1/2003 Helmikuu Februari. Verotus. Valtionosuudet vuonna Kirjanpitoon liittyviä ohjeita. Kuntatalous-asiakaskyselyn tulokset

Transkriptio

1 1/2003 Helmikuu Februari Verotus Valtionosuudet vuonna 2003 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntatalous-asiakaskyselyn tulokset

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 1/2003 Lehti ilmestyy n. 6 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 6 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1450 kpl Upplaga 1450 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av infobladet. Lisätilaukset 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) raija.haaja@kuntaliitto.fi Extra årsprenumerationer 75 euro kan beställas av Raija Haaja, fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Infobladet finns också på Kommunförbundets webbsidor Palvelut/Kuntatalous Service/Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt / Ansvarspersoner Martti Kallio Sisko Myöhänen Toimittaneet / Sammanställt av Raija Haaja SISÄLLYSLUETTELO Sivu Verotus 3 Kuntaryhmän jako-osuus kunnallisveron tilityksissä Kuntien jako-osuus yhteisöverosta Kunnan yhteisöveron jako-osuuden laskentaperusteiden tarkistaminen Handsfree laitteista verotuksessa Taide-esineiden arvonlisäverotus muuttui vuoden 2003 alusta Verojen uudet tilisiirtolomakkeet alkaen Arvonlisäverosta pelastustoimen yhteistoimintasopimuksissa Vuoden 2003 valtionosuudet 9 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Perustamishankkeiden valtionosuusprosentit vuonna 2003 Opetus- ja kulttuuritoimen oikaistut ja lopulliset valtionosuudet vuodelle Kotikuntaraportit Opetustoimen laskennalliset yksikköhinnat kuntien välisissä korvauksissa 14 Sopimusvapaus Korvauksen määrä Todelliset kustannukset Laskennallisen perusteen määrä Kuntajaoston ohjeet 15 Lausunto eräiden vuoden lopun palkkojen jaksottamisesta Lausunto yrityssaneerauksen yhteydessä syntyneiden kaupungin luottotappioiden kirjauskypsyydestä ja kirjaustavasta Lausunto kuntayhtymän tuloslaskelmakaavan mallista ja tuloverojen merkitsemisestä tuloslaskelmaan Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 18 Yhteisöverotulojen oikaisu vuoden 2002 tilinpäätöksessä Korjaukset tililuettelomalliin Sosiaalivakuutusmaksut vuonna Viivästyskorko Kilpailu- ja hankinta-asiat 20 Kuntatalous-asiakaskyselyn tulokset 21 Johtopäätökset ja kehittämistoimenpiteet Liitteet: Yhteisövero kunnan osuus (liite 1) Erityisoppilaan yksikköhinta (liite 2) EHA 1 oppilaan yksikköhinta v (liite 3) Yläasteen oppilaan yksikköhinta v (liite 4) Lausunto 58 Lausunto eräiden vuoden lopun palkkojen jaksottamisesta (liite 5) Lausunto 59 Lausunto yrityssaneerauksen yhteydessä syntyneiden kaupungin luotto-tappioiden kirjauskypsyydestä ja kirjaustavasta (liite 6) Lausunto 60 Lausunto kuntayhtymän tuloslaskelmakaavan mallista ja tuloverojen merkitsemisestä tuloslaskelmaan (liite 7) Tililuettelomalli kunnille ja kuntayhtymille/ sivu 98 (liite 8) Kuntatalous-asiakaskyselyn tulokset (liite 9) 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2003

3 Verotus Kuntaryhmän jako-osuus kunnallisveron tilityksissä Verovuoden 2002 jako-osuuden tarkistaminen Taloudellisen tilanteen muututtua loppuvuoden 2002 aikana, mm. luovutusvoittojen osalta valtiovarainministeriössä on suoritettu tarkistuslaskenta veronsaajaryhmien välillä. Tämän seurauksena verovuoden 2002 kunnallisveron veronsaajaryhmien välisiä jako-osuuksia tarkistetaan helmikuun 2003 tilityksen yhteydessä. Tilityksessä oikaistaan vuodelta 2002 kertyneet ennakkoverot. Kuntaryhmän jako-osuus nousee 0,87 %-yksikköä. Vanha osuus on 53,83 ja uusi 54,70 prosenttia. Tämän johdosta kunnille tilitetään helmikuussa 2003 verovuoden 2002 ennakoita yhteensä noin 180 miljoonaa euroa lisää. Yksittäisen kunnan osuus oikaisusta saadaan kertomalla koko kuntaryhmälle tilitettävän oikaisun määrä kunnan omalla verovuoden 2002 jako-osuudella. Laskenta on suoritettu vuodelta 2001 toimitetun verotuksen tietojen perusteella ottamalla huomioon vuodesta 2001 vuoteen 2002 mennessä arvioitu eri tulolajien ja vähennysten kehitys. Palkansaajan ansiotason on tällöin arvioitu kohoavan 3,5 % vuodesta 2001 vuoteen Yksittäisten kuntien jako-osuuksia ei tässä yhteydessä tarkisteta. Kirjanpidossa ryhmäosuuden oikaisu kirjataan maksuperustetta koskevan pääsäännön mukaan vuodelle Verontilityksissä tehtäviin ryhmäosuuksien oikaisuihin ei sovelleta kuntajaoston tuloslaskelman laatimisesta antamaa ohjetta, jonka mukaan verotuloja kirjattaessa otetaan huomioon tilinpäätöksen laatimisaikana verohallinnon ilmoittamat kuntakohtaisten jakoosuuksien muutoksista aiheutuvat tilikaudelle ja aikaisemmille tilikausille kohdistuvat oikaisut. Verovuotta 2002 koskeva kuntaryhmän jako-osuuden oikaisua helmikuussa 2003 ei siis tule kirjata kirjanpidossa vuoden 2002 tilinpäätökseen. Verovuoden 2003 jako-osuuden vahvistaminen Verovuoden 2003 ansio- ja pääomatuloverojen tilityksessä otetaan käyttöön uudet jako-osuudet helmikuussa, jolloin uusitaan sekä veronsaajaryhmien jako-osuudet että yksittäisten kuntien jako-osuudet. Veronsaajaryhmien jako-osuudet lasketaan vuodelta 2001 toimitetun verotuksen tietojen perusteella ottamalla huomioon vuodesta 2001 vuoteen 2003 mennessä arvioitu eri tulolajien ja vähennysten kehitys. Palkansaajan ansiotason on tällöin arvioitu kasvavan 7,33 % vuodesta 2001 vuoteen Veroperusteena on käytetty vuoden 2003 veroperusteita. Vuonna 2003 työsuhdeoptioiden käytöstä aiheutuvien ansiotuloina verotettavien tulojen määräksi on arvioitu noin 300 miljoonaa euroa. Kuntaryhmän jako-osuudeksi ennakkoperintävaiheessa on vahvistettu 55,02 %. Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/03 3

4 Yksittäisten kuntien jako-osuudet määritellään siten, että verovuodelta 2001 toimitetussa verotuksessa vahvistettu maksettava kunnallisvero tarkistetaan korjauskertoimella, joka on kunkin kunnan ja asukaslukujen suhde sekä mahdollisella tuloveroprosentin muutoksella. Kuntien jako-osuus yhteisöverosta Jako-osuudet 2001 Verovuoden 2001 yhteisöveron tilityksissä uuden järjestelmän mukaiset osuudet tulevat sovellettaviksi täydellä painollaan. Jako-osuusmuutoksista johtuva kuntakohtainen verotuottomenetys saa olla enintään mk (n. 673 ) /kunnan asukas. Vuonna 2001 leikkurin piirissä on vain kolme kuntaa. Verovuoden 2001 jako-osuudet tarkistettiin lopullisiksi tammikuussa 2003 vuoden 2001 vero- ja toimipaikkatietojen pohjalta. Jako-osuusmuutokset saattoivat olla hyvin huomattavia riippuen siitä, kuinka paljon pienemmäksi tai suuremmaksi kunnan omien yritysten verotuotto muuttui vuodesta 2000 vuoteen Verovuoden 2001 jako-osuustarkistus tammikuussa 2003 on viimeinen laatuaan. Verovuodesta 2002 alkaen jakoosuuksia ei tarkisteta, ainoastaan laskentaperusteissa havaitut virheet korjataan. Yhteisöverotulojen oikaisun kirjaamista vuoden 2002 tilinpäätökseen käsitellään erikseen tämän tiedotteen sivulla 18. Jako-osuudet 2002 Kuntien arvonlisäveron palautusten takaisinperinnästä luovuttiin vuonna Tämän kuittaamiseksi ja silloisten tuottoarvioiden perusteella päätettiin alentaa kuntaryhmän yhteisövero-osuutta 12,03 prosenttiyksiköllä vuodelle Lisäksi kuntien ja valtion rahoitussuhteiden muuttumisen perusteella osuutta pienennettiin 1,13 prosenttiyksikköä ja verotulotasauksen muutosten perusteella 0,87 prosenttiyksikköä. Kuntaryhmän osuudeksi yhteisöverosta tuli 23,22 prosenttia vuonna Verovuoden 2002 yksittäisen kunnan jako-osuus määräytyy kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen (1999 ja 2000) ja vastaavien vuosien toimipaikkatietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvona. Tästä seuraa, että verovuodelle 2002 tuotetaan vain yhdet jako-osuudet, joita ei jälkikäteen muuteta, paitsi siinä tapauksessa, että leikkurimenettely tulee sovellettavaksi. Lisäksi laskentaperusteissa mahdollisesti havaitut virheet korjataan. Leikkurimenettelyä on jatkettu verovuosiin 2002 ja 2003, jolloin verotuottomenetys saa olla enintään 840 euroa verrattuna vanhan järjestelmän mukaisten jako-osuuksien perusteella laskettuun määrään. Jako-osuudet 2003 Verontilityslakia muutettiin tämän vuoden alusta siten, että verovuodesta 2003 alkaen kuntaryhmän yhteisövero-osuus alennettiin 19,75 prosenttiin. Yhteisövero-osuus jää tämän jälkeen pysyväksi. Arvonlisäveropalautusten takaisinperintäjärjestelmästä luopumisen vaikutus aiheutti 14,98 prosenttiyksikön alentamisen kuntaryhmän jako-osuuteen. Jako-osuuteen sisältyy 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2003

5 0,50 prosenttiyksikön vähennys, jota perusteltiin viime vuoden budjettiriihen ratkaisulla alentaa kuntien kansaneläkemaksua. Verontilityslain 12 :n mukaisten verotulontasauksen muutosten vaikutus oli 2,02 prosenttiyksikköä. Edellä mainittujen tekijöiden seurauksena kuntaryhmän jako-osuus on 19,75 %. Yksittäisen kunnan verovuoden 2003 jako-osuus määräytyy vuosien 2000 ja 2001 verotustietojen ja toimipaikkatietojen perusteella laskettujen jakoosuuksien keskiarvona. Tästä seuraa, että verovuodelle 2003 tuotetaan vain yhdet jako-osuudet, joita ei jälkikäteen muuteta, paitsi siinä tapauksessa, että leikkurimenettely tulee sovellettavaksi. Lisäksi laskentaperusteissa mahdollisesti havaitut virheet korjataan. Leikkurimenettelyä on jatkettu verovuosiin 2002 ja 2003, jolloin verotuottomenetys saa olla enintään 840 euroa verrattuna vanhan järjestelmän mukaisten jako-osuuksien perusteella laskettuun määrään. Valtiovarainministeriö on vahvistanut antamallaan asetuksella yksittäisten kuntien yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteet. Asetus on tullut voimaan ja kuntakohtaiset jako-osuudet otettiin käyttöön tammikuun 2003 tilityksissä. Vuoden 2002 loppuun mennessä tilitetyt verovuoden 2003 yhteisöverot oikaistiin tammikuussa 2003 tehdyssä tilityksissä uusien jako-osuuksien mukaisiksi. Vuonna 2003 siirtymäsäännöksenä sovellettavan leikkurimenettelyn piirissä ei näillä näkymin ole yhtään kuntaa. Yksittäisten kuntien yhteisöveron jako-osuuden määräytymisperusteet ovat muuttuneet useasti viime vuosina. Laskentaperusteita ja muita muutoksia on pyritty kuvaamaan kokoavasti liitteessä 1. Kunnan yhteisöveron jako-osuuden laskentaperusteiden tarkistaminen Yksittäisen kunnan yhteisöveron jako-osuus määräytyy kunkin kunnan yritystoimintaerän ja metsäerän summan suhteellisena osuutena kaikkien kuntien vastaavien erien summasta. Erien laskennassa käytetään vuoden 2001 verotustietoja, Tilastokeskuksen vuoden 2001 yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoja ja Metsäntutkimuslaitoksen vuodelta 2001 laskemia kunnittaisia bruttokantorahatuloja. Yritystoimintaerää laskettaessa yhteisön verotustietona käytetään yhteisölle maksuunpantua veroa vähennettynä yhtiöveron hyvityksellä, eli sitä verojen määrää, joka yhteisölle todella tulee maksettavaksi (maksettava yhteisövero). Maksettava yhteisövero ei ole verotuksen julkinen tieto, mutta vuoden 2002 alusta voimaan tulleen verontilityslain 13 :n uuden 5 momentin nojalla verohallinto on toimittanut tammikuussa kullekin kunnalle tiedon (tuloste T 211) kunkin yhteisön maksettavasta yhteisöverosta siltä osin kuin jakoosuuksien laskennassa käytetty maksettava yhteisövero on kohdistunut tähän kuntaan. Tarkoituksenmukaisuussyistä tiedot on rajoitettu annettavaksi kunkin kunnan osalta koskemaan kustakin yritystoimintaerän laskentaryhmästä 50 suurinta yritystä. Kukin kunta saa siis enimmillään tiedot 150 yrityksestä. Muiden kuntien osuutta kunta ei saa tietoonsa. Koska kyseiset verotustiedot eivät ole julkisia tietoja, niitä ei saa luovuttaa edelleen. Tietoja saa käyttää vain jako-osuuksien tarkistustietoina. Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2003 5

6 Kuntakohtaisen yritystoimintaerän määrittelyssä käytetään myös tietoja yhteisöjen kuntakohtaisista henkilöstömääristä. Henkilöstömäärinä käytetään Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaisia henkilöstötietoja, jotka tilastoidaan henkilötyövuosina. Useammassa kuin yhdessä kunnassa toimivien yhteisöjen vero jaetaan niiden eri kunnissa olevien henkilökuntamäärien suhteessa. Tilastolain 17 :n muutoksen mukaan tieto kuntakohtaisesta henkilöstömäärästä säädettiin vuoden 2002 alusta julkiseksi ja kunnille tiedot on välitetty edellä kuvatulla tulosteella T 211. Kuntien metsävero-osuus muodostetaan soveltamalla koko maan verovuoden metsän puhtaaseen tuottoon verovuoden keskimääräistä kuntien tuloveroprosenttia. Metsävero-osuuden määrä on vähintään 5 % ja enintään 15 % kuntien yhteisöverosta. Kunnan metsäerää laskettaessa perusteena käytetään kuntakohtaisia kantorahatuloja. Metsävero-osuus lisättynä Metsähallitukselle maksuunpannuilla yhteisöveroilla jaetaan yksittäisten kuntien metsäeräksi näin saatujen kunnittaisten laskentaerien suhteessa. Verohallinto on toimittanut jako-osuuslaskennan tulosteet kuntiin kuluvan vuoden tammikuun tilityserittelyjen yhteydessä. Tuloste T 201 sisältää yhteisöveron jako-osuuksien kaikki laskentaperusteet kuntatasolla ja koko maan tasolla. T 202 tulosteelle on koottu kaikkien käsiteltyjen verovuosien jako-osuudet laskennan eri vaiheissa. Leikkuriraja on ilmaistu lainsäädännön mukaisessa valuutassa. Tulosteella T 211 on tietoja yhteisöistä, jotka ovat merkittävimmin kerryttäneet kunnan yritystoimintaerää. Koska laskennassa yhteisöjä on luokiteltu kolmeen kategoriaan, on tulosteella tietorivejä enimmillään 150. Nimikentässä on verohallinnolta saatu yhteisön nimi. Konsernin nimenä käytetään konsernin emoyhtiön nimeä. Rahamäärä -kenttään on tulostettu yhteisön tuloveron kuntaosuudesta (vuonna ,29 %) ko. kuntaan kohdistettu osuus. Kappalemäärä -kentästä löytyy kohdistettujen henkilötyövuosien määrä. Prosenttiosuus -kenttään on tulostettu kuntaan kohdistettu suhteellinen osuus yhteisön henkilötyövuosista ja samalla myös tuloveron kuntaosuudesta. Prosenttiosuus ilmaistaan yhdellä desimaalilla ja siten tilastoitu osuus voi olla 0,0 %. Kuntien toivotaan tarkistavan saamansa jako-osuuslaskennan tulosteet. Tulosteen T 211 tietojen osalta on syytä kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin: sisältääkö tuloste kaikki merkittävimmät kunnassa toimipaikkansa omaavat yhteisöt (kunnan kannattaa tarkistaa saamistaan julkisista tiedoista onko ko. yritykselle maksuunpantu yhteisöveroa), vastaavatko ilmoitetut henkilötyövuodet kunnan mahdollista käsitystä monikuntaisten yhteisöjen henkilöstömäärien jakaantumista eri toimipaikkakuntien kesken ja sisältääkö tuloste kunnassa toimipaikan omaavan konserniavustuslain mukaisen konserniyhteisön tiedot. Reklamaatiot pyydetään esittämään viipymättä ja ensisijaisesti Verohallitukseen (Ilkka Karjalainen, p ), jotta virheitä sisältäneiden kuntien jako-osuuksia voidaan muuttaa oikeita laskentaperusteita vastaaviksi mahdollisimman pian. Nopea reagointi edesauttaa minimoimaan korjauskierrosten lukumäärää. 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2003

7 Handsfree laitteista verotuksessa Tieliikennelain 24a :n mukaan moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja ei saa ajon aikana käyttää matkapuhelinta siten, että hän pitää sitä kädessään. Muutos tuli voimaan vuoden 2003 alussa. Työnantajan työsuhdeautoon hankkima handsfree-laite on auton lisävaruste. Luontoisetuautoon hankitut lisävarusteet nostavat autoedun arvoa, jos niiden yhteenlaskettu hinta ylittää 850,00 euroa. Lisävarusteina käsitellään myös työnantajan hankkimien handsfree -laitteiden hintaa ja asennuskustannuksia. Jos työnantaja hankkii handsfree -laitteet palkansaajan omistamaan autoon, niiden hankintahinta ja asennuskustannukset ovat työntekijän palkkaa. Edun arvo otetaan huomioon seuraavan palkanmaksun yhteydessä. Jos työnantaja hankkii luontoisetupuhelimeen nappikuulokkeen, se voidaan katsoa puhelimen lisälaitteeksi, eikä sen arvo näin ollen vaikuta autoedun arvoon. Myöskään matkapuhelimen verotusarvo ei tällöin nouse. Taide-esineiden arvonlisäverotus muuttui vuoden 2003 alusta Tekijän valmistamansa taide-esineen myynti sekä tekijän omistaman taideesineen välitys ja maahantuonti oli verotonta saakka. Verovapaus poistui alkaen EU:n kuudennen arvonlisäverodirektiivin vastaisena. Taide-esineen ensimyyntiin sovelletaan alkaen 8 %:n verokantaa, jos taiteilija myy tekemänsä taideteoksen itse. Arvonlisävero on myös 8 % kaikkien teosten maahantuonnissa sekä yhteisöhankinnoissa eli kun teos ostetaan suoraan tekijältä esim. museoon. Muuten taideteosten välitykseen ja jälleenmyyntiin mm. gallerioissa sovelletaan yleistä 22 %:n verokantaa. Verohallitus on antanut taide-esineiden välityksen ja edelleen myynnin arvonlisäverotuksesta alkaen ohjeen Dnro 3225/40/2002, Ohje on saatavilla verohallinnon Internet-sivuilla osoitteessa Verojen uudet tilisiirtolomakkeet alkaen Tilit, joille veroja maksetaan on alkaen avattu kaikkiin valtion maksuliikepankkeihin, joita ovat Nordea, OKO ja Sampo Pankki. Asiakkaalle muutos näkyy siten, että uusituissa tilisiirtolomakkeissa on näkyvissä maksun saajan tilinumerona kaikkien kolmen maksuliikepankin tilinumerot. Vanhat tilisiirtolomakkeet, joissa on vain Sampo Pankin tilinumero poistuvat käytöstä asteittain. Vero voidaan maksaa myös vanhalla tilisiirtolomakkeella. Pankit ohjaavat vanhoille tileille maksetut suoritukset veronkannon uusille tileille ja maksusuoritukset kirjataan verovirastossa asiakkaan hyväksi. Lisätiedot: Tarja Tarkiainen, p. (09) , Juha Mynttinen, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2003 7

8 Arvonlisäveroasiaa Arvonlisäverosta pelastustoimen yhteistoimintasopimuksissa Pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain (1214/2001) nojalla kuntien piti tehdä yhteistoimintasopimus mennessä. Tyypillisin toteuttamistapa on sellainen, että kunnan ylläpitämä toiminta siirretään kuntayhtymän tai toisen kunnan toiminnaksi siten, että henkilökunta siirtyy vastaanottajan palvelukseen entisin palvelussuhteen ehdoin. Toimintaan siirtyvät sopimukset siirtyvät toiminnan jatkajalle. Toiminnan siirtävä kunta on pääsääntöisesti sen kuntayhtymän osakaskunta, jolle toiminta siirretään. Käytettävissä olevia kiinteistöjä ja kalustoa voidaan siirtää toimintaa jatkavalle joko vastikkeetta tai vastikkeellisesti myymällä taikka vuokraamalla. Arvonlisäverotuksessa näitä luovutuksia ei arvioida samalla tavalla. Kiinteistöjen myynti on verotonta arvonlisäverolain (AVL) 27 :n nojalla. Myytyyn kiinteistöön kohdistuneista investoinneista (rakennus- ja perusparannuskustannukset) tehdyt arvonlisäveron palautukset on tilitettävä takaisin valtiolle viideltä vuodelta AVL 33 :n mukaisesti. Tämä velvollisuus ei koske vuosikuluihin kirjatuista kustannuksista tehtyjä alv-palautuksia. Kiinteistön ostajalle syntyy vastaavasti AVL 130 :n mukainen oikeus palautukseen myyjän takaisintilittämistä veroista. Jos kunta vuokraa kiinteistön toimintaa jatkavalle kunnalle tai kuntayhtymälle, vuokranantajan voi olla tarkoituksenmukaista hakeutua verovelvolliseksi AVL 30 :n nojalla, jolloin kunta laskuttaa vuokralaiselta verollisen vuokran. Vuokranantajalla ei ole palautettujen arvonlisäverojen takaisintilitysvelvollisuutta, koska kiinteistö on edelleen palautukseen oikeuttavassa pelastustoimen käytössä. AVL 33 :n mukainen palautettujen verojen takaisintilitysvelvollisuus koskee tilanteita, joissa kiinteistö myydään tai siirretään vähennyskelvottomaan käyttöön viiden vuoden saastumisajan kuluessa. Hakeuduttuaan verovelvolliseksi vuokranantajakunnalla on AVL:n 102 :ssä säädetty vähennysoikeus uusiin investointeihin ja käyttömenoihin sisältyvistä arvonlisäveroista. Pelastustoimintaa jatkavalla vuokralaisella on puolestaan AVL 130 :n mukainen palautusoikeus maksamaansa vuokraan sisältyvästä verosta. Käytännössä kiinteistöjä ei liene siirretty pelastustoimen jatkajalle vastikkeetta. Teoriassa tämä voi olla mahdollista. Epäselvää on, aiheuttaisiko kiinteistön vastikkeeton luovutus oman käytön veroseuraamuksia ja palautusten takaisintilitysvelvollisuuden. Pelastustoimen uudelleenjärjestelyissä kaluston vastikkeeton luovutus on arvonlisäverotonta. Keskusverolautakunta katsoi antamassa ennakkoratkaisussa 77/2002, että kunnan ei ole suoritettava arvonlisäveroa pelastustoimen kaluston ja varusteiden luovuttamisesta korvauksetta toiselle kunnalle, joka tulee vastaamaan alueellisen pelastustoimen hallinnosta ja tehtävien hoidosta pelastustoimen alueella. Vastaanottaja tuli käyttämään kalustoa ja varusteita vastaavassa toiminnassa kuin luovuttaja ja joka tuotti näitä palveluja myös luovuttajalle. Kysymyksessä katsottiin olevan AVL:n 62 :ssä tarkoitettuun liiketoiminnan osan luovuttamiseen liiketoiminnan 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2003

9 jatkajalle rinnastettava luovutus. Kunnan ei ollut suoritettava arvonlisäveroa tavaran myynnistä tai omasta käytöstä. Jos kalusto siirretään pelastustoiminnan jatkajalle kauppahintaa tai vuokraa vastaan, kyse on verollisesta toiminnasta. AVL 6 :n 2 momentin mukaan kunnan on pääsääntöisesti suoritettava veroa 130 :ssä tarkoitettuun palautukseen oikeuttavaan käyttöön käyttöomaisuudeksi hankitun tavaran myynnistä. Käyttöomaisuuden myynti on verollista riippumatta siitä, tapahtuuko myynti liiketoiminnan muodossa eli miten myynti on järjestetty ja hinnoiteltu. Verollisuus koskee tai sen jälkeen hankitun käyttöomaisuuden myyntiä. Näistä tavaroista on ostohintaan sisältyvä vero kirjattu hankintavaiheessa palautettaviin veroihin. Jos kunta myy ennen hankittua käyttöomaisuutta, sen myynti käsitellään arvonlisäverottomana. Kaluston myyntiä voidaan kuitenkin käsitellä verottomana AVL 62 :n mukaisissa liikkeen luovutustilanteissa (ks. KVL:n ennakkoratkaisu 77/2002). Lainkohdan mukaan liikkeen tai sen osan luovutuksissa verottomuus koskee myös tavaroiden myyntiä. Tavaran vuokraus ei normaalitapauksessa käsitä tavaran omistusoikeuden luovutusta, joten vuokraus käsitellään palvelun myyntinä. Jos vuokrasopimukseen sisältyy sitova lunastuslauseke, kysymyksessä on osamaksukauppaan rinnastettava tavaran myynti. Veron tilitysvelvollisuus määräytyy tällöin esineen luovutusajankohdan mukaan. Palvelusta taas arvonlisäveroa tilitetään siinä tahdissa kuin palvelua suoritetaan. Myytäessä tai vuokrattaessa pelastustoimen kalustoa verollisena vastaanottajalla (ostaja tai vuokraaja) on AVL 130 :n mukainen palautusoikeus luovuttajan (myyjä tai vuokranantaja) perimästä verosta. Kuntaliitto julkaisee myöhemmin helmikuussa yleiskirjeen pelastustoimen alueiden tilanteesta ja vuoden 2003 aikana esiin tulevista asioista. Edellä käsiteltyjen arvonlisäveroasioiden lisäksi yleiskirjeen aiheena on mm. pelastustoimen yhteistoimintasopimukset, pelastustoimea koskeva lainsäädäntö ja vapaaehtoisten palokuntien sopimukset. Lisätiedot: Tarja Tarkiainen, p. (09) , Juha Mynttinen, p. (09) , Valtionosuudet vuonna 2003 Tiedot vuoden 2003 kuntakohtaisista valtionosuuksista ja niiden määräytymisperusteista löytyvät Kuntaliiton Internet-sivulta osoitteesta kohdasta palvelut/kuntatalous/valtionosuudet/ valtionosuudet vuonna Tiedot on päivitetty ja tarkistettu vastaamaan valtionosuusviranomaisten päätöksiä. Valtionosuuksia on korotettu puolitetun 1,4 prosentin indeksin mukaan. Myös vuoden 2000 indeksivirheen vai- Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2003 9

10 kutus on otettu huomioon samoin vuoden alusta voimaan tulleet kuntaliitokset. Kuntaliiton Internet-sivulta löytyy myös kuntakohtainen yhteenveto kaikista laskennallisista valtionosuuksista. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Kuntakohtainen laskelma perustuu vuodelta 2001 valmistuneen verotuksen tietoihin. Sisäasiainministeriö on tehnyt tasausta koskevan päätöksen (SM /Ha-43). Laskelman pohjana ovat seuraavat verotiedot: - laskennallisen kunnallisveron määrä euroa, - kertyneen yhteisöveron määrä euroa ja - laskennallisen kiinteistöveron määrä euroa. Laskennan perusteena käytetään keskimääräisiä veroprosentteja, joten kunnan omat päätetyt veroprosentit eivät ole vaikuttaneet tasauksen määrään. Laskennassa on käytetty seuraavia asukaskohtaisia lukuja: - laskennallinen verotulo 2611 euroa - tasausraja (90 %) 2 350,26 euroa. Muut perusteet ovat: - vuoden 2001 alun asukasmäärä keskimääräinen tuloveroprosentti 17,68 - keskimääräiset kiinteistöveroprosentit: - yleinen 0,68 - vakituinen asunto 0,26 - muu asunto 0,79 - voimalaitos 1,39 - ydinvoimalaitos 2,20 - yleishyödylliset yhteisöt 0,39 Äyrimääräkäsitteestä verotuksessa on luovuttu. Äyrimäärää ei käytetä myöskään verotulotasauksessa. Äyrimäärää vastaa nykyjärjestelmässä käsite maksettavaa kunnallisveroa vastaava verotettava tulo. Siinä on otettu huomioon tuloista ja veroista tehdyt vähennykset. Laskennallinen kunnallisvero saadaan, kun keskimääräisen tuloveroprosentin ja kunnan oman tuloveroprosentin suhteella (verovuodelta 2001) kerrotaan maksettava kunnallisvero (verovuodelta 2001). Valtionosuuksien maksun yhteydessä verotulotasaus jaetaan hallinnonaloille siten, että yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 %, sosiaali- ja terveydenhuoltoon 57 % sekä opetus- ja kulttuuritoimeen 37 %. Yleinen valtionosuus Yleisen valtionosuuden asukaskohtainen määrä puolitetulla 1,4 prosentin indeksikorotuksella on 27,55 euroa/asukas. Määrää vähentää yleisen valtionosuuden leikkaus 7,53 euroa/asukas. Sisäasiainministeriö on tehnyt yleistä valtionosuutta koskevan päätöksen (SM /Ha- 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2003

11 43). Eräiden kuntien yleiseen valtionosuuteen on lisätty olosuhdelisät kuten kaksikielisyyslisä, taajamalisä, saaristolisä ja syrjäisyyslisä. Ne löytyvät Kuntaliiton Internet-sivuilta. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2003 valtionosuusprosentiksi on päätetty 27,01 %, joten nousua edelliseen vuoteen verrattuna tuli 1,65 prosenttiyksikköä. Valtionosuusprosentin tasoon vaikuttavat valtionosuusleikkaukset. Kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus on 1 544,45 euroa asukasta kohti. Valtionosuuksissa on otettu huomioon eduskunnan aiemmin sopimat ja vuodelle 2003 päätetyt valtionosuuden lisäykset (mm. kansallinen terveysprojekti) yhteensä noin 160 milj. euroa sekä päätetyt tehtävälisäykset kuten esim. aikuisten hammashuollon laajennus kokovuotiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt valtionosuuspäätöksen (nro 24/502/2002). Tällöin on otettu huomioon 1,4 prosentin puolitettu indeksitarkistus. Muut valtionosuuden määräytymisperusteet löytyvät Kuntaliiton Internet-sivuilta. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen kunnan asukaskohtainen ennakollinen rahoitusosuus vuonna 2003 on 579,86 euroa asukasta kohti. Opetusministeriö on päättänyt yksikköhinnat niin, että yksikköhinnat ovat olleet kunnilla ja muilla ylläpitäjillä viikolla 48. Opetusministeriö on tehnyt vuoden 2003 ennakolliset valtionosuuspäätökset (nro 56/400/2002). Niissä on otettu huomioon 1,4 prosentin puolitettu indeksitarkistus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen valtionosuusprosentti on 57. Todellinen prosentti valtionosuuden leikkauksista johtuen on noin 45. Kuntakohtainen prosentti vaihtelee ylläpidettävien toimintojen mukaan, koska kunnan valtionosuuden laskennallisista perusteista vähennetään asukaskohtaisen rahoitusosuuden määrä. Määrässä on mukana kunnan osuus muiden ylläpitäjien toimintaan valtionosuusleikkausten lisäksi. Tämän takia usean kymmenen kunnan valtionosuus on "negatiivinen" eli kunnalle kertyy valtiolle maksettavaa. Muut ylläpitäjät kuten valtio, yksityiset ja kuntayhtymät saavat tilityksenä vähentämättömän yksikköhinnan. Muita ylläpitäjiä eivät rasita myöskään kunnille osoitetut "säästöt" eli valtionosuusleikkaukset, joiden määrä asukasta kohti on 113,10 euroa ja yhteensä 584,6 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen kuntakohtaiset yksikköhinta- ja valtionosuustiedot voi katsoa esim. opetushallituksen Internet-sivuilta osoitteesta Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden perusteista löytyy tietoa myös Kuntaliiton Internet-sivulta ja Kuntien tietopankissa olevasta artikkelista otsikolla "Opetuksen rahoitus vuonna 2003". Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

12 Perustamishankkeiden valtionosuusprosentit vuonna 2003 Perustamishankkeiden valtionosuusprosentit vuodelle 2003 on laskettu vuoden 2001 laskennallisten verotulojen mukaan (SM ). Prosentteja sovelletaan hyväksyttyihin perustamishankkeisiin, joita koskeva valtionosuuspäätös on tehty vuonna Kuntayhtymissä sovelletaan kuntakohtaista prosenttia kunkin kunnan osuuteen kyseessä olevassa hankkeessa. Prosenttia sovelletaan niin kauan kuin hankkeen toteuttaminen kestää. Vuonna 2003 ja sen jälkeen hyväksyttäviin hankkeisiin ei ole voitu sisällyttää arvonlisäveroja kustannuksina, koska kuntien arvonlisäveron takaisinperinnästä on luovuttu (ns. takaisinperintälaki on kumottu). Esim. opetusministeriön vahvistamat laskentaperusteet on määrätty ilman arvonlisäveroja vuodesta 2002 lähtien. Selvyyden vuoksi todettakoon, että tästä riippumatta kunnilla ja kuntayhtymillä on edelleen oikeus saada palautuksena takaisin verotonta toimintaa varten tehtyihin hankintoihin sisältyvä arvonlisävero. Ennen vuotta 2002 tehtyihin päätöksiin sovelletaan ao. vuosiksi laskettuja valtionosuusprosentteja. Ennen vuotta 2002 tehdyt päätökset ovat sisältäneet myös arvonlisäverot valtionosuuteen oikeuttavina kustannuksina siinäkin tapauksessa, vaikka hanke olisi jatkunut vielä vuonna 2002 tai sen jälkeen. Perustamishankkeiden valtionosuusprosentit kuntakohtaisesti löytyvät Kuntaliiton Internet-sivulta osoitteesta: kohdasta palvelut/kuntatalous/valtionosuudet/perustamishankkeiden vos-prosentit vuonna Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Opetus- ja kulttuuritoimen oikaistut ja lopulliset valtionosuudet vuodelle 2002 Oikaisun syy Vuoden 2002 valtionosuuksia jouduttiin oikaisemaan, koska kunnille maksettiin liikaa valtionosuutta vuoden 2000 ansiotasoindeksissä olleen virheen takia. Virheen suuruus oli 0,3 prosenttiyksikköä. Oikaisua oli selostettu Kuntatalous-tiedotteessa 5/2002 ja Kuntaliiton Internet-sivulla osoitteessa kohdassa palvelut/kuntatalous/valtionosuudet/ vuoden 2002 valtionosuuksien oikaisu. 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2003

13 Yleinen valtionosuus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus on oikaistu vuoden 2002 puolella ja otettu huomioon jo marraskuun kuukausitilityksissä. Opetus- ja kulttuuritoimen oikaisu Opetus- ja kulttuuritoimen osalta oikaisu jäi muita valtionosuuksia myöhemmäksi. Ensiksi opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 2002 yksikköhinnat korjattiin indeksivirheen takia marraskuun lopussa vuonna Näin korjatut yksikköhinnat otettiin huomioon samalla kun vuoden 2002 valtionosuuksiin vaikuttavat oppilas- ja opiskelijamäärämuutokset sekä muut muutokset. Opetusministeriö teki vuotta 2002 koskevan lopullisen päätöksen valtionosuuksista Dnro 63/400/2001. Päätös raportteineen on postitettu kunnille ja muille ylläpitäjille tammikuussa vuonna 2003 niin, että se on ollut valtionosuuden saajilla viikolla 4. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien maksatus indeksivirheen korjaus mukaan lukien tapahtuu helmikuussa vuonna Valtio tilittää lisäsuoritukset ja perii kuntien ja muiden ylläpitäjien valtiolle maksettavat erät Kotikuntaraportit Vuoden 2002 lopullisen valtionosuuspäätöksen yhteydessä kunnille on lähetetty myös ns. kotikuntaraportit (ZKUN6). Näillä raporteilla valtionosuudet on kohdistettu laskennallisesti kotikunnille. Näiden raporttien mukaisia valtionosuustilityksiä ei tehdä. Kunnan kirjanpidossa ei tehdä myöskään näiden laskennallisten raporttien mukaisia kirjauksia. Raporteilla on muiden kuntien ja ylläpitäjien oppilaitoksissa olevat oppilaat siirretty kotikuntiinsa ylläpitäjien yksikköhinnoilla. Näin korjatuista kunnan laskennallisista perusteista on vähennetty kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus ja saatu kotikunnan laskennallinen valtionosuus. Perusteet on tarkemmin selostettu päivätyssä raporttikuvauksessa Vuoden 2002 valtionosuudet kotikunnittain. Esim. raportista ZKUN6KB2 ilmenee, kuinka paljon kunnassa kirjoilla olevia on perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja eri ylläpitäjillä yhteensä. Raportteja voi käyttää oppilasvirtojen seurantaan ja sen perusteella erilaisten laskelmien tekemiseen. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

14 Opetustoimen laskennalliset yksikköhinnat kuntien välisissä korvauksissa Sopimusvapaus Jos kunta sopii, että toinen kunta järjestää sen puolesta esim. perusopetusta, kuntien on sovittava mahdollisista korvauksista kirjallisessa sopimuksessa. Suullinenkin sopimus on pätevä, mutta epäselvissä tilanteissa saattaa jäädä epäselväksi, mitä on sovittu. Kunnalla ei ole lakiin perustuvaa korvausvelvoitetta. Korvaus voi määräytyä esim. todellisten kustannusten ja valtionosuuden perusteen erotuksena oppilasta kohti. Yksikköhinnan (valtionosuuden) saa hyväkseen se kunta, jonka kouluun oppilas laskentapäivänä on kirjattu. Sama oppilas ei voi olla laskentapäivänä kahdessa koulussa. Koska opetustoimen järjestelmä on ns. ylläpitäjämallin mukainen, vahvistettu yksikköhinta hyödyttää koko määrällään ylläpitäjäkuntaa. Toisen kunnan oppilaasta aiheutuneita menoja jää ylläpitäjäkunnan rasitukseksi siinä tapauksessa, jos menot oppilaasta ylittävät ylläpitäjäkunnalle vahvistetun yksikköhinnan. Korvauksen määrä Korvauksen perusteen tulisi määräytyä esim. siten, että selvitetään opetuksesta aiheutuneet todelliset kustannukset, joista vähennetään valtionosuuden bruttoperusteen (yksikköhinnan) mukainen määrä. Bruttoperuste voidaan määritellä erikseen esim. erityisopetusta, vammaisopetusta, yläasteen opetusta yms. toimintaa varten. Todelliset kustannukset Todelliset kustannukset tulisi selvittää mahdollisimman tarkasti sovittavan laajuuden mukaan kyseisen toiminnan esim. erityisopetuksen osalta. Tällöin tulee ratkaista, otetaanko sopimuksen piiriin pääomakustannuksia (poistot), otetaanko vain toiminnan välittömät kustannukset (erilliskustannukset) vai otetaanko lisäksi myös välillisiä kustannuksia (yhteiskustannuksia) ja missä laajuudessa. Välillisiä kustannuksia ovat esim. keskitetysti hoidettujen tehtävien kustannukset, poistot, korot ja muut yhteiskustannukset. Laskennallisen perusteen määrä Vähennettävän laskennallisen perusteen määrä voidaan johtaa kunnan perusopetuksen yksikköhintalaskelmasta käyttämällä hyväksi yksikköhinnan kaavoja sekä porrastus- ja korotustekijöitä. Erityisopetuksen laskennallinen peruste saadaan käyttämällä hyväksi erityisopetuksen korotuspistemäärää 106. Tunnuslukuosan mukaiseen yksik- 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2003

15 köhinnan kaavaan sijoitetaan tunnusluvun paikalle 1-6 vuosiluokan oppilaasta pisteluku 186 (80+106) ja vuosiluokan 7-9 oppilaasta pisteluku 246 ( ). Muilta osin käytetään hyväksi yksikköhintalaskelmaa tasauskerroin mukaan lukien. Jos kyseessä ei ole vammaisoppilas, jätetään vammaisperusteita koskevat korotusosat pois laskelmasta. Oheinen esimerkki selventänee laskemista erityisopetuksen osalta (liite 2). Vammaisopetuksen laskennallinen peruste saadaan lisäämällä laskelmaan vammaisopetuksen korotus. EHA1 oppilaan osalta korotus on 2 x keskimääräinen yksikköhinta ja EHA2 oppilaan osalta 3,5 x keskimääräinen yksikköhinta. Esim. vuoden 2003 vahvistettu keskimääräinen perusopetuksen yksikköhinta on 4 764,42 euroa oppilasta kohti. Vammaisoppilaalle lasketaan myös erityisopetuksen korotus. Oheinen esimerkki selventänee laskemista vammaisopetuksen osalta (liite 3). Yläasteen opetuksen laskennallinen peruste saadaan sijoittamalla tunnuslukuosan mukaiseen kaavaan yläasteen oppilaan pisteluku 140. Muilta osin käytetään hyväksi yksikköhintalaskelmaa tasauskerroin mukaan lukien. Jos kyseessä ei ole vammaisoppilas, jätetään vammaisperusteita koskevat korotusosat pois laskelmasta. Oheinen esimerkki selventänee laskemista yläasteen opetuksen osalta (liite 4). Edellä on pyritty kuvaamaan mekanismia, jolla perusopetuksen yksikköhintalaskelmaa voidaan käyttää hyväksi mahdollisissa kuntien välillä suoritettavissa korvauksissa. Kuntien asiana on ratkaista käytettävät perusteet sopimusneuvotteluissaan ja sopimuksissaan. Jos todelliset kustannukset jäävät alle lasketun perusteen, ei ylläpitäjäkunnalle aiheudu vahvistetun yksikköhinnan ylittäviä kustannuksia. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Kuntajaoston lausunnot Lausunto 58/2002 Lausunto eräiden vuoden lopun palkkojen jaksottamisesta (Liite 5) Kaupunki hakijana on pyytänyt kuntajaoston lausuntoa siitä, voidaanko katsoa toteutetun hyvää kirjanpitotapaa ja olennaisuuden periaatetta, jos kirjanpitoon kirjataan vuoden 2002 joulukuun palkoista osa maksuperusteisesti vuodelle 2003 ottaen huomioon kyseisten palkkojen vähäisyyden. Tällaisten seuraavalle vuodelle kirjattavaksi tarkoitettujen palkkojen ja palkanosien sekä joulukuun omaishoidon palkkioiden osuus vuoden 2001 tilinpäätöksessä oli noin 0,6 % vuosipalkoista, määrältään noin 1,4 miljoonaa euroa. Vuosina osuus on ollut samaa suuruusluokkaa, noin 0,6-0,8 % hakijakaupungin vuosipalkoista. Lausunnossaan kuntajaosto katsoi, että tilikauteen kohdistuvat maksamattomat palkat ja niiden henkilösivukulut on vähäisten erien kirjauksia lukuun Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

16 ottamatta kirjattava tilinpäätöksessä kuluksi ja siirtovelaksi. Hakijan tarkoittamia palkkoja ja palkanosia on pidettävä kokonaismäärältään olennaisina ja niiden jaksottamista hyvän kirjanpitotavan mukaisena. Olennaiset siirtovelkoihin sisältyvät erät on eriteltävä tilinpäätöksen liitetiedoissa. Kannanotossaan kuntajaosto totesi kirjanpitolain perusperiaatteen olevan kulujen ja tuottojen jaksottamisen oikealle tilikaudelle suoriteperiaatteella tai sitä vastaavalla tavalla vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Hakijan tapauksessa jaksottamatta jätettäväksi esitettyjä palkkoja henkilösivukuluineen ei voida pitää kirjanpitolain 3 luvun 4 :n mukaisina vähäisinä liiketapahtumina eikä jaksottamatta jättämistä voida pitää hyvän kirjanpitotavan mukaisena. Kuntajaosto halusi kannanotossaan tuoda esille myös sen, että jaksotus on mahdollista tehdä laskennallisesti esim. jakson vuodenvaihteen yli menevän jakson kalenteripäivien suhteessa. Laskennallisen määrän työmäärää vähentävää selvittämistä varten voidaan kehittää laskentajärjestelmiä tai muita toimintoja sellaisiksi, että jaksotettavat palkat ja palkkiot henkilösivukuluineen saadaan vaivattomasti selville. Lausunto 59/2002 Lausunto yrityssaneerauksen yhteydessä syntyneiden kaupungin luottotappioiden kirjauskypsyydestä ja kirjaustavasta (Liite 6) Kaupunki on pyytänyt kuntajaoston lausuntoa kunnassa olevan yrityksen vahvistetussa yrityssaneerausohjelmassa syntyneen luottotappion ja mahdollisesti kaupungille maksettavan jälkitilityksen kirjauskypsyydestä ja kirjaustavasta. Hakijalla oli erilaisia saatavia yritykseltä yrityssaneerauksen aloittamishetkellä lähes 2,7 miljoonaa euroa, joista hakijan käsityksen mukaan syntyy luotto- ja takaustappioita runsas 2 miljoonaa euroa. Saneerausohjelma on vahvistettu ja saanut lainvoiman vuoden 2002 aikana. Edelleen hakija kysyi, miten kirjataan vahvistetussa yrityssaneerausohjelmassa vuoden 2002 loppuun mennessä velkojille maksettavaksi määrätyt jälkitilityssuoritukset, jos ne tulevat kaupungille vasta vuoden 2003 puolella, sekä miten, missä laajuudessa ja missä kohtaa tilinpäätöksen liitetietoja tarvittavat lisäselvitykset annetaan. Kuntajaoston lausunnon mukaan yrityssaneerauksen yhteydessä realisoituneet pääomalainan ja antolainan luottotappiot sekä rahoitusomaisuuteen merkittyjen korkosaatavien luottotappiot kirjataan suoriteperiaatteen mukaisesti vuoden 2002 tilinpäätökseen kuluksi muihin rahoituskuluihin sekä maksettu takausvastuu sekä kauppahinta- ja myyntisaamisista realisoituneet luottotappiot muihin toimintakuluihin. Yrityssaneerauksessa yrityksen maksettavaksi vuoden 2002 loppuun mennessä määrättyjen jälkitilitysosuuksien vuoden 2003 puolelle jääneet todennäköisesti odotettavissa olevat osuudet merkitään vuoden 2002 tilinpäätökseen lyhytaikaisiin saamisiin ja todennäköisesti saamatta jäävät osuudet kirjataan kuluksi varovaisuuden periaatetta noudattaen. Satunnaisuutta on tulkittu lausunnossa suppeasti. Kuntajaosto katsoi, että takausvastuuna maksettuja eriä voidaan pitää kunnan varsinaisesta toiminnasta aiheutuvina, vaikkakin ne ovat kertaluonteisia ja olennaisia, joten ne 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2003

17 esitetään kirjattavaksi kuluksi vuoden 2002 tilinpäätöksessä muihin toimintakuluihin. Myös kauppahinta- ja myyntisaamisista aiheutuneet luottotappiot merkitään muihin toimintakuluihin ja rahoituseristä aiheutuneet luottotappiot merkitään taas rahoituskuluihin, ei satunnaisiin kuluihin. Jotta tilinpäätös antaisi oikeat ja riittävän kuvan kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, tilinpäätöksessä tuloslaskelman liitetiedoissa on annettava selvitys olennaisista muihin toimintakuluihin sekä muihin rahoituskuluihin kirjatuista luottotappioista, molemmista ryhmistä erikseen. Lisäksi kuntajaosto edellyttää lausunnossaan, että yrityssaneerauksesta kunnalle aiheutuneista kokonaistappioista, mukaan lukien myös sopimusten mukaiset taseeseen saamisiksi merkitsemättömät saamatta jääneet korot, annetaan selvitys tuloslaskelman liitetiedoissa. Lausunto 60/2003 Lausunto kuntayhtymän tuloslaskelmakaavan mallista ja tuloverojen merkitsemisestä tuloslaskelmaan (Liite 7) Sähköliiketoimintaa harjoittava kuntayhtymä on pyytänyt kuntajaoston lausuntoa siitä, saako se käyttää tilinpäätöksessään liikelaitoksen tuloslaskelmakaavaa. Toiseksi hakija kysyy, saako se merkitä tuloverot erikseen omana eränään tuloslaskelman loppuun ennen tilikauden ylijäämää poistoeron muutoksen jälkeen. Kuntayhtymä on verovelvollinen liiketoiminnan osalta eli tässä tapauksessa koko toiminnastaan. Sähkömarkkinalain mukaan sähköliiketoimintaa harjoittava kunnallinen laitos tai kuntayhtymä tulee eriyttää kirjanpidollisesti kunnasta ja sille tulee laatia tilikausittain osakeyhtiön tilinpäätöksen kanssa vertailukelpoinen tuloslaskelma ja tase. Siten hakija joutuu laatimaan liikelaitoskaavan mukaisen tuloslaskelman. Hakija laatisi talousarvion ja sen toteutumisvertailun kuntayhtymän tuloslaskelmakaavaa soveltaen. Lausunnossaan kuntajaosto totesi, että hakijakuntayhtymän tuloslaskelma on laadittava annetun kaavan mukaisena riippumatta siitä, miten kuntayhtymä on toimintansa organisoinut. Kuntajaosto ei pidä perusteltuna kuntayhtymän lakisääteisen tilinpäätöksen esittämistä liikelaitoskaavalla. Sähkömarkkinalain edellyttämä tuloslaskelma voidaan esittää liikelaitoksille annetun tuloslaskelmakaavan mukaan ja esittää kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoissa. Kuntayhtymän liiketoiminnasta maksama yhteisövero voidaan esittää omana eränään tuloslaskelmassa ennen tilikauden ylijäämä(alijäämä)-riviä. Nyt annettu lausunto on yhdenmukainen aikaisemman kuntayhtymän tilinpäätöskaavoista kuntajaoston antaman lausunnon 21/ kanssa, jonka mukaan lakisääteisen tilinpäätöksen esittämistä yleisohjeissa edellytetyistä kaavoista poikkeavilla laskelmilla ei pidetä perusteltuna. Lisätiedot: Anneli Heinonen, p. (09) , Oiva Myllyntaus, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

18 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Yhteisöverotulojen oikaisu vuoden 2002 tilinpäätöksessä Joulukuussa 2002 vahvistetut ja lasketut uudet yhteisöveron kuntakohtaiset jako-osuudet on otettu käyttöön tammikuussa Verovuodelle 2001 kohdistuva yhteisöveron oikaisu on kuntajaoston ohjeen mukaan otettava huomioon vuoden 2002 tilinpäätöksessä. Kuntajaoston tuloslaskelman laatimisesta antaman yleisohjeen mukaan verotuloja kirjattaessa otetaan maksuperusteisen kirjaamistavan lisäksi huomioon tilinpäätöksen laatimisaikana verohallinnon ilmoittamat kuntakohtaisten jako-osuuksien muutoksista aiheutuvat tilikaudelle ja aikaisemmille tilikausille kohdistuvat oikaisut. Tilinpäätöksen liitetiedoissa on annettava selvitys mainittujen oikaisujen määrästä. Verotulojen kirjaamista on seikkaperäisemmin selostettu Kuntatalous-tiedotteen numeroissa 7/2000 ja 1/2001. Joulukuussa 2002 valtiovarainministeriö on vahvistanut yksittäisten kuntien uusien vuoden 2001 verotuksen perusteella laskettujen yhteisöveron jakoosuuksien laskentaperusteet. Samalla on laskettu verovuoden 2001 yhteisöveron lopulliset kuntakohtaiset jako-osuudet. Nämä jako-osuudet ja vuoden 2002 tilinpäätöksessä huomioitava oikaisun kuntakohtainen määrä on julkaistu verohallinnon Internet-sivuilla osoitteessa kohdassa verotilitykset (päivitetty ). Oikaisun määrä ilmenee myös joulukuun 2002 tilityserittelyistä, jotka verohallinto on toimittanut kunnille kuluvan vuoden tammikuun lopulla. Määrät saadaan laskemalla yhteen taulukoista C 121, E 121 ja G 121 verovuodelle 2001 kohdistuva oikaisu. Positiivinen oikaisu kirjataan vuoden 2002 yhteisöverotulojen lisäykseksi ja vastaava määrä siirtosaamisiin ja negatiivinen oikaisu yhteisöverotulojen vähennykseksi ja siirtovelkoihin. Tilinpäätöksen liitetietovaatimuksesta on malli Suomen Kuntaliiton tilinpäätösmallissa sivulla 54. Verovuosi 2001 on viimeinen vuosi, jolle lasketaan kolmet eri jako-osuudet (alustavat, tarkistetut ja lopulliset), joten vastaavaa oikaisua ei tule enää tehtäväksi vuoden 2003 tilinpäätökseen. Verovuoden 2001 jako-osuustarkistus 2003 on siis viimeinen laatuaan. Verovuodesta 2002 alkaen jakoosuuksia ei tarkisteta, ainoastaan laskentaperusteissa havaitut virheet korjataan. Lisätiedot: Anneli Heinonen, p. (09) , Mikael Enberg, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Korjaukset tililuettelomalliin Edellisessä Kuntatalous-tiedotteessa (6/2002) selostettiin Kuntaliiton suositukseen Tililuettelomalli kunnille ja kuntayhtymille tehtyjä korjauksia. Tiedotteen liitteenä olivat tililuettelomalliin tehdyt korjaukset. Tililuettelomal- 18 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2003

19 lin liitteestä 3: Rahastoja koskevia kirjausesimerkkejä (Tililuettelo sivut 97-99) puuttui valitettavasti sivu 98. Tiedotteesta puuttunut sivu on liitteenä 8. Lisätiedot: Sisko Myöhänen, p. (09) , Anneli Heinonen, p. (09) , Sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2003 Edellisessä Kuntatalous-tiedotteessa (nro 6/2002) tarkasteltiin yksityiskohtaisesti vuoden 2003 sosiaalivakuutusmaksuja. Työntekijän eläkemaksu oli tuolloin vielä vahvistamatta. Tiedotteessa arvioitiin sen olevan 4,6 prosenttia ja sosiaali- ja terveysministeriö onkin vahvistanut työntekijän eläkemaksuksi 4,6 prosenttia vuodeksi 2003 (1138/2002). Toteamme tässä vielä lyhyesti eläkemaksuprosentit. KVTEL-maksu Kuntasektorin keskimääräinen KVTEL-kokonaismaksu vuonna 2003 on 27,36 prosenttia. Kun tästä vähennetään työntekijän eläkemaksu (4,6 prosenttia) niin keskimääräiseksi työnantajan KVTEL-maksuksi jää 22,76 prosenttia. Yksittäisen jäsenyhteisön eläkemenojen budjetointia on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin Kuntatalous-tiedotteessa 6/2002. VEL-eläkemaksu Valtion yleinen VEL-kokonaismaksu vuodelle 2003 on 23,5 prosenttia. Kun tästä vähennetään työntekijän eläkemaksu (4,6 prosenttia) jää kuntatyönantajan yleiseksi VEL-eläkemaksuksi 18,9 prosenttia. Kuntatyönantajalle, jonka palveluksessa on yli 50 VEL-järjestelmään kuuluvaa työntekijää on vahvistettu työnantajakohtainen eläkemaksuprosentti. Tämä vaihtelee vuonna 2003 kunnittain 22,6-28,7 prosentin välillä. Työnantajan maksu saadaan vähentämällä tästä työntekijän eläkemaksu (4,6 prosenttia). LEL- ja TaEL-maksut Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuoden 2003 LELmaksuprosentiksi 22,2 ja TaEL-maksuprosentiksi 17,8 (STM:n tiedote ). Kun näistä vähennetään työntekijän eläkemaksu (4,6 prosenttia) jää työnantajan LEL-maksuksi 17,6 prosenttia ja TaEL-maksuksi 13,2 prosenttia. Lisätiedot: Sisko Myöhänen, p. (09) , Juhani Turkkila, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

20 Viivästyskorko Korkolain mukainen viitekorko ajalle on 3 %. Viivästyskorko samalle ajanjaksolle on siten 10 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain mukaisella 7 %:n lisäkorolla). Viivästyskorko ajalla oli 10,5 prosenttia. Korkolain (340/2002) mukaan viivästyskoron määrittämisessä käytettävä viitekorko on Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kunkin puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltama korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön. Tätä viitekorkoa sovelletaan seuraavan kuuden kuukauden ajan. Lisätiedot: Sisko Myöhänen, p. (09) , Mikael Enberg, p. (09) , Kilpailu- ja hankinta-asiat Kuntaliiton www-palveluissa on avattu yksi yhteinen kilpailu- ja hankintaasioihin keskittyvä sivusto osoitteessa Asiat sivuille on ryhmitelty Kuntaliitossa noudatettavan jaotuksen mukaisesti : Kuntaliiton linjaukset Ajankohtaista Lainsäädäntö, oikeustapauksia Ohjeet ja mallit Esimerkkejä kunnista UKK - Usein kysytyt kysymykset Linkit Yhteyshenkilöt Sähköpostilista Sivuilta puuttuu edelleen paljon hyödyllistä tietoa ja sivuja päivitetään jatkuvasti. Samalla toivomme palautetta sivujen kehittämiseksi. Esimerkkejä kunnista sivuille toivomme kuntien lähettävän meille omia kilpailu- ja palvelustrategioita, ja käytännössä hyviksi todettuja tarjouspyyntö- ja sopimusmalleja niin tavara- kuin palveluhankinnoistakin. Sähköpostilista on kuntien ja kuntayhtymien kilpailu- ja hankinta-asioista vastaaville tarkoitettu yhteinen tiedonvaihtokanava. Kuntaliiton eri yksiköiden yhteyshenkilöt kilpailu- ja hankinta-asioissa löytyvät kohdasta Yhteyshenkilöt. Lisätiedot: Kilpailuasiamies Leena Piekkola, p.(09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2003