Kuntatalous 6/2004. joulukuu

Transkriptio

1 Kuntatalous 6/2004 joulukuu

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 6/2004 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1400 kpl Upplaga 1400 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) raija.haaja@kuntaliitto.fi Extra prenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, raija.haaja@kommunforbundet.fi fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor >Kauppapaikka > Kuntatiedotteet>Kuntataloustiedottet > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt / Ansvariga Martti Kallio Jan Björkwall Toimittaneet / Sammanställt av Raija Haaja SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tulopoliittinen sopimus, valtionosuuksien jaksotus ja valtionosuusjärjestelmän tarkistus 3 Neuvottelutulos tulopoliittiseksi sopimukseksi Valtionosuuksien jaksotus Valtionosuusjärjestelmän tarkistus Yleinen taloudellinen tilanne 4 Kunnallistalous vuosina Verotus 6 Kunnallisveron tilitykset verovuosilta 2004 ja 2005 Yksittäisten kuntien verovuoden 2005 yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteet Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys nousee vuonna 2005 Vuoden 2005 luontaisetuarvot Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2005 Vuosi-ilmoitus kuntien maksamista julkisista tuista vuodelta 2004 Arvonlisäveroasioita Valtionosuudet vuonna Valtionosuudet ja valtionosuuksien jaksotus Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Sosiaalivakuutusmaksut Sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksut Eläkemaksut Hankintatoimi 21 Muutos Hankintalakiin Uutta oikeuskäytäntöä Perus- ja viivästyskorko JHTT-lautakunta tiedottaa 23 Vuonna 2004 JHTT-tutkinnossa hyväksytyt Liitteet: Yleinen taloudellinen tilanne (liite 1) Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2005 (liite 2) Kunta-alan palkkasumman kehitys (liite 3) Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 4) Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys (liite 5a) Verovähennykset (liite 5b) Kuntien verotulot , mrd. (liite 6) Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. (liite 7a) Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina , mrd. (liite 7b) Kustannustenjaon tarkistus (liite 8) Vuoden 2005 valtionosuuksien perusteena olevat yksikköhinnat (liite 9) Esimerkki perusopetuksen tunnusluvun määräytymisestä (liite 10) Perusopetuksen vuoden 2004 yksikköhinnan laskentaperusteet (liite 11) Lukion vuoden 2004 yksikköhinnan laskentaperusteet (liite 12) Kirjaston ja kansalaisopiston yksikköhinnat vuosina 2003 ja 2004 (liite 13) Opetustoimen rahoitusosuus (liite 14) Valtionosuus vuonna 2005 (liite 15) 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2004

3 Tulopoliittinen sopimus, valtionosuuksien jaksotus ja valtionosuusjärjestelmän tarkistus Neuvottelutulos tulopoliittiseksi sopimukseksi Tulopoliittinen sopimus on tavanomaista pidempi kestoinen, mikä on otettava huomioon sopimuskorotusten suuruutta arvioitaessa. Sopimuskausi on eli 31 kuukautta. Ottaen huomioon palkansaajaryhmittäiset ratkaisut, on toteutettavan yleiskorotuksen keskimääräinen kustannusvaikutus kunta-alalla 2,5 %. Lisäksi vanhan kuntasektorilla sovellettavan palkkaohjelman mukainen korotus on 0,1 % ja uuden palkkaohjelman korotus on 0,8 %. Ottaen huomioon palkankorotusten ajoittumisen on sopimuskorotusten talousarviovaikutus vuonna 2005 yhteensä 2,5 %. Vuonna 2006 sopimuskorotusten talousarviovaikutus on 1,4 % ja vuonna ,2 %. Lopullisista ratkaisuista tiedotetaan kun sopimukset ovat lopullisina käytettävissä. Osana neuvottelutulosta päätettiin myös vuosien verokevennyksistä. Vuonna 2005 korotetaan edelleen ansiotulovähennystä, minkä vähentää kuntien verotuloja 121 miljoonaa euroa. Menetys korvataan alentamalla kuntien sosiaali- ja terveydenhuollossa sovellettavaa asukaskohtaista rahoitusosuutta 23,30 euroa kunnan asukasta kohden, mikä merkitsee vastaavaa lisäystä kunnan valtionosuuksiin. Verokevennyksiä jatketaan vuonna 2006 ja 2007 kuitenkin siten, että kevennykset jäävät valtion rahoitettaviksi. Ns. valtionverotuksen ansiotulovähennys toteutetaan uudella tavalla. Vähennys tehdään verosta ja kuntien jako-osuudet määritettään siten, että vähennyksen nosto ei vaikuta kunnille tuleviin verotuloihin. Tällöin poistuu myös nykyinen ongelma veromenetysten ja kompensaationa annettujen valtionosuuksien kuntakohtaisesta erisuuruisuudesta. Valtionosuuksien jaksotus Liittyen tulopoliittiseen sopimukseen ja lisäksi eduskunnan kannanottoihin esitetään valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistuksen jaksotusta muutettavaksi aiemmin esitettyä etupainoisemmaksi. Yhteensä 502 miljoonan euron valtionosuuksien lisäys jaksottuu siten että vuonna 2005 lisäys on 136 miljoonaa euroa. Vuosina 2006 ja 2007 lisäys on 86 miljoonaa euroa ja vuonna 2008 lisäys on 194 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien määräytymistä on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin jäljempänä. Valtionosuusjärjestelmän tarkistus Esitys valtionosuusjärjestelmän tarkistamisesta luovutettiin kunta- ja alueministeri Hannes Manniselle Järjestelmän rakenne säilyy keskeisiltä osiltaan ennallaan. Taloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävimmät esitykset koskevat kiinteistöveroprosenttien alarajojen nostoa, opetus- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien eräitä perustemuutoksia sekä valtion ja kuntien Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2004 3

4 välistä kustannustenjaon tarkistusta. Kunnat säilyttävät oikeutensa yhteisöveroon. Tarkoituksena on, että esitykset tulevat voimaan vuoden 2006 alusta. Uudistusesitys ja kuntakohtaiset laskelmat löytyvät Kuntaliiton Internet-sivuilta osoitteesta Kunnat.net kohdasta kuntatalous. Lisätiedot: Martti Kallio, p. (09) , Yleinen taloudellinen tilanne Kokonaistuotanto on lisääntynyt vuonna 2004 nopeammin kuin edellisenä vuonna. Kansantuotteen määrä kasvanee yli kolme prosenttia. Tuotannon kasvuvauhdin ennustetaan vuonna 2005 olevan suurin piirtein tämän vuoden luokkaa. Eri ennustelaitosten näkemykset tuotannon määrän lisäyksestä eroavat jossain määrin toisistaan. Aivan viime aikoina laadituissa ennusteissa on päädytty kuluvaa vuotta hieman alempiin kasvulukuihin. Kansainväliseen suhdannekehitykseen liittyy monia epävarmuustekijöitä, mitkä heijastuvat myös suomalaisten yritysten tuloskehitykseen. Kuluttajahintaindeksi kohoaa vuonna 2004 vain hieman. Vuonna 2005 kuluttajahintojen arvioidaan nousevan lähes kaksi prosenttia. Työttömyysaste on vuonna 2004 keskimäärin 8,8 %. Keskimääräisen työttömyysasteen arvioidaan alenevan vuonna 2005 jonkin verran. Liitteessä 1 on esitetty arvioita kunnallistalouden kannalta keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina Tiedot ja arviot perustuvat valtiovarainministeriön marraskuiseen suhdanne-ennusteeseen. Liitteeseen 2 on koottu kokonaistaloudellisia ennusteita laativien laitosten arvioita keskeisten taloudellisten muuttujien kehityksestä vuonna Kunnallistalous vuosina Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma on kasvanut vuonna 2004 noin 4½ prosentin vauhdilla. Kunta-alan palkkasumman melko nopeaan kasvuun vaikuttivat ansiotason kohoaminen, työpanoksen kasvu ja rakennemuutokset. Marraskuun lopussa saavutettiin neuvottelutulos tulopoliittiseksi ratkaisuksi. Työmarkkinakeskusjärjestöjen lähtökohta on, että jäsenliitot uudistavat työ- ja virkaehtosopimuksensa neuvottelutuloksen mukaisesti viimeistään Tulopoliittinen ratkaisu merkitsee toteutuessaan kunta-alalle vuositasolla keskimäärin noin 2,1 prosentin palkkakustannusten kohoamista vuonna Kunta-alan keskimääräiseen ansiotason kohoamiseen vuonna 2005 vaikuttavat yllä mainitun sopimuskorotuksen lisäksi vuoden 2004 palkkaperintö, palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelma sekä mahdolliset liukumat. Kuntien ansiota- 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2004

5 soindeksi kohonnee ensi vuonna vuositasolla keskimäärin lähes neljä prosenttia. Kunta-alan palkkasumma kasvanee 4½ % vuonna Kunnallisista virka- ja työehtosopimuksista ja niiden taloudellisista vaikutuksista tiedotetaan myöhemmin yksityiskohtaisesti Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeissä, kun neuvottelutuloksen mukainen tulopoliittinen sopimus on vahvistettu. Liitteessä 3 on esitetty tietoja ja arvioita kunta-alan palkkasumman kehityksestä vuosina Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuista suuri osa on vahvistettu vuodelle Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja on tarkasteltu lähemmin jäljempänä erillisessä kohdassa. Liitteessä 4 on esitetty kuntatyönantajan sosiaalivakuutus-maksut vuosina Vuonna 2004 kuntien verotulojen tilitykset kasvavat yhden prosentin, kun ne vuonna 2003 alenivat noin 4 %. Kunnallisveron tilitykset kohoavat vuonna 2004 vain hieman. Ansiotulot kasvanevat kylläkin useimmissa kunnissa, mutta ansiotulovähennyksen korottaminen nakertaa kuntien veropohjaa. Kunnallisveron tilitykset ovat vuonna 2004 noin 11,9 miljardia euroa. Vuonna 2005 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan 3½ %. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä korotetaan siten, että veromenetykset ovat 121 miljoonaa euroa (Ks. liitteet 5a ja 5b). Veromenetykset kompensoidaan kunnille valtionosuuksia lisäämällä. Vuodelle 2005 tuloveroprosenttiaan nosti 136 kuntaa. Kunnallisveron tilitykset ovat vuonna 2005 arvion mukaan 12,32 miljardia euroa. Kuntien yhteisöveron tilitykset ovat vuonna 2004 noin miljardi euroa. Yhteisöveron tilitykset kunnille säilyvät myös vuonna 2005 noin miljardin euron tasolla. Yhteisötuloveroprosentin alentaminen korvataan kunnille korottamalla kuntien jako-osuutta 22,03 prosenttiin. Liitteessä 6 on esitetty kuntien verotulojen kehitys tulolajeittain vuosina Vuonna 2005 kunnille tilitetään verotuloja 3,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Liitteissä 7a ja 7b on esitetty tilastokeskuksen julkaisemat tiedot kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketuista tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta vuosilta Tilastokeskus on julkaissut kuntien neljännesvuositilaston vuoden 2004 kolmannelta neljännekseltä. Tilaston mukaan kuntien vuosikatteet ovat kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana alentuneet merkittävästi edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Liitteissä 6a ja 6b on esitetty Kuntaliiton arviot tuloslaskelmista ja rahoituslaskelmista vuosina Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2004 5

6 Verotus Kunnallisveron tilitykset verovuosilta 2004 ja 2005 Verovuoden 2004 ennakkoperinnän jako-osuuksia tarkistetaan joulukuussa 2004 tehtävässä tilityksessä. Tällöin muutetaan paitsi yksittäisten kuntien myös veronsaajaryhmien jako-osuudet. Jako-osuuksien muutoksen yhteydessä oikaistaan verovuodelta jo tilitetyt verot vastaamaan uusia jako-osuuksia. Kuntaryhmän jakoosuus nousee vuodelle 2004 nykyisestä 55,11 %:sta 55,38 %:iin. Myös verovuodelle 2005 lasketaan sekä uudet ryhmäosuudet että yksittäisten kuntien jako-osuudet, joita sovelletaan ensimmäisen kerran helmikuussa 2005 tehtävissä tilityksissä. Arvion mukaan kuntaryhmään jako-osuus vuodelle 2005 olisi noin 55,50 %. Yksittäisten kuntien jako-osuuksia verovuodelle 2004 ja 2005 laskettaessa käytetään 2003 maksettavaa kunnallisveroa koskevia tietoja. Yksittäisten kuntien verovuoden 2005 yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteet Verovuoden 2005 yhteisöveron tilityksissä sovelletaan tässä vaiheessa verovuoden 2004 jako-osuuksia. Verovuoden 2005 lopulliset jako-osuudet lasketaan joulukuussa ja otetaan käyttöön tammikuussa Alkuperäisestä aikataulusta poiketen verohallinnon laskelmat kuntakohtaisista jako-osuuksista saadaan lasketuksi vasta tammikuun alkuun mennessä konsernisuhdetiedoissa havaituista epäselvyyksistä johtuen. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys nousee vuonna 2005 Eduskunta on hyväksynyt tulopoliittiseen neuvottelutulokseen liittyvän hallituksen esityksen (HE 257/2004), joka sisältää muun muassa kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen korotuksen. Vuonna 2005 vähennyksen enimmäismäärä nostetaan 3550 eurosta 3850 euroon ja vähennyksen molempia kertymäprosentteja korotetaan. Vähennyksen ensimmäistä kertymäprosenttia korotetaan 47 prosentista 49 prosenttiin ja toista kertymäprosenttia 23 prosentista 26 prosenttiin. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen korottamisen arvioidaan vähentävän kuntien verotuottoa vuositasolla 121 miljoonaa euroa. Kunnille vähennyksen nostamisesta johtuva verotuottomenetys vastaa miltei täsmälleen vuoden 2005 tuloveroprosenttien korottamisesta kertyvää lisätuloa. Ansiotulovähennyksen korottamisesta kuntien aiheutuvat verotuottomenetykset kompensoidaan lisäämällä sosiaalija terveystoimen valtionosuuksia. Mikäli tulopoliittinen neuvottelutulos tulee riittävän kattavasti hyväksytyksi, verokevennyksiä jatketaan vuosina muun muassa ottamalla vuonna 2006 käyttöön uusi valtionverotuksen ansiotulovähennys siten, että vuosien 2006 ja 2007 kevennyksistä seuraavat verotuottomenetykset kohdistuisivat valtion rasitukseksi. 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2004

7 Vuoden 2005 luontoisetuarvot Vuoden 2005 luontoisetupäätös on annettu. Päätös löytyy Verohallinnon Internetsivuilta osoitteesta Pääkaupunkiseudulla asuntoetujen arvot ennallaan Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrataso pääkaupunkiseudulla ei ole noussut, joten asuntoetujen arvotkin säilyvät ennallaan. Muualla Suomessa sijaitsevien asuntoetujen arvot nousevat kaikissa ikäryhmissä 2 3 %. Muutos vastaa vuokratason kehitystä. Ravintoedun järjestäminen Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona vuonna 2005 pidetään 3,60 ateriaa kohden (3,53 vuonna 2004). Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 2,88 ateriaa kohden (2,82 vuonna 2004). Työntekijän saaman tavanomaisen ravintoedun verotusarvo on ensi vuonna 4,80 euroa aterialta (4,70 vuonna 2004) kunhan aterian hintaan sisältyvät raaka-aineja palkkakustannukset eivät ylitä 8 euroa aterialta. Toisaalta moneen ruokailupaikkaan kelpaavan lipukkeen verotusarvo on 75 % lipukkeen nimellisarvosta. Esim. 8 euron arvoisen lipukkeen verotusarvo on 6 euroa. Aivan pienimpien työnantajien ei kannata perustaa omaa ruokalaa. Tämän vuoksi edun järjestäminen sopimuksella ravintolan kanssa voidaan arvostaa samalla tavalla kuin työpaikkaruokalassa tapahtuva ruokailu. Tämän arvostuksen edellytyksenä on nykyisin, että työnantaja on tehnyt sopimuksen enintään kahden ruokapaikan kanssa. Vuoden 2005 alussa tämä rajoitus poistuu. Työnantaja voi tehdä sopimuksia tarkoituksenmukaiseksi katsomansa määrän. Sopimus on kuitenkin tehtävä yksittäisen ruokailupaikan kanssa. Esim. ravintolaketjun kanssa sovitun ravintoedun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta. Autoetu Autoedun arvo koostuu kahdesta osasta, pääomakustannuksista laskettavasta prosenttimäärästä ja käyttökustannusten euromäärästä. Prosenttiosaa laskettaessa auton hintana käytetään auton maahantuojan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alun uushankintahintaa. Tätä periaatetta sovelletaan myös käytettynä maahan tuotuihin autoihin. Autoetujen prosenttiosat säilyvät ennallaan, vapaan autoedun käyttökustannukset nousevat 20 eurolla kuukaudessa. Syynä on polttoaineen hinnan nousu. Puhelinedut ennallaan Puhelinetujen arvot pysyvät samoina, sekä matkapuhelimen että kiinteän liittymän luontoisetuarvo on ensi vuonna 20,00 euroa kuukaudessa. Puhelinetu kattaa vain Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2004 7

8 puheluista ja tekstiviesteistä syntyneet kustannukset, joten nettiedun säätäminen verovapaaksi ei vaikuta puhelinedun arvoon. Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2005 Matkakustannusten korvaukset ovat verottomia enimmäismäärään asti. Verohallitus on antanut päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna Kustannuspäätös löytyy Verohallinnon Internet-sivuilta osoitteesta: Kustannuspäätöksessä ovat päivärahojen, kilometrikorvausten ja muiden matkakustannusten korvausten perusteet ja määrät. Työnantaja voi maksaa palkansaajalle työmatkasta päätöksen mukaiset korvaukset verovapaasti. Työnantajan tosiasiallisesti maksettavat korvaukset määräytyvät yleensä työ- ja virkaehtosopimusten mukaan. Verohallituksen päätöksen määrät ja perusteet voivat erota työehtosopimusten määristä ja perusteista. Jos korvaus ylittää Verohallituksen päätöksen mukaisen määrän tai, jos sitä maksetaan lievemmin perustein, korvaus on päätöksestä poikkeavalta osalta veronalaista palkkatuloa. Kotimaan päivärahat ja ateriakorvaus kokopäiväraha osapäiväraha ateriakorvaus 30,00 euroa 14,00 euroa 7,50 euroa Kotimaan kokopäiväraha ja ateriakorvaus ovat vuonna ,4 prosenttia korkeammat kuin vuonna Osapäiväraha on 7,7 prosenttia korkeampi kuin vuonna Kilometrikorvaus auton käytöstä Korvaus oman auton käytöstä on 40 senttiä kilometriltä. Korvaus on 5,3 prosenttia korkeampi kuin vuodelle 2004 vahvistettu 38 senttiä kilometriltä. Korvaus käyttöetuautolla tehdystä työmatkasta on noussut 9 sentistä 10 senttiin kilometriltä. Korvaukset, joita maksetaan kilometrikorvauksen lisäksi esimerkiksi asuntovaunun, perävaunun, koneiden ja laitteiden tai henkilöiden kuljettamisesta, ovat samansuuruiset kuin vuodelle 2004 vahvistetut korvaukset. Ulkomaan päivärahat Ulkomaan päivärahat on vahvistettu yhteensä 209 maalle tai alueelle. Merkittävä yksittäinen syy ulkomaan päivärahojen muutoksiin on ollut euron ulkoinen arvon vahvistuminen keskeisiin valuuttoihin, kuten Yhdysvaltain dollariin, EMUN ulkopuolisten EU-maiden sekä useiden Aasian maiden valuuttoihin nähden. Vuosi-ilmoitus kuntien maksamista julkisista tuista vuodelta 2004 Kunnan viranomaisen on ilmoitettava maksamansa julkiset tuet ja avustukset, jos tuen tai avustuksen määrä samalla suorituksen saajalle on vähintään euroa kalenterivuodessa. Julkisella tuella ja avustuksella tarkoitetaan elinkeino-, työllis- 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2004

9 tämis- ja niihin verrattavia tukia ja avustuksia. Julkiset tuet ilmoitetaan vuosittain tammikuun loppuun mennessä edelliseltä kalenterivuodelta sille verovirastolle, jonka virka-alueella ilmoituksen antajan kotipaikka on. Verohallituksen yleisen tiedonantopäätöksen 32 :n mukaan vuosi-ilmoitustiedot tulee antaa sähköisesti joko linjasiirtona tai tietovälineellä taikka Verohallituksen lomakkeella Näin ollen vuosi-ilmoituksia ei tulisi enää antaa tuen maksajan omina listauksina, vaikka vuosi-ilmoituslomakkeen ohje vielä antaakin tähän mahdollisuuden vuoden 2004 osalta. Vuosi-ilmoitustietojen toimittaminen on helpointa ja nopeinta sähköisesti Tyvipalvelun kautta. Tietojen antaminen sähköisesti vähentää käsin tehtävää työtä ja virhemahdollisuuksia. Lisätietoja Tyvi-ilmoittamisesta saa verohallinnon internetpalvelusta tai palvelunumerosta Arvonlisäveroasioita KHO /2960 Arvonlisävero - Verovelvollisuus - Liiketoiminta - Oikeusapu - Valtion ylläpitämä oikeusaputoimisto - Osittainen korvaus Oikeusapulain (257/2002) 1 :n 1 momentin mukaan oikeusapua annetaan valtion varoin henkilölle, joka tarvitsee asiantuntevaa apua oikeudellisessa asiassa ja joka taloudellisen asemansa vuoksi ei kykene itse suorittamaan sen hoitamisen vaatimia menoja. Lain 3 :n 1 momentin mukaan oikeusapua annetaan hakemuksesta korvauksetta tai omavastuuosuutta vastaan hakijan taloudellisen aseman perusteella. Lain 4 :n mukaan oikeusavun myöntäminen vapauttaa edun saajan velvollisuudesta suorittaa palkkiota ja korvausta tämän lain nojalla määrätylle tai hyväksytylle avustajalle kokonaan tai osittain sen mukaan kuin oikeusapupäätöksessä todetaan. Kun otettiin huomioon oikeusavun antamisen tarkoitus sekä siitä perittävän korvauksen määräytyminen asiakkaan maksukyvyn ja muun taloudellisen aseman perusteella, oikeusavun antaminen osittaista korvausta vastaan ei tapahtunut arvonlisäverolain 1 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuin tavoin liiketoiminnan muodossa. Oikeusaputoimiston ei näin ollen ollut suoritettava arvonlisäveroa osittaista korvausta vastaan annetusta oikeusavusta asiakkailta perityistä korvauksista. Ennakkoratkaisu ajaksi Arvonlisäverolaki 1 1 mom. 1 kohta ja 6 Oikeusapulaki (257/2002) Ks. myös KHO:1995-B-551 Lisätiedot: Juha Mynttinen, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2004 9

10 Valtionosuudet vuonna 2005 (Tiedotteen 5/2004 teksti päivitettynä) Valtionosuudet ja valtionosuuksien jaksotus Valtionosuusuudistus tulee voimaan tämän hetken tiedon mukaan vuoden 2006 alusta. Vuoden 2005 valtionosuudet määräytyvät vielä nykyiseen tapaan. Valtion talousarvioesitystä (julkistettu ) on täydennetty myöhemmin valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon muuttuneiden tietojen mukaan. Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen määrä on 502 miljoonaa euroa, joka on jaksotettu annetun lakiesityksen (He 181/2004) mukaan vuosille Tarkistuksesta oli tarkoitus toteuttaa täydennetyn talousarvioesityksen mukaan vuonna 2005 vain 86 miljoonaa euroa. Muina vuosina olisi toteutettu loput eli vuosina 2006 ja 2007 kumpanakin 86 miljoonaa euroa ja vuonna 2008 vielä 244 miljoonaa euroa. Tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä vuodelle 2008 jaksotetusta erästä aikaistettiin 50 miljoonaa euroa siirtämällä 20 miljoonaa euroa vuodelle 2005 ja yhteensä 30 miljoonaa euroa vuosille 2006 ja Samassa yhteydessä vuodelle 2005 tarkoitettuja kunnallisveron vähennyksiä päätettiin kompensoida lisäämällä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia 121 miljoonaa euroa. Käsitellessään hallituksen esitystä 181/2004 eduskunnan hallintovaliokunta siirsi vuosille 2006 ja 2007 tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä jaksotetun kustannustenjakoerän 30 miljoonaa euroa vuodelle 2005 (HaVM 23/2004 vp). Tällöin koko aikaistus 50 miljoonaa euroa toteutuu vuonna 2005 siten, että lisäyksestä 37 miljoonaa euroa kuuluu sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä 13 miljoonaa euroa opetus- ja kulttuuritoimeen. Näin vuoden 2005 jaksotuksen osuus on noussut alkuperäisestä 86 miljoonasta eurosta 136 miljoonaan euroon. Jaksotuksesta on tietoja Kuntaliiton Internet-sivuilla osoitteetsa: kohdassa Toimialat > Kuntatalous > Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2005 (liite 8). Kuntakohtaisen likiarvon kustannustenjaon tarkistuksen määrästä vuosittain tai kokonaisuutena voi laskea kertomalla tarkistuksen määrän (esim. vuosien määrän 366 miljoonaa euroa) kunnan ja koko maan asukasluvun suhteella. Vuonna 2005 maksettavissa valtionosuuksissa koko jaksotetusta määrästä on 100 miljoonaa euroa otettu huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntakohtaisissa valtionosuuksissa. Lisäksi 23 miljoonaa euroa on otettu huomioon opetus- ja kulttuuritoimen keskimääräisissä sekä kunta- ja ylläpitäjäkohtaisissa yksikköhinnoissa, joista viimeksi mainitut on vahvistettu marraskuun puolessa välissä. Puuttuva määrä eli 13 miljoonaa euroa otetaan huomioon myöhemmin, kun keskihinnat on korjattu ja kuntakohtaiset hinnat päätetty uudelleen. Päätökset tehtäneen vuoden 2005 puolella. 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2004

11 Kuntien laskennalliset valtionosuudet lisääntyvät noin 432 miljoonaa euroa vuoteen 2004 verrattuna. Tällöin on otettu huomioon: - kustannustenjaon tarkistuksesta 136 milj. euroa - 2,3 prosenttia indeksitarkistuksena (75 % täydestä) 136 milj. euroa - verotulojen vähennysten kompensaatio 121 milj. euroa - muuta valtionosuuden lisäystä nettomääräisesti 39 milj. euroa Muut lähinnä harkinnanvaraiset valtionosuudet lisääntyvät 9 milj. euroa. Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevat valtionosuudet lisääntyvät siten yhteensä noin 441 miljoonaa euroa. Keskimäärin peruspalvelubudjettimenettelyn piirissä olevat valtionosuudet nousevat noin 7,5 prosenttia. Tämä tarkoittaa valtionosuuden lisäystä nettomääräisesti noin 85 euroa asukasta kohti. Kuntakohtaiset valtionosuudet on arvioitu ja laskettu valtion talousarvioesityksen perusteella ottamalla huomioon kustannustenjaon tarkistuksesta myöhemmin saadut korjatut tiedot ja muut tiedot. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset valtionosuudet lisääntyvät noin 360 miljoonaa euroa eli noin 69 euroa asukasta kohti. Kansallisen terveydenhuollon hankkeen ja sosiaalihuollon hankkeen toimeenpanoa ja toteutusta on esitetty jatkettavaksi. Valtionosuusprosentti on 32,99 prosenttia ja asukaskohtainen rahoitusosuus 1 525,44 euroa Opetus- ja kulttuuritoimen laskennalliset valtionosuudet lisääntyvät noin 78 miljoonaa euroa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä esiopetuksen kuljetusetuuden valtionosuudet lisääntyvät yhteensä 30 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna, kun toiminta tulee kokovuotiseksi. Opetus- ja kulttuuritoimen ennakolliseksi asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi on vahvistettu ennen tulopoliittisen sopimuksen vaikutusten huomioon ottamista 608,09 euroa asukasta kohti. Rahoitusosuutta korottava vaikutus on arviolta noin 2 euroa ja valtionosuutta korottava vaikutus enintään 2-2,5 euroa asukasta kohti. Muutoksia on selostettu tarkemmin jäljempänä hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien yhteydessä. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Martti Kallio, p. (09) , Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Vuoden 2005 verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus määräytyy verovuodelta 2003 valmistuvan verotuksen perusteella. Verotus on valmistunut , joten maksettavan kunnallisveron, yhteisöveron ja kiinteistöveron määrät maksuunpanon mukaan ovat selvillä. Verovuoden 2003 yksittäisen kunnan yhteisöveron jako-osuus perustuu vuosien 2000 ja 2001 jako-osuuksien keskiarvoon (kunnalle toimitetun yhteisöveron tilityserittelyn veronsaajan osuus vuonna 2003). Päätös verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta tehdään joulukuussa, joten kuntakohtaiset laskelmat ovat vielä ennakkotietoja. Tiedot ovat kuitenkin todennäköisesti lopulliset. Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/

12 Laskelmassa vuoden 2005 kuntaliitokset on otettu huomioon. Laskelma löytyy Kuntaliiton Internet-sivulta osoitteesta: kohdasta Toimialat >Kuntatalous > Valtionosuudet >Valtionosuudet vuonna Laskelman pohjana ovat seuraavat tiedot: - laskennallisen kunnallisveron määrä euroa (+ 3.1 %) - yhteisöveron määrä euroa (-13,3 %) - laskennallisen kiinteistöveron määrä euroa (+ 4,9 %) Vuoden 2005 tasauslaskelmassa käytetyt perusteet ovat: - vuoden 2003 alun asukasluku (Manner-Suomi ) - keskimääräinen tuloveroprosentti 18,04 - keskimääräiset kiinteistöveroprosentit: - yleinen 0,70 - vakituinen asunto 0,27 - muu asunto 0,82 - voimalaitos 1,39 - ydinvoimalaitos 2,20 - yleishyödylliset yhteisöt 0,39 - rakentamaton rakennuspaikka 2,19 - laskennallinen verotulo euroa/asukas - tasausraja (90 %) 2 318,16 euroa/asukas Valtionosuuksien maksatuksessa verotulotasaus jaetaan niin, että yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 prosenttia, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 57 prosenttia sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen 37 %. Kuntakohtaisissa laskelmissa kohdistusta ei ole tehty, vaikka valtionosuus maksetaan tasaus huomioon ottaen. Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) , Jouko Heikkilä, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Yleinen valtionosuus Yleisen valtionosuuden keskimääräinen euromäärä (perusosa) kuluvana vuonna on 27,64 /asukas. Vuoden 2005 yleisen valtionosuuden perusosa 2,3 prosentin indeksitarkistuksella on 27,32 euroa/asukas (indeksitarkistus 75 prosenttia täydestä määrästä). Perusosa on vahvistettu valtioneuvostossa Valtionosuuden vähennyksenä perusosassa on otettu huomioon 6,15 milj. euroa aluehälytyskeskusten valtiollistamiseen liittyen. Lisäksi valtionosuutta vähentää vanha valtionosuusleikkaus 7,53 euroa/ asukas, joten todellinen perusosa on 19,80 euroa asukasta kohti. Eräille kunnille maksetaan perusosan lisäksi olosuhdelisinä korotusta saaristoisuudesta, syrjäisyydestä ja kaksikielisyydestä sekä taajamaväestöstä silloin, kun taajamaväestön määrä ylittää asukasta. 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2004

13 Lisien määrä ilmenee kuntakohtaisesta taulukosta ja perusteet kuntien yleisestä valtionosuudesta annetusta laista ja asetuksesta. Kuntakohtaiset tiedot ovat ennakollisia, kunnes lopullinen päätös valtionosuudesta tehdään joulukuussa. Kuntaliitokset on otettu huomioon. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ei ole otettu huomioon yleisen valtionosuuden määrässä. Kuntakohtaiset laskelmat löytyvät Kuntaliiton Internet-sivulta osoitteesta kohdasta Toimialat > Kuntatalous > Valtionosuudet >Valtionosuudet vuonna Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet Vuoden 2005 sosiaali- ja terveydenhuollon alustavat valtionosuudet esitettiin edellisessä tiedotteessamme. Valtionosuudet tarkentuivat valtion talousarvioesityksen antamisen jälkeen ( ) ja kustannustenjakoa koskevan ratkaisun jälkeen. Kustannustenjakoa koskevat tiedot perustuvat annettuun lakiesitykseen (HE 181/2004), jossa tarkistuksen edellyttämät 502 miljoonaa euroa jaksotettiin vuosille Valtion vuoden 2005 talousarvioesitystä on täydennetty tämän johdosta. Tämän jälkeen tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä jaksotusta aiennettiin 50 miljoonaa euroa, josta yhteensä 30 miljoonaa euroa jäi vuosille 2006 ja Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisättiin 121 miljoonaa euroa kompensaationa kuntien verotulojen vähenemisestä. Eduskunnan hallintovaliokunta teki ehdotuksen 50 miljoonan euron jaksotuksen ottamisesta kokonaan huomioon vuoden 2005 valtionosuuksien yhteydessä (HaVM 23/2004 vp HE 181/2004). Sosiaali- ja terveydenhuollon osuus kustannustenjaon tarkistuksesta on 370 miljoonaa euroa, josta 100 miljoonaa euroa on jo otettu huomioon vuoden 2005 valtionosuuden perusteissa, osaksi valtionosuusprosentissa, osaksi ikäryhmittäisissä valtionosuuden määräytymisperusteissa (ks. jäljempänä). Kustannustenjaon tarkistuksen määrää laskettaessa vuosien 2001 ja 2002 puolikkaat indeksitarkistukset on valtionosuuslain mukaan otettu huomioon kustannuspohjaa vähentävänä tekijänä. Kustannustenjaon tarkistuksen lisäksi valtionosuuksiin on tehty 2,3 prosentin indeksitarkistus (75 prosenttia täydestä määrästä). Valtionosuusprosenttia on korotettu 1,17 prosenttiyksikköä kuluvan vuoden 31,82 prosentista 32,99 prosenttiin. Ikäryhmittäisiin laskennallisiin valtionosuusperusteisiin on tehty kustannustenjaon tarkistusta ja vuonna 2005 aloitettavia tai laajennettavia tehtäviä koskevat kustannuslisäykset. Peruspalvelubudjettimenettelyn mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet lisääntyvät kuntakohtaisen laskelman mukaan kuluvaan vuoteen verrattuna noin 380 milj. euroa. Lisäys on keskimäärin asukasta kohti noin 73 euroa. Vaikutukset eriteltyinä ovat: - kustannustenjaon tarkistus 100 milj. euroa - indeksitarkistus 84 milj. euroa - terveydenhuollon hanke 75 milj. euroa Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/

14 - sosiaalihanke ja lasten kotihoidon tuki 36 milj. euroa - muut lisäykset 2 milj. euroa - verovähennysten kompensaatio 121 milj. euroa - vähennykset - 59 milj. euroa Valtionosuuksia vähennetään sosiaali- ja terveydenhuollossa liikenne- ja tapaturmavakuutuksen täyskustannusvastuun pysyvän ratkaisun takia niillä vakuutuskorvauksilla, jotka tulevat maksettaviksi kunnille. Lisäksi valtionosuus vähenee lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmään tarvittavan korvauksen kasvusta kuluvaan vuoteen verrattuna. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomääräinen muu kuin indeksi- ja kustannustenjaon tarkistukseen sekä verovähennyksen kompensaatioon perustuva valtionosuuden lisäys on noin 54 milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntakohtaisia valtionosuuksia koskevat laskelmat (STM ) löytyvät Kuntaliiton Internet-sivulta osoitteesta: kohdasta Toimialat> Kuntatalous > Valtionosuudet >Valtionosuudet vuonna Laskelmiin liittyvät tarkemmat perusteet ovat seuraavat: Valtionosuusprosentin korotuksena on otettu huomioon: - kansallisen terveyshankkeen ja sosiaalialan kehittämishankkeen takia noin 91,7 milj. euroa ja kustannustenjaon tarkistuksen vuoden 2005 osuutena 41,4 milj. euroa. - korotusvaikutus valtionosuusprosenttiin yhteensä 1,17 % -yksikköä. Vuoden 2005 valtionosuuslisäyksinä, uusien tehtävien osuutena ja velvoitteina ikäryhmittäisissä valtionosuuden määräytymisperusteissa on otettu huomioon valtionosuuden määrällä ilmaistuna: - kustannustenjaon tarkistuksen vuoden 2005 osuutena loput eli noin 59 milj. euroa ikäryhmien laskennallisten kustannusten suhteessa - indeksitarkistuksena ikäryhmien laskennallisiin perusteisiin noin 84 milj. euroa - osittaisen hoitorahan korotuksena ja laajennuksena toteutetun lainmuutoksen perusteella noin 2 milj. euroa (vuodelle 2005 vaikutus kokovuotiseksi voimaan tulleesta muutoksesta) - sosiaalihuollon täydennyskoulutuksen ja lasten kotihoidon tuen korotuksena 19 milj. euroa. Kunnan asukaskohtaisen rahoitusosuuden muutoksena kuluvaan vuoteen verrattuna on otettu huomioon: - valtionosuusvähennys 51,6 miljoonaa euroa liikenne- ja tapaturmavakuutuksen ns. täyskustannusvastuun pysyvästä ratkaisusta, korotus 9,94 euroa/asukas - valtionosuusvähennys 8 miljoonaa euroa lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmään tarvittavasta lisäyksestä, korotus 1,52 euroa/asukas - valtionosuuslisäys 121 miljoonaa euroa kuntien verotulojen vähentymisen kompensaationa, vähennys 23,30 euroa asukasta kohti. 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2004

15 Kunnan asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi muodostuu 1 507,36 euroa/asukas, jota lisäksi korottava osuus on 18,08 euroa asukasta kohti, jolloin rahoitusosuus on yhteensä 1 525,44 euroa. Vuonna 2004 lakiin perustuvat lisäykset olivat 29,92 euroa asukasta kohti. Kuntakohtaisten laskelmien (STM ) mukaiset laskennalliset kustannukset yhteensä ovat noin 11,682 mrd. euroa, josta valtionosuus on valtionosuusprosentilla 32,99 laskettuna 3,854 mrd. euroa. Asukaskohtaisen rahoitusosuuden korotukset huomioon otettuna valtionosuudeksi jää 3,760 mrd. euroa. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ei ole otettu huomioon kuntakohtaisissa valtionosuuksissa. Tasaus vähentää laskelmien mukaista kokonaismuutosta noin 22 milj. euroa. Kuntaliitokset on otettu huomioon. Päivähoidon työssäkäyntikerroin ja terveydenhuollon sairastavuuskerroin on tarkistettu vuoden 2005 valtionosuusperusteita vastaaviksi, samoin muut tiedot ja kertoimet. Vuotta 2005 koskevissa laskelmissa on käytetty perusteena seuraavia ikäryhmittäisiä ja muita laskennallisia perusteita seuraavasti (STM ): Ikäryhmä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto (euroa/asukas) (euroa/asukas) v v v v (ennakkotieto) (ennakkotieto) 0-6 -vuotiaat 4 290, ,92 538,40 559, vuotiaat 307,91 322,70 612,39 636, vuotiaat 571,75 596, , , vuotiaat 3 492, , , ,80 yli 85 -vuotiaat 9 757, , , ,62 Muut laskennalliset perusteet (euroa/asukas): v v (ennakkotieto) Työttömyyden mukainen euromäärä 391,28 406,81 Työttömyysasteen mukainen euromäärä 35,72 37,14 Sairastavuuden mukainen euromäärä 264,80 275,31 Kunnan rahoitusosuus (euroa/asukas) 1 461, ,36 Rahoitusosuuden korotukset (euroa/asukas) 29,92 18,08 Rahoitusosuus yhteensä (euroa/asukas) 1 491, ,44 Muut perusteet: Työttömyysprosentti 11,60 % 11,40 % Asukasluku Valtionosuusprosentti 31,82 % 32,99 % Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus saadaan, kun kunnan laskennallisista kustannuksista vähennetään asukasta kohti laskettu omarahoitusosuus. Vuonna 2005 käytettävä asukasluku on vuodenvaihteen 2003/2004 asukasluku. Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/

16 Kuntakohtaiset laskelmat ovat ennakkotietoja. Kuntakohtaiset tiedot tarkistetaan, mikäli valtion talousarvion käsittelyssä vielä tapahtuu muutoksia. Valtionosuuspäätökset tehtäneen joulukuun lopussa. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Vuoden 2005 opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja yksikköhintoja koskevat alustavat tiedot esitettiin edellisessä tiedotteessamme. Valtionosuuksien ja yksikköhintojen perusteita on tarkistettu valtion talousarvioesityksen antamisen jälkeen ( ) ja kustannustenjakoa koskevan ratkaisun jälkeen. Kustannustenjakoa koskevat tiedot perustuvat annettuun lakiesitykseen (He 181/2004), jossa tarkistuksen edellyttämät 502 miljoonaa euroa jaksotettiin vuosille Valtion vuoden 2005 talousarvioesitystä on täydennetty tämän johdosta. Tämän jälkeen tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä jaksotusta aiennettiin 50 miljoonaa euroa, josta yhteensä 30 miljoonaa euroa jäi vuosille 2006 ja (Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisättiin 121 miljoonaa euroa kompensaationa kuntien verotulojen vähenemisestä). Eduskunnan hallintovaliokunta teki ehdotuksen 50 miljoonan euron jaksotuksen ottamisesta kokonaan huomioon vuoden 2005 valtionosuuksien yhteydessä (HaVM 23/2004 vp HE 181/2004). Opetus- ja kulttuuritoimen osuus kustannustenjaon tarkistuksesta on 132 miljoonaa euroa, josta 36 miljoonaa euroa kuuluu edellisten ratkaisujen mukaan vuodelle 2005 (27 % koko tarkistuksesta). Tästä 23 miljoonaa euroa on jo otettu huomioon vuoden 2005 talousarvioperusteissa, vahvistetuissa keskimääräisissä yksikköhinnoissa ja marraskuussa vahvistetuissa kunta- ja ylläpitäjäkohtaisissa yksikköhinnoissa. Aikaistetut jaksotuserät yhteensä 13 miljoonaa euroa otetaan huomioon uusittavassa keskihintapäätöksessä ja uudelleen päätettävissä yksikköhinnoissa, jotka päätettäneen vuoden 2005 puolella. Katso jäljempänä tummennetulla kirjoitettua kohtaa. Peruspalvelubudjettimenettelyn mukaiset opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet lisääntyvät arviolta noin 78 milj. euroa, kun kuntayhtymien yksikköhintarahoitus lasketaan mukaan. Kustannustenjaon tarkistus vuoden 2005 osalta ja 2,3 prosentin indeksitarkistus (75 % täydestä määrästä) aiheuttavat kunnille yhteensä noin 85 miljoonan euron valtionosuuslisäyksen, aamu- ja iltapäivätoiminta 25 miljoonan euron ja esiopetuksen kuljetusetuus 5 milj. euron lisäyksen. Vähennyksiä aiheutuu mm. oppilasmäärämuutoksista ja verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta. Kuntayhtymän rahoitus määräytyy yksikköhinnan ja siihen lisätyn investointilisän perusteella (opiskelijamäärän ja yksikköhinnan tulo). Kunnan saama valtionosuus määräytyy valtionosuusperusteiden (oppilas/opiskelijamäärän ja yksikköhinnan tulo) ja kunnan asukaskohtaisen rahoitusosuuden erotuksena. Tulos voi olla myös negatiivinen, jolloin kunnalle syntyy valtiolle tilitettävää (tilitys laskun mukaan kaksi kertaa vuodessa). 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2004

17 Iltapäivätoiminnan valtionosuus vuodelle 2005 on oppilasta kohti noin 450 euroa. Rahoituslain mukaan iltapäivätoiminnan valtionosuus määräytyy ohjaustunnin hinnan ja ensi vuodeksi vahvistettavien ohjaustuntien määrän mukaan. Ohjaustunnin hinnaksi on esitetty 20,46 euroa, josta valtionosuus on 57 %. Tämä vastaa keskimäärin 450 euron valtionosuutta oppilasta kohti. Esim. kuluvalle vuodelle ohjaustunteja annettiin erityisopetukselle enemmän kuin muulle opetukselle, mikä korotti kunnan saamaa valtionosuutta oppilasta kohti laskettuna. Esiopetuksen yksikköhinta lasketaan perusopetuksen kuntakohtaisesta yksikköhinnasta. Vuodelle 2005 peruste on 91 prosenttia. Muutoin yksikköhinnat on laskettu nykyisellä tavalla. Vuoden 2005 yksikköhinnat on laskettu ilman tulopoliittisen sopimuksen vaikutuksia vuoden 2003 toteutuneiden kustannusten perusteella (ns. kaksivuotistarkistus, jonka perusteella esim. perusopetuksen yksikköhintojen kaavat muuttuivat). Tällöin yksikköhintoja korotti indeksitarkistuksen lisäksi edellä mainittu kustannustenjaon tarkistus vuoden 2005 osalta. Vuosien puolikkaiden indeksitarkistusten vaikutukset on vähennetty valtionosuuslain mukaisesti kustannuspohjista ennen yksikköhintojen laskemista. Yksikköhintapäätökset on tehty marraskuun puolessa välissä ilman vuodelle 2005 aikaistettuja jaksotuseriä. Yksikköhinnat löytyvät opetushallituksen Internet-sivulta osoitteesta:www oph.fi kohdasta Rahoitus > Opetustoimen rahoitusjärjestelmä ja käyttökustannukset > Raportit > Yksikköhintaraportit. Yksikköhintojen laskemista koskevia ohjeita on kohdassa yksikköhintojen määräytymisperusteet. Vuoden 2005 tasauskertoimet yksikköhinnoille ovat perusopetuksessa 0, ja lukiokoulutuksessa 0, Varainhoitovuoden rahoitus määräytyy esim. perusopetuksessa edeltävän vuoden syyskuun ja varainhoitovuoden syyskuun keskiarvon mukaan, lukiokoulutuksessa ja muussa toiminnassa varainhoitovuoden tammikuun ja syyskuun opiskelijamäärien painotettuna keskiarvona. Valtioneuvoston asetuksen (880/2004) mukaiset opetus- ja kulttuuritoimen keskimääräiset yksikköhinnat on esitetty oheisessa liitteessä 9. Keskimääräisiä yksikköhintoja ei voi käyttää suoraan talousarvion perusteena. Liitteessä esitetyistä perusteista käyttökelpoisia ovat asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhinnat. Indeksitarkistus mainituista tehdään vain museoiden ja orkestereiden yksikköhintoihin. Nuorisotyön yksikköhinta on esitetty korotettavaksi 12,50 euroon (korotus 0,20 euroa). Perusopetuksen ja lukion vuoden 2005 yksikköhintojen määräytymisperusteet ovat ohessa liitteinä 10, 11 ja 12 Vuoden 2005 kirjaston ja kansalaisopiston asutusrakenneryhmittäiset yksikköhinnat ovat ohessa liitteessä 13. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun ja muiden tehtävien yksikköhinnat löytyvät myös opetushallituksen Internet-sivulta osoitteesta: kohdasta Rahoitus > Opetustoimen rahoitusjärjestelmä ja käyttökustannukset > Raportit > Yksikköhintaraportit. Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/

18 Kunnan asukaskohtaiseen rahoitusosuuteen vuodelle 2005 vaikuttavat kustannustenjaon tarkistus, 2,3 prosentin indeksitarkistus ja valtionosuuspohjan muutokset. Ennakolliseksi rahoitusosuudeksi vuodelle 2005 on päätetty 608,09 euroa asukasta kohti. Tällöin on otettu huomioon kustannustenjaon tarkistuksena 23 miljoonaa euroa, mutta ei aikaistettuja jaksotuseriä. Ennakollinen rahoitusosuus muodostuu seuraavasti (liite 14): Rahoitusosuuslaskelma vuosi 2004 vuosi 2005 (ennakollinen) (ennakollinen) Laskennalliset kustannukset (milj. ) kuntien osuus (n. 43 %) investointilisä Yhteensä (milj. ) Kustannukset asukasta kohti ( /asukas) 470, ,712 - kuljetus ja lisäkoulutus 6,389 6, luvun valtionosuusleikkaus 115, ,843 Yhteensä ( /asukas) 592, ,093 Kunnan rahoitusosuus ( /asukas) 592,14 608,09 Nousu edelliseen vuoteen (%) 1,99 2,69 Vuoden 2005 valtionosuuksien määräytymisessä käytettävä asukasluku on asukasta (vuodenvaihde 2003/2004). Kun aikaistetut kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon jaksotuserät opetus- ja kulttuuritoimessa otetaan huomioon, valtionosuudet vuodelle 2005 lisääntyvät vielä edellä mainitut 13 miljoonaa euroa. Tämä vaikuttaa valtionosuuden perusteisiin arviolta siten, että asukaskohtainen rahoitusosuus nousee 608,09 eurosta asukasta kohti vajaat kaksi euroa eli noin 610 euroon asukasta kohti. Kunnan saama valtionosuus nousee enintään 2-2,5 euroa asukasta kohti. Valtionosuuksien nousuarvio on keskimääräinen. Kaikki yksikköhinnat päätetään vielä uudestaan, tämän hetken tiedon mukaan vuoden 2005 puolella. Valtionosuuden kuntakohtaisen laskelman voi tehdä esim. vuoden 2004 valtionosuuspäätöksen valtionosuusraporttia 6VOS apuna käyttäen, jolloin siinä otetaan huomioon ensi vuodeksi arvioidut oppilasmäärät, muuttuva asukasluku, yksikköhinnat ja vähennettävänä eränä asukaskohtainen rahoitusosuus. Valtionosuuslaskelman 6VOS rakennelma vuodelle 2005 on ohessa liitteessä 15. Rakenteesta poimitaan kunnan ylläpitämän toiminnan osat ja otetaan huomioon vuotta 2005 koskevat suorite/asukasmäärät, yksikköhinnat ja asukaskohtainen rahoitusosuus (esiopetuksen kerroin 0,91, aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus 450 euroa, ennakollinen rahoitusosuus 608,09 euroa ja nuorisotyön korotettu yksikköhinta 12,50 euroa). Mikäli aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaustuntien lukumäärä on arvioitavissa esim. tälle vuodelle vahvistettujen tuntien perusteella, voi valtionosuuden laskea myös 18 Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2004

19 ohjaustunnin hinnan perusteella (57 % x 20,46 x tuntien lukumäärä vuonna 2005). Indeksikorotusta ei tule tehdä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen, kulttuurin, liikunnan, nuorisotyön, teattereiden eikä oppisopimuksen lisäkoulutuksen perusteisiin. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Päivi Rajala, p. (09) , Sosiaalivakuutusmaksut 2005 Sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksut Työnantajan kansaneläkemaksua nostetaan väliaikaisesti 0,016 prosenttiyksikköä vuonna Maksun korotuksella rahoitetaan vuoden 2005 osalta Kainuun hallintokokeilualueella työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttaminen sekä eräitä Lapin läänin kuntia ja saaristokuntia koskeva maksuvapautuskokeilu. Kuntatyönantajan maksu on siten 2,416 prosenttia vuonna Lapin ja saaristokuntien maksukokeilun rahoittamiseksi vuoden 2003 alusta toteutettu työnantajan sairausvakuutusmaksun 0,014 prosenttiyksikön suuruinen väliaikainen korotus puolestaan kumotaan vuoden 2005 alusta lukien. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2005 on tällöin 1,6 prosenttia. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2005 on 0,7 prosenttia palkasta palkkasumman euroon asti (vuonna ,6 %) ja sen ylittävältä osalta 2,8 prosenttia palkasta (vuonna ,5 %). Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu nousee vuonna 2005 nykyisestä 0,25 prosentista 0,50 prosenttiin. Eläkemaksut Muutoksia palkansaajan eläkemaksun rakenteeseen Palkansaajan eläkemaksu on ollut vuonna 2004 kaikille palkansaajille sama eli 4,6 %. Vuoden 2005 alusta työeläkeuudistukseen liittyen 53-vuotiaat ja sitä vanhemmat työntekijät maksavat korkeampaa eläkemaksua. Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuodelle 2005 alle 53-vuotiaan palkansaajan eläkemaksuksi 4,6 % ja sitä vanhemman palkansaajan eläkemaksuksi 5,8 % palkasta. Korotettu maksu ei kuitenkaan koske ennen syntyneitä. Palkansaajien keskimääräinen eläkemaksu on esimerkiksi kunta-alalla noin 4,9 % palkasta. Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/

20 KuEL-maksu Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta on hyväksynyt vuosia koskevan toiminta- ja taloussuunnitelman, jossa kokonaismaksun arvioidaan nousevan vuosittain määrällä, joka vastaa 0,3 prosenttia KuEL-palkkasummasta. KuEL-maksu koostuu: palkkaperusteisesta maksusta, eläkemenoperusteisesta maksusta ja varhaiseläkkeiden omavastuumaksuista. Jäsenyhteisökohtainen työnantajan palkkaperusteinen maksuprosentti on kaikilla jäsenyhteisöillä sama. Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta vahvisti vuoden 2005 työnantajan palkkaperusteiseksi maksuksi 17,1 % palkkojen kokonaismäärästä (17,45 % vuonna 2004). Tämä luku ei sisällä yllämainittua palkansaajan osuutta. Vuoden 2005 eläkemenoperusteisen maksun kokonaismäärä on noin 632 miljoonaa euroa (539 miljoonaa euroa vuonna 2004). Tämä vastaa noin 5,61 % KuELpalkkasummasta. Eläkemenoperusteinen maksu määräytyy jäsenyhteisön palveluksen perusteella maksussa olevien eläkkeiden perusteella. Lisäksi eläkemenoperusteisen maksun määrään vaikuttaa yksittäisen jäsenyhteisön kohdalla esimerkiksi kuntayhtymien purkautuminen tai kuntayhtymästä eroaminen. Kuntien eläkevakuutus on yleiskirjeessään 1/2004 antanut ohjeita eläkemenoperusteisen maksun budjetoinnista vuodelle Sen mukaan maksu voidaan alustavasti budjetoida kertomalla vuodelta 2004 perittävien eläkemenoperusteisten ennakkolaskujen yhteismäärä luvulla 1,17. Varhaiseläkkeiden omavastuumaksuja ennakoidaan perittävän vuonna 2005 noin 79 milj. euroa (75 miljoonaa euroa vuonna 2004). Yksittäisen jäsenyhteisön omavastuumaksut määräytyvät vuonna 2005 alkavien yksilöllisten varhaiseläkkeiden, työkyvyttömyyseläkkeiden ja työttömyyseläkkeiden perusteella. Yksittäinen jäsenyhteisö voinee varautua omavastuumaksuihin budjetoimalla maksut lähinnä sen mukaan kuinka paljon jäsenyhteisö on edellisinä vuosina maksanut omavastuumaksuja. Kuntasektorin keskimääräinen KuEL-kokonaismaksu vuonna 2005 on arviolta 28,3 prosenttia. Kun tästä vähennetään työntekijöiden keskimääräinen eläkemaksu 4,9 prosenttia, niin työnantajan keskimääräiseksi KuEL-maksuksi jäisi 23,4 prosenttia. Jäsenyhteisön todellinen maksu poikkeaa kuitenkin yleensä huomattavastikin keskimääräisestä maksusta. VEL-eläkemaksu Valtion yleinen VEL-kokonaismaksuprosentti vuodelle 2005 on 25,4 %. Kun tästä vähennetään työntekijän keskimääräinen eläkemaksu 4,92 % (= alle 53-vuotiaan työntekijän arvioitu maksuprosentti kerrottuna luvulla 1,07), jää työnantajan keskimääräiseksi VEL-eläkemaksuksi 20,48 prosenttia (vuonna ,9 %). Kaikille kuntatyönantajille, joiden palveluksessa on VEL-järjestelmään kuuluvia työntekijöitä, Valtionkonttori on vahvistanut työnantajakohtaisen ennakkoeläkemaksuprosentin, joka vuonna 2005 vaihtelee kunnittain 23,35 28,60 prosentin vä- 20 Kuntatalous/Kommunalekonomi 6/2004