1. TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA

Transkriptio

1 1 1. TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 1.1 Johdanto Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat säännökset on koottu kuntalain pykälään 65. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi muodostaa taloussuunnitelman ensimmäisen vuoden. Talousarvion ei enää tarvitse olla tasapainossa, mutta talous tulisi tasapainottaa taloussuunnitelmakaudella. Vihannin kunnassa talousarvio- ja suunnitelma tehdään vuosiksi , joista talousarviovuosi on Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. On korostettava sitovien tavoitteiden asettamista ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa. Hallintokuntien on laatiessaan talousarviotaan esitettävä tavoitteensa suunnitelmakaudelle. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Valtuusto on hyväksynyt toimielimille tulosalueittain määrärahat, tuloarviot ja tavoitteet valtuuston sitovuustason mukaisesti. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kuntalain taloutta sekä hallinnon ja talouden tarkastusta koskevien säännösten tultua voimaan , kunnat siirtyivät noudattamaan kirjanpitolakia soveltuvin osin. Tämän johdosta myös talousarviorakenne muuttui. Uutena asiana tuli mukaan tuloslaskelmaosa, jonka tarkoituksena on esittää toimintavuoden taloudellinen tulos kunnan sidosryhmille. Myös rahoitusosa uudistui. Sen tavoitteena on esittää kuntien talous sekä tuloksen laskennan että rahoituksen näkökulmasta. Täten myös kuntien välinen vertailu tulee helpottumaan. Talouden tarkastusta koskevien säännösten olennaisin muutos on, että valtuuston toimikauttaan vastaavaksi ajaksi asettama tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettäväksi hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. 1.2 Taloudellinen tilanne Valtiovarainministeriö on arvioinut tuotannon kasvuennusteeksi 2 % vuodelle Muun muassa paperiteollisuuden työnseisokit ovat vaikuttaneet kasvuarvioon pienentävästi. Kokonaistuotannon kasvu vauhdittuu loppuvuodesta ja vuonna 2005 kansantuote kasvaa n. 2 %. Vuonna 2006 tuotannon kasvun arvioidaan olevan vuoden 2005 kasvua nopeampaa ja kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan vuonna 2006 runsaat 3 %. Kuluttajahintojen nousu on ollut Suomessa hidasta, joskin se on tällä hetkellä nopeutumassa. Kotimaiset inflaatiopaineet ovat melko vähäiset mm. kaupan lisääntyneen kilpailun johdosta. Toteutettu alkoholijuomaveron alennus laski osaltaan kuluttajahintoja, myös korkotason lievä aleneminen on vaikuttanut samaan suuntaan. Kuluttajahintaindeksin nousuun on vaikuttanut öljyn kallistuminen ja kuluttajahintaindeksi kohoaa keskimäärin 1 %:n vuonna Vuonna 2006 kuluttajahintaindeksin ennustetaan kohoavan vuositasolla keskimäärin 1,5 %. Inflaatio nopeutuu, jos kustannuspaineet alkavat purkautua ja korkotaso nousee. Viime vuosina työttömyysaste on ollut 9 %:n luokkaa. Valtiovarainministeriö on arvioinut työttömyysasteen alenevan vuonna %:iin. Hallituksen keskeinen tavoite, eli työlli-

2 2 syysasteen kohoaminen, ei ole toteutunut siinä tahdissa kuin olisi ollut toivottavaa. Työttömyysasteen arvioidaan pienenevän vuonna 2006 n. 0,5 prosenttiyksikköä. Työllisyyden kohoamiseen vaikuttaa palvelualojen työllistämismahdollisuuksien ohella myös muiden yritysten kysyntänäkymät ja kannattavuuskehitys. 1.3 Kuntatalous Tulopoliittinen ratkaisu ja kunta-alan palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelma nostavat kunta-alan palkkasummaa ajalla n. 7 %. Vuonna 2005 kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman arvioidaan lisääntyvän 4,5 %. Kunta-alan palkkasumman kasvu hidastuu jonkin verran vuonna 2006 mm. siksi, että sopimuskorotukset ovat kuluvaa vuotta pienemmät. Hallitus on antanut esityksen eduskunnalle (Hallituksen esitys 68/2005) sairausvakuutuksen rahoitusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Esityksen mukaan kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu nousee nykyisestä 1,6 %:sta 2,06 %:iin vuonna Nousu hyvitetään alentamalla kansaneläkemaksua vastaavasti. Työnantajan kansaneläkemaksua on nostettu väliaikaisesti 0,016 prosenttiyksikköä vuonna Maksun korotuksella rahoitetaan vuonna 2005 Kainuun hallintokokeilualueella työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttaminen sekä eräitä Lapin läänin kuntia ja saaristokuntia koskeva maksuvapautuskokeilu. Kuntatyönantajan maksu on vuonna ,416 %. Työnantajan sairasvakuutusmaksun nousu hyvitetään alentamalla uudistuksen voimaantulovaiheessa työnantajan kansaneläkemaksua työnantajan sairasvakuutusmaksun nousua vastaavasti. Kuntatyönantajan kansaneläkemaksu olisi siten 1,948 % vuonna Sekä palkansaajan, että työnantajien työttömyysvakuutusmaksu nousevat ensi vuoden alussa. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2006 olisi 0,58 % palkasta, työnantajan työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,75 % palkasta palkkasumman euroon asti. Sen ylittävältä osalta työnantajamaksu olisi 2,95 % palkasta. Palkansaajan maksu nousisi siten 0,08 prosenttiyksikköä ja työnantajan keskimääräinen maksu 0,12 prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen Vuoden 2005 alusta työeläkeuudistukseen liittyen 53-vuotiaat ja sitä vanhemmat työntekijät maksavat korkeampaa eläkemaksua. Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuodelle 2005 alle 53-vuotiaan palkansaajan eläkemaksuksi 4,6 % ja sitä vanhemman palkansaajan eläkemaksuksi 5,8 % palkasta. Korotettu maksu ei koske ennen syntyneitä. Palkansaajien keskimääräinen eläkemaksu on vuonna 2005 n. 4,9 % palkasta. Palkansaajan eläkemaksu on ehdotettu alennettavaksi tilapäisesti vuoden 2006 alusta siten, että alle 53-vuotiaan maksu olisi 4,3 % ja sitä vanhemman palkansaajan maksu oli 5,4 %. Kaikkien palkansaajien keskimääräinen maksu olisi siten n. 4,6 %. Palkansaajien eläkemaksu vahvistetaan viimeistään joulukuussa. Kuntien Eläkevakuutuksen valtuuskunnan vuosille vahvistaman toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan tavoitteena on, että eläkemaksujen rakenne ja taso pysyvät sellaisina, että ne eivät kannusta siirtämään eläketurvaa muihin järjestelmiin ja että eläkemaksujen rakenne tukee eläkkeelle siirtymisen myöhentymistä. Jotta tämä tavoite voidaan saavuttaa, valtuuskunta päätti , että omavastuumaksut korvataan vuoden 2006 varhaiseläkemenoperusteisella maksulla ja muutetaan eläkemenoperusteisen maksun määräytymistä vuoden 2005 alusta. KuEL-maksu koostuu siten palkkaperusteisesta maksusta, varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta ja eläkemenoperusteisesta maksusta. Jäsenyhteisökohtainen työnantajan palkkaperusteinen maksuprosentti on kaikilla jäsenyhteisöillä sama. Arvion mukaan vuoden 2006 työnantajan palkkaperusteinen maksu on 17,1

3 3 % palkkojen kokonaismäärästä, eli sama kuin vuonna Tämä luku ei sisällä yllä mainittua palkansaajan osuutta. Kuntasektorin KuEL-maksu kokonaismaksu vuonna 2006 on arviolta 28,3 %. Kun tästä vähennetään kuntatyöntekijöiden keskimääräinen eläkemaksu, n. 4,6 %, niin työnantajan keskimääräiseksi KuEL-maksuksi jäisi 23,7 %. Kuntien verotulojen tilitykset ovat kehittyneet vuonna 2005 paremmin kuin vuoden alussa arvioitiin. Sekä kunnallisvero, että yhteisövero ovat kehittyneet arvioitua paremmin. Verovuoden 2005 ennakot kasvoivat edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 5,2 %. Loppuvuoden kehitykseen vaikuttavat kansantalouden palkkasumman kehitys ja maksuunpanotilitys. Kunnallisveron tilitysten määrän arvioidaan olevan n. 4 % enemmän kuin vuonna Yhteisöverojen tilityksiä kertynee vuonna 2005 lähes 5 % enemmän kuin vuonna Vuonna 2006 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kohoavan runsaat 3 %. Veropohja kasvaa palkkasumman kasvun myötä tämän verran. Ensi vuodelle kunnallisverotuksessa ei ole odotettavissa taloudellisesti kovin merkittäviä veroperustemuutoksia, joskin sairasvakuutuksen rahoitukseen liittyvä päivärahan maksun vähennyskelpoisuus pienentää jonkin verran kuntien verotuloja ja samaan suuntaan vaikuttaa metsäverouudistus. Toisaalta vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vähennyskelpoisuuden muuttuminen lisää kuntien verotuloja. Kuntien yhteisöveron tuotto kasvanee ensi vuonna 2,5 %. Ennuste perustuu yhteisöjen maltilliseen tuloskehitykseen. Merkkejä on olemassa siitä, että yritysten tuloskehitys voi ensi vuonna olla kuitenkin ennustettua parempaa, mikä merkitsisi myös arvioitua suurempaa yhteisöverokertymää. Kiinteistöveron tilitykset kasvavat edelleen vuonna 2005 ja vuonna Joulukuun tilityksessä oikaistaan vuoden 2005 kertyneet kunnallisveron ennakot vastaamaan vuoden 2004 valmistuneen verotuksen tietopohjaa. Alustavasti on arvioitu, että kuntaryhmän jako-osuus laskisi n. 0,2 prosenttiyksikköä. Verovuoden 2006 uusien veroperusteiden mukaisesti laskettuja jako-osuuksia sovelletaan ensimmäisen kerran helmikuussa Vuoden 2006 verotulotasausarvio on laskettu verohallinnolta saaduilla lopullisilla tiedoilla vuoden 2004 verotuksesta. Vuoden 2006 alusta otetaan huomioon seuraavat muuttuneet perusteet: voimalaitoskuntien osalta tasauksessa käytetään voimalaitosprosentin sijasta yleistä kiinteistöveroprosenttia, työmarkkinatukiuudistuksesta johtuen uudistuksen menetysten kompensoimiseksi tasausrajaa nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä, sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksen aiheuttamien veromenetysten kompensoimiseksi tasausrajaa korotetaan vielä 0,5 prosenttiyksikköä ja tasausvähennyksen 40 %:n raja muutetaan 37 %:ksi. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus vuonna 2006 on Vihannin kunnan osalta euroa. Valtionosuuksien maksatuksessa verotulotulotasaus jaetaan siten, että yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 %, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 57 % sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen 37 %. Vuoden 2006 alusta voimaan tulevaan valtionosuuksia koskevaan uudistukseen liittyy siirtymätasausjärjestelyjä, joilla tasataan uudistuksen aiheuttamia kuntakohtaisia vaikutuksia kolmen vuoden aikana. Tasaus jaetaan eri ministeriöiden valtionosuuksien kesken siten, että vaikutuksesta 6 % sisällytetään yleiseen valtionosuuteen, 57 % sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja 37 % opetusja kulttuuritoimeen. Kuntakohtaisissa laskelmissa kohdistusta ei ole tehty, vaikka valtionosuus maksetaan tasaus huomioon ottaen. Vuoden 2006 yleisen valtionosuuden perusosa 2,4 %:n indeksitarkistuksella on 27,81 /asukas (indeksitarkistus 75 % täydestä määrästä). Valtionosuuden vähennyksenä yleisessä valtionosuudessa on otettu huomioon 10, 75 /asukas (vanhat leikkaukset sekä vuoden 2006 uudistuksen aiheuttamien lisäkustannusten vähennykset). Todellinen perusosa on näin ollen vastaavasti pienempi. Yleiseen valtionosuuden määrään vaikuttaa, joko positiivisesti tai negatiivisesti työmarkkinatukiuudistuksen kustannusneutraali toteutus.

4 4 Vihannin kunnan osalta työmarkkinatukikompensaatio on euroa. Yleistä valtionosuutta Vihannin kunta saa euroa. - Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusperusteissa on otettu huomioon indeksitarkistus 2, 4 % (75 % täydestä määrästä). - Kustannusten jakoa koskeva vuoden 2006 tarkistuserä. - Talousarvioehdotukseen sisältyvät muut lisäykset, kuten terveys- ja sosiaalihanke, sosiaalihuollon täydennyskoulutus sekä omaishoidon ja perhehoidon kehittäminen. - Valtionosuusuudistuksen vaikutukset vuoden 2006 alusta kustannusneutraalisti. - Työmarkkinatukiuudistuksesta aiheutuvien menojen kompensointi valtionosuutta korottamalla ja normitetun toimeentulotuki meno-osuuden (perus toimeentulotuki) poistaminen laskennallisista kustannuksista ja laskennallisesta valtionosuusjärjestelmästä. - Toimeentulotuen, asumistuen omavastuuosuuden poistamisen kompensaatio valtionosuutta korottamalla. Laskennallisen valtionosuusjärjestelmän rinnalle luodaan uusi kustannusperusteinen valtionosuusjärjestelmä, jossa kunnille korvataan puolet kuntien maksamasta normitetusta toimeentulotuesta (perustoimeentulotuesta). Lisäksi kunnat joutuvat osallistumaan työmarkkinatuen rahoitukseen. Kunnat maksavat puolet siitä työmarkkinatuesta, jota maksetaan yli 500 päivää passiivisesti tukea saaneille henkilöille. Kela laskuttaa tuen kunnalta kuukausittain. Työmarkkinatukiuudistuksen johdosta sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään 13 /asukas. Valtionosuuden laskennallisista kustannuksista poistetaan toimeentulotukimenojen osuutta vastaavaa valtionosuutta keskimäärin 28 /asukas. Erillisen toimeentulotukimenojen valtionavustuksen määräksi on laskettu keskimäärin 42 /asukas. Työmarkkinatukiuudistuksesta kunnille aiheutuviksi lisämenoiksi on arvioitu keskimäärin 49 /asukas, joka kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuuksia lisäämällä. Valtionosuusuudistukseen liittyen vuoden 2006 alusta tulevat voimaan seuraavat uudet määräytymisperusteet (kertoimet): - vammaiskerroin, jolla korvataan vammaisten henkilöiden kunnalle aiheuttamia kustannuksia, - lastensuojelukerroin, joka muodostetaan lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän tilalle, - syrjäisyyskerroin, joka uudistetaan vastaamaan yleisessä valtionosuudessa käytettyjä perusteita syrjäisyyslukuja, Vuoden 2006 valtionosuuden perusteena ovat seuraavat ikäryhmittäiset ja muut laskennalliset perusteet: Sosiaalihuolto Terveydenhuolto Ikäryhmä /asukas /asukas 0-6 vuotiaat 4 719,84 581, vuotiaat 223,47 661, vuotiaat 621, , vuotiaat 3 776, ,84 yli 85 vuotiaat , ,13

5 5 Muut laskennalliset perusteet ( /asukas): - työttömyyden mukainen euromäärä 423,33 - työttömyysasteen mukainen euromäärä 38,65 - vaikeasti vammaisten mukainen euromäärä 11,53 - lasten huostaanottojen mukainen euromäärä 32,63 - sairastavuuden mukainen euromäärä 286,49 Kunnan rahoitusosuus ( /asukas) 1.538,71 Asukasluku vuodenvaihde 04, Valtionosuusprosentti 33,32 % Kunnan valtionosuus saadaan kun laskennallisista kustannuksista vähennetään omarahoitusosuus, joka on asukasta kohti 1.538,71 euroa. Vuoden 2006 valtionosuusprosentti muodostuu seuraavasti: - vuoden 2005 valtionosuusprosentti 32,99 - rahoitusosuuden lisäysten poistaminen -0,77 - terveys- ja sosiaalihankkeiden lisävaltionosuus työmarkkinatuen kompensaatio +0,48 - asumistuen omavastuuosuuden poiston kompensaatio +0,06 - vuoden 2006 valtionosuusprosentti 33,32 Sosiaali- ja terveydenhuoltoon Vihannin kunta saa valtionosuutta n. 3, 4 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen yksikköhintoihin vaikuttavat 2,4 %:n indeksitarkistus (75 % täydestä määrästä) ja vuoden 2006 osuus opetus- ja kulttuuritoimen kustannustenjaon tarkistuksesta. Tarkistuksessa yksikköhintojen erotuksesta täyteen määrään verrattuna toteutetaan 44 %. Opetustoimen yksikköhinnat 2006: Peruskoulu /oppilas Esiopetus Lukio Lukio (yli 18-v. aloitt.) Taiteen perusopetus 1,40 /asukas Kirjasto 45,52 Kulttuuri 3,50 Liikunta 10,80 (v-os. 37 %) Nuorisotyö 13,00 / alle 29-vuotias asukas (v-os. 37 %) 1.4 Vihannin kunnan talous vuosina Kunnan talous on viime vuosina huonontunut merkittävästi. Vuoden 2005 talousarviossa vuosikate on alijäämäinen euroa ja tulos on euroa. Vuoden 2006 talousarviossa vuosikate on euroa ja tilikauden tulos euroa. Vuosikatteeksi vuodelle 2007 on merkitty euroa ja vuodelle euroa.

6 6 Kunnan lainatarpeen arvioidaan vuonna 2006 olevan euroa ja kokonaislainamäärä on silloin vuoden lopussa n euroa, mikä on n euroa asukasta kohti. Tulevien vuosien lainatarvetta rahoituslaskelmassa ennakoivat nettoinvestointien määrä, joka vaihtelee vuosittain huomattavastikin. Suurimpana investointikohteena lähitulevaisuudessa on palvelukeskuksen laajennus ja peruskorjaus. Vihannin kunnan taloutta ei saada tasapainotettua suunnitelmakaudella muutoin kuin merkittävillä rakenteellisilla toimenpiteillä. Kunnan palvelurakenne on mitoitettava kunnan väestöpohjaan ja palvelujen taso on kyettävä määrittelemään selkeästi tuleville vuosille. Tämä tarkoittaa myös kunnan henkilöstömäärän sopeuttamista tulevaan palvelurakenteeseen. Alijäämän kattamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi on välttämätöntä toteuttaa seuraavia toimenpiteitä: - kaikkien hallinnonalojen osalta tehdään palvelurakenneselvitys, jossa määritellään myös palvelujen taso. Tavoitteena uusien toimintatapojen löytäminen ja kustannussäästöt sekä henkilöstömäärän sopeuttaminen tuleviin rakenteisiin. Seutukunnallisesti palvelurakennetyötä tehdään jo sosiaali- ja terveystoimen, teknisen toimen ja palkka- ja taloushallinnon osalta. Oma palvelurakennetyö on aloitettu sivistystoimen osalta ja kaikki sektorit käydään yksityiskohtaisesti läpi kesään 2006 mennessä. - avoimeksi tulevat virat ja toimet täytetään ainoastaan siinä tapauksessa, kun niiden hoitaminen ei onnistu sisäisin järjestelyin tai esim. ostopalveluna naapurikunnista - henkilöstöä kannustetaan tehtäväkiertoon, tarkoituksena kehittää omaa työtä, saada aikaan joustoja ja kustannussäästöjä mm. sijaisuuksien hoitamisessa ja toteuttaa monialaista osaamista henkilöstön keskuudessa - henkilöstöä kannustetaan varhaiseläkeratkaisuihin, tavoitteena henkilöstömäärän sopeuttaminen tulevaan palvelurakenteeseen ja kunnan asukasmäärään - kunnan markkinointiin ja viihtyvyystekijöihin panostetaan, tavoitteena asukasluvun kasvattaminen - elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parannetaan - omaisuutta realisoidaan siinä määrin kuin se on järkevää - investointeihin tuloutetaan sijoituksia lainamäärän kasvun hillitsemiseksi, vain välttämättömät investoinnit voidaan toteuttaa ja tällöin huomioidaan myös tuleva palvelurakenne - selvitetään kiinteistötoimen ja siivoustoimen yhtiöittämisen mahdollisuus perusteellisten kustannuslaskelmien kautta - tarkistetaan veroprosentteja - hankinnat rajoitetaan minimiin - mikäli taloutta ei saada tasapainotettua riittävästi suunnitelmakaudella käynnistetään kuntaliitosselvitys.

7 7 1.5 Vihannin kunnan väestö, henkilöstö sekä työttömyysaste Väestö Viimeisimmissä tilastoissa Vihannin kunnan asukasluku on kuluvana vuonna lokakuun loppuun mennessä vähentynyt 60 henkilöä, asukasluvun ollessa asukasta. Vuoden lopulla asukasmäärän arvioidaan olevan n Vanhusten prosentuaalinen osuus kasvaa ja nuorempien ikäluokkien osuus samanaikaisesti vähentyy. Suunnitelmakauden keskeisenä tavoitteena tulee olla väestön vähenemisen pysäyttäminen ja tätä kautta väestön ikärakenteen tervehdyttäminen v v v % % % 20, , , , , , ,60 61,08 21,31 Arvio % , , ,87 Yhteensä , , Henkilöstö Vihannin kunnan henkilöstömäärän kehitystä on selvitetty liitteessä olevalla henkilöstöluettelolla. Lähtökohtana on se, että avoimeksi tulevat virat ja toimet täytetään ainoastaan siinä tapauksessa, kun niiden hoitaminen ei onnistu sisäisin järjestelyin tai esim. ostopalveluna naapurikunnista. Luonnollista poistumaa tulee hyödyntää enenevässä määrin henkilöstömäärän kehitykseen. Tavoitteena on 15 %:n henkilöstövähennys vuoteen 2008 mennessä. Työttömyysaste Vihannin kunnan työttömyysaste oli viimeisimmän tiedon mukaan syyskuussa 13,2 %. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 12,9 %. Keskimääräinen työttömyysaste syyskuu syyskuu 2005 oli 14,2 %, vuotta aikaisemmin työttömyys oli 14,1 %. Keskeisenä tavoitteena on työttömyyden vähentäminen mielellään useammalla prosenttiyksiköllä lähemmäs valtakunnan keskimääräistä työttömyysastetta. VIHANNIN KUNNAN TOIMINTA-AJATUS Riittävät peruspalvelut turvaava, uusia toimintamalleja aktiivisesti hakeva, avoimesti yhteistyötä rakentava, viihtyisää asumisympäristöä tarjoava kunta. Toimintaa ohjaavat arvot: - ihmisten välinen tasa-arvoisuus, - luotettavuus - suvaitsevaisuus - avoimuus - keskinäinen kunnioitus Visio: - Vihanti on itsenäinen, viihtyisä, turvallinen ja kuntalaisistaan huolta pitävä avoin ja kaikkiin suuntiin yhteistyökykyinen kunta.

8 8 2 VIHANNIN KUNNAN STRATEGIA VUOSILLE Vihannin kunnan painopistealueet ovat: 1. riittävien ja laadukkaiden peruspalvelujen turvaaminen 2. elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen ja yrityspohjan laajentaminen, tavoitteena luoda uusia työpaikkoja alueelle 3. kunnan sisäisen yhteistyön ja innovatiivisuuden kehittäminen sekä hallinnon avoimmuuden parantaminen 4. viihtyvyystekijöiden lisääminen kaavoituksen, asuntopolitiikan ja markkinoinnin keinoin, tavoitteena saada asukasluku nousuun, matkailu ja kunnan vetovoima lisääntymään 5. päätöksentekotahojen ja organisaation sitoutuminen sovittuihin tavoitteisiin ja yhteisiin päämääriin. Toimintamallit - Vihannin kunta tekee laajaa ja rakentavaa yhteistyötä kaikilla tasoilla - kunnan rooli on osallistuva ja monimuotoinen suhteessa yrittäjiin - voimakkaalla ja osaavalla markkinoinnilla sekä tavoitteellisella viestinnällä luodaan positiivista imagoa ympäristöön - koulun ja työelämän yhteyksien kehittämiseen kannustetaan - palvelukulttuurissa omaksutaan yhdessä tekemisen henki Seuraavista kohdista muodostuu toimenpidekokonaisuus, joka alkaa strategiatasolta ja päätyy selkeään visiotasoon. I tasokkaita yritystiloja ja selkeät mallisopimukset yritystilan rakentamiseen, myyntiin, lunastamiseen ja vuokraamiseen II lisätään yhteistyötä muiden lähialueiden kanssa. III luodaan Vihannin keskustaan enemmän viihtyisyyttä asumiseen, yrittämiseen ja eri palveluille IV kunta ohjaa kehitystä alueellaan osallistumalla asuntojen, toimitilojen rakentamiseen, yhteistyöprojekteihin ja mahdollisesti tietynkokoisiin riskisijoituksiin osallistumalla V organisaation sitouttaminen mahdollisimman vahvasti hyväksyttyihin toimintalinjoihin/-strategioihin. 3 VUODEN 2006 TALOUSARVIO Vuoden 2006 talousarvio ei sisällä henkilökunnan palkkojen leikkauksia eikä lomautuksia, mutta henkilökuntaa edustavien ammattijärjestöjen kanssa pyritään tekemään sopimus vapaaehtoisesta lomarahasta luopumisesta ja lomarahan korvaamisesta vapaapäivinä. Myös palkattomien virkavapauksien käyttöön kannustetaan kuitenkin siten, että sijaisia ei tällöin tarvitse ottaa. Vuosi vuodelta kasvavien sijaisuusmäärärahojen osalta pidetään välttämättömänä, että eri hallintokunnat harkitsevat hyvin tarkasti ulkopuolisten sijaisten käytön tarpeellisuuden. Lähtökohtana tulee olla se, että 2 3 päivän mittaisiin sijaisuuksiin ei palkata ulkopuolisia sijaisia. Myös pitempiaikaisissa sijaisuustarpeissa ulkopuolisten sijaisten käyttö tulee harkita perusteellisesti.

9 9 Talousarvion vuosikate on euroa. Tilikauden tulos muodostuu alijäämäiseksi euroa. Kaikki investoinnit on rahoitettava lainarahalla. Talousarvioon on kirjattu euron Reporahojen tuloutus investointien rahoittamiseksi. Kunnan talouden saaminen tasapainoon suunnitelmavuosien aikana on mahdollista ainoastaan rakenteellisten muutosten kautta. Runsaasta arvioidusta lainamäärän kasvusta johtuen investoinnit vuodelle 2006 on karsittu minimiin ja vain välttämättömät investoinnit voidaan toteuttaa. Tulevien vuosien palvelurakenteen ja palvelujen tason määrittelemisen yhteydessä on keskeistä määritellä myös Vihannin kunnan painopistealueet joiden kehittämiseen sitoudutaan myös suuntaamalla riittävät resurssit sinne.

10 10 TOIMINTAKULUT HALLINTOKUNNITTAIN Tekninen toimi 14 % Yleishallinto 7 % Perusturva 27 % Sivistystoimi 23 % Terveydenhuolto 29 % TOIMINTATUOTOT HALLINTOKUNNITTAIN Yleishallinto 7 % Tekninen toimi 38 % Sivistystoimi 4 % Perusturva 51 %

11 11 TOIMINTAKULUT LAJEITTAIN Aineet, tarvikkeet ja tavarat 8 % Muut toimintakulut 2 % Avustukset 5 % Henkilöstökulut 42 % Palveluiden ostot 43 % TOIMINTATUOTOT LAJEITTAIN Tuet ja avustukset 10 % Muut toimintatuotot 17 % Myyntituotot 30 % Maksutuotot 43 %