia eivätkä edellytä teknistä osaamista tai laitteita. Pankkiyhdistys on neuvotellut myös Suomen Kuntaliiton ja Verohallituksen kanssa suoraveloituksen saamiseksi mahdollisimman kattavasti maksutavaksi yksityishenkilöiden kunnallisiin maksuihin ja veroihin. Tämä on tärkeää julkisten maksujen maksamisesta syntyvien kulujen vähentämiseksi. Julkisten maksujen maksutapojen yksinkertaistaminen On kansalaisten ja julkisen sektorin etu tehostaa maksujenvälitystä. Suoraveloitus on turvallinen ja tällä hetkellä ilmainen palvelu säännöllisten ja toistuvien maksujen maksamisessa. Kuntaliitto toivoo, että kunnissa kiinnitettäisiin huomiota maksujen välittämisen tehostamiseen ja suoraveloituksen käytön lisäämiseen kaikissa toistuvissa laskutuksissa. Valtaosassa kaupungeista ja suuressa osassa kunnista suoraveloituksen käyttömahdollisuus on jo olemassa, mutta siitä ei ole aina riittävästi tiedotettu. Ongelmana ovat myös eri toimialojen useat erilaiset tietojärjestelmät. Kuntien maksuista esimerkiksi kotipalvelun ja kotisairaanhoidon maksuja laskutetaan toistuvasti useina erillisinä laskuina, jolloin maksajalle voi pankissa tehdyistä asiointikäynneistä syntyä tuntuvia pankkikuluja. Lisätiedot: Leena Piekkola, p. (09) , Jan Björkwall, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2004