Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus

Transkriptio

1 Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Antti Moisio GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT)

2 VM:n työryhmä Tausta: valtionosuusuudistus 2010 Esitys uudesta valtionosuusjärjestelmästä 4/2009 Hallituksen esitys eduskunnalle 9/2009 VATT:n tutkimushanke: Kaikki valtionosuuspohjaan kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut, Esi- ja perusopetus Kirjastot, taiteen perusopetus ja yleinen kulttuuritoimi Tutkimushankkeen piirissä olleiden palvelujen valtionosuudet olivat v yhteensä 7,3 miljardia euroa (78 % kaikista peruspalvelujen valtionosuuksista) Osa tutkimuksesta tehtiin yhteistyössä Stakesin kanssa Antti Moisio, VATT 2

3 Kuntien nykyjärjestelmän mukaiset valtionosuudet 2009 Miljoonaa euroa 1 Osuus, prosenttia Yleinen valtionosuus (VM) % Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuus (STM) % Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus (OPM) % Yhteensä % Tästä tutkimuksen kohteena olleet yhden putken järjestelmän peruspalvelut Valtionosuudet ja rahoitus ilman kuntien tasauseriä Lähde:valtiovarainministeriön, opetushallituksen ja Suomen Kuntaliiton internet-sivut Antti Moisio, VATT 3

4 Nykyinen kuntien valtionosuusjärjestelmä STM Sosiaali- ja terveydenhuolto OPM Opetus- ja kulttuuritoimi VM Yleinen valtionosuus Verotulotasaus -asukaskohtaisuus -ikärakenne -tarve- ja olosuhdekriteerit -ylläpitäjäkunta -oppilaskohtaisuus -tarve- ja olosuhdekriteerit -asukaskohtaisuus -tarve- ja olosuhdekriteerit = Laskennalliset kustannukset = Laskennalliset kustannukset = Valtionosuus 1* omarahoitusosuus omarahoitusosuus = Valtionosuus 1* = Valtionosuus 1* +/ Tasaus +/ Tasaus +/ Tasaus = Tilitettävä valtionosuus = Tilitettävä valtionosuus = Tilitettävä valtionosuus *Valtionosuus 1 on valtionosuus ennen verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen huomioon ottamista Antti Moisio, VATT 4

5 VATT:n tutkijaryhmän ehdotus: Kuusi osamallia Osamallit Esi- ja perusopetus (väestöpohja 6-15 v. asukkaat) Lasten päivähoito (väestöpohja 0-6 v. asukkaat) Terveydenhuolto (väestöpohja asukkaat) Vanhustenhuolto (väestöpohja 64+ v. asukkaat) Muu sosiaalihuolto (väestöpohja asukkaat) Kulttuuripalvelut Antti Moisio, (väestöpohja VATT asukkaat) 5

6 Ehdotettujen osamallien laskennallisten kustannusten määräytyminen vuoden 2006 tasossa Osamalli Lasten päivähoito Esi- ja perusopetus Kulttuuritoimi Terveydenhuolto Vanhustenhuolto Muu sosiaalihuolto Laskennallisten kustannusten määräytyminen 2894 euroa/0-6-vuotias päivähoitokerroin 5288 euroa/6-15-vuotias perusopetuksen kerroin 51 euroa/asukas kulttuuritoimen kerroin 1293 euroa/asukas terveydenhuollon kerroin 3130 euroa/65-vuotta täyttänyt vanhustenhuollon kerroin 166 euroa/asukas muun sosiaalihuollon kerroin Antti Moisio, VATT 6

7 Yhden putken valtionosuus kunnalle A Laskennalliset kustannukset yhteensä (kuudesta osamallista) - Omarahoitusosuus (väkiluku asukaskohtainen omarahoitusosuus) = Kunnan valtionosuus Antti Moisio, VATT 7

8 Valtionosuusjärjestelmän uusia mittareita Tarveindeksit (terveyden- ja vanhustenhuolto), jossa käytettävät sairaustiedot saadaan KELA:sta Asutusrakennetekijä, joka saadaan Tilastokeskuksesta Antti Moisio, VATT 8

9 Terveydenhuollon tarveindeksin määrittelyssä käytettävät tekijät (Stakes) Ikärakenne Sairastavuus 0-1 v. Työkyvytön alle 55-vuotta Syövät 1 17 v. Diabetes o Rintasyöpä, v. Epilepsia o Eturauhassyöpä v. Psykoosit o Leukemiat ja vastaavat v. Sydämen vajaatoiminta o Gynekologiset syövät 85+ v. Reuma o Muut pahanlaatuiset kasvaimet Keuhkoastma Neurologiset taudit Verenpainetaudit o MS-tauti Sepelvaltiomotaudit o Parkinsonin tauti Sydämen ryhmihäiriöt Haav. paksusuolentulehdus ja Crohnin tauti Dementia Antti Moisio, VATT 9

10 Vanhustenhuollon tarveindeksin määrittelyssä käytettävät tekijät (Stakes) Ikärakenne Sairastavuus v. Diabetes 85+ v. Epilepsia Psykoosit Sydämen vajaatoiminta Reuma Dementia Neurologiset taudit Antti Moisio, VATT 10

11 Asutusrakennetekijä (Tilastokeskus) Antti Moisio, VATT 11

12 Kunnan X asutusrakennetekijän muodostuminen luokka väestö koko kunnan väestö väestöosuus, % , , , , ,2 Antti Moisio, VATT 12

13 Osamallit ja niihin esitettävät valtionosuuskriteerit (2006 tasossa) 1. Lasten päivähoito Päivähoidon laskennalliset kustannukset = 2894 euroa/0-6-vuotias x päivähoitokerroin kunnalle Perushinta 2894 euroa/0-6-vuotias perustuu mallin ennusteeseen. Perushintaa tarkistetaan vuosittain kustannuskehitystä kuvaavalla indeksillä. Päivähoitokerroin = 1 + 1,22 (kunnan v. työvoimaan kuulumisaste 0,5) + 0,09 (Asutusrakenne 1-ryhmässä asuvat/kunnan asukasluku) Antti Moisio, VATT 13

14 2. Esi- ja perusopetus Esi- ja perusopetuksen laskennallinen kustannus = 5288 euroa/6-15-vuotias x perusopetuksen kerroin kunnalle Perushinta 5288 euroa/6-15-vuotias perustuu mallin ennusteeseen. Perushintaa tarkistetaan vuosittain kustannuskehitystä kuvaavalla indeksillä. Perusopetuskerroin = 1-0,51 (6 v./6-15 v.) + 0,38 (13 15 v./6 15 v.) + 1,35 (Asutusrakenne 1-ryhmässä asuvat/kunnan asukasluku) + 0,42 (Asutusrakenne 2-ryhmässä asuvat/kunnan asukasluku) + 0,14 (Asutusrakenne 3-ryhmässä asuvat/kunnan asukasluku) + 0,05 (Asutusrakenne 4-ryhmässä asuvat/kunnan asukasluku) + 0,09 (ruotsinkieliset asukkaat/asukasluku) + 0,01 (saaristo-osissa asuvan väestön osuus) + 0,43 (vieraskieliset asukkaat/asukasluku) * jos kunnan ruotsinkielisten osuus Antti on suurempi Moisio, VATT kuin 50 %, käytetään 14 väestöosuutena 50 %. Toisin sanoen, kun yli puolet kunnan väestöstä on ruotsinkielisiä, kerroin ei enää tämän jälkeen kasvata yksikköhintaa.

15 3. Kulttuuritoimi Kulttuuripalvelujen laskennalliset kustannukset = 51 euroa/asukas x kulttuuritoimen kerroin kunnalle Perushinta 51 euroa/asukas perustuu mallin ennusteeseen. Perushintaa tarkistetaan vuosittain kustannuskehitystä kuvaavalla indeksillä. Kulttuuritoimen kerroin = 1 + 0,16 (kaksikieliselle kunnalle) + 1,47 (Asutusrakenne 1-ryhmässä asuvat/kunnan asukasluku) + 0,21 (Asutusrakenne 2-ryhmässä asuvat/kunnan asukasluku) + 0,19 (Asutusrakenne 3-ryhmässä asuvat/kunnan asukasluku) + 0,04 (Asutusrakenne 4-ryhmässä asuvat/kunnan asukasluku) Antti Moisio, VATT 15

16 4. Terveydenhuolto Terveydenhuollon laskennallinen kustannus = 1293 euroa/asukas x terveydenhuollon kerroin kunnalle Perushinta 1293 euroa/asukas perustuu mallin ennusteeseen. Perushintaa tarkistetaan vuosittain kustannuskehitystä kuvaavalla indeksillä. Terveydenhuollon kerroin = 1 + 0,9 (Terveydenhuollon tarveindeksi - 1) + 1,04 (asutusrakennetekijän 1-ryhmässä asuvat/kunnan asukasluku) + 0,05 (kaksikielisille kunnille) Antti Moisio, VATT 16

17 5. Vanhustenhuolto Vanhustenhuollon laskennallinen kustannus = 3130 euroa / 65-vuotta täyttänyt x vanhustenhuollon kerroin kunnalle Perushinta 3130 euroa / 65-vuotta täyttänyt perustuu mallin ennusteeseen. Perushintaa tarkistetaan vuosittain kustannuskehitystä kuvaavalla indeksillä. Vanhustenhuollon kerroin = 1 + 0,34 (Vanhustenhuollon tarveindeksi - 1) + 0,1 (kaksikielisille kunnille) Antti Moisio, VATT 17

18 6. Muu sosiaalihuolto Muun sosiaalihuollon laskennallinen kustannus = 166 euroa/asukas x muun sosiaalihuollon kerroin kunnalle Perusosa 166 euroa/asukas perustuu mallin ennusteeseen. Perusosaa tarkistetaan vuosittain kustannuskehitystä kuvaavalla indeksillä. Muun sosiaalihuollon kerroin = 1 + 0,34 asutusrakennetekijän 1-ryhmässä asuvat/väestö + 0,29 asutusrakennetekijän 2-ryhmässä asuvat/väestö + 0,46 (taloudellinen huoltosuhde - 1) + 2,4 vammaiskertoimen mukaiset vammaiset/väestö + 142,3 lastensuojelun 0-17-vuotiaiden huostaanotot/väestö + 6,8 lastensuojelun avohuollollisten toimenpiteiden piirissä olevat 0-17 v./väestö Antti Moisio, VATT 18

19 Erityisten olosuhteiden kunnat Kuuden osamallin lisäksi tulee erikseen taata syrjäisimpien (lähinnä Lapin kuntien ja saaristokuntien) asema seitsemännen osamallin avulla. Kuusi osamallia ottavat huomioon ensisijaisesti ne tekijät, jotka tilastollisesti merkitsevästi vaikuttavat palvelutuotannon menoihin tai joiden muutoin voidaan tutkimustulosten perusteella arvioida olevan relevantteja valtionosuuskriteereitä. Tutkimuksessa ei ole otettu kantaa seitsemännen osamallin sisältöön, koska sen muodostaminen riippuu siitä, miten suuriksi kertakaikkiset menetykset ja voitot uudistuksessa lopulta muodostuvat. Seitsemäs osamalli voidaan kuitenkin muodostaa tilastollisen analyysin perusteella esimerkiksi niin, että selitetään valtionosuusmuutosta asutusrakennetta ja syrjäisyyttä kuvaavilla muuttujilla niin, että syrjäisimpien kuntien rahoitusasema voidaan turvata. Antti Moisio, VATT 19

20 KIITOS! Antti Moisio Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Antti Moisio, VATT 20