2/ Yleinen taloudellinen tilanne. Verotus. Verotulotasaus ja alv-järjestelmä. Valtionosuudet. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita

Transkriptio

1 2/ Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Verotulotasaus ja alv-järjestelmä Valtionosuudet Kirjanpitoon liittyviä ohjeita

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 2/2001 Lehti ilmestyy 7 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 7 gånger per år Julkaisija Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1400 kpl Upplaga 1400 st Painopaikka Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av infobladet. Lisätilaukset 400 mk/v/kpl 67,28 euroa. Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) Extra årsprenumerationer à 400 mk 67,28 euro kan beställas av Raija Haaja, fax (09) Tiedote on myös internetissä Kuntaliiton kotisivulla Infobladet finns också på Kommunförbundets webbsidor Vastuuhenkilöt/Ansvarspersoner Martti Kallio Sisko Myöhänen SISÄLLYSLUETTELO Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kunnallistalous vuosina Verotus 4 Kiinteistö- ja jäännösverojen eräpäivät Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ otettiin käyttöön jo 1.4. Arvonlisäveroasioita Verotulotasauksen ja alv-järjestelmän uudistaminen 6 Verotulojen tasaus ja yhteisöveron vakauttaminen Arvonlisäveropalautus ja -takaisinperintäjärjestelmän muuttaminen Valtionosuudet v ja Valtionosuudet v Valtionosuusjärjestelmää koskevat tarkistukset Jälkeenjääneisyys- ja indeksitarkistukset Verotuloihin perustuva tasaus Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Ajankohtaista valtionosuuksista ja -avustuksista Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset 14 Kuntajaoston lausunnot 15 Lausunto purkautuneen kuntayhtymän aiheuttamista kirjauksista Lausunto sulautumisen yhteydessä saatavien pörssiyhtiön osakkeiden käsittelystä Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 18 Tililuettelomalli Riskienhallinta ja vakuutusten kilpailuttaminen 19 Sivu Liitteet: Yleinen taloudellinen tilanne vuosina (liite 1) Kunta-alan palkkasumman kehitys (liite 2) Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja v (liite 3) Lausunto purkautuneen kuntayhtymän aiheuttamista kirjauksista... (liite 4) Lausunto sulautumisen yhteydessä saatavien pörssiyhtiön osakkeiden käsittelystä... (liite 5) Kuntatalouden julkaisuluettelo... (liite 6) Toimittaneet Sammanställt av Raija Haaja 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/01

3 Yleinen taloudellinen tilanne Kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna 5,7 %. Valtiovarainministeriö ennustaa tuotannon määrän kohoavan 4,2 % vuonna Ensi vuodelle tuotannon kasvuvauhdin ennustetaan edelleen hidastuvan. Kuluttajahintaindeksi kohosi viime vuonna 3,4 %. Kuluvana vuonna kuluttajahintojen arvioidaan nousevan runsaat 2,3 %. Liitteessä 1 on esitetty arvioita kunnallistalouden kannalta keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina Tiedot ja arviot perustuvat valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteeseen. Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus 1/2001 ja taloudellinen katsaus helmikuu 2001 ovat luettavissa valtiovarainministeriön Internet-sivuilta osoitteesta: Kunnallistalous vuosina Sisäasiainministeriö lähettää piakkoin kunnille ja kuntayhtymille maaliskuussa laaditun muistion: Kunnallistalous vuosina Kunnallistalouden kehitysarviossa esitetyt laskelmat perustuvat valtiovarainministeriössä laadittuun suhdanne-ennusteeseen ja KTS-arvioon. Kehitysarvion lähtökohtana ovat kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2000 ennakolliset tilinpäätöstiedot. Arviossa on otettu huomioon valtioneuvoston päätös valtion vuosien menokehyksiksi, joiden sisältöä selostetaan muistion menoja ja valtionosuuksia koskevissa osissa. Kun muistio on julkaistu, se on luettavissa myös sisäasiainministeriön Internet-sivuilta osoitteesta: Kuntasektorin taloudellinen tilanne kokonaisuutena ottaen parani viime vuonna jonkin verran vuosikatteella mitattuna. Talous heikkeni kuitenkin erityisesti pienissä kunnissa. Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan vuosina keskimäärin runsaat 4 % vuodessa. Kuntien toimintamenot kasvavat tarkastelukaudella mm. kustannustason kohoamisen, opettajien eläkejärjestelmän uudistamisen, esiopetusuudistuksen takia sekä eräiden muiden velvoitteiden lisääntymisten johdosta. Erot yksittäisten kuntien talouskehityksessä ovat merkittäviä muun muassa yhteisövero-osuuksien muutosten ja valtionosuuksien muutosten vuoksi. Liitteissä 2 ja 3 on esitetty tietoja ja arvioita kunta-alan palkkasumman muutoksista vuosina sekä kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuosina Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/01 3

4 Verotus Kiinteistö- ja jäännösverojen eräpäivät Kiinteistöveron eräpäivät Vuoden 2001 kiinteistöveron ensimmäinen erä on suoritettava viimeistään 18 päivänä syyskuuta 2001 ja toinen erä viimeistään 1 päivänä marraskuuta 2001 (valtiovarainministeriön asetus nro 310/2001). Jäännösveron eräpäivät Verovuodelta 2000 maksuunpannun valtion-, kunnallis- ja kirkollisveron sekä vakuutetun sairausvakuutusmaksun ensimmäinen erä on suoritettava viimeistään 4 päivänä joulukuuta 2001 ja toinen erä viimeistään 6 päivänä helmikuuta 2002 (valtiovarainministeriön asetus nro 309/2001). Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ otettiin käyttöön jo 1.4. Kuntatalous-tiedotteen edellisessä numerossa (1/2001) käsiteltiin yksityiskohtaisemmin Verohallituksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhteistä yritysten ilmoitusmenettelyä. Järjestelmä otettiin käyttöön aiemmin ennakoidusta poiketen jo , jolloin avattiin Internet-sivut osoitteessa Ensi vaiheessa sivuilta löytyvät YTJ:n uudet Y-lomakkeet täyttöohjeineen. Kesäkuun alussa sivuilla käynnistyy YTJ-tietopalvelu, josta kuka tahansa voi selailla rekisteröityjen yritysten ja yhteisöjen julkisia tietoja. Lisätietoja YTJ:stä löytyy myös Internet-osoitteista ja Arvonlisäveroasioita /510 KHO:2001 Arvonlisävero - Verovelvollisuus - Vähennettävä vero - Yleinen vähennysoikeus - Henkilöstöruokailu - Ulkopuolisen hoitama henkilöstöruokala Yhtiö oli vakuutuspalveluja tuottavan ja myyvän konsernin emoyhtiö. Konserniin kuuluvat yhtiöt olivat perustaneet keskenään arvonlisäverolain 13 a :ssä tarkoitetun verovelvollisuusryhmän. Yhtiö huolehti keskitetysti konserniin kuuluvien yhtiöiden henkilöstöruokailusta. Henkilöstöruokalat oli annettu ulkopuolisen ravintolayrittäjän hoidettavaksi. Ravintolayrittäjä veloitti yhtiöltä ruokalanpidosta aiheutuneiden välittömien kustannusten lisäksi omana katteenaan hoitopalkkion. Yhtiölle henkilöstöruokailusta aiheutuvat kustannukset olivat keskimäärin 39 markkaa ateriaa kohden. Yhtiö veloitti työntekijöiltä aterioista ravintoedun raha-arvon, joka vuonna 1999 oli 24 markkaa aterialta. Konserniin kuuluvien yhtiöiden työntekijöiden kuukausipalkasta pidätettiin heidän ateriointiaan vastaava määrä ja se ohjattiin yhtiön tilille. Yhtiö maksoi myös ravintolayrittäjän kuukausittaiset veloitukset. Yhtiön palveluksessa olevien työntekijöiden aterioista aiheutuvien 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/01

5 kustannusten ja työntekijöiden maksaman määrän erotus jäi yhtiön kustannettavaksi. Muiden konserniyhtiöiden palveluksessa olevien työntekijöiden osalta yhtiö veloitti erotuksen kunkin työntekijän työnantajalta. Yhtiön tiloissa työskentelevien niin sanottujen reppurien aterioinnin kustannukset yhtiö veloitti näiden työnantajilta. Koska yhtiö veloitti ateriat työntekijöiltä, yhtiötä oli pidettävä tarjoilupalvelun myyjänä suhteessa ruokaileviin työntekijöihin. Yhtiö harjoitti näin ollen henkilöstöruokalatoimintaa. Kun yhtiö veloitti työntekijöiltä ateriasta ravintoedun raha-arvoa vastaavan määrän, kysymys ei ollut arvonlisäverolain 22 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta vastikkeettomaan luovutukseen verrattavasta tarjoilupalvelun luovuttamisesta nimellistä vastiketta vastaan eikä kustannuksia alemmalla vastikkeella pyritty myynnistä suoritettavan veron välttämiseen. Yhtiön oli näin ollen suoritettava henkilöstöruokalatoiminnasta arvonlisäveroa palvelun myyntiä eikä oman käytön verotusta koskevien säännösten mukaan. Yhtiön konserniyhtiöiltä tukiosuutena veloittamat määrät olivat kuitenkin verovelvollisuusryhmän sisäisinä veloituksina verottomia. Yhtiö sai arvonlisäverolain 102 :n nojalla vähentää ulkopuolisen ravintolayrittäjän veloituksiin ja henkilöstöruokaloihin itse suorittamiinsa hankintoihin sisältyvän arvonlisäveron verollista liiketoimintaa varten tapahtuvana hankintana. Ennakkoratkaisu ajaksi Arvonlisäverolaki 1 1 mom. 1 kohta, 13 a 1 mom., 22 1 mom. 2 kohta sekä mom. 1 kohta ja 2 mom /655 KHO:2001 Arvonlisävero - Verovelvollisuus - Vähennettävä vero - Yleinen vähennysoikeus - Henkilöstöruokailu - Ulkopuolisen hoitama henkilöstöruokala Yhtiö harjoitti arvonlisäverolaissa tarkoitettua verollista liiketoimintaa. Yhtiöllä oli henkilökuntansa työssäoloaikana tapahtuvaa ruokailua varten henkilöstöruokala, jonka yhtiö oli antanut ulkopuolisen ruokalanpitäjän hoidettavaksi. Yhtiön henkilökunta maksoi ateriat suoraan ruokalanpitäjälle. Henkilökunnan ateriasta maksama hinta vastasi ravintoedun raha-arvoa. Henkilökunnan ateriasta maksaman hinnan lisäksi yhtiö maksoi ruokalanpitäjälle lisäkorvauksena 3-6 markkaa ateriaa kohden. Yhtiön ruokalanpitäjälle ateriasta maksama lisäkorvaus oli vastiketta yhtiön ruokalanpitäjän kanssa sopimasta henkilöstöruokailun järjestämisestä. Tällaisten kustannusten vähennysoikeutta ei ole nimenomaisesti rajoitettu arvonlisäverolain 114 :ssä. Henkilöstöruokailun työntekijöiden työsuhteeseen välittömästi liittymisen vuoksi henkilöstöruokailusta työnantajalle aiheutuvat kustannukset eivät ole työntekijöiden yksityisestä kulutuksesta aiheutuvia kustannuksia vaan työnantajan verollisesta liiketoiminnasta aiheutuvia yleiskustannuksia. Tällaiset kustannukset ovat lain 102 :n nojalla vähennyskelpoisia. Tämän vuoksi yhtiöllä oli oikeus vähentää ruokalanpitäjän veloituksiin sisältyvä arvonlisävero yhtiön verollista liiketoimintaa varten tapahtuvana hankintana. Ennakkoratkaisu ajaksi Äänestys 3-2. Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/01 5

6 Arvonlisäverolaki mom. 1 kohta ja 2 mom. Arvonlisäverolaki 114 Lisätiedot: Juha Mynttinen, (09) , Tarja Tarkiainen, (09) , Verotulotasauksen ja alvjärjestelmän uudistaminen Verotulojen tasaus ja yhteisöveron vakauttaminen Selvitysmies Jukka Pekkarinen jätti tammikuussa ehdotuksensa verotulotasauksen uudistamisesta jo vuonna Lausuntokierroksen jälkeen asiaa on käsitelty talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Ministerivaliokunta ei suoranaisesti ottanut kantaa tasaukseen, vaan katsoi, että valtiosihteeri Raimo Sailaksen johdolla Pekkarisen ja muut ehdotukset huomioon ottaen asiaa selvitetään edelleen työryhmässä. Tällä hetkellä on epävarmaa, voidaanko selvitysmiehen ehdotus verotulotasauksen ajantasaistamisesta ja tasausprosenttien muutoksista toteuttaa. Myöskään muilta osin ei ole ennakoitavissa miten verotulotasausta mahdollisesti muutetaan. On todennäköistä, että selvitysmiehen esittämää verotulotasauksen ajankohtaistamista eli tasauksen viiveen poistamista ei ehditä toteuttaa vuoden 2002 alusta. Sen sijaan ministerivaliokunta katsoi, että verovuodesta 2002 lukien yhteisöveron jako-osuudet määritetään etukäteen pysyviksi siten, että verovuoden 2002 jako-osuudet määräytyvät verovuoden 2000 Alopullisten@ verotietojen perusteella. Vastaavasti verovuodelta 2003 kertyvät yhteisöverot jaettaisiin kunnille verovuodelta 2001 aikanaan saatavien tietojen mukaan. Nykyisen kaltaista jako-osuuksien oikaisua ei tehtäisi jälkikäteen. Arvonlisäveropalautus ja -takaisinperintäjärjestelmän muuttaminen Talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjauksen mukaan nykyisestä arvonlisäveron palautusten kunnan asukasluvun mukaan määräytyvästä takaisinperinnästä luovutaan. Valtiosihteeri Sailaksen johdolla selvitetään miten uudistus rahoitetaan. Ehdotukset sekä verotulotasauksen mahdollisesta muuttamisesta että takaisinperinnän poistamisen edellyttämästä rahoituksesta tulee Sailaksen johdolla toimivan työryhmän saada valmiiksi toukokuun 15. päivään mennessä. Lisätiedot: Martti Kallio, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/01

7 Valtionosuudet v ja 2001 Vuosien 2000 ja 2001 kuntakohtaiset valtionosuustaulukot ovat haettavissa Kuntaliiton Internet-sivuilta osoitteesta: kohdasta Palvelut/Kuntatalous/Valtionosuudet. Kotisivulta löytyvät mm. seuraavat tiedot: Vuosi valtionosuudet hallinnonaloittain (lopulliset) Vuosi investointien valtionosuusprosentit - verotulotasaus - sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus - opetus- ja kulttuuritoimen keskimääräiset markkamäärät (asetus 835/2000) - opetus- ja kulttuuritoimen asukaskohtainen rahoitusosuus - valtionosuudet hallinnonaloittain Opetushallituksen Internet-sivun kautta (osoite: on haettavissa mm. seuraavat opetus- ja kulttuuritoimen tiedot ja valtionosuustaulukot: - valtioneuvoston asetus vuoden 2001 yksikköhintojen keskimääräisistä markkamääristä (835/2000) - tilanne ns. vanhojen valtionosuuksien loppuerien maksatuksesta - ohjeet yksikköhintojen laskemisesta vuodelle kuntakohtaiset yksikköhinnat 2001 raportteineen - rahoitus/valtionosuuspäätökset 2001 (6VOP ja 6VOS) Raporteilta saatavat tiedot voivat olla välttämättömiä vuoden 2002 yksikköhintojen ja valtionosuuden määrän arvioinnissa. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Valtionosuudet v Valtionosuusjärjestelmää koskevat tarkistukset Valtionosuusjärjestelmää tarkistettaneen vuoden 2002 alusta. Mahdollisessa tarkistuksessa luovuttaneen arvonlisäveron takaisinperinnästä kuittausta vastaan. Kuntien verotulotasaukseen voi myös tulla muutoksia. Arvonlisäveron takaisinperinnästä luopuminen vaikuttaa kuntien valtionosuuksiin riippuen kuittaustavasta. Arvonlisävero luetaan nykyisin valtion ja Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/01 7

8 kuntien välisessä kustannustenjaossa kuntien menoksi. Valtionosuuksista vähennettäneen ainakin valtionosuuksissa olevien arvonlisäverojen määrä. Vähennettävä määrä on suurempi, jos kuittaukseen käytetään valtionosuuksia tätä enemmän. Verotulotasauksen toteuttamistavasta ei tällä hetkellä ole tietoa. Jäljempänä olevissa arvioissa ei ole otettu huomioon arvonlisäveron takaisinperinnästä luopumista tai mahdollista verotulostasausjärjestelmän muuttamista. Jälkeenjääneisyys- ja indeksitarkistukset Kuntien valtionosuuksien kaikkien hallinnonalojen lakisääteisen kustannustenjaon tarkistuksen jäljellä oleva määrä on 249,42 miljoonaa euroa (1 483 miljoonaa markkaa). Kustannustenjaon jäljellä olevaa tarkistusta aikaistettiin vuodella viimesyksyisen tulopoliittisen kokonaisratkaisun seurauksena siten, että jäljellä oleva määrä annetaan kunnille kokonaisuudessaan vuonna Sosiaali- ja terveydenhuollon osuus valtionosuustarkistuksesta on 77,36 miljoonaa euroa (460 miljoonaa markkaa), lisäystä keskimäärin 3,2 % nykyiseen tasoon ilman tehtävämuutoksia ja opetus- ja kulttuuritoimen osuus 172,06 miljoonaa euroa (1 023 miljoonaa markkaa), lisäystä keskimäärin 6 % nykyiseen tasoon. Indeksitarkistukset todennäköisesti puolitetaan. Täysimääräinen korotus olisi 2,4 prosenttia ja puolitettu korotus 1,3 prosenttia (kun otetaan huomioon vuoden 2000 tarkistuksen korjaus 0,1 %). Indeksitarkistusten määrä on yhteensä 60,38 miljoonaa euroa (359 miljoonaa markkaa). Tarkistus koskee yleistä valtionosuutta, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuutta. Edellä kuvattu kustannustenjaon tarkistus edellyttää voimassa olevan lainsäädännön muuttamista kustannustenjaon korjauksen aikaistuksen takia. Huomautamme, että tässä ja jäljempänä esitetyt prosenttiluvut ja muut luvut ovat arvioita. Kun laskelmia tarkistetaan saattavat esitetyt arviot muuttua. Paremman tiedon puuttuessa lukuja voi käyttää vuoden 2002 talousarvion suunnittelun pohjana, kun samalla otetaan huomioon mainitut epävarmuustekijät. Verotuloihin perustuva tasaus Verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ei voida laskea ennakollisesti tarkasti. Tasauksen laskentaperusteena käytettävän verovuoden viive on kaksi vuotta. Vuoden 2002 verotulotasauslaskelmassa käytetään vuodelta 2000 valmistuvan verotuksen tietoja (A kuntien valtionosuudesta annetun asetuksen muuttamisesta 1065/98 2 ja voimaantulosäännös). Verotus valmistuu lokakuun loppuun mennessä. Yhteisöveron maksuunpanoosuuslaskelmat valmistunevat vuoden loppuun mennessä, jonka jälkeen voidaan vasta laskea lopullinen tasauslaskelma. Tasauksen määrään vaikuttaa myös yhteisöveron jako-osuuksien muuttuminen ja yhteisöverouudistuk- 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/01

9 sen asteittainen toteuttaminen. Yhteisöveroa ei enää tasauslaskennan yhteydessä muuteta yhteisöäyreiksi (A 1065/98 2 a ja voimaantulosäännös). Sisäasiainministeriössä on laskettu hyvin ennakollinen arvio verotulotasauksesta, joka yhteisöveron osalta perustuu vuoden 2001 helmikuusta lähtien yhteisöveron tilityksissä käytettyihin jako-osuuksiin. Kunnallisveron määrä perustuu ennakkotietoon, joka tarkentuu lopullisesti marraskuussa. Ennakkotiedon pohjana ovat olleet Kuntaliiton veroennustekehikon luvut. Kuntakohtaiset muutokset voivat olla huomattavia. Kuntakohtaisia määräytymisperusteita (esim. ansioäyrit) on useimmiten syytä muuttaa kunnan omaan näkemykseen ja tietoon perustuen. Laskennassa käytettyjä perusteita ovat olleet: - vuoden 2000 alun asukasluku (koko maa ) - keskimääräinen tuloveroprosentti 17,66 (laskelman ansioäyreillä painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti v. 2000) - keskimääräiset kiinteistöveroprosentit - yleinen 0,67 - vakituinen asunto 0,26 - muu asunto 0,79 - voimalaitos 1,39 - ydinvoimalaitos 2,20 - laskennallinen verotulo - laskennallinen verotulo 2 601,36 /asukas ( mk/asukas) - tasausraja (90 %) 2 341,18 /asukas ( mk/asukas) Edellä mainittujen tietojen pohjalta sisäasiainministeriössä lasketut kuntakohtaiset arviot verotulotasauksesta ovat Kuntaliiton Internet-sivuilla osoitteessa: kohdassa Palvelut/Kuntatalous/Valtionosuudet/Vuoden 2002 valtionosuudet. Muistutamme vielä laskelman ennakollisuudesta. Kuntakohtaiset tiedot voivat muuttua paljonkin, koska vuoden 2000 verotus ei ole valmiina. Jos tasausjärjestelmää muutetaan selvitysmies Pekkarisen esittämään suuntaan tai muuten, laskelmat muuttuvat ja niistä tiedotetaan erikseen. Yleinen valtionosuus Kuluvana vuonna yleisen valtionosuuden keskimääräinen markkamäärä on 31,18 euroa/asukas (185,40 mk/asukas). Vuonna 2002 yleisestä valtionosuudesta vähennetään aluehälytyskeskusten asteittain valtiolle siirtämisestä johtuen noin 5,89 miljoonaa euroa (35 miljoonaa markkaa). Yleiseen valtionosuuteen tehdään vähintään 1,3 prosentin indeksitarkistus, joka on puolet täydestä määrästä. Valtionosuuden vähennyksen ja indeksitarkistuksen jälkeen asukaskohtaiseksi määräksi tulee arviolta 30,64 euroa asukasta kohti (182,20 markkaa asukasta kohti). Asukaskohtainen määrä on vielä ennakkoarvio (taajama-asukkaat ja saaristo-osa-asukkaat tarkistamatta). Yleisestä valtionosuudesta vähennetään vielä 90-luvun säästöt 7,53 /asukas (44,80 mk/asukas). Aluehälytyskeskustoiminnasta aiheutuvia vähennyksiä yleiseen valtionosuuteen jatketaan seuraavina vuosina. Yleisen valtionosuu- Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/01 9

10 den sisäasiainministeriön laatimat kuntakohtaiset ennakkolaskelmat ovat Kuntaliiton Internet-sivuilla osoitteessa: kohdassa Palvelut/Kuntatalous/Valtionosuudet/Vuoden 2002 valtionosuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Kustannustenjaon tarkistus toteutetaan korottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon nykyisiä laskennallisia kustannuksia (ikäryhmittäiset markkamäärät ja muut perusteet). Edellä esitettyjen kustannustenjakotarkistusta koskevien lukujen perusteella voidaan arvioida, että tarkistus olisi noin 3,2 prosenttia. Indeksikorotus olisi 1,3 prosenttia. Kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus nousisi samoin perustein. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin vuonna 2002 vaikuttavat kunnille annetut uudet tehtävät, joista osan toteutus alkoi jo kuluvana vuonna. Uusia tehtäviä tai niiden laajennuksia ovat: - toimeentulotuen kehittäminen (toteutus alkoi ) - kuntouttava työtoiminta (toteutus alkaa ) - aikuisten hammashuolto (toteutus alkoi ) - ns. köyhyyspaketti, jossa valtionosuuksiin vaikuttavat toimeentulotuen ja ansiotulojen yhteensovitus ja mielenterveyspalvelujen lisäys. Vuoden 2001 sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden laskennallisia perusteita ja muita markkamääriä on korotettu 4,5 prosenttia. Lisätehtävien tai laajennusten takia ikäryhmän 7-64-vuotiaat sosiaalihuollon kustannuksia on lisäksi korotettu 2,3 % ja terveydenhuollon kustannuksia 2,3 prosenttia. Asukaskohtaista kunnan omarahoitusosuutta lisätehtävät nostavat arviolta 0,8 prosenttiyksikköä lisää. Esitetyt luvut ovat Kuntaliiton arvioita suunnittelun pohjaksi ja ne voivat muuttua. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon voi tulla lisäksi sellaisia tehtävämuutoksia, joiden vaikutuksia ei ole voitu ennakoida (esim. arvonlisäveron takaisinperinnästä luopumisen vaikutus). Ikäryhmittäiset valtionosuuden perusteet (mk/asukas): Ikäryhmä Sosiaalihuolto (mk/asukas) Terveydenhuolto (mk/asukas) v arvio v v arvio v vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 85 - vuotiaat v arvio v Työttömyyden mukainen markkamäärä mk/työtön mk/työtön Työttömyysasteen markkamäärä 202 mk/asukas 211 mk/asukas Sairastavuuden markkamäärä mk/asukas mk/asukas Kunnan rahoitusosuus mk/asukas mk/asukas 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/01

11 Ikäryhmittäiset valtionosuuden perusteet ( /asukas): Ikäryhmä Sosiaalihuolto ( /asukas) Terveydenhuolto ( /asukas) v arvio v v arvio v vuotiaat 4 068, ,79 500,86 523, vuotiaat 281,38 300,72 565,28 604, vuotiaat 536,35 560, , , vuotiaat 2 979, , , ,11 yli 85 - vuotiaat 8 327, , , ,95 v arvio v Työttömyyden mukainen markkamäärä 372,03 /työtön 388,85 /työtön Työttömyysasteen markkamäärä 33,97 /asukas 35,49 /asukas Sairastavuuden markkamäärä 251,78 /asukas 263,05 /asukas Kunnan rahoitusosuus 1 511,00 /asukas 1 591,56 /asukas Sosiaali- ja terveydenhuollosta ei ole vielä kuntakohtaisia ennakkolaskelmia. Kuntien ikäryhmitykseen perustuvat asukasluvut ovat Kuntaliiton Internet-sivuilla osoitteessa: kohdassa Tietotuotteet/Tilastot/Asukasluvut/Muita asukas- ja väestötietoja. Vuoden vaihteen 2000/2001 asukasluku ilman Ahvenanmaata on Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Tässä vaiheessa on vielä epäselvää, miten opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien jälkeenjääneisyys yksikköhintojen tasossa korjataan. Jälkeenjääneisyys on keskimäärin 6 prosenttia. Yksikköhintojen korotustarve olisi siten 6 prosenttia ja indeksikorotus 1,3 prosenttia. Yksikköhintojen tasoon vaikuttanee vuoden 2002 alusta toteutettava kuntien arvonlisäveron takaisinperinnästä luopuminen. Esitetyissä arvioissa tätä ei ole otettu huomioon. Yksikköhinnat Yksikköhintojen laskemisen kaavat eivät muutu vuodeksi 2002, koska kustannuspohjavuosi on edelleen vuosi Jälkeenjääneisyyden korjauksen ja indeksitarkistuksen lisäksi perusopetuksen ja lukion yksikköhintaan ja samalla myös kunnan asukaskohtaiseen rahoitusosuuteen vaikuttaa opettajien eläkemaksu. Sen peruste nousee 16 prosentista 18,8 prosenttiin eli täyteen määräänsä. Varovaisen arvion mukaan yksikköhinnat nousisivat edellisen mukaan perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa noin 8,7 prosenttia ja muilla aloilla noin 7,3 prosenttia lukuun ottamatta kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön yksikköhintoja, joita ei tarkistettane. Eräitä markkamääriä (kuten esim. taidelaitokset) korotettaneen vain indeksillä. Tarkistusten määrä saattaa muuttua keskihintapäätöksen seurauksena syyskuussa. Korotuksen määrä saattaa olla erilainen myös eri tehtävien yksikköhinnoissa jälkeenjääneisyyden määrästä tai muista syistä johtuen. Kunnan rahoitusosuus nousisi tämän arvion perusteella noin 7,5 prosenttia. Korotusarviot ovat Kuntaliiton arvioita. Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/01 11

12 Esiopetus tulee normaaliin järjestelmään koko vuodelta. Esiopetuksen laskennalliset perusteet lasketaan esiopetusoppilaiden ja esiopetuksen yksikköhinnan tulona koko vuodelta. Esiopetus nostaa kunnan rahoitusosuutta puolelta vuodelta arviolta 9,25 euroa (55 markkaa) oppilasta kohti (toinen puolen vuoden osuus oli jo kuluvan vuoden 2001 rahoitusosuudessa). Arvioita tehtäessä olisi otettava huomioon asukasluvun ja oppilasmäärien muutokset sekä mahdollisesti muuttuvat porrastukset (kouluverkko, erityisopetus, vammaisopetus yms.). Perusopetuksen laskennallisen määrän lopullisena kertojana on v ja 2002 (korj ) syksyn oppilasmäärien keskiarvo, sekä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun vuoden 2001 tammikuun ja syyskuun oppilasmäärien painotettu keskiarvo (tammikuu 7/12 ja syyskuu 5/12). Oppilasmäärämuutoksilla saattaa olla huomattava vaikutus varainhoitovuoden rahoitukseen. Opetus- ja kulttuuritoimen kunnan rahoitusosuudesta asukasta kohti on laskettu seuraavat arviot: Rahoitusosuudet (mk/asukas): v arvio v opetustoiminta 2 395, valtion talouden säästö 655, kuljetuksen ja lisäkoulutuksen siirto 36, esiopetus (puoli vuotta) - 55 Yhteensä 3 087, Rahoitusosuudet ( /asukas): v arvio v opetustoiminta 402,96 433,25 - valtion talouden säästö 110,26 111,68 - kuljetuksen ja lisäkoulutuksen siirto 6,12 6,22 - esiopetus (puoli vuotta) - 9,25 Yhteensä 519,34 560,40 Rahoitusosuuden 7,5 prosentin korotus (sisältää kaikki korotustekijät) tehdään opetustoiminnan osuuteen ja vain 1,3 prosentin indeksikorotus tehdään säästön sekä kuljetuksen ja lisäkoulutuksen osuuteen. Esiopetuksen vaikutus lisätään erikseen. Opetus- ja kulttuuritoimesta ei ole vielä kuntakohtaisia ennakkolaskelmia. Ajankohtaista valtionosuuksista ja -avustuksista Perustamiskustannusten valtionosuusjärjestelmän uudistamisen tilanne Sosiaali- ja terveydenhuolto Sosiaali- ja terveydenhuollon perustamiskustannusten valtionosuudesta säädettiin voimaan tulleen sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 27 :n muutoksen yhteydessä (1279/1999). Valtionosuusprosentti pudotettiin 25:een, joka tulee voimaan siirtymäajan jälkeen vuoteen 2004 mennessä kaikkien hankkeiden osalta. Tarkoituksena on suunnata voimavaroja perustamishankkeiden asemasta kuntien sosiaali- 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/01

13 ja terveydenhuollon toiminnan kehittämistä ja tehostamista sekä toimintatapojen uudistamista tukevien hankkeiden toteuttamiseen (ks. Kunnallistalous-tiedote 8/99/ ). Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän jatkokehittämistä varten tehtyyn lain muutokseen perustuen asetettiin työryhmä, jolle annettiin määräaikaa saakka. Työryhmän määräaikaa on jatkettu saakka siltä varalta, että selvitysmies tekee ehdotuksia perustamiskustannusten valtionosuusjärjestelmää silmällä pitäen. Työryhmän tavoitteena on valmistella toisen vaiheen eli 2004 jälkeen tulevaa järjestelmää koskevat lainmuutokset ja ohjeistukset. Yksityiskohdat ovat tällä hetkellä avoinna. Valmistelu on lähtenyt liikkeelle jo voimaan tulleen lainmuutoksen pohjalta ottaen huomioon asian yhteydessä eduskunnassa käydyn keskustelun. Opetustoimi Opetustoimen perustamiskustannusten valtionosuusjärjestelmän osalta keskustelua on käyty koko järjestelmän lakkauttamisesta ja varojen siirtämisestä yksikköhintoihin. Eräänä vaihtoehtona ollut säilyttää perusopetuksen ja/tai kirjaston perustamiskustannusten järjestelmä ja muilta osin siirtää perustamiskustannusten valtionosuuksiin tarkoitetut varat yksikköhintoihin. Opetustoimessa järjestelmän lakkauttamisen etuja ja haittoja pohtinut työryhmä jätti mietintönsä määräaikaan ( ) mennessä tekemättä ehdotuksia. Opetusministeriö asetti marraskuussa 1999 uuden työryhmän, jonka valtion vuoden 2000 talousarvioon otetun kannanoton mukaan tuli selvittää perustamiskustannusten valtionosuusjärjestelmän lopettaminen vuoden 2000 helmikuun loppuun mennessä. Työryhmä jätti selvityksensä määräaikaan mennessä tekemättä ehdotuksia todeten, että järjestelmän uudistus edellyttää vielä jatkoselvityksiä. Työryhmä ehdottikin tässä vaiheessa vain, että sen toimikautta jatkettaisiin vuoden 2000 loppuun saakka. Toimikautta jatkettiin esityksen mukaan. Työryhmä ehdotti, että lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa luovutaan erillisestä investointien rahoitusjärjestelmästä ja rahoitus kytketään osaksi käyttökustannusten yksikköhintajärjestelmää. Perusopetuksessa ja kirjastossa säilytettäisiin erillinen perustamishankkeiden valtionosuusjärjestelmä muutetussa muodossa. Perusopetuksen ja kirjaston valtionosuus olisi 5-50 prosenttia. Valtionosuuden myöntämisessä otettaisiin aikaisempaa painokkaammin huomioon kunnan taloudellinen asema. Prosenttia alennettaisiin esim. niiltä kunnilta, joiden verotulo on selvästi verotulotasauksessa käytetyn tasausrajan yläpuolella. Perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa yksikköhintoihin siirrettävän rahoituksen määrä olisi nykyistä tasoa (90-luvun keskimääräinen taso). Yksikköhintoihin siirto tarkoittaisi investointilisän ja erillisten vahvistettujen vuokrien poistamista. Rahoituksen tason nostaminen nykyisestä muuttaisi Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/01 13

14 kustannustenjakoa. Työryhmä ei tehnyt tästä ehdotusta, vaan katsoi, että investointimenojen ei jatkossakaan tulisi kuulua valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon piiriin. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset Vuoden 2001 harkinnanvaraista avustusta on haettava viimeistään mennessä. Käsittelyn nopeuttamiseksi sisäasianministeriö pyytänee entiseen tapaan hakemuksia jo kesäkuun loppuun mennessä. Kopio hakemuksesta pyydetään toimittamaan myös Kuntaliittoon, joka antaa myöntämisestä oman lausuntonsa. Kuntien valtionosuuslain 13 :n mukaan avustusta voidaan myöntää kunnalle, joka ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Tuen tarpeeseen vaikuttavina seikkoina otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Sisäasianministeriö voi asettaa avustuksen myöntämiselle ja käytölle kunnan talouden tervehdyttämistä koskevia ehtoja. Avustukseen on käytettävissä tänä vuonna 320 miljoonaa markkaa. Sisäasiainministeriö lähettää avustuksen hakemista koskevan kirjeen ennen kesäkuuta. Hakemuksessa tulee ilmetä ne perusteet, joihin kunta haluaa vedota sekä liitteinä tilinpäätös ilman tase-erittelyä ja kaksi liitelomaketta täytettynä (ohjeet tarkemmin sisäasiainministeriön kirjeestä). Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Sisäasiainministeriössä lisätietoja antavat: Rainer Alanen, p. (09) Markku Nissinen, p. (09) Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/01

15 Kuntajaoston lausunnot Lausunto 50/ Lausunto purkautuneen kuntayhtymän aiheuttamista kirjauksista (liite 4) Kuntajaosto on antanut lausunnon purkautuneen kuntayhtymän aiheuttamista kirjauksista jäsenkunnassa. Kuntayhtymän purkamisesta olivat sen jäsenkunnat tehneet erillisen purkusopimuksen, jossa oli sovittu mm. omaisuuden ja velkojen jakamisesta ja purkautumiseen liittyvistä muista käytännön kysymyksistä. Lausuntoa pyydettiin: - vastikkeellisen kuntayhtymän fuusion kirjanpidollisessa käsittelyssä noudatettavista periaatteista ja fuusioaktiivan/-passiivan luonteesta - kuntayhtymän päättävän taseen summien soveltuvuudesta yhdistelykirjausten perusteeksi ja erityisesti - oman pääoman luonteisten erien (peruspääoma, peruspääomaa vastaavat sijoitukset, yli-/alijäämät) siirtämisestä kirjaamalla jäsenkuntien kirjanpitoon - jäsenkuntien ja kuntayhtymän välisten saamisten ja velkojen kirjaamisesta yhdistelyssä - lomapalkkavelan käsittelystä - kuntayhtymästä entisille jäsenkunnille siirtyneen omaisuuden, velkojen ja pääomaerien sekä maksettavan lunastuskorvauksen kirjanpidollisesta käsittelystä. Kirjanpitolaissa (1337/1997) ei ole erityisiä säännöksiä sulautumisesta eli fuusiosta. Yleisenä lähtökohtana on, että fuusiokirjausten laskentaperiaatteiden tulee noudattaa pääosin samoja periaatteita kuin konsernitilinpäätöksen laadinnassa (mm. KILA:n lausunto 1994/1253). Vastaanottava yhteisö avaa kirjanpitoonsa siirtojen tekemistä varten yhdistelytilin (fuusiotilin), joka on yhdistelykirjausten vastatilinä. Kaikki muut sulautuvan yhteisön tilit paitsi oman pääoman ja sen luonteisten erien tilit siirretään sulauttavan (vastaanottavan) yhteisön kirjanpitoon. Kuntayhtymäosuuksien hankintamenot siirretään myös yhdistelytiliin. Yhdistelytilin debetpuolella näkyy hinta, joka fuusioidusta yhteisöstä on maksettu sekä fuusioitavasta yhteisöstä siirtyvät velat ja kreditpuolella siitä saadut rahat ja saamiset sekä menojen aktiivaosuudet (eli tulonodotukset). Yhdistelytilin debetsaldo osoittaa fuusioaktiivan (fuusiotappion) ja kreditsaldo osoittaa fuusiopassiivan (fuusiovoiton) määrän. Fuusioerotusta käsitellään kirjanpidossa menojen tai muiden liiketapahtumien oikaisueränä. Kuntajaosto on antanut lausunnon 28/ kuntayhtymän purkamiseen liittyvistä yhdistämiskirjauksista kunnan kirjanpitoon sekä lausunnon 45/ kahden kuntayhtymän fuusion yhteydessä esitetyn peruspääoman korotuksen kirjaamisesta. Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/01 15

16 Kuntajaoston lausunto Tasejatkuvuuteen perustuen yhdistelykirjaukset tehdään jäsenkuntien kirjanpidossa kuntayhtymän purkamispäivän tilien jäännöksiin (tase ) vuoden 2000 kirjanpitotapahtumina. Sulautuvan yhteisön tilit oman pääoman ja sen luonteisia eriä lukuun ottamatta siirretään sovitussa jakosuhteessa vastaanottavien kuntien kirjanpitoon. Fuusioerotus käsitellään menojen tai muiden liiketapahtumien oikaisueränä. Tässä lausunnon kohteena olevassa tapauksessa toinen jäsenkunta kirjaa fuusiotappion ja toinen fuusiovoiton. Fuusioaktiiva (fuusiotappio) kirjataan taseen lisäyksiksi niihin käyttöomaisuuseriin, joista sen katsotaan ensisijaisesti syntyneen. Fuusioaktiivaa kirjataan varovaisuuden periaatteella käyttöomaisuuden lisäyksiksi siten, etteivät fuusioaktiivalla korotettavat käyttöomaisuuden arvot ylitä toiminnan kannalta käyttöomaisuuden todennäköistä luovutus- tai käyttöarvoa, esim. tässä rakennusten arvo ei ylitä purkusopimuksessa sovittua luovutusarvoa. Siltä osin kuin fuusioaktiiva (fuusiotappio) ei ole kohdistettavissa käyttöomaisuustilien lisäyksiksi, se kirjataan tuloslaskelmaan satunnaiseksi kuluksi. Fuusioaktiivan (fuusiotappion) kirjaamista liikearvona kunnan taseeseen ei voida pitää perusteltuna pääosin verorahoitteisessa toiminnassa. Fuusiopassiiva (fuusiovoitto) kirjataan tässä tapauksessa kunnan tuloslaskelmaan satunnaiseksi tuotoksi, koska se on toisen jäsenkunnan rahana maksamaa korvausta siirtyneistä pysyvistä vastaavista. Lomapalkkavelka on siirtovelka kuntayhtymän taseessa ja se yhdistellään vastaanottavien kuntien kirjanpitoon sovitussa jakosuhteessa. Purkusopimuksessa maksettavaksi sovittu lunastuskorvaus kirjataan jäsenkunnassa yhdistelytiliin rahatilejä vastaan. Kuntayhtymän ja jäsenkunnan väliset saamiset ja velat eliminoidaan vastakirjauksin yhdistelyn jälkeen. Lausunto 51/ Lausunto sulautumisen yhteydessä saatavien pörssiyhtiön osakkeiden käsittelystä (liite 5) Kuntajaosto on antanut lausunnon sulautumisen yhteydessä saatavien pörssiyhtiön osakkeiden käsittelystä. Kaupunki omisti sulautuvan yhtiön osakkeita, jotka oli merkitty kaupungin taseeseen pysyvien vastaavien kohtaan käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset, osakkeet ja osuudet. Yhtiöiden fuusiossa kaupunki sai kutakin omistamaansa sulautuvan yhtiön 10 markan nimellisarvoista osakettaan kohden 10 uutta sulauttavan yhtiön osaketta, joiden nimellisarvo oli 3,40 euroa. 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/01

17 Kirjanpitolain 4:3 :n mukaan taseen vastaavien erät jaetaan pysyviin ja vaihtuviin käyttötarkoituksen perusteella. Pysyviä ovat erät, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa jatkuvasti useana tilikautena. Muut vastaavien erät ovat vaihtuvia. KPL 4:4.1 :n mukaan käyttöomaisuutta ovat pysyviin vastaaviin kuuluvat esineet, erikseen luovutettavissa olevat oikeudet ja muut hyödykkeet. Kirjanpitolain 4:4.1 :n mukaan rahoitusomaisuutta ovat rahat, saamiset sekä tilapäisesti muussa muodossa olevat rahoitusvarat. Hankintamenoon luetaan hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot (KPL 4:5 ). Fuusiovastikkeena saatujen osakkeiden hankintameno on myös sulautuneessa yhtiössä omistettujen osakkeiden hankintameno, mikäli fuusion yhteydessä ei ole sovittu muusta vastikkeesta kuin vastaanottavan osakeyhtiön osakkeista. Yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän taseen laatimisesta (1999) mukaan vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopaperit ovat luonteeltaan lyhytaikaisia sijoituksia, jotka on voitu saada maksuna myyntisaamisesta tai ne ovat voineet syntyä seurauksena rahavarojen tilapäisestä sijoittamisesta. Rahoitusarvopaperit jaetaan taseessa seuraavasti: Osakkeet ja osuudet, Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin, Joukkovelkakirjalainasaamiset, Muut arvopaperit. Kuntajaoston kannanoton mukaan osakkeet, velkakirjat ja muut vastaavat saamiset merkitään taseessa rahoitusarvopapereihin, vaikka ne tultaisiinkin realisoimaan pitemmän ajan kuluessa, mikäli niitä tullaan käyttämään kunnan toiminnan rahoittamiseen likviditeetin sitä edellyttäessä. Käyttöomaisuudessa ollut arvopaperi muuttaa luonnettaan, kun ne osakevaihdolla vaihdetaan pörssiyhtiön osakkeiksi, mikäli vaihdon jälkeen uusi yhtiö ei ole enää tytäryhtiöasemassa konserniin. Pörssiyhtiön osakeomistuksella ei ole enää merkitystä kunnan palvelutuotantoon muulla tavalla kuin rahoituslähteenä, minkä vuoksi tehdään siirto rahoitusarvopapereihin. Pörssiyhtiön osakeomistus on luonteeltaan palvelutuotantoon kuulumatonta ylimääräistä omaisuutta, minkä vuoksi sen pitäminen pysyvissä vastaavissa ei ole perusteltua, vaikka osakkeet realisoitaisiinkin pitkän ajan kuluessa. Koska pörssiosakkeen markkina-arvoissa voi tapahtua suuria muutoksia lyhyessä ajassa, ja koska osakkeita oletettavasti realisoidaan joka tapauksessa, ne eivät luonteeltaan sovellu arvonkorotusten tekemiseen, vaikka markkina-arvo olisikin merkittävästi ylittänyt alkuperäisen hankintamenon. Käytännössä tämä kuntajaoston kannanotto ja lausunto merkitsevät sitä, että taseessa pysyvien vastaavien käyttöomaisuusarvopapereiden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten ryhmän osakkeisiin ja osuuksiin merkityt muun kuin kuntakonsernin tytäryhteisönä olevan pörssiyhtiön osakkeet, siirretään vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereihin. Siirrot tase-erien välillä tehdään poistamattomaan hankintamenojäännökseen, paitsi milloin hyödykkeen käypä arvo on tätä alempi, jolloin joudutaan tekemään arvonalennus. Rahoitusarvopapereiden käypää arvoa ei merkitä kirjanpitoon. Mikäli osakkeista on tehty arvonkorotuksia, on ne peruutettava siirron yhteydessä. Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/01 17

18 Kuntajaoston lausunto Osakeyhtiöiden osakevaihdolla toteutetuissa fuusioissa saatavat osakkeet merkitään kunnan taseeseen vaihdettavien osakkeiden poistamattomasta hankintamenosta. Hankintamenosta on tehtävä arvonalennus, mikäli uusien osakkeiden käypä arvo on alempi kuin alkuperäisten osakkeiden kirjanpitoarvo ennen fuusiota. Osakevaihdossa saatavat pörssiyhtiön osakkeet merkitään rahoitusarvopapereihin, joista ei voida tehdä arvonkorotusta. Tilinpäätöksen liitetiedoissa on merkittävä kirjanpitoarvon lisäksi myös osakkeiden markkina-arvo tilinpäätöshetkellä. Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) , Anneli Heinonen, p. (09) , Oiva Myllyntaus, p. (09) , Sisko Myöhänen, p. (09) , Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Tililuettelomalli Useissa kuntatalous-tiedotteissa (mm. 7/2000) on ilmoitettu tililuettelomalliin tehdyistä korjauksista. Tililuettelomallista on nyt ilmestynyt uusi painos, johon on tehty kuntatalous-tiedotteissa ilmoitetut korjaukset ja vähäisiä muita tarkistuksia. Julkaisua voi tilata Kuntaliiton verkkokirjakaupasta osoitteesta: http// (kohdasta tietotuotteet ja sieltä edelleen kirjakauppa) tai oheisella tilauslomakkeella (liite 6). Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) , Anneli Heinonen, p. (09) , Oiva Myllyntaus, p. (09) , Sisko Myöhänen, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/01

19 Riskienhallinta ja vakuutusten kilpailuttaminen Kunnan vakuutusten hankinta on varsin monivaiheinen prosessi. Tarjousten vertailua vaikeuttavat usein vakuutusyhtiöiden erilaiset tuotteet ja nimikkeet. Hankinnan arvo voi olla niin huomattava, että hankintaprosessissa tulisi noudattaa julkisia hankintoja koskevia säädöksiä. Kuntaliiton kuntatalousyksikön pyynnöstä Naantalin kaupunginkamreeri Juha Heinonen on laatinut prosessikuvauksen kuntien vakuutusten kilpailuttamisesta. Kuvauksesta on tehty lyhyt käsikirja, jossa kommentoidaan prosessin eri vaiheita ja esitetään esimerkki tarjouspyynnöstä. Kirja on julkaistu Kuntaliiton Internet-sivuilla osoitteessa: Tarvittaessa julkaisu toimitetaan myös paperitulosteena maksua vastaan. Paperitulosteen hinta on 80 mk. Tilaukset Raija Haajalta, sähköposti p. (09) , tai fax (09) Kunnan kokonaisvaltaisen riskienhallinnan mallin suunnittelu ja kokeilu, KUNNARI Helmikuun alussa käynnistettiin neljän kunnan yhteinen kaksivuotinen riskienhallinnan kehityshanke. Hankkeen tavoitteena on suunnitella kunnille kokonaisvaltainen riskienhallintajärjestelmä, jonka avulla riskienhallinnan vaatimukset voidaan ottaa yhä paremmin huomioon kunnan toiminnoissa. Hankkeelle on avattu omat Internet-sivut. Sivuilla on kerrottu lyhyesti hankkeen tavoitteesta, toteutuksesta, aikataulusta ja osallistujista. Jatkossa sivuilla on tarkoitus kertoa hankkeen etenemisestä ja kehitetyistä työkaluista ja menetelmistä. Hankkeen Internet-osoite on Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/01 19