SISÄLLYSLUETTELO Sivu. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 5/2007. Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntatalous vuosina Verotulojen kehitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYSLUETTELO Sivu. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 5/2007. Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntatalous vuosina 2007 2009 Verotulojen kehitys"

Transkriptio

1 5/2007 joulukuu Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Kuntakohtaiset valtionosuudet vuonna 2008 Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2008 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Yhtenäinen euromaksualue SEPA Perus- ja viivästyskorko

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 5/2007 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1130 kpl Upplaga 1130 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) raija.haaja@kuntaliitto.fi Extra prenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, raija.haaja@kommunforbundet.fi fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor >Kauppapaikka > Maksuttomia tuotteita ja palveluita >Kuntatiedotteet > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt / Ansvariga Martti Kallio Jan Björkwall SISÄLLYSLUETTELO Sivu Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntatalous vuosina Verotulojen kehitys Verotus 5 Verovuoden 2006 verotus ja maksuunpanotilitys Kunnallisveron tilitykset vuosilta 2007 ja 2008 Yksittäisten kuntien verovuoden 2008 yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteet Vuoden 2008 luontoisetuarvot Vuosi-ilmoitukset vuodelta 2007 Sähköinen ilmoittaminen vuonna 2008 Arvonlisäverolaki muuttuu Varainsiirtoverotus Kuntakohtaiset valtionosuudet vuonna Valtionosuuslisäykset Siirtymätasaus Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Yleinen valtinosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna Sosiaaliturvamaksu Työttömyysvakuutusmaksu Eläkemaksut KuEL-maksu VaEL-maksu Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 23 Lausunto 81 Lausunto kuntajaon muutoksen kirjanpidollisesta käsittelystä Yhtenäinen euromaksualue SEPA 25 Perus- ja viivästyskorko Liitteet: Yleinen taloudellinen tilanne (liite 1) Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2008 (liite 2) Kunta-alan palkkasumman kehitys (liite 3a) Koko kunta-alan palkkasumma, milj. (liite 3b) Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 4a) VaEL-eläkemaksu v (liite 4b) Kuntien verotulot , mrd. (liite 5) Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. (liite 6a) Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina , mrd. (liite 6b) Keskeisiä indeksilukuja ja niiden ennusteita 1) (liite 7) Valtioneuvoston asetus kuntien valtionosuudesta annetun 3 :n muuttamisesta (liite 8) Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden laskennassa käytettävistä syrjäisyyskertoimista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n muuttamisesta (liite 9) Vuoden 2008 valtionosuuksien perusteena olevat yksikköhinnat (liite 10) Valtionosuus vuonna 2008 (VOS6SL) (liite 11) Opetustoimen rahoitusosuus 2008 (liite 12) Lausunto kuntajaon muutoksen kirjanpidollisesta käsittelystä (liite 13) Palvelujen kustannukset ja hinnoitteluperiaatteet (liite 14) Toimittanut / Sammanställt av Raija Haaja 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007

3 Yleinen taloudellinen tilanne Kokonaistuotanto on lisääntynyt vuonna 2007 noin 4,5 %. Tuotannon kasvuvauhdin arvioidaan hidastuvan jonkin verran vuonna 2008, ennustelaitosten arviot liikkuvat 3-3,5 prosentin haarukassa. Kansainvälisen talouden suotuisa kehitys jatkuu myös ensi vuonna, vaikka talouskehitykseen liittyykin uhkia muun muassa rahoitusmarkkinoilla sekä raaka-ainemarkkinoilla, varsinkin öljymarkkinoilla. Tuotannon kasvu Suomessa on ollut parina viime vuonna ripeää lähes kaikilla päätoimialoilla ja erityisen nopeaa tehdasteollisuudessa, kaupassa sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa. Vuonna 2008 tehdasteollisuuden kasvu yltänee kymmenen vuoden trendinsä mukaiseen, noin kuuden prosentin kasvuun. Myös muilla päätoimialoilla liikutaan yleisesti toimialan trendikasvussa. Inflaatio on pysynyt toistaiseksi suhteelliseen maltillisena, joskin nopeutuvana. Vuoden 2008 arviot kuluttajahintojen muutoksesta ovat olleet 2,5 prosentista ylöspäin. Yleisen korkotason, raakaöljyn sekä asumisen hintojen kehitys vaikuttavat eniten inflaatioon ja Suomessa myös palkkainflaatio voi nopeutua, jollei tuottavuuskehitys ole tyydyttävää. Työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyneen vuonna 2007 lähes henkilöllä. Työllisyysaste ylitti jo 70 %. Vuonna 2008 työllisten lukumäärän kasvu hidastuu ja työllisen työvoiman määrä ylittää 2,5 miljoonaa henkilöä. Keskimääräisen työttömyysasteen arvioidaan alenevan ensi vuonna lähes kuuden prosentin tuntumaan. Liitteessä 1 on esitetty tietoja ja arvioita kunnallistalouden kannalta keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina Arviot ja ennusteet vuosille perustuvat valtion talousarvioesityksen liitteenä julkaistuun taloudelliseen katsaukseen sekä Suomen vakausohjelman tarkistukseen. Vakausohjelman tarkistus on julkaistu marraskuussa Tarkistuksen perustana on vuosia koskeva valtiontalouden kehyspäätös sekä valtion vuoden 2008 talousarvioesitys. Vakausohjelmassa on esitetty muun muassa arviot kokonaistaloudellisesta kehityksestä vuoteen 2011 saakka ja tarkasteltu erityisesti julkisen talouden kehitystä ja kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Liitteeseen 2 on koottu kokonaistaloudellisia ennusteita laativien tahojen arvioita keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehityksestä vuonna Kuntatalous vuosina Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma on lisääntynyt varsin maltillisesti kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana vuonna Tuona aikana kunta-alalla ei ole ollut yleiskorotuksia, mikä selittää maltillisen palkkakehityksen. Syyskuun 2007 paikallisen järjestelyerän kohdentaminen palkkoihin näkyy takautuvasti 3. ja 4. neljänneksellä. Kunta-alalla saavutettu neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista kattoi valtaosan alan työntekijöistä. Sopimuksen allekirjoitti kolme pääsopijajärjestöä (KTN, JUKO ja Kunta-alan Unioni) ja Super. Tehy ei ollut mukana tässä sopimuksessa. Sopimus on voimassa ja tuona aikana toteutetaan kolme yleiskorotusta. Sopimus sisältää lisäksi joulukuussa 2007 maksettavan kertakorvauksen sekä paikallisia järjestelyeriä sekä samapalkkaisuutta edistäviä toimenpiteitä vuosina Kustannusvaikutukset vaihtelevat jonkin verran sopimusaloittain, mutta keskimäärin kustannusvaikutukset kohoavat 11,6 %. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007 3

4 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Tehyn välisen sovintoratkaisun mukaiset korotukset ovat kustannusvaikutuksiltaan jonkin verran korkeammat verrattuna muiden järjestöjen kanssa saavutettuun neuvottelutulokseen. Sopimuskausi on Yleiskorotusten ja muiden korotusten toteuttamisajankohdat eroavat muiden sopijajärjestöjen vastaavista toimenpiteistä. Tämänhetkisten arvioiden mukaan Tehy-ratkaisun kustannusvaikutukset mennessä ovat noin 13,6 %. Tarkemmat tiedot ja ohjeistukset uusien sopimusten vaikutuksista kunta-alan sopimuskorotuksiin ja KVTES:n sopimusmääräysten soveltamiseen löytyvät Kunnallisen työmarkkinalaitoksen verkkosivuilta: Edellä esitettyjen sopimusten perusteella voidaan arvioida kunta-alan palkkasumman kehitys vuosille Palkkasumman kehitykseen vaikuttavat sopimuskorotusten ohella muun muassa liukumat, rakennemuutokset sekä työpanoksen muutokset. Näiden tekijöiden arviointi on nyt tavanomaista vaikeampaa osittain sen vuoksi, että kysymys joulukuussa maksettavan kertaerän mahdollisesta sisällyttämisestä kunta-alan ansiotasoindeksiin on avoin. Tämän vuoksi liitteenä esitettävässä laskelmassa on sovellettu tällä hetkellä noudatettua tapaa, jonka mukaan kertaerä ei sisälly ansiotasoindeksiin. Kertaerän vaikutus ilmenee siis muissa tekijöissä. Vuonna 2007 kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa 2,7 %, vuonna 2008 noin 5,5 % sekä vuonna 2009 lähes 4 %. Palkkasumman kehitykseen vaikuttavien muiden tekijöiden vaikutus (ks. liite 3a) on suurimmillaan vuonna 2007, koska kertaerän vaikutus otetaan huomioon muissa tekijöissä. Arviota laadittaessa on lähdetty siitä, että kunta-alan työpanoksen muutos olisi vuosittain keskimäärin puoli prosenttia. Peruspalveluohjelmassa arvioitu noin yhden prosentin kasvu alittunee muun muassa sen johdosta, että Tehy-sopimukseen on liitetty kohta, jossa tähdätään henkilökunnan lukumäärän kasvun hidastamiseen. Liitteessä 3a on esitetty tietoja ja arvioita kunta-alan palkkasumman kehitykseen vaikuttavista tekijöistä vuosina Liitteessä 3b on esitetty arviot kuntaalan palkkasummista ja muista henkilöstömenoista vuosina Henkilöstömenot kohoaisivat arvion mukaan vuoden 2006 tasosta vuoteen 2009 noin 2,5 miljardia euroa. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuista osa on vahvistettu vuodelle Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja on tarkasteltu lähemmin jäljempänä omassa osiossaan. Liitteessä 4a on esitetty kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuosina Taulukossa esitetään kuntatyönantajan keskimääräiset maksuprosentit. Tällöin eläkevakuutusmaksut on painotettu laskelmassa siten, että KuEL-maksun suhteellinen osuus on 90 % ja VaEL-maksun suhteellinen osuus on 10 %. Vuonna 2008 keskimääräiseen maksuun vaikuttaa alentavasti noin 0,2 prosenttiyksikön verran työttömyysvakuutusmaksun alarajan kohoaminen. Luvut kuvaavat kuntatyönantajien keskimääräistä sosiaalivakuutusmaksujen suuruutta maksun perusteena olevasta palkasta. Liitteessä 4b on tarkasteltu VaEL-maksun perusteita vuonna Kunta-alan kustannustason kohoaminen nopeutuu vuonna 2008 merkittävästi. Viime vuosina kunta-alan kustannustaso on kohonnut keskimäärin runsaan kolmen prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2008 kustannustaso kohonnee 4,5 %, mikä johtuu pääosin palkkaratkaisusta. Liitteessä 7 on esitetty kuntatalouden kannalta keskeisten hintaindeksien kehitystä kuvaavia aikasarjoja sekä niiden ennusteet vuosille Verotulojen kehitys Kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet tammi-marraskuussa 2007 lähes kuusi prosenttia verrattuna vastaavaan ajanjaksoon edellisenä vuonna. Joulukuun tilityksiin 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007

5 vaikuttavat ennen kaikkea ennakoiden kasvu, minkä oletetaan muun muassa syntyneiden palkkaratkaisujen johdosta olevan melko korkea, sekä kuntaryhmän jakoosuuden muuttaminen 56,74 prosenttiin. Kunnallisveron tilitykset ovat kaikkiaan vuonna 2007 melko tarkalleen 14 miljardia euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna on 6,6 %. Vuonna 2008 kunnallisveron tilitykset kasvavat noin miljardi euroa eli suhteellinen muutos on samaa luokkaa kuin vuonna Kunnallisveron lisäykseen vaikuttavat koko kansantalouden palkkasumman ripeä kasvu sekä tuloveroprosenttien kohoaminen. Kunnallisverokertymää puolestaan vähentää kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen muuttaminen. Suotuisa yleinen talouskehitys on heijastunut yhteisöveron odotettua nopeampana kasvuna. Yhteisöveroa kertyy vuonna 2007 lähes 1,5 miljardia euroa. Vuonna 2008 yhteisöveroa tilitettäneen noin 1,6 mrd. euroa. Vuonna 2009 yhteisöverojen suhteellinen kasvu puolittunee noin 5 prosenttiin vuoden 2008 muutoksesta yhteisöjen tulokehityksen vaimentumisten johdosta. Kiinteistöverojen lisäys on ollut vuosina 2006 ja 2007 nopeaa eli keskimäärin yli 8 % vuodessa. Osa lisäyksistä johtuu verotusarvojen korottamisista. Vuosina 2008 ja 2009 kiinteistöverot kasvanevat keskimäärin 5 % vuodessa. Vuonna 2008 kunnille tilitettäneen kiinteistöveroa kaikkiaan noin 900 miljoonaa euroa. Liitteessä 5 on esitetty kuntien verotulojen kehitys verolajeittain vuosina Luvut perustuvat Kuntaliiton vastikään päivitettyyn verotulokehikkoon, jossa on pyritty ottamaan huomioon viimeisimmät käytettävissä olevat tiedot ansiotulojen, pääomatulojen sekä yhteisöjen tulojen kehityksestä. Samalla on muutettu verotusperusteet vastaamaan niistä tehtyjä päätöksiä. Esitetyt luvut poikkeavat sen vuoksi jonkin verran peruspalvelubudjetissa esitetyistä luvuista. Kuntien verotulojen ja valtionapujen ripeän kasvun johdosta kuntatalous on kehittynyt kokonaisuutena tarkastellen parina viime vuonna hyvään suuntaan. Vuosikate riittää jo poistoihin suuressa osassa kuntia. Kuitenkin taloudelliset erot kuntien kesken ovat edelleen suuret. Vuonna 2008 koko kuntatalouden tilanne paranee edelleen verotulojen ja valtionapujen kehityksen jatkuessa suotuisana. Toimintamenojen kasvu voi kiihtyä kuitenkin rahoitusmahdollisuuksiin nähden liian nopeaksi uhkaavan työvoimapulan aiheuttaman kilpailun sekä yleisen kustannuskehityksen johdosta. Myös ostopalvelujen kasvu voi ylittyä merkittävästi ennakoidusta 6,5 prosentin nimellisestä kohoamisesta. Kuntien ja kuntayhtymien käyttöomaisuusinvestoinnit ovat vuonna 2008 noin neljä miljardia euroa. Liitteissä 6a ja 6b on esitetty tilastokeskuksen julkaisemat tiedot kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketuista tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta vuosina 2005 ja 2006 sekä Kuntaliitossa laaditut arviot vuosille 2007 ja Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) , Verotus Verotilitykset Verovuoden 2006 verotus ja maksuunpanotilitys Verovuoden 2006 verotus valmistui lokakuun lopussa Kunnille on toimitettu valmistuneet tiedot verotuksesta. Ne on julkaistu myös verohallinnon Internetsivuilla kohdassa Tilitykset veronsaajille. Taulukossa on esitetty kunnallisverotietojen lisäksi kuntien yhteisövero-osuudet. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007 5

6 Ansio- ja pääomatuloista maksetaan veroja yhteensä miljoonaa euroa, kunnallisveron osuus tästä on 55,29 % eli miljoonaa euroa. Koska vuoden 2006 viimeiseksi käytetty jako-osuus oli 55,87 %, kunnilta peritään kertymäosuuden ja tilitetyn määrän erotuksena oikaisuna 142,2 miljoonaa euroa. Kunnallisveron ennakonpalautusosuus on 930,3 miljoonaa euroa. Maksuunpanotilitys on tehty marraskuun tilityksen yhteydessä. Kunnallisveron jäännösvero-osuus on 566,0 miljoonaa euroa, josta pääosan kunnat saavat tammi- ja maaliskuussa tehtävissä tilityksissä vuonna Vuoden 2006 kunnallisveron määrä kasvoi 5,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Kuntien yhteisöveron osuus on noin miljoonaa euroa ja muutosta edelliseen vuoteen on 14,6 prosenttia. Kunnallisveron tilitykset vuosilta 2007 ja 2008 Verovuoden 2007 jako-osuuksia tarkistetaan joulukuussa. Kunnallisveron osuus alennetaan 57,18 prosentista 56,74 prosenttiin. Muutos johtuu pääosin siitä, että pääomatulot ovat kasvaneet arvioitua nopeammin, mikä nostaa valtion osuutta ja pienentää kuntien osuutta noin 90 miljoonaa euroa. Muutos toteutetaan joulukuun tilityksessä. Samalla tarkistetaan kuntakohtaisia verovuoden 2007 ennakkoperinnän jakoosuuksia verovuoden 2006 lopullisten verotustietojen perusteella. Verohallinto on julkaissut verkkosivuillaan ennakkotietoja jako-osuuksista. Verovuoden 2008 uusien veroperusteiden mukaisesti laskettuja jako-osuuksia sovelletaan ensimmäisen kerran helmikuussa Yksittäisten kuntien verovuoden 2008 yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteet Yksittäisen kunnan verovuoden jako-osuus on kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvo. Verovuoden 2008 yhteisöveron kuntakohtaiset jako-osuudet lasketaan verovuosien 2005 ja 2006 tietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvona. Verovuoden 2006 verotus päättyi , joten nyt molempien laskennassa käytettävien vuosien verotustiedot ovat saatavilla. Myös vastaavien vuosien yritys- ja toimipaikkatiedot ovat valmistumassa. Verovuoden 2008 yhteisöveron tilityksissä sovelletaan tässä vaiheessa verovuoden 2007 jako-osuuksia. Verohallinto on julkaissut ennakkotietoja (ns. simuloituja jakoosuuksia) verovuoden 2008 yhteisöveron jako-osuuksista. Myös nämä ennakkotiedot löytyvät verohallinnon Internet-sivuilta kohdassa Tilitykset veronsaajille. Verovuoden 2008 lopulliset kuntakohtaiset jako-osuudet lasketaan vuoden vaihteessa ja ne otetaan käyttöön tammikuussa Lisätiedot: Annika Suorto, p. (09) , Mikael Enberg, p. (09) , Vuoden 2008 luontoisetuarvot Vuoden 2008 luontoisetupäätös on annettu. Päätös löytyy verohallinnon Internetsivuilta osoitteesta Autoetu Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007

7 Autoedun määrä kostuu kahdesta osasta, pääomakustannuksista laskettavasta prosenttimäärästä ja käyttökustannusten euromäärästä. Prosenttiosaa laskettaessa auton hintana käytetään auton maahantuojan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alun hankintahintaa. Autoedun arvostuksessa ikäryhmä C on vuodesta 2008 hintaperusteinen. Ikäryhmään C kuuluvat ennen vuotta 2003 ensimmäistä kertaa käyttöönotetut autot. Ikäryhmässä luontoisetuarvo määräytyy samalla tavalla kuin ikäryhmissä A ja B. Autoedun arvot ovat vuonna 2008: Vapaa autoetu/kk Käyttöetu/kk ikäryhmä A 1,4 % ,4 % ikäryhmä B 1,2 % ,2 % ikäryhmä C 1 % % Puhelinedut ennallaan Puhelinetujen arvot säilyvät ennallaan vuonna Sekä matkapuhelimen että kiinteän liittymän luontoisetuarvo on ensi vuonna 20,00 euroa kuukaudessa. Matkapuhelinedun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset. Asuntoetujen arvot muuttuvat Asuntoetujen arvot muuttuvat koko maassa. Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: a) Pääkaupunkiseutu, (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) edun arvo Asunto valmistunut ennen vuotta 1961 vuosina vuonna 1984 tai myöhemmin Edun arvo euro / kk 131,00 + 8,20 neliömetriltä 121,00 + 6,60 neliömetriltä 131,00 + 7,20 neliömetriltä b) Muu Suomi, edun arvo Asunto valmistunut ennen vuotta 1984 vuosina vuonna 1992 tai myöhemmin Edun arvo euro / kk 86,00 + 4,90 neliömetriltä 88,00 + 5,70 neliömetriltä 90,00 + 6,70 neliömetriltä Ravintoetu Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona vuonna 2008 pidetään 3,90 ateriaa kohden (3,75 vuonna 2007). Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvon on 3,12 ateriaa kohden (3,00 vuonna 2007). Työntekijän saaman tavanomaisen ravintoedun verotusarvo on vuonna ,20 euroa aterialta (5,00 vuonna 2007) jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,20 euroa ja enintään ylitä 8,70 euroa aterialta (8,40 vuonna 2007). Jos tämä määrä alittaa 5,20 tai ylittää 8,70, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. Vuosi-ilmoitukset vuodelta 2007 Vuosi-ilmoitukset vuodelta 2007 on annettava pääsääntöisesti viimeistään Vuosi-ilmoituksen tulee olla verovirastossa viimeistään jättöpäivänä. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007 7

8 Vuosi-ilmoituksen antamisaikaan tulee hakea lykkäystä, jos sitä ei voida antaa säädetyssä ajassa. Hakemus vuosi-ilmoituksen antamisajan pidentämiseen on tehtävä kotikunnan verovirastolle viimeistään vuosi-ilmoituksen viimeisenä jättöpäivänä ennen virka-ajan päättymistä. Vuosi-ilmoitus tulee antaa veroviraston myöntämään lykkäyspäivään mennessä. Sähköinen ilmoittaminen (Tyvi-palvelu) on nopein ja vaivattomin tapa tietojen ilmoittamiseen. Verohallituksen päätöksessä yleisestä tiedonantovelvollisuudesta on säädetty, että työnantajan on annettava tiedot sähköisesti Tyvi-palvelun kautta, jos vuosi-ilmoitus koskee yli 40 työntekijää. Tämä koskee myös kuntatyönantajaa. Lisätietoja Tyvi-ilmoittamisesta saa verohallinnon Internet-palvelusta osoitteesta tai verohallinnon palvelunumerosta Verovirasto voi määrätä laiminlyöntimaksun, jos tiedot annetaan muulla tavalla kuin Verohallitus on määrännyt. Vuosi-ilmoituksia voi antaa vielä toistaiseksi myös tietovälineillä, kuten levykkeillä ja CD-rom levyillä. Tietovälineet lähetetään osoitteeseen: Verohallitus Tuotantokeskus PL JYVÄSKYLÄ. Vuosi-ilmoitustiedot voidaan antaa myös vuoden 2007 vuosi-ilmoituslomakkeilla. Vuosi-ilmoituslomakkeet ja täyttöohjeet ovat verohallinnon Internet-palvelussa osoitteessa ww.vero.fi/julkaisut ja lomakkeet, kohdassa Vuosi-ilmoituslomakkeet. Vuosi-ilmoitustietoja ei saa lähettää vanhoilla lomakkeilla eikä atk-tulosteilla. Verohallinto lukee optisesti lomakkeilla saapuvat vuosi-ilmoitukset. Optisen luvun onnistumiseksi on erityisen tärkeää, että numerot ja muut tiedot merkitään selkeästi ja oikeisiin kohtiin lomakkeissa olevien ohjeiden mukaisesti. Suositeltavaa on käyttää Internetistä tulostettua lomaketta. Optinen luku ei onnistu valokopioina lähetetyistä lomakkeista. Optisesti luettavat lomakkeet on toimitettava osoitteeseen: Vuosi-ilmoitusten optinen lukupalvelu PL VEROTUS. Lisätietoja vuosi-ilmoittamisesta saa verohallinnon palvelunumeroista: Työnantajan vuosi-ilmoitusneuvonta Muut vuosi-ilmoitusneuvonta Sähköinen ilmoittaminen vuonna 2008 Verohallintoon tapahtuvaan sähköiseen asiointiin vaaditaan vuoden 2008 alusta lähtien Katso -tunniste. Katso -tunniste on yritysasiakkaiden (myös kuntien ja kuntayhtymien) tunnistautumiseen tarkoitettu tunniste. Vanhat maksuttomat, verohallinnolle ilmoittamiseen tarkoitetut Itellan Lite -tunnukset ja TeliaSoneran Tyvi - tunnukset eivät toimi enää vuodenvaihteen jälkeen. Edellä mainitut vanhat Tyvi tunnukset voi muuntaa Katso tunnisteeksi, jolla on oikeus lähettää verohallintoon valvonta- ja vuosi-ilmoitukset. Lisätietoa Katso - tunnisteesta on osoitteessa Arvonlisäverotus Arvonlisäverolaki muuttuu Arvonlisäverotuksessa tulee voimaan uudet kiinteistöinvestointia koskevat säännökset. Kiinteistöjen luovutuksiin ja siirtoihin pois arvonlisäverollisesta toiminnasta ei sovelleta enää oman käytön verotusta. Uudessa järjestelmässä kiinteistöinvestointia koskevaa vähennystä tarkistetaan, jos vähennykseen oikeuttava kiinteistön käyttö kasvaa tai vähenee tarkistuskauden aikana. Kiinteistöinvestointi tarkoittaa kiinteistön uudisrakentamista tai perusparantamista. Tarkistuskausi on kymmenen vuotta aiemmin oman käytön verotuksessa sovelletun viiden vuoden asemasta. Uudessa järjestelmässä tarkistukset tehdään käytön muutosten johdosta vuosittain. Tarkistusoikeus ja -velvollisuus siirtyisivät tietyin edellytyksin kiinteistön luovutuksen yhteydessä luovutuksensaajalle. 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007

9 Arvonlisäverolain 120 :ssä säädetään kiinteistöinvestoinnista tehdyn vähennyksen tarkistamisesta. Jos verollista tai verotonta liiketoimintaa varten hankitun kiinteistön käyttö muuttuu tarkistuskauden aikana, kiinteistö luovutetaan tai elinkeinonharjoittajan verovelvollisuus päättyy tarkistuskauden aikana, kiinteistöinvestoinnista tehtyä vähennystä tarkistetaan. Uusia säännöksiä sovelletaan myös kuntien ja kuntayhtymien verottoman toiminnan käytössä oleviin kiinteistöihin. Tarkistusoikeus ja - velvollisuus koskevat elinkeinonharjoittajaa tai kuntaa, jotka ovat itse suorittaneet tai ostaneet rakentamispalvelun taikka hankkineet kiinteistön sellaiselta luovuttajalta, joka on suorittanut veroa rakentamispalvelun omasta käytöstä. Kokonaan tai osittain vähennykseen oikeuttavaan tarkoitukseen suoritettua kiinteistöinvestointia tarkistetaan, jos kiinteistön käyttö muuttuu joko siten, että vähennyksen oikeuttavan käytön osuus pienenee tai siten, että vähennykseen oikeuttavan käytön osuus kasvaa suhteessa alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Säännöksen tarkoittamaa muuta kuin vähennykseen oikeuttavaa toimintaa on veroton liiketoiminta ja lain 114 :ssä tarkoitettu vähennysrajoitusten alainen käyttö. Vähennystä tarkistetaan, jos elinkeinonharjoittaja tai kunta poistaa kokonaan tai osittain vähennykseen oikeuttavaan tarkoitukseen hankitun kiinteistön liikeomaisuudesta ottamalla sen pysyvästi muuhun kuin liiketoiminnan tai kuntapalautukseen oikeuttavaan - käyttöön. Tarkistaminen on lisäksi suoritettava, jos kiinteistö luovutetaan tarkistuskauden aikana, jollei tarkistusoikeus ja velvollisuus siirry kiinteistön luovutuksen yhteydessä. Tarkistuskausi on kymmenen vuotta sen kalenterivuoden alusta, jonka aikana uudisrakentamiseen tai perusparantamiseen liittynyt rakentamispalvelu on valmistunut. Kymmenen vuoden aika lasketaan kiinteistön valmistumisen jälkeisestä vastaanottamisesta, jos kiinteistö on hankittu sellaiselta luovuttajalta, joka on suorittanut kiinteistöllä suoritetusta uudisrakentamiseen tai perusparantamiseen liittyvästä rakentamispalvelusta oman käytön veroa. Tarkistuskauteen ei lueta mukaan rakentamispalvelun valmistumista tai kiinteistön vastaanottamista edeltävää kalenterivuoden osaa. Jos kiinteistön valmistuminen tapahtuu kesken kalenterivuoden, ensimmäinen tarkistusvuosi on vajaa vuosi. Tarkistaminen suoritetaan kalenterivuosittain. Verovelvollisuuden päättyessä ja luovutettaessa kiinteistö tai poistettaessa kiinteistö liikeomaisuudesta tarkistaminen suoritetaan yhdellä kertaa koko jäljellä olevalta tarkistuskaudelta. Kun tarkistus tehdään jäljellä olevalta tarkistuskaudelta kertatarkistuksena, kiinteistön katsotaan olevan jäljellä olevan tarkistuskauden ajan kokonaan muussa kuin vähennykseen tai kuntapalautukseen oikeuttavassa käytössä. Vuosittain tarkistettava määrä on 1/10 siitä osasta hankintaan sisältyvää veroa, joka vastaa alkuperäisen vähennykseen (kuntapalautukseen) oikeuttavan käytön osuuden ja tarkistusvuoden vähennykseen (kuntapalautukseen) oikeuttavan käytön osuuden erotusta. Tarkistusoikeus ja velvollisuus siirtyvät luovutuksensaajalle, jos luovuttaja on elinkeinonharjoittaja tai kunta; luovutuksensaaja hankkii kiinteistön liiketoimintaa varten, taikka on kunta tai valtio; ja luovuttaja ja luovutuksensaaja eivät luovutuksen yhteydessä sovi siitä, että luovuttaja suorittaa tarkistamisen Sopimus siitä, että tarkistusoikeus ei siirry on tehtävä kiinteistön luovutuksen yhteydessä, joko luovutus-sopimuksessa tai erillisessä sopimuksessa. Jos sopimus on tehty, luovuttaja on tarkistusvelvollinen. Luovutuksensaajalla ei ole oikeutta vähentää sitä veroa, jonka luovuttaja suorittaa tarkistuksena. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007 9

10 Kiinteistöinvestointiin liittyvät laskut, tositteet ja selvitykset on säilytettävä 13 vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana tarkistuskausi on alkanut. Yleisen kuuden vuoden säilyttämistä koskevan määräajan jälkeen laskut ja tositteet voidaan korvata selvityksellä, josta käy ilmi Verohallituksen määräämät seikat. Verohallituksen tulevassa ohjeessa on lisätietoa selvityksen sisällöstä. Kiinteistöinvestointeja koskevat uudet arvonlisäverolain säännökset tulevat voimaan Niitä sovelletaan pääsääntöisesti lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen tapahtuviin investoinnin kohteena olleiden kiinteistöjen käyttötarkoituksen muutoksiin ja luovutuksiin. Sellaisten kiinteistöjen käytön muutoksiin ja luovutuksiin, joiden uudisrakentaminen tai perusparantaminen on valmistunut tai sen jälkeen, sovelletaan kaikilta osin uusia säännöksiä. Kiinteistöinvestointia koskevan vähennyksen tarkistamista koskevia säännöksiä ei sovelleta, jos kiinteistön uudisrakentamiseen tai perusparantamiseen liittynyt rakentamispalvelu on valmistunut ennen vuotta Tällaiset kiinteistöt voidaan myydä tai ottaa vähennyskelvottomaan käyttöön ilman veroseuraamuksia. Jos rakentamispalvelu on valmistunut vuonna 2004 tai sen jälkeen mutta ennen , uusia säännöksiä sovelletaan lain voimaantulon jälkeiseen tarkistuskauden osaan. Tarkistuskausi on kuitenkin viisi vuotta sen kalenterivuoden alkamisesta, jonka aikana rakentamispalvelu on valmistunut. Tarkistettavaa määrää laskettaessa suhdeluvun 1/10 sijasta käytetään suhdelukua 1/5. Ennen lain voimaantuloa tapahtuneisiin kiinteistön luovutuksiin ja käyttötarkoituksen muutoksiin sovelletaan aiemmin voimassa olleita arvonlisäverolain 33 :n oman käytön verotusta koskevaa säännöstä ja 104 :n vähennyssäännöstä. Verovelvollinen voi kuitenkin valita käyttääkö hän arvonlisäverolaissa säädetyn menettelyn asemasta Verohallituksen antamassa ohjeessa dnro 1799/40/2006 selostettua arvonlisäverodirektiivin mukaista menettelyä. Verohallitukselta on tulossa ohje Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotuksesta. Siinä on yksityiskohtaisempia ohjeita sekä laskentaesimerkkejä. Lisätietoa tulee vuodenvaihteessa myös Kuntaliiton Kunnat.net -sivuille sekä seuraavaan Kuntatalous- tiedotteeseen. Varainsiirtoverotus Varainsiirtoverolain 43 a :n mukainen määräaikainen verovapaus kunnan tai sen omistaman yhtiön vuokratalokiinteistön, asumisoikeustalokiinteistön taikka vuokratalo- tai asumisoikeustaloyhtiön osakkeiden luovutuksissa yhden tai useamman kunnan omistamalle osakeyhtiölle tai sen omistamalle yhtiölle on voimassa vuosina Käytännössä kunnat eivät ole ehtineet verovapauden voimassaoloaikana tehdä kaikkia tavoitteena olevia omistusjärjestelyjä. Lisäksi omistusjärjestelyjä joudutaan arvioimaan uudelleen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen johdosta. Siten vuoden 2008 alusta tulee voimaan uusi määräaikainen varainsiirtoverolain muutos, jonka myötä vastaava verovapaus on voimassa vuosina Verrattuna edelliseen määräaikaiseen muutokseen, säännöstä ei ole muutettu muutoin kuin voimassaolon osalta ja uutta lakia sovelletaan samoihin kohteisiin kuin aikaisempaakin verovapautta. Jos kunta tai sen omistama yhtiö vuosina luovuttaa omistamansa vuokratalokiinteistön, asumisoikeustalokiinteistön taikka vuokratalo- tai asumisoikeustaloyhtiön osakkeet yhden tai useamman kunnan omistamalle osakeyhtiölle tai sen omistamalle yhtiölle ja saa vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön osakkeita, verovirasto palauttaa suoritetun veron hakemuksesta. 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007

11 Laissa tarkoitettu verovapaus koskee luovutuksia, joissa kunta tai useampi kunta yhdessä omistaa suoraan tai välillisesti vähintään 90 prosenttia luovutettavasta vuokratalo- tai asumisoikeustalokiinteistöstä taikka vuokra-asunnon, vuokratalon taikka asumisoikeustalon hallintaan oikeuttavista osakkeista sekä vastaanottavan yhtiön osakkeista. Verovapaan luovutuksen kohteena voivat olla: 1. aravarajoituslaissa tarkoitettujen käyttö- ja luovutusrajoitusten alaiset vuokraasunnot ja arava-vuokratalot tai niiden hallintaan oikeuttavat osakkeet; 2. vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) 17 :ssä tarkoitetun käyttö- ja luovutusrajoitusajan alaiset vuokra-asunnot ja korkotukivuokratalot tai niiden hallintaan oikeuttavat osakkeet; 3. vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980) 10 :ssä tarkoitetun 20 vuoden käyttörajoitusajan alaiset asunnot tai niiden hallintaan oikeuttavat osakkeet; 4. asumisoikeusasunnoista annetussa laissa (650/1990) tarkoitetut muut asunnot kuin vapaarahoitteiset asumisoikeusasunnot. Hakemus veron palauttamiseksi on tehtävä vuoden kuluessa veron suorittamisesta. Hakemukseen on liitettävä Valtiokonttorin antama todistus siitä, että luovutus koskee varainsiirtoverolain 43 a 3 momentissa tarkoitettua kohdetta. Jos hakemus on tehty ja verovapaan luovutuksen edellytysten täyttymisestä on esitetty selvitys ennen veron suorittamista, verovirasto voi päättää, että veroa ei ole suoritettava. Lisätiedot: Annika Suorto, p. (09) , Kuntakohtaiset valtionosuudet vuonna 2008 Valtionosuuslisäykset Valtion talousarvion täydennyksessä ( ) esitettiin mm. palkkaratkaisuun liittyvät valtionosuuslisäykset. Samassa yhteydessä esitettiin mm. valtionosuuksiin tehtävän indeksitarkistuksen määräksi 5,2 prosenttia. Talousarvioesityksessä syyskuussa prosenttiluku oli 4,7 %. Lisäksi kuntien valtionosuuksiin tuli 18 miljoonan euron kertaerä kunta-alan palkkaratkaisun tukemiseen. Pieni lisä tuli myös kuntien liikunnan ja nuorisotyön valtionosuuksiin. Valtionosuuslisäykset: - indeksitarkistus 36 milj. (josta kunnat 33 milj. ) - valtion tuki palkkaratkaisuun 150 milj. - kertaerä tammikuussa 18 milj. - nuorisotyö ja liikunta 5 milj. Indeksitarkistuksista 23 milj. euroa toteutuvat sosiaali- ja terveyshuollon valtionosuuksissa, 12 milj. euroa opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksissa (kunnat ja kuntayhtymät 9 milj. ) ja 0,5 milj. euroa yleisessä valtionosuudessa. Palkkaratkaisuja koskevat erät hoidetaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksissa siten, että 150 milj. eurolla korotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia pysyvästi 0,97 %-yksikköä ja 18 milj. euroa suoritetaan kertaeränä tammikuussa maksettavan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden tammikuun kuukausierän yhteydessä. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

12 Varsinainen talousarvioesitys mukaan lukien kuntien valtionosuudet vuodelle 2008 lähes 920 milj. euroa. Siirtymätasaus Vuoden 2006 valtionosuusuudistuksen siirtymätasaus koskee vielä viittä kuntaa (Kuusamo, Pello, Taivalkoski, Vaala ja Ylämaa). Valtionosuusvaikutukset on esitetty Kuntaliiton Internet-sivun taulukossa kohdassa >Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Vuoden 2008 valtionosuuksien tasaus määräytyy vuodelta 2006 valmistuvan verotuksen perusteella. Verohallituksesta on saatu valmistuneen verotuksen tiedot, joiden perusteella on laskettu ennakkotieto kuntakohtaisen tasauksen määrästä (Verohallitus ). Ennakkotieto on lopullinen, ellei ennen varsinaisen päätöksen tekemistä ilmene tarvetta muuttaa maksuunpanotilastoa. Päätös tulee joulukuun loppuun mennessä. Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen voimassa olevat laskentaperusteet sisältyvät valtionosuuslain (1219/2005) muutokseen. Kuntakohtainen laskelma löytyy osoitteesta kohdasta > Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Laskelman (SM ) laskentaperusteina ovat tiedot laskennallisesta kunnallisverosta, laskennallisesta kiinteistöverosta keskimääräisillä veroprosenteilla laskettuina ja kunnan yhteisövero-osuus. Laskentaperusteisiin eivät sisälly Längelmäen vero- ja asukaslukutiedot: Laskennalliset verotulot ja yhteisövero-osuus Laskennallisen kunnallisveron määrä euroa (muutos + 5,7 %). Yhteisöveron määrä euroa (muutos + 14,6 %). Laskennallisen kiinteistöveron määrä euroa (muutos + 7,7 %). Keskimääräinen tuloveroprosentti Vuoden 2006 alun asukasmäärä (Manner-Suomi) Keskimääräinen tuloveroprosentti 18,40 % Keskimääräiset kiinteistöveroprosentit: yleinen 0,75 % vakituinen asunto 0,29 % muu asunto 0,86 % voimalaitos 0,75 % (yleinen prosentti) ydinvoimalaitos 0,75 % (yleinen prosentti) yleishyödylliset yhteisöt 0,41 % rakentamaton rakennuspaikka 2,00 % Laskennallinen verotulo ja tasausraja asukasta kohti Laskennallinen verotulo 2 917,86 euroa/asukas Tasausraja (91,86 %) 2 680,34 euroa/asukas Lain mukaan voimalaitosten ja ydinvoimalaitosten keskimääräisenä kiinteistöveroprosenttina tasausta laskettaessa käytetään yleistä keskimääräistä kiinteistöveroprosenttia (asetus 1203/ a ). Valtionosuuksia tasattaessa tasauslisän määrä on 100 % tasausrajaan saakka. 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007

13 Tasausvähennyksen määrä on 37 % tasausrajan ylittävistä laskennallisista verotuloista. Maksatuksessa verotulotasaus jaetaan siten, että yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 %, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 57 % sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen 37 %. Päätöksen tekee sisäasiainministeriö ja kukin ministeriö hoitaa osuutensa (maksatuksen tai perinnän). Kuntaliiton kotisivulla olevissa kuntakohtaisissa laskelmissa tasauksen kohdistusta valtionosuuksiin ei ole tehty. Ministeriöiden valtionosuuspäätöksissä tasaukset otetaan huomioon ja ne sisältyvät aina maksettaviin kuukausieriin. Lisätiedot: Mikael Enberg p. (09) , Jouko Heikkilä p. (09) , Annika Suorto, p. (09) , Yleinen valtionosuus Yleisen valtionosuuden keskimääräinen euromäärä eli perusosa on vuonna ,19 /asukas. Vuoden 2008 yleisen valtionosuuden perusosa vuoden 2008 talousarvioesityksen ja täydennyksen mukaan on 29,06 /asukas sisältäen jäljempänä mainitut vähennykset ja 5,2 %:n indeksitarkistuksen. Kuntakohtaiset laskelmat (SM ) olosuhdelisineen ja muine vaikutuksineen löytyvät osoitteesta kohdasta >Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Päätös tulee joulukuun loppuun mennessä. Perusosan perusteella lasketusta yleisen valtionosuuden määrästä (olosuhdelisät huomioonotettuna) vähennetään valtionosuusleikkauksena entinen 10,75 euroa/ asukas. Yleisen valtionosuuden määrään on vuonna 2006 lisätty tai siitä on vähennetty työmarkkinatuen ns. kompensaatioerä. Vuosina 2007 ja 2008 kompensaatioerästä on vähennetty kumpanakin vuonna 2,90 euroa/asukas (työmarkkinatuen rahoitusuudistuksen aktiivitoimenpiteiden etukäteen laskettu menoja vähentävä vaikutus). Kompensaatioerä on esitetty laskelmassa vuonna 2006 toteutetun mukaisena omalla sarakkeellaan. Yhdistetyt vähennykset kahdelta vuodelta 5,80 euroa/asukas on puolestaan otettu huomioon valtionosuusleikkaus -sarakkeella. Vuonna 2008 valtionosuutta on vähennetty 0,96 euroa/asukas valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmien kehittämiskustannusten (Kunta IT-hanke) rahoittamiseksi (vähennys vuosina 2007 ja 2008 yhteensä 10 milj. euroa; lain muutos 1320/2006). Vuonna 2008 valtionosuutta on vielä vähennetty 0,37 euroa/asukas kuntien osuudella viranomaisradioverkon rahoitusvajeen kattamiseksi (vähennys vuosina on kunakin 1,9 milj., He 83/2007 kuntien valtionosuuslain 27 :n muuttamisesta). Vähennykset yhteensä 17,88 euroa/asukas on esitetty laskelman leikkaussarakkeella. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

14 Yleisen valtionosuuden olosuhdelisät Eräille kunnille maksetaan yleisen valtionosuuden perusosan lisäksi olosuhdelisinä korotusta saaristoisuudesta, syrjäisyydestä ja kaksikielisyydestä sekä taajamaväestöstä silloin, kun taajamaväestön määrä ylittää asukasta. Vuoden 2006 alusta voimaan tulleen valtionosuustarkistuksen (valtionosuuslain muutos 1068/2005) mukaisia uusia tai korjattuja olosuhdelisiä ovat: - korotettu saaristolisä kunnille, joiden saaristo-osissa asuu vähintään asukasta. Lisän määrä on kunnan asukasmäärä kerrottuna perusosalla eli tällainen kunta saa perusosan koko euromäärän kaksinkertaisena - kaikki saaristolisää saavat saaristo-osakunnat ovat oikeutettuja samanaikaisesti myös syrjäisyyslisään, jos syrjäisyyslisän perusteet täyttyvät - korotettu saaristolisä 7 x perusosa, jos väestöstä vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä ja 4 x perusosa muille saaristokunnille - syrjäisyyslisä kunnille, joissa on vähemmän kuin 0,5 asukasta/km 2. Määrä on 9 x perusosa - taajamarakennelisä, joka porrastuu taajamaväestön määrän ja perusosan tulona seuraavasti kertoimella: 0,75, jos taajamaväestöä ,70, ,01, tai yli - asukasluvun muutokseen perustuva lisä, jos kunnan asukasluku on muuttunut varainhoitovuotta edeltävän kolmen vuoden aikana vähintään kuusi prosenttia (muutos vuosina ). Perusosa kerrotaan tällöin kertoimella 1,39. Olosuhdelisät, joita valtionosuustarkistuksessa ei muutettu, ovat: - saaristolisä saaristo-osakunnille saaristossa asuvien osalta 1,5 x perusosa (saaristo-osissa vähemmän kuin asukasta) - syrjäisyyslisä kunnan syrjäisyysluvun (asetus 855/2006) mukaan seuraavasti: 6 x perusosa, jos syrjäisyysluku 1,50 tai suurempi 5 x perusosa, jos syrjäisyysluku 1,00 1,49 3 x perusosa, jos syrjäisyysluku 0,50 0,99 - kielilisä kaksikielisille kunnille ja saamelaisten kotiseutualueen kunnille 0,10 x perusosa. Kuntaliitostapauksissa syrjäisyysluku saattaa muuttua tai poistua, jolloin valtionosuuden määrä muuttuu. Valtionosuusasetusta syrjäisyysluvuista muutetaan lukien annetulla asetuksella (liite 8). Lisien euromäärät ilmenevät kuntakohtaisesta taulukosta. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ja siirtymätasausta ei ole siirretty edellä mainittuun laskelmaan. Kuntakohtaiset tiedot ovat vielä ennakkotietoja. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Valtionosuuden määrä Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta koskevat kuntakohtaiset laskelmat löytyvät osoitteesta kohdasta >Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Laskelmat perustuvat julkistettuun valtion talousarvioesitykseen ja täydennysesitykseen sekä ministeriön kuntakohtaisiin 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007

15 ennakkolaskelmiin (STM ). Laskelma ei ole vielä täysin lopullinen. Kuntakohtaiset väestötiedot on esitetty työkirjan toisena taulukkona. Sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2008 valtionosuuden määrään vaikuttavat valtion vuoden 2008 talousarvioesityksen mukaan asukasluvun määrän muutokset, vuoden 2008 kustannustenjaon tarkistus, vuoden 2005 kustannustenjaon vuonna 2008 maksettavaksi tarkoitetun maksuerän aikaistaminen vuodelle 2007, vuoden 2008 indeksitarkistus, verotulomenetysten kompensaatio, eräät uudistukset (lisäykset ja vähennykset), asiakasmaksujen korotusten johdosta tehtävä vähennys valtionosuuksiin, palkkaratkaisun valtionosuuslisäys sekä hallitusohjelman mukaiset varsinaiset lisäykset valtionosuuksiin vuoden 2008 osalta (taulukko jäljempänä). Lisäksi valtionosuusjärjestelmään vaikuttaa valtionosuusperusteiden laskeminen täysimääräisenä vuodesta 2008 lukien. Tämän seurauksena vuosien leikattujen indeksien vaikutus lisätään valtionosuuden laskennallisiin perusteisiin, mutta samalla valtionosuusprosenttia alennetaan (kunnan asukaskohtaista rahoitusosuutta korotetaan). Leikattujen indeksien osuus valtionosuutena ilmaistuna on 243 milj. euroa. Aikaistettu vuoden 2008 kustannustenjakoerä on valtionosuutena 146 milj. euroa. Valtionosuudet lisääntyvät ilman tasauseriä 747,5 milj. euroa, Internet-sivuilla olevan kuntakohtaisen laskelman mukaan 746,2 milj. euroa. Valtionosuuden määrän ja valtionosuusprosentin muutokset tiivistelmänä (ilman tasauseriä) Valtionosuusprosentti v ,88 Valtionosuusmuutos Milj. Prosentin muutos - asukasluvun yms. muutokset lähtötasoon 53 - kustannustenjaon tarkistus indeksitarkistus (5.2 %) vuoden 2005 kustannustenjaon erän aikaistus (kustannuksiin) - 1,00 - leikatut indeksit ( ) (kustannuksiin) - 1,58 - sosiaalialan kehittämishankkeen erän palautus 1,5 + 0,01 - maksutulojen lisäysten siirto valtiolle ,16 - verotulomenetysten kompensaatio ,77 - avo- ja laitoshoidon rajan poisto ,29 - palkkaratkaisun valtionosuuslisäys ,97 - hallitusohjelman vos-lisäykset 21,3 + 0,14 - lastensuojelu-uudistus 7,2 - rintasyöpäseulontojen laajennus 0,5 Lisäykset v tasoon yhteensä (netto) 747,5 Valtionosuusprosentti v ,74 Valtionosuuksiin vaikuttavia lisäyksiä ja vähennyksiä on kuvattu valtion talousarvioesityksen ja esityksen täydennyksen momentilla Laskennalliset valtionosuudet nousevat keskimäärin 17,4 prosenttia, kun otetaan huomioon palkkaratkaisun johdosta tuleva 150 miljoonaa euroa sekä indeksitarkistuksen korotuksesta (0,5 prosenttiyksikköä) johtuva 23 miljoonaa euroa. Lisäksi kunnan valtionosuutta korotetaan palkkaratkaisuun liittyen 18 miljoonan euron kertaerällä lisäämättä sitä laskennalliseen valtionosuusjärjestelmään. Valtionosuus suoritetaan erillisenä eränä tammikuun maksatuksessa määrältään 3,43 euroa asukasta kohti. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

16 Valtionosuuden määräytymisperusteet Kuntakohtaisissa laskelmissa on otettu huomioon 5,2 prosentin indeksitarkistus. Valtionosuusprosentti on 32,74. Valtionosuuden perusteena olevat kustannukset ovat nousseet aiemmasta laskelmasta, koska indeksikorotus nousi 4,7 prosentista 5,2 prosenttiin. Vuoteen 2007 verrattuna laskennalliset kustannukset ovat nousseet 21,4 prosenttia ja rahoitusosuudet 23,0 %. Valtionosuusprosenttia korottaa kunnallisveroon vuodelle 2008 esitettyjen ansio- ja eläketulovähennysten sekä työasuntovähennyksen kompensointi valtionosuutta korottamalla (vaikutus + 0,77 %) sekä palkkaratkaisun lisävaltionosuus (vaikutus + 0,97 %). Valtionosuusprosentti alenee kuitenkin vuoteen 2007 verrattuna 1,14 %-yksikköä. Valtionosuusprosentin aleneminen vaikuttaa kunnan asukaskohtaisen rahoitusosuuden nousuun merkittävästi: Kunnan rahoitusosuus Muutos (%) Milj. euroa (23,5) Euroa/asukas 1 603, ,52 369,60 (23,0) Kuntakohtaisissa laskelmissa valtionosuuden perusteena ovat seuraavat ikäryhmittäiset ja muut laskennalliset perusteet (STM ): V euroa/asukas Ikäryhmä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto 0-6-vuotiaat 5 931,23 721, vuotiaat 291,63 822, vuotiaat 781, , vuotiaat 4 712, ,02 Yli 85-vuotiaat , ,61 Muut laskennalliset perusteet (euroa/asukas): Työttömyyden mukainen euromäärä/työtön 525,26 Työttömyysasteen mukainen euromäärä/asukas 47,91 Vaikeasti vammaisten mukainen euromäärä/asukas 14,28 Lasten huostaanottojen mukainen euromäärä/asukas 40,36 Sairastavuuden mukainen euromäärä/asukas 355,29 Kunnan rahoitusosuus euroa/asukas 1 973,52 Työttömyysprosentti 9,80 % Asukasluku (vuodenvaihde 06/07) Valtionosuusprosentti 32,74 % Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen vaikuttavat syrjäisyyskertoimet ovat yleisessä valtionosuudessa käytettävien syrjäisyyslukujen mukaan seuraavat: 1,05, jos syrjäisyysluku on 0,50 0,99 1,08, jos 1,00 1,49 1,17, jos 1,50 tai yli 1,10, jos saaristokunta Syrjäisyysluvut perustuvat valtionosuusasetukseen ja kunnat, joihin kertoimia sovelletaan, nimetään asetuksessa syrjäisyyskertoimista. Kuntaliitostapauksissa syrjäisyysluku saattaa muuttua ja vaikuttaa valtionosuuteen. Asetusta sosiaali- ja terveydenhuollon syrjäisyyskertoimista muutetaan lukien annetulla asetuksella (liite 9). Kuntakohtaisessa taulukossa ei ole tasauseriä (verotuloihin perustuvaa tasausta eikä mahdollista siirtymätasausta). 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007

17 Kuntaliiton sivuilla on laskutaulu, jolla voi tarkistaa tai laskea sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden määräytymistä syöttämällä tauluun omia asukasluku- ja kerrointietoja. Kuntakohtaisten laskelmien kertoimet on tarkistettu. Päivähoitokerroin on laskettu viimeisimpien käytettävissä olleiden tietojen mukaan, kun uudempia tietoja ei ollut saatavissa (STVOL 16 a ). Tällöin kerroin on käytännössä sama kuin vuoden 2007 valtionosuuksissa (vain kuntajaon muutosvaikutus otettu huomioon). Vammaiskerrointa tarkistetaan tarvittaessa valtionosuuspäätöksen yhteydessä joulukuun lopussa. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista ei voida esittää kuntakohtaisia laskelmia. Kuntaliiton sivulla osoitteessa /Kuntatalous kohdassa >Valtionosuudet > Valtionosuudet 2008 on opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden arviointia helpottava laskuri, jolla voi laskea valtionosuuden määrän sekä lisäksi perusopetuksen ja lukiokoulutuksen yksikköhinnan. Kuntakohtainen laskelma saadaan joulukuun loppuun mennessä Yksikköhinnat Vuoden 2008 valtionosuuden perusteena olevat keskimääräiset ja muut yksikköhinnat perustuvat valtion talousarvioesitykseen ja sen täydennysesitykseen sekä asetukseen 909/2007 liitteet 10 ja 11. Yksikköhinnat on laskettu täysimääräisinä. Ne eivät sisällä enää aiempia vajaita kustannustaso- eli indeksitarkistuksia. Yksikköhintoihin sisältyy vuoden 2008 indeksitarkistusta 5,2 %. Lisäksi yksikköhinnoissa on otettu huomioon ns. uusimuotoinen kustannustenjaon tarkistus, jolla yksikköhintojen jälkeenjääneisyyttä on korjattu. Opetuksen valtionosuusprosentti on budjettiesityksen mukaan 41,89 %, jolloin kuntien osuudeksi jää 58,11 %. Nykyinen valtionosuusprosentti on 45,3 %, joten valtionosuusprosentti alenee kaikkiaan 3,41 %-yksikköä. Tämän seurauksena opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien kasvuksi vuoteen 2007 verrattuna jää vain noin 165 milj. euroa eli keskimäärin 6,6 %. Se on yli puolet pienempi kuin vastaava kasvu sosiaali- ja terveydenhuollossa. Eroa selittää opetustoimen ns. ylläpitäjämalli. Opetus- ja kulttuuritoimen yksikköhinnat nousevat keskimäärin noin 14,8 %. Kuntaja ylläpitäjäkohtaiset yksikköhinnat on päätetty viikolla 46 ja ne löytyvät opetushallituksen Internet-sivuilta kohdasta Raportit > Yksikköhinnat. Rahoitusosuus v Kunnan asukaskohtaiseksi ennakolliseksi rahoitusosuudeksi vuodelle 2008 on vahvistettu 772,89 /asukas liite 12. Rahoitusosuus nousee 21,4 % (nykyinen 636,44 /asukas). Suurin yksittäinen tekijä, joka nostaa rahoitusosuutta, on vuosien vajaiden indeksitarkistusten yksikköhintoja korottava vaikutus (toisaalta yksikköhintoja korotetaan, toisaalta rahoitusosuutta, mikä ilmenee valtionosuuden alentumisena). Vajaiden indeksitarkistusten vaikutus valtionosuutena on 184 milj. euroa. Koska yksikköhinnat nousevat yksityisillä ja kuntayhtymillä samoin perustein kuin kunnilla, nousevat kuntien rahoitusosuudet opetus- ja kulttuuritoimen ylläpitäjämallin johdosta prosentuaalisesti yksikköhintoja huomattavasti enemmän. Se seuraa siitä, koska kunnat vastaavat myös mainittujen koulutuksen järjestäjien kuntaosuudesta, minkä seurauksena kuntien valtionosuuden keskimääräinen kasvu jää vain Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

18 mainittuun 6,6 prosenttiin. Tämä johtaa useiden yksittäisten kuntien saamien opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien vähenemiseen ja valtion laskutettavaksi jäävien osuuksien kasvuun vuoteen 2007 verrattuna. Vähenemistä lisää vielä mahdollinen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilasmäärien pienentyminen. Vajaiden indeksitarkistusten vaikutus säilyy siis edelleen kuntien rasitteena säilyttäen kustannustenjaon valtion ja kuntien välillä entisellään. Valtio ei lisännyt rahoitustaan tähän tarkoitukseen. Kunnan rahoitusosuuden muutos: Kunnan rahoitusosuus Muutos (%) Milj. euroa (20,7) Euroa/asukas 636,44 772,89 136,45 (21,4) Kustannustenjaon tarkistus ja valtionosuusprosentin muutos Opetus- ja kirjastotoimessa täysimääräinen kustannustenjaon tarkistus lisää valtionosuuksia 258 milj.. Valtionosuusprosenttiin vaikuttavien vähennettävien erien osuus jäljempänä olevan taulukon mukaan on 230 milj., jolloin kuntien opetus- ja kirjastotoimen valtionosuuksien nettolisäykseksi tältä osin tulee 28 milj., josta kuntien osuus on 22 milj.. Vaikutus on otettu huomioon yksikköhinnoissa kustannustenjaon tarkistuksena. Peruspalvelubudjetin mukaan opetus- ja kulttuuritoimen laskennalliset valtionosuudet tasauserineen kasvavat 165 milj.. Noususta vuoden 2008 indeksitarkistuksen osuus on 126 milj. ja kustannustenjaon osuus 22 milj. ja muiden muutosten osuus 17 milj. (ammatillinen koulutus 7 milj. sekä museot, teatterit ja orkesterit 10 milj. ). Valtionosuusprosentin alentuminen 3,41 % -yksiköllä valtionosuusvaikutuksineen osatekijöittäin on esitetty seuraavassa taulukossa: Vos-% milj. Valtionosuusprosentti v ,30 1. vuosien vajaat indeksitarkistukset -2, vuoden 2005 kustannustenjaon erän aikaistus -0, korjaus ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun hankerahoituksen osalta kustannustenjaon säilyttämiseksi +0,05 Valtionosuusprosentti v , Valtionosuus Valtionosuuden määrän voi laskea Kuntaliiton sivulla olevan laskutaulun avulla (laskentamalli liite 11). Erikseen käytettävät valtionosuusprosentit ovat: - aamu- ja iltapäivätoiminta 57 % - kansalaisopisto 57 % - tuntiperusteinen taiteen perusopetus 57 % - liikunta ja nuorisotyö 29,7 % - museot, teatterit ja orkesterit 37 % (erikoismuseo 47 %) - oppisopimuskoulutus 77 % Yksikköhintojen tasauskertoimet: - perusopetus 0, lukiokoulutus 0, kirjasto 0, kansalaisopisto 0, Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007

19 Eräitä yksikköhintoja on korotettu aiempaan verrattuna valtiontalousarvioesityksen täydennyksessä : - liikunta 10,90 /asukas (korotus 0,10 ) - nuorisotyö 13,50 /alle 29-vuotias asukas (korotus 0,50 ) Perusteiden vahvistaminen ja niistä päättäminen Valtionosuuden laskemiseksi tarvittavat keskimääräiset yksikköhinnat on päätetty (asetus 909/2007) ja niiden perusteella lasketut yksikköhinnat on ilmoitettu kunnille ja muille ylläpitäjille marraskuussa. Ennakollinen asukaskohtainen rahoitusosuus on vahvistettu valtionosuuden perusteeksi (772,89 /as). Opetus- ja kulttuuritoimen kuntakohtaiset valtionosuudet päätetään joulukuun loppuun mennessä ja lähetetään sen jälkeen kunnille tiedoksi. Verkostolukio Kuntaliitoksissa ja kuntien välisessä yhteistyössä on mahdollista säilyttää ns. pienen lukion lisä. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun asetukseen on tehty lisän säilymisen turvaava muutos (944/2007). Lukiokoulutuksen täytyy kuitenkin yhdistyä ennen ja tarkoitetun lukion ja sen tunnusluvun korottamisen edellytysten on säilyttävä (opiskelijoiden määrä alle 200). Asetuksen muutos tulee voimaan eikä asetusta voida soveltaa aiemmin tapahtuneisiin yhdistämisiin. Korotetun tunnusluvun laskeminen yhteistyön kyseessä ollessa vaatii järjestämisluvan muutosta. Muutoin edellytetään, että erillinen yksikköhinnan korotus on käytännössä edelleen laskettavissa (erilliset lukiot säilyvät). Yhdistyneen koulutuksen järjestäjän tunnusluku on laskettujen tunnuslukujen opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo. Sijoitetun perusopetusta saavan kotikuntaosuus Lastensuojelulain mukaan toiseen kuntaan sijoitetun lapsen perusopetuksesta kotikunnan on maksettava maksuosuus. Tätä tarkoittava rahoituslain muutos (420/ 2007) tulee voimaan lukien. Opetuksen järjestäjälle on maksettava maksuosuus niiltä työpäiviltä, joina opetusta on annettu. Perusteena ovat annetusta opetuksesta aiheutuneet keskimääräiset todelliset vuosikustannukset koulun työpäivää kohden. Maksuosuudesta on vähennettävä opetuksen järjestäjälle laskettu valtionosuuden perusteen mukainen osuus. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2008 Sosiaaliturvamaksu Sairausvakuutusmaksu Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2007 on 2,05 % palkasta ja alenee vuonna ,97 %:iin (vahvistettu ). Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/

20 Kansaneläkemaksu Työnantajan kansaneläkemaksua alennetaan 0,1 prosenttiyksikköä vuoden 2008 alusta. Kuntatyönantajan kansaneläkemaksu on siten 1,851 % palkasta vuonna 2008 (vahvistettu ). Sosiaaliturvamaksusta vapauttaminen eräissä kunnissa Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina annettu laki (1200/2002) on ollut voimassa Enontekiön, Inarin, Kemijärven, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Sallan, Savukosken, Sodankylän, Utsjoen ja Ylitornion kunnissa sekä niin sanotuissa A-saaristokunnissa eli Hailuodon, Houtskarin, Iniön, Korppoon, Nauvon ja Velkuan kunnissa (kokeilualue) vuoden 2003 alusta lukien. Lakia muutettiin vuonna 2005 (1112/2005), jolloin lain voimassaoloa jatkettiin vuodesta 2006 vuoden 2009 loppuun saakka ja lain soveltamisalaan laajennettiin koskemaan yksityisten työnantajien lisäksi muun muassa myös kuntia ja kuntayhtymiä. Lisäksi samanlainen sosiaaliturvamaksuja koskeva kokeilu on toteutettu Kainuun maakunnassa vuosina (1094/2004). Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamista laajennettiin vuoden 2007 alusta vuoden 2009 loppuun seuraaviin kuntiin: Ilomantsi, Juuka, Lieksa, Nurmes, Rautavaara ja Valtimo (1056/2006). Myös näissä kunnissa maksuvapautus koskee myös kuntatyönantajia. Maksuvapautuksen vuotuinen enimmäismäärä on Työttömyysvakuutusmaksu Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan pysyvän ennallaan, eli 0,75 % palkkasummarajaan asti ja 2,95 % palkkasummarajaa ylittävältä osalta. Palkkasummarajaa kuitenkin korotetaan tämän vuoden eurosta euroon, minkä johdosta keskimääräinen maksu alenee 0,2 prosenttiyksikköä. Myös vakuutetun työttömyysvakuutusmaksu alenee vuonna 2008 vastaavasti 0,39 %:iin (0,58 % vuonna 2007). Eläkemaksut Palkansaajan eläkemaksu Alle 53-vuotiaan työntekijän eläkemaksu on vuonna ,3 %, ja 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien työntekijöiden työeläkemaksu on 5,4 %. Korotettu maksu ei kuitenkaan koske ennen syntyneitä. Palkansaajien keskimääräinen eläkemaksu 2007 on siten kunta-alalla noin 4,6 % palkasta. Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt työntekijän maksusta vuodelle Alle 53 vuotiaan eläkemaksu alenee 4,1 %:iin ja 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien työntekijöiden eläkemaksu alenee 5,2 %:iin. Palkansaajien keskimääräinen eläkemaksu vuonna 2008 on siten kunta-alalla noin 4,4 % palkasta. KuEL-maksu Kuntasektorin keskimääräinen KuEL-kokonaismaksu on tämän hetkisten tietojen mukaan vuonna 2008 noin 28,2 prosenttia. Kun tästä vähennetään työntekijöiden keskimääräinen eläkemaksu 4,4 prosenttia, niin työnantajan keskimääräiseksi KuELmaksu vuonna 2008 on 23,8 prosenttia. Jäsenyhteisön todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Kuntien eläkevakuutus päättää vuoden 2008 kokonaismaksun jonka jälkeen asiasta tiedotetaan mm. Kuntien eläkevakuutuksen Internet-sivuilla 20 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2007

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu Päivitetty 19.6.2013 (seuraava päivitys 9/2013) Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014: 8,67 + 0,98 + 0,95

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Talous- ja veroennustepäivät 25.4.-26.4.2013 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014:

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu 25.4.2013 Päivitetty 19.6.2013 Päivitetty 6.9.2013 Päivitetty 10.12.2013 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien

Lisätiedot

Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus. Kuntamarkkinat 10.9.2008 Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous

Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus. Kuntamarkkinat 10.9.2008 Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus Kuntamarkkinat 10.9.2008 Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous Kiinteistö arvonlisäverotuksessa Arvonlisäverotuksessa kiinteistöjä ovat maa-alueet, rakennukset

Lisätiedot

Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2007 SISÄLLYSLUETTELO. Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntatalous vuosina 2007 2008 Verotulojen kehitys

Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2007 SISÄLLYSLUETTELO. Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntatalous vuosina 2007 2008 Verotulojen kehitys 4/2007 syyskuu Yleinen taloudellinen tilanne Valtion talousarvioesitys ja peruspalvelubudjetti 2008 Verotus Vuoden 2008 valtionosuudet Kuntakohtaiset valtionosuudet vuonna 2008 Varhe-maksu muuttuu v. 2008

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2008 SISÄLLYSLUETTELO. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2008

Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2008 SISÄLLYSLUETTELO. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2008 4/2008 joulukuu Verotus Kuntakohtaiset valtionosuudet vuonna 2009 Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2009 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kunnan, kuntayhtymän ja näiden tytäryhteisöjen tarkastuspalvelujen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 164/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varainsiirtoverolain. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 164/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varainsiirtoverolain. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 164/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varainsiirtoverolain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi varainsiirtoverolain muuttamisesta (HE

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat:

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: Lähde: www.yrittajat.fi Luontoisedut 2015 Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2008 SISÄLLYSLUETTELO. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2008

Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2008 SISÄLLYSLUETTELO. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2008 3/2008 syyskuu Yleinen taloudellinen tilanne Valtion talousarvioesitys 2009 Verotus Vuoden 2009 valtionosuudet Eräiden tehtävien siirto kunnilta valtiolle Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntien sähköisten

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( ) Ennakolliset valtionosuuslaskelmat

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( ) Ennakolliset valtionosuuslaskelmat Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat - Julkaistu 11.5.2017 - Päivitetty 15.6.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Laskelmapäivitys 14.9.2018 Sanna Lehtonen, Suomen Kuntaliitto Valtionosuusjärjestelmän kaksiosaisuus Kunnan valtionosuus koostuu kahdesta (2) osasta:

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 a :n muuttamisesta sekä sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain

Lisätiedot

Verohallinto on vahvistanut luontoisetuarvot vuodelle 2016 (dnro: 165/200/2015).

Verohallinto on vahvistanut luontoisetuarvot vuodelle 2016 (dnro: 165/200/2015). Luontoisedut 2016 Verohallinto on vahvistanut luontoisetuarvot vuodelle 2016 (dnro: 165/200/2015). 1 Kotimaassa ja ulkomailla työnantajalta saadut luontoisedut on arvioitava seuraavien perusteiden mukaan:

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

HE 272/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 272/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset HE 272/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 a ja 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 14.9.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

Kuntatalous 6/2004. joulukuu

Kuntatalous 6/2004. joulukuu Kuntatalous 6/2004 joulukuu Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 6/2004 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 29.4.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 29.4.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

Vuoden 2015 valtionosuudet Kuntamarkkinat Jouko Heikkilä kehittämispäällikkö

Vuoden 2015 valtionosuudet Kuntamarkkinat Jouko Heikkilä kehittämispäällikkö Vuoden 2015 valtionosuudet Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jouko Heikkilä kehittämispäällikkö Valtionosuusjärjestelmän tehtävä Valtionosuusjärjestelmällä varmistetaan kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen

Lisätiedot

Verohallituksen päätös vuodelta 2007 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Verohallituksen päätös vuodelta 2007 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Verohallituksen päätös vuodelta 2007 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Päätös Dnro 1741/32/2006, 24.11.2006 5076 Annettu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 21.1.2014 Hallitusohjelma Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2001

Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2001 1 3273/32/2001 VEROHALLITUKSEN PÄÄTÖS vuodelta 2002 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2001 Verohallitus on 30 päivänä

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Tarkistusvuosi I I I I I I I _I I I I. Käyttö arvonlisäverolliseen liiketoimintaan 80% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60%

Tarkistusvuosi I I I I I I I _I I I I. Käyttö arvonlisäverolliseen liiketoimintaan 80% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% Esimerkki 1/ Arvonlisäverollisen käytön osuus pienenee Tarkistusvuosi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 I I I I I I I _I I I I liiketoimintaan 80% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% Vähennyksen määrä 80 000 Tarkistettava

Lisätiedot

Valtionosuudet Onnistuva Suomi tehdään lähellä. Det framgångsrika Finland skapas lokalt

Valtionosuudet Onnistuva Suomi tehdään lähellä. Det framgångsrika Finland skapas lokalt Valtionosuudet 2019 1 10.1.2019 VOS / OKM / 2018 VOS / VM KKK / VM VOS / OKM / 2019 Google: vos rap 18.9.2018, Kuntaliitto / Sanna Lehtonen KUNNAN VALTIONOSUUSRAHOITUS 2019 Taulukon täyttöohje: Valitse,

Lisätiedot

HE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön

HE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle päätetyt opetustoimen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuuspäätökset 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014 Opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 30.9.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 30.9.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

HE 155/2007 vp. tason muutoksen tarkentumisen takia. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa sää-

HE 155/2007 vp. tason muutoksen tarkentumisen takia. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa sää- HE 155/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kuntien lain 27 :n, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain :n sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin 2017 20.9.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Valtion talousarvioesitys

Lisätiedot

Verohallinnon päätös vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Verohallinnon päätös vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Verohallinnon päätös vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Vanhempi versio Antopäivä: 26.11.2012 Diaarinumero: 116/200/2012 Voimassaolo: 1.1.2013

Lisätiedot

Vuoden 2014 valtionosuudet ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Vuoden 2014 valtionosuudet ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Vuoden 2014 valtionosuudet ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Kuntamarkkinat 11.-12.9.2013 Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö, kuntatalous Valtionosuusjärjestelmän tehtävä Valtionosuusjärjestelmällä

Lisätiedot

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( )

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( ) Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat 11.5.2017 FCG Talous- ja veroennustepäivät 10.-11.5.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

HE 125/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

HE 125/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2018 veroprosentit

Kuntien vuoden 2018 veroprosentit Kuntien vuoden 2018 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu 17.11.2017 % Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2018 Kuntien lkm 20,5 181 200 180 19,5 19,0

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito HE 123/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 32 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy 2018 Kunta- ja aluehallinto-osasto Yleistä kuntatalousohjelmasta Syksyn kuntatalousohjelma syventää valtion talousarvioesityksen kuntatalousvaikutusten tarkastelua.

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Jukka Hakola @HakolaJukka Pekka Montell @MontellPekka 11.-12.9.2019 Kuluvan vuoden kunnallisverot eivät ole kasvaneet odotetusti Kunnallisverokertymät

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Finlands framgång skapas lokalt Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Kuntaliiton arvio Ensimmäinen laskelmapäivitys 2.5.2018 Sanna Lehtonen Valtionosuusjärjestelmän kaksiosaisuus Kunnan

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 121 792 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)

Lisätiedot

TIEDOTE Luontoisedut 2017 RAVINTOETU

TIEDOTE Luontoisedut 2017 RAVINTOETU Luontoisedut 2017 RAVINTOETU Ravintoedun arvo on 6,40 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa

Lisätiedot

Ajankohtaiset veroasiat

Ajankohtaiset veroasiat Ajankohtaiset veroasiat Taloustorstai 16.11.2017 Jukka Hakola Kehityspäällikkö, verotus Ajankohtaiset veroasiat Kuntaliiton 6.11. päivitetty ennuste» Valmistunut verotus» Loppuvuoden oikaisut» Ensi vuoden

Lisätiedot

Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2006. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2006 SISÄLLYSLUETTELO

Kuntatalous/Kommunalekonomi 4/2006. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 4/2006 SISÄLLYSLUETTELO 4/2006 Syyskuu Valtion toimenpiteet ja kuntatalous valtion talousarvioesityksen mukaan Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet vuonna 2007 Kuntalain talouden tasapainottamista koskeva sääntely

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Kuntatalous 5/2004. marraskuu

Kuntatalous 5/2004. marraskuu Kuntatalous 5/2004 marraskuu 1 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 5/2004 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund

Lisätiedot

HE 83/2007 vp. huomioon eräitä sosiaalialan kehittämishankkeiden

HE 83/2007 vp. huomioon eräitä sosiaalialan kehittämishankkeiden HE 83/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kuntien valtionosuuslain 27 :n, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 :n sekä opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Finlands framgång skapas lokalt Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Laskelmapäivitys 14.9.2018 Sanna Lehtonen, Suomen Kuntaliitto 18.9.2018, Kuntaliitto / Sanna Lehtonen KUNNAN VALTIONOSUUSRAHOITUS

Lisätiedot

HE 113/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

HE 113/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

Lisätiedot

Tarkistusvuosi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 I I I I I I I I I I I. Käyttö arvonlisäverolliseen liiketoimintaan 80% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60%

Tarkistusvuosi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 I I I I I I I I I I I. Käyttö arvonlisäverolliseen liiketoimintaan 80% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% Esimerkki 1/ Arvonlisäverollisen käytön osuus pienenee Tarkistusvuosi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 I I I I I I I I I I I liiketoimintaan 80% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% Vähennyksen määrä 80 000 Tarkistettava

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Pirkanmaan maakuntatilaisuus 9.5.2018 Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 3.5.2018 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

HE 112/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta

HE 112/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslakia ja tuloverolakia

Lisätiedot

Kuntaliiton päivitetyt veroennusteet

Kuntaliiton päivitetyt veroennusteet Kuntaliiton päivitetyt veroennusteet Benjamin Strandberg @bestrandb 22.8.2019 Koko maan veroennustekehikko 12.8.2019 Verohallinnon ennakkotiedot valmistuvasta verovuodesta 2018 huomioitu (28.7.2019) ei

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 9.11.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 valtionosuus osana kuntien valtionosuusjärjestelmää Kuntien valtionavut ovat 10,3 mrd.

Lisätiedot

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA

Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA Nurmes A.1 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 1 858 1 805 1 763 1 721 1 677 1 642 Muutos % -1,8-2,9-2,3-2,4-2,5-2,1

Lisätiedot

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Esitys valtion vuoden 2018 talousarvioksi julkaistu (http://budjetti.vm.

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Esitys valtion vuoden 2018 talousarvioksi julkaistu (http://budjetti.vm. Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat - Julkaistu 11.5.2017 - Päivitetty 15.6.2017 - Päivitetty 19.9.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Esitys valtion vuoden

Lisätiedot

Kuntatalouden tila. Hailitusohjelmaneuvottelut kevät Minna s

Kuntatalouden tila. Hailitusohjelmaneuvottelut kevät Minna s Kuntatalouden tila Hailitusohjelmaneuvottelut kevät 2019 Minna Karhunen @MinnaKarhunen 14.5.2019s Kuntatalousohjelman nostot keväällä 2019 Kuntatalous heikkeni selvästi vuonna 2018 Viime vuosina veroprosenttien

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Taloustorstai

Taloustorstai Taloustorstai 16.8.2018 Elokuun veroennustepäivitykset Benjamin Strandberg Verohallinnon ennakkotiedot 23.7.2018: Kunnallisveron kertymät 2018 odotettua heikommat Verohallinnon ennakkotietojen 23.7.2018

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet

Lisätiedot

Kuntien veroennustekehikot päivitetty

Kuntien veroennustekehikot päivitetty Kuntien veroennustekehikot päivitetty 2.5.2019 Benjamin Strandberg @bestrandb Koko maata koskeva kuntien verotulojen ennustekehikko päivitettiin 17.4.2019 https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalv elut/talous/verotus/verotulojenennustaminen-verotulojenennustekehikko

Lisätiedot

Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2011

Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2011 4/2010 joulukuu Verotus Valtionosuudet vuonna 2011 Valtionosuudet vuonna 2010 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2011 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 028 453 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2015 Kunnanhallitus 23.2.2015 ( 45): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 0,8 % parempi kuin vuonna 2014. Kunnallisveron osalta kasvua oli 2,2 %, koko maassa 2,5 %. Helmikuun verotilitys

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Valtion vuoden 2019 budjettiesityksen

Valtion vuoden 2019 budjettiesityksen Onnistuva Suomi tehdään lähellä Valtion vuoden 2019 budjettiesityksen (=kuntatalousohjelman) kuntatalousvaikutukset Reijo Vuorento 20.9.2018 Twitter:@Reijosergio Tiivistelmä 1/2 = osa hallituksen budjettipäätöstä

Lisätiedot

Eduskunnan sivistysvaliokunta

Eduskunnan sivistysvaliokunta Muistio P. Väisänen-Haapanen 14.10.2013 3746/90/2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttaminen ja väliaikainen muuttaminen, vapaasta sivistystyöstä

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Finlands framgång skapas lokalt Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Kuntaliiton arvio Ensimmäinen laskelmapäivitys 2.5.2018 Taloustorstai 3.5.2018 Sanna Lehtonen Valtionosuuslaskenta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain 3 ja 12 :n sekä tuloverolain 124 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Lähde: Kuntatalousohjelma 13.4.2018 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 122/2004 vp kuntien valtionosuuslain 30 :n, sosiaalija terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 b :n, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 8 558 543 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Finlands framgång skapas lokalt Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Laskelmapäivitys 14.6.2018 - ensimmäinen laskelma julkaistiin 2.5.2018 Sanna Lehtonen Valtionosuusjärjestelmän kaksiosaisuus

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi aravarajoituslain, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi aravarajoituslain, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi aravarajoituslain, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Vuosi I I I I I I. Käyttö arvonlisäverolliseen liiketoimintaan 100% 100% 100% 100% 4/12 50% 50% 8/12 = 57%

Vuosi I I I I I I. Käyttö arvonlisäverolliseen liiketoimintaan 100% 100% 100% 100% 4/12 50% 50% 8/12 = 57% Esimerkki 1/ Siirtymäsäännökset/ Kiinteistöinvestointi valmistunut 2004 tai sen jälkeen, mutta ennen 1.1.2008/ Arvonlisäverollisen käytön osuus pienenee Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 I I I I I I Käyttö

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 27.4.2018 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432. 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Valtionosuudet. Ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle Kuntamarkkinat Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö

Valtionosuudet. Ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle Kuntamarkkinat Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö Valtionosuudet Ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2018 Kuntamarkkinat 13.-14.9.2017 Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Ennakolliset laskelmat julkaistu 5/2017 ja päivitetty

Lisätiedot

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Valtionosuus Taloustorstai Sanna Lehtonen

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Valtionosuus Taloustorstai Sanna Lehtonen Finlands framgång skapas lokalt Valtionosuus 2018 Taloustorstai 14.6.2018 Sanna Lehtonen 2018 I lisätalousarvio 29.5.2018 Finlands framgång skapas lokalt Finlands framgång skapas lokalt Finlands framgång

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous 1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 6.11.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä valmistellussa kuntatalousohjelmassa vuodelle

Lisätiedot

4/2004 syyskuu. Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Verotus. Valtionosuudet vuonna 2005. Valtionosuus vuonna 2004

4/2004 syyskuu. Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Verotus. Valtionosuudet vuonna 2005. Valtionosuus vuonna 2004 4/2004 syyskuu Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet vuonna 2005 Valtionosuus vuonna 2004 Perus- ja viivästyskorko 1.7.-31.12.2004 Kunnallisten laskujen maksaminen suoraveloituksina

Lisätiedot

Maakunnan talous ja rahoitus

Maakunnan talous ja rahoitus Maakunnan talous ja rahoitus Maakuntatilaisuus Kajaani 24.4.2018 Mikko Mehtonen, kehityspäällikkö Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Kuntatalousohjelman nostot keväällä 2018 Kuntatalous vahvistui 2017 edelleen,

Lisätiedot