Kunnallistalous -tiedote

Transkriptio

1 3/ Kunnallistalous -tiedote Verotus Valtionosuudet Esiopetus Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita Maksujen muuntaminen euroiksi Kunnallistalous-tiedotetta lähetetään yksi kappale jokaiselle kunnalle ja kuntayhtymälle. Tiedotetta on mahdollisuus kopioida ja lisäkappaleita 400 markan vuosikertahintaan voi tilata kunnallistalouden vastuualueelta Raija Haajalta, p. (09) tai fax (09) Kunnallistalous-tiedote 3/00 1

2 SISÄLTÖ Sivu Verotus 3 Valtionosuudet vuonna Ajankohtaista valtionosuuksista ja avustuksista 12 Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset 15 Esiopetus 16 Pelastustoimen muutoksia 18 Velkaneuvonta 21 Vesihuoltoavustukset EU-rakennerahastosta 22 Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita 23 Maksujen muuntaminen euroiksi lukien 26 Arvonlisäveron takaisinperintä- ja palautusjärjestelmä 27 Kuntien riskienhallinta 28 KHO:n oikeustapauksia julkisista hankinnoista 28 Liitteet Maksuunpanotilaston ja veroennustekehikondisketin tilauslomake (liite 1) Arvio verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta vuonna 2001 (liite 2) Lausunto kahden koulutuskuntayhtymän fuusion yhteydessä esitetyn peruspääoman korotuksen kirjaamisesta (liite 3) Julkaisuluettelo ja -tilauslomake (liite 4) 2 Kunnallistalous-tiedote 3/00

3 Verotus Verovuoden 2000 ansio- ja pääomatuloverojen jako-osuudet Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laeiksi tuloverolain ja vuoden 2000 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta (HE 16/2000 vp). Esityksessä ehdotetaan muun muassa tuloverolakia muutettavaksi siten, että tulonhankkimisvähennyksen ja kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismääriä korotetaan. Vuoden 2000 veroasteikkolain progressiivisen tuloveroasteikon marginaaliprosentteja ehdotetaan alennettaviksi kaikissa tuloluokissa. Ehdotettujen muutosten verotusta alentavan vaikutuksen arvioidaan olevan vuositasolla noin miljoonaa markkaa, josta kuntien osuus on noin 340 miljoonaa markkaa. Verovelvollisten ennakonpidätyksessä muutokset otetaan huomioon siten, että ennakonpidätyksessä vuoden 2000 veroperusteiden mukaisia henkilökohtaisia pidätysprosentteja alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä 1 päivästä kesäkuuta 2000 lukien. Edellä mainittujen veromuutosten vaikutusta ei ole otettu huomioon laskettaessa veronsaajaryhmien jako-osuuksia verovuodelle Tämän vuoksi veronsaajaryhmille lasketaan uudet jako-osuudet, jotka otettaneen käyttöön nyt kesäkuussa. Kuntaryhmän jako-osuuden arvioidaan muutosten johdosta jonkin verran nousevan. Otettaessa käyttöön uudet jakoosuudet oikaistaan samalla verovuodelta 2000 jo tilitetyt verot vastaamaan uusia jako-osuuksia. Lisätiedot: Hannele Taatila, p. (09) Yhteisöveron verovuoden 2001 jako-osuudet Yhteisöveroille laskettiin uudet kuntakohtaiset jako-osuudet helmikuussa Jako-osuuksia oikaistiin huhtikuussa. Verovuoden 2001 veroihin on sovellettu verovuosien 1999 ja 2000 jakoosuuksia. Nämä on laskettu siten, että veronkantolain mukaisten jakoosuuksien painoarvo on ollut 50 prosenttia ja verontilityslain mukaisten jako-osuuksien painoarvo 50 prosenttia. Verontilityslain mukaan verovuoden 2001 verotulojen tilityksiin tulee kuitenkin soveltaa verontilityslain mukaisia jako-osuuksia täysimääräisesti. Kunnallistalous-tiedote 3/00 3

4 Edellä olevan vuoksi verovuodelle 2001 on tarkoitus laskea omat jakoosuudet. Jako-osuudet laskettaneen ja otettaneen käyttöön nyt kesäkuussa. Otettaessa uudet jako-osuudet käyttöön oikaistaan samalla verovuodelta jo tilitetyt verot vastaamaan uusia jako-osuuksia. Lisätiedot: Hannele Taatila, p. (09) Yhteisöveron täydennysmaksut Viime vuoden huhtikuussa yhteisöt maksoivat verovuoden 1998 täydennysmaksuja noin 6 mrd. mk. Tästä määrästä kunnille tilitettiin toukokuussa noin 2,4 mrd. mk. Verovuodelta 1999 yhteisöt ovat alustavan arvion mukaan maksaneet täydennysmaksuja nyt huhtikuussa vajaat 2 mrd. mk ja toukokuussa noin 10 mrd. mk. Täten kunnille tilitettäneen edellä mainittuja täydennysmaksuja toukokuussa vajaat 800 miljoonaa markkaa ja kesäkuussa noin 4 mrd. mk. On syytä huomata, että edellä esitetty arvio perustuu ennakkotietoon, joten siihen on syytä suhtautua tietyllä varauksella. Verotulojen tilitysten maksaminen eri pankkeihin Postipankista annettu laki on kumottu 20 päivänä huhtikuuta 2000 (383/2000). Samassa yhteydessä on annettu laki valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta (384/2000). Valtion talousarviosta annetun lain 13 a :n 2 momentin mukaan valtion suoritusvelvollisuuteen perustuva maksu on tilisiirtoa käyttäen maksettu silloin, kun se on saajaa edustavan yhteisön tilillä, jollei lailla tai asetuksella toisin säädetä. Edellä mainittu laki on tullut voimaan 1 päivänä toukokuuta Sen 13 a :ää sovelletaan maksuihin, joiden eräpäivä on lain tultua voimaan. Valtiovarainministeriön alustavan kannanoton mukaan verotulojen tilitykset kuuluvat lain 13 a :ssä tarkoitettujen suoritusvelvollisuuteen perustuvien maksujen piiriin. Tämän arvioidaan johtavan siihen, että verotulojen tilitykset tulevat sekä Leoniaan että muihin pankkeihin samana päivänä. Lisätiedot: Hannele Taatila, p. (09) Kunnallistalous-tiedote 3/00

5 Maksuunpanotilastot ja verotulojen ennustekehikko Verovuoden 1998 verotuksen maksuunpanotietoja koskevat tilastot ovat saatavilla. Tilastot sisältävät 16 eri taulukkoa. Kunnittaiset tiedot saa joko paperitulosteena tai disketillä. Paperitulosteet toimitetaan suoraan Verohallituksesta. Disketit toimitetaan Kuntaliitosta. Maksuunpanotilastot ovat valtiovarainministeriön maksuperustelain nojalla verohallinnon maksullisista suoritteista antaman päätöksen perusteella maksullisia. Paperitulosteena maksuunpanotilastot maksavat 250 mk + arvonlisävero/kunta. Lisäksi peritään lähetyskulut. Disketin, joka sisältää paitsi kuntakohtaisen maksuunpanotilaston taulukot myös verotulojen ennustekehikon, hinta on 500 mk + arvonlisävero/kunta. Kuntaliiton toimittama disketti sisältää ao. kunnan verovuoden 1998 maksuunpanotilaston. Lisäksi disketillä on Kuntaliitossa laadittu verotulojen ennustekehikko. Kehikon sisältämät valtakunnalliset tiedot on päivitetty nykytilannetta vastaaviksi. Kehikko sisältää vuosia koskevat valtakunnalliset tiedot ja ennusteet. Kuntakohtaiseen kehikon osaan on tulostettu kunnan maksuunpanotiedot verovuodelta Tiedot on tallennettu 3,5" HD-disketille Excel 5-formaatissa. Diskettejä voi tilata Kuntaliitosta faksilla (09) tai sähköpostilla osoitteella: mikael.enberg@kuntaliitto.fi. Diskettejä voi tilata myös puhelimitse Mikael Enbergilta, p. (09) Tilauslomake on liitteenä (liite 1). Disketit voidaan toimittaa aikaisintaan kesäkuun alkupuolella. Ne toimitetaan tilausjärjestyksessä. Paperitulosteena maksuunpanotilastot voi tilata Verohallituksesta Kim Ammondtilta, p. (09) Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) Hannele Taatila, p. (09) Juhani Turkkila, p. (09) Tulokehitystilasto Verovuoden 1999 tulokehitystilasto on valmistunut. Tilasto on laadittu vuosi-ilmoitusten perusteella. Tilasto sisältää tiedot palkka-, eläke-, työttömyysturva- ja sosiaalietuuksien määristä. Tilasto on maksullinen ja sen hinta määräytyy kunnan asukasluvun mukaan. Kunnallistalous-tiedote 3/00 5

6 Kunnat voivat tilata tilastoa Verohallituksesta Kim Ammondtilta, p. (09) tai Terttu Saarikiveltä, p. (09) Lisätietoja tilastosta saa Verohallituksesta Sakari Kuulalta, p. (09) Arvonlisäveroasioita Arvonlisäveron takaisinperintä vuonna 2000 ja tammi-maaliskuun maksuerien tarkistus kesäkuussa Verohallitukselta saatujen tietojen mukaan kunnat ja kuntayhtymät saivat arvonlisäveropalautuksia viime vuonna yhteensä mk. Yksittäisen kunnan osuus takaisinperinnästä on tarkasti laskettuna (kunnan asukasmäärä vuoden vaihteessa/koko maan asukasmäärä eli ) x mk. Palautusten takaisinperintä on noin 943,06 mk asukasta kohti vuodessa ja noin 78,60 mk asukasta kohti kuukaudessa. Tämän vuoden tammi-maaliskuun maksuosuudet, joita on maksettu maalis-toukokuussa ovat olleet saman suuruiset kuin viime vuoden maksuosuudet. Viime vuonna takaisinperintä oli noin 891,30 mk/vuosi ja noin 74,30 mk/kuukausi. Huhtikuun maksuerän yhteydessä eli kesäkuussa otetaan huomioon alkuvuoden maksuerien tarkistukset. Kesäkuussa on toisin sanoen maksettava täysimääräinen erä (noin 78,60 mk/asukas) sekä alkuvuoden tarkistukset (3 x 4,30) eli yhteensä noin 91,50 mk asukasta kohti. Verohallitus lähettää kunnille lähiaikoina kuntakohtaisen laskelman. Laki arvonlisäverolain 32 ja 33 :n muuttamisesta Laki arvonlisäverolain 32 ja 33 :n muuttamisesta (332/2000) on tullut voimaan Lakia sovelletaan takautuvasti vuoden 2000 alusta. Arvonlisäverolakia on muutettu siten, että kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun rakentamispalvelun oman käytön verotukseen liittyvät alarajat nousivat markasta markkaan. Lisätiedot: Juha Mynttinen, p. (09) Hannele Taatila, p. (09) Kunnallistalous-tiedote 3/00

7 Valtionosuudet vuonna 2001 Kustannustaso- ja indeksitarkistukset Kuntien valtionosuuksien kaikkien hallinnonalojen lakisääteisen kustannustasotarkistuksen määrä on miljoonaa markkaa. Valtioneuvoston määrärahakehysten mukaan valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistus toteutetaan porrastetusti siten, että valtionosuuksia lisätään vuonna 2001 puolella täysimääräisestä tarkistuksesta ja toinen puoli jakautuu tasasuuruisesti vuosille 2002 ja 2003 seuraavasti: - vuonna mmk - vuonna mmk - vuonna mmk. Sosiaali- ja terveydenhuollon osuus valtionosuustarkistuksesta vuonna 2001 on 455 miljoonaa markkaa. Tällöin valtionosuuden laskennallisia perusteita korjataan miljoonalla markalla. Loppu tarkistuksesta jakautuu seuraaville vuosille edellä mainitulla periaatteella. Opetus- ja kulttuuritoimen osuus valtionosuustarkistuksesta vuonna 2001 on 735 miljoonaa markkaa, jolla yksikköhintojen jälkeenjääneisyyttä korjataan. Tällöin valtionosuuden perusteena olevia yksikköhintoja korjataan arviolta noin miljoonalla markalla. Loppu tarkistuksesta jakautuu seuraaville vuosille edellä mainitulla periaatteella. Indeksitarkistuksista on todettu, että ne puolitetaan. Täysimääräinen korotus olisi 3,1 prosenttia ja puolitettu korotus 1,6 prosenttia. Kuluvalle vuodelle eduskunta päätti täysimääräisestä indeksikorotuksesta. Lopullisesti indeksitarkistuksen määrä selviää vasta budjetin hyväksymisen jälkeen. Indeksikorotuksista seuraaviksi vuosiksi on tarjolla myös puolet täydestä määrästä (1,5-1,6 %). Tässä vaiheessa on vielä epäselvää, miten jälkeenjääneisyys ikäryhmityksen ja yksikköhintojen tasolla korjataan. Arviot on tehty sillä perusteella, että nykyiset painoarvot ikäryhmityksessä ja yksikköhintojen perusteena olevissa kustannuspohjissa säilyvät. Edellä kuvattu kustannustenjaon tarkistus edellyttää voimassa olevan lainsäädännön muuttamista. Lakimuutokset kuntien valtionosuuslain, sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetustoimen valtionosuutta koskevien lakien osalta valmisteltaneen budjettilakeina kuluvan vuoden syksyllä. Huomautamme, että tässä ja jäljempänä esitetyt prosenttiluvut ja muut luvut ovat arvioita. Kun laskelmia tarkistetaan saattavat esitetyt arviot Kunnallistalous-tiedote 3/00 7

8 muuttua. Paremman tiedon puuttuessa lukuja voi käyttää vuoden 2001 talousarvion suunnittelun pohjana, kun samalla otetaan huomioon mainitut epävarmuustekijät Verotuloihin perustuva tasaus Verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ei voida laskea ennakollisesti yhtä tarkasti kuten aikaisemmin. Tämä johtuu siitä, että tasauksen laskentaperusteena käytettävän verovuoden viive on supistettu kolmesta vuodesta kahteen. Vuoden 2001 verotulotasauslaskelmassa käytetään vuodelta 1999 valmistuvan verotuksen tietoja (A kuntien valtionosuudesta annetun asetuksen muuttamisesta 1065/98 2 ja voimaantulosäännös). Yhteisöveron maksuunpano-osuuslaskelmat valmistunevat vasta vuoden loppuun mennessä, jonka jälkeen voidaan vasta laskea lopullinen tasauslaskelma. Tasauksen määrään vaikuttaa myös yhteisöveron jako-osuuksien muuttuminen ja yhteisöverouudistuksen asteittainen toteuttaminen, jonka vaikutukset alkavat verotulotasauksessa näkyä vuodesta 2001 alkaen. Yhteisöveroa ei enää vuoden 2001 tasauslaskennan yhteydessä muuteta äyreiksi (A 1065/98 2 a ja voimaantulosäännös). Sisäasiainministeriössä on laskettu hyvin ennakollinen arvio verotulotasauksesta, joka yhteisöveron osalta perustuu vuoden 2000 helmikuusta lähtien yhteisöveron tilityksissä käytettyihin jako-osuuksiin. Pohjana eivät siis ole olleet vuoden 1998 valmistuneen verotuksen tiedot, vaan arvio vuodelta 1999 valmistuvasta verotuksesta. Lisäksi kunnallisveron määrä perustuu ennakkotietoon, joka tarkentuu lopullisesti marraskuussa. Ennakkotiedon pohjana ovat olleet Kuntaliiton veroennustemallin luvut. Laskennassa käytettyjä perusteita ovat olleet: - vuoden 1999 alun asukasluku (koko maa ) - keskimääräinen tuloveroprosentti 17,62 - keskimääräiset kiinteistöveroprosentit - yleinen 0,65 - vakituinen asunto 0,23 - muu asunto 0,74 - voimalaitos 1,38 - ydinvoimalaitos 2,20 - laskennallinen verotulo - laskennallinen verotulo mk/asukas - tasausraja (90 %) mk/asukas Edellä mainittujen tietojen pohjalta lasketut kuntakohtaiset arviot verotulotasauksesta ovat liitteessä (liite 2). Muistutamme vielä laskelman ennakollisuudesta, joten kuntakohtaiset tiedot voivat muuttua paljonkin, koska vuoden 1999 verotus on vielä kesken. 8 Kunnallistalous-tiedote 3/00

9 Yleinen valtionosuus Kuluvana vuonna yleisen valtionosuuden keskimääräinen markkamäärä on 186,7 mk/asukas. Vuonna 2001 yleisestä valtionosuudesta vähennetään aluehälytyskeskusten asteittain valtiolle siirtämisestä johtuen 20,7 miljoonaa markkaa. Yleiseen valtionosuuteen tehdään vähintään 1,6 prosentin indeksitarkistus, joka on puolet täydestä määrästä. Valtionosuuden vähennyksen ja indeksitarkistuksen jälkeen asukaskohtaiseksi määräksi tulee arviolta 186,0 markkaa asukasta kohti. Aluehälytyskeskustoiminnasta aiheutuvia vähennyksiä yleiseen valtionosuuteen jatketaan seuraavina vuosina. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Tämän hetken käsityksen mukaan kustannustenjaon tarkistus toteutetaan korottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisia kustannuksia nykyisten painoarvojen suhteessa. Edellä esitettyjen kustannustasotarkistusta koskevien lukujen perusteella voidaan arvioida, että kustannustenjakotarkistus v olisi noin 3,4 prosenttia ja seuraavina vuosina puolet tästä. Kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus nousisi samalla prosentilla. Indeksikorotus olisi 1,6 prosenttia. Tämän vuoden sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden laskennallisia perusteita ja muita markkamääriä on korotettu 5 prosenttia (luvut pyöristetty). Sosiaalihuollon 0-6 -vuotiaiden ikäryhmän summasta on ensin vähennetty esiopetuksen toteutukseen vuonna 2001 tuleva lisävähennys mk (1 820 mk 749 mk). Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin voi tulla sellaisia muutoksia, joita tässä ei ole voitu ottaa huomioon. Ikäryhmittäiset perusteet: Ikäryhmä Sosiaalihuolto (mk/asukas) Terveydenhuolto (mk/asukas) v arvio v v arvio v vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 85 - vuotiaat v arvio v Työttömyyden mukainen markkamäärä mk/työtön mk/työtön Työttömyysasteen markkamäärä 193 mk/asukas 200 mk/asukas Sairastavuuden markkamäärä mk/asukas mk/asukas Kunnan rahoitusosuus mk/asukas mk/asukas Esiopetuksen valtionosuuksia on käsitelty tarkemmin jäljempänä opetusja kulttuuritoimen valtionosuuksien yhteydessä. Kunnallistalous-tiedote 3/00 9

10 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Tässä vaiheessa on vielä epäselvää, miten opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien jälkeenjääneisyys yksikköhintojen tasossa korjataan. Tällä hetkellä voidaan vain arvioida, että jälkeenjääneisyys on keskimäärin noin prosenttia. Jos jälkeenjääneisyys korjataan yksikköhintoja korottamalla, olisi puolet korotuksesta vuonna 2001 keskimäärin 5-6 prosenttia ja seuraavina vuosina puolet tästä. Kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus nousisi samalla prosentilla. Indeksikorotus olisi puolet eli 1,6 prosenttia. Yksikköhinnat Yksikköhinnat lasketaan kokonaan uudestaan vuoden 1999 kustannusten mukaan. Laskenta voi aiheuttaa kuntakohtaisia muutoksia yksikköhintoihin niin, että kuluvan vuoden tasoon tehty prosenttiperusteinen korjaus ei välttämättä tuota oikeaa tulosta. Yksikköhintojen laskemisen kaavat siis muuttuvat kustannuspohjavuoden 1999 perusteella. Kuluvan vuoden kaavat eivät ole käyttökelpoisia. Yksikköhintojen ja valtionosuuksien arviointi vuodeksi 2001 tulee olemaan huomattavan vaikeaa. Perusopetuksen ja lukion yksikköhintaan ja samalla myös kunnan asukaskohtaiseen rahoitusosuuteen vaikuttaa opettajien eläkemaksu, jonka peruste nousee 13 prosentista 16 prosenttiin. Nykytasossa arvioituna tästä johtuva yksikköhintojen nousu oppilasta kohti on noin 350 markkaa. Puolikkaan indeksitarkistuksen ja opettajien eläkemaksun vaikutus yksikköhintaan olisi arviolta noin 3 prosenttia. Opettajien eläkemaksun korottava vaikutus kunnan rahoitusosuuteen olisi noin 21 markkaa asukasta kohti (kustannusten lisäys 254 mmk, valtionosuuden lisäys 145 mmk). Varovaisen arvion mukaan yksikköhinnat nousisivat edellisen mukaan perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa noin 8-9 prosenttia ja muilla aloilla noin 5-6 prosenttia lukuun ottamatta kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön yksikköhintoja, joita ei tarkistettane. Kunnan rahoitusosuus nousisi tämän arvion perusteella 8 prosenttia. Arvioita tehtäessä olisi otettava huomioon asukasluvun ja oppilasmäärien muutokset sekä mahdollisesti muuttuvat porrastukset (kouluverkko, erityisopetus, vammaisopetus yms.). Perusopetuksen laskennallisen määrän lopullisena kertojana on vuoden 2000 ja 2001 syksyn oppilasmäärien keskiarvo, sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen vuoden 2001 tammikuun ja syyskuun oppilasmäärien painotettu keskiarvo (tammikuu 7/12 ja syyskuu 5/12). Oppilasmäärämuutoksilla saattaa olla huomattava vaikutus varainhoitovuoden rahoitukseen. Opetus- ja kulttuuritoimen kunnan rahoitusosuudesta asukasta kohti on laskettu arviot seuraavasti: 10 Kunnallistalous-tiedote 3/00

11 v arvio v opetustoiminta 2 158, valtion talouden säästö 647, kuljetuksen ja lisäkoulutuksen siirto 35,93 36 Yhteensä 2 842, Rahoitusosuuden 8 prosentin korotus (sisältää kaikki korotustekijät) tehdään opetustoiminnan osuuteen ja vain 1,6 prosentin indeksikorotus tehdään säästön sekä kuljetuksen ja lisäkoulutuksen osuuteen. Esiopetuksen valtionosuus Lakisääteinen esiopetus käynnistyy vapaaehtoisena lukien. Kunnan järjestämän esiopetuksen yksikköhinta on 85 % kunnan perusopetuksen yksikköhinnasta. Vuoden 2001 esiopetuksen valtionosuus määräytyy kahdella tavalla: 1. Ajalta valtionosuus määräytyy suoraan esiopetuksen yksikköhinnan ja esiopetusoppilaiden tulosta. Valtionosuus on 57 prosenttia. Tällä ajalla toteutetulla esiopetuksella ei ole vaikutusta kunnan opetus- ja kulttuuritoimen asukaskohtaiseen rahoitusosuuteen. Kunnan osuus on otettu suoraan huomioon esiopetuksen valtionosuudessa. Poikkeava menettely johtuu siitä, että esiopetuksen toteuttaminen on vapaaehtoista saakka 2. Ajalta valtionosuus määräytyy normaalin opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmän mukaan. Näin ollen kunnan asukaskohtaiseen rahoitusosuuteen tulee lisäystä puolelta vuodelta. Kunnan opetus- ja kulttuuritoimen laskennallisiin kustannuksiin lisätään esiopetuksen osuutta puolelta vuodelta täytenä yksikköhintana (85 % perusopetuksen yksikköhinnasta kerrottuna esiopetusoppilaiden määrällä). Kunnan rahoitettava osuus otetaan siis huomioon asukaskohtaisessa osuudessa. Korotus puolelta vuodelta varovaisen arvion mukaan olisi noin markkaa asukasta kohti (laskentaperusteet: esiopetusoppilasta ja 8 % arvionvarainen korotus perusopetuksen yksikköhinnan keskimääräiseen markkamäärään). Edellisestä poiketen esiopetuksen likimääräisen valtionosuuden koko vuodelle voi laskea myös suoraan arvioidusta perusopetuksen yksikköhinnasta, josta esiopetuksen taso on 85 prosenttia ja valtionosuus tästä 57 prosenttia (arvionvarainen korotus kuluvan vuoden yksikköhinnan tasoon 8 prosenttia). Kunnallistalous-tiedote 3/00 11

12 Koska 6-vuotiaiden maksuton esiopetus rahoitetaan opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmän kautta, on sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus vastaavasti pienempi. Kuluvana vuonna vähennys tehtiin viiden kuukauden osalta. Vuonna 2001 vähennys tehdään koko vuodelta. Vähennys tulee sisältymään vuonna 2001 myönnettävään sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen. Arviolta kustannusten vähennys koko vuodelta 6-vuotiaiden ikäluokan osalta olisi noin 790 mmk. Arvio muunnettuna 0-6 -vuotiasta kohti olisi noin 1,820 markkaa (kuluvan vuoden arvio 749 mk). Kuntakohtaista arvioita mahdollisesti laskettaessa on otettava huomioon työssäkäyntikertoimen vaikutus. Sosiaali- ja terveydenhuollon kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus on kustannusten vähennyksen takia pienempi eli arviolta noin 116,50 markkaa kunnan kaikkia asukkaita kohti (kuluvan vuoden arvio 46,40 mk). Arviot on laskettu esiopetustyöryhmän kustannusarvion pohjalta ottamalla huomioon yhden vuoden kustannustason muutos. Nyt käytettävissä olevien tietojen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien jälkeenjääneisyyttä korjataan vuodeksi 2001 korottamalla laskennallisia kustannuksia nykyisten painoarvojen mukaan arviolta noin 3,4 prosentilla. Tämän lisäksi tulee puolet indeksikorotuksesta eli 1,6 prosenttia. Lisätietoja: Jouko Heikkilä, p. (09) Martti Kallio, p. (09) Ajankohtaista valtionosuuksista ja -avustuksista Perustamiskustannusten valtionosuusjärjestelmän uudistamisen tilanne Perustamiskustannusten valtionosuusjärjestelmän säilyttämisestä tai lakkauttamisesta on viime aikoina käyty keskustelua. Se on myös liitetty osaksi selvitysmies Pekkarisen työtä. Myös Kuntaliitto on tätä edellyttänyt. Sosiaali- ja terveydenhuolto Sosiaali- ja terveydenhuollon perustamiskustannusten valtionosuudesta säädettiin voimaan tulleen sosiaali- ja terveydenhuollon suun- 12 Kunnallistalous-tiedote 3/00

13 nittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 27 :n muutoksen yhteydessä (1279/1999). Valtionosuusprosentti pudotettiin 25:een, joka tulee voimaan siirtymäajan jälkeen vuoteen 2004 mennessä kaikkien hankkeiden osalta. Tarkoituksena on suunnata voimavaroja perustamishankkeiden asemasta kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kehittämistä ja tehostamista sekä toimintatapojen uudistamista tukevien hankkeiden toteuttamiseen (ks. Kunnallistalous-tiedote 8/99/ ). Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän jatkokehittämistä varten tehtyyn lain muutokseen perustuen asetettiin työryhmä, jolle annettiin määräaikaa saakka. Työryhmän määräaikaa on jatkettu saakka siltä varalta, että selvitysmies tekee ehdotuksia perustamiskustannusten valtionosuusjärjestelmää silmällä pitäen. Työryhmän tavoitteena on valmistella toisen vaiheen eli 2004 jälkeen tulevaa järjestelmää koskevat lainmuutokset ja ohjeistukset. Yksityiskohdat ovat tällä hetkellä avoinna. Valmistelu on lähtenyt liikkeelle jo voimaan tulleen lainmuutoksen pohjalta ottaen huomioon asian yhteydessä eduskunnassa käydyn keskustelun. Opetustoimi Opetustoimen perustamiskustannusten valtionosuusjärjestelmän osalta keskustelua on käyty koko järjestelmän lakkauttamisesta ja varojen siirtämisestä yksikköhintoihin. Eräänä vaihtoehtona ollut säilyttää perusopetuksen ja/tai kirjaston perustamiskustannusten järjestelmä ja muilta osin siirtää perustamiskustannusten valtionosuuksiin tarkoitetut varat yksikköhintoihin. Opetustoimessa järjestelmän lakkauttamisen etuja ja haittoja pohtinut työryhmä jätti mietintönsä määräaikaan ( ) mennessä tekemättä ehdotuksia. Opetusministeriö asetti marraskuussa 1999 uuden työryhmän, jonka valtion vuoden 2000 talousarvioon otetun kannanoton mukaan tuli selvittää perustamiskustannusten valtionosuusjärjestelmän lopettaminen vuoden 2000 helmikuun loppuun mennessä. Työryhmä jätti selvityksensä määräaikaan mennessä tekemättä ehdotuksia todeten, että järjestelmän uudistus edellyttää vielä jatkoselvityksiä. Työryhmä ehdottikin tässä vaiheessa vain, että sen toimikautta jatkettaisiin vuoden 2000 loppuun saakka. Toistaiseksi toimikauden jatkamista koskevaa toimeksiannon muutosta opetusministeriössä ei ole tehty. Nähtävästi selvitysmiehen asettaminen on vaikuttanut myös opetustoimen puolella aikataulua hidastavasti. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) Kunnallistalous-tiedote 3/00 13

14 Valtionosuusjärjestelmän tarkistuksen seuranta Valtionosuusjärjestelmän tarkistusta varten asetetun seurantaryhmän työ jatkuu. Työryhmän työskentelyä on mahdollista seurata Internetin välityksellä. Kuntaliiton Internet -sivulla on nyt myös keskustelupalsta, jota voi seurata ja jossa voi esittää valtionosuusjärjestelmän tarkistukseen ja selvitysmiehen työhön liittyviä ehdotuksia ja mielipiteitä. Keskustelupalstalla olisi asianmukaista esiintyä omalla nimellä. Keskustelupalstan käyttö edellyttää otsikkoa, kirjoittajan nimeä ja varsinaisen tekstikentän täyttöä. Keskustelupalsta löytyy osoitteesta: Lisätiedot: Martti Kallio, p. (09) Jouko Heikkilä, p. (09) Lasten ja nuorten psykiatrian valtionavustus Kuluvan vuoden valtion talousarviossa oli erillinen määräraha, josta on myönnetty avustusta lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin. Tästä 70 miljoonan markan määrärahasta myönnetty avustus on käytettävä vuoden 2000 aikana lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen tukemiseen, häiriöiden ehkäisyyn ja psykiatrisiin hoitopalveluihin. Avustukset on myönnetty tehdyillä päätöksillä sairaanhoitopiireille niin, että näiden tulee edelleen jakaa osa tehdyn suunnitelman mukaisesti perustason (terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi) toimintaan. Myöntämisperusteet on julkaistu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa, joka on annettu Hankkeet on toteutettava suunnitelman ja tehdyn päätöksen mukaisesti. Lääninhallitus voi myöntää oikeuden tehdä vähäisiä muutoksia avustuksen käyttöön. Valtionavustus maksetaan sairaanhoitopiireille kahdessa erässä, toukokuussa ja lokakuussa, mistä sairaanhoitopiirin tulee välittää edelleen suunnitelman mukaisesti osuus kunnille ja muille kuntayhtymille siltä osin, kuin ne toteuttavat avustuksen perusteena olevia hankkeita. Sairaanhoitopiirin on tehtävä avustuksen käytöstä selvitys viimeistään mennessä. Selvitykseen tulee sisältyä raportti siitä, miten avustuksen perusteena olevat hankkeet ovat toteutuneet ja miten avustus on jakautunut eri hankkeille. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarvittaessa lisäohjeita selvityksen laatimisesta. 14 Kunnallistalous-tiedote 3/00

15 Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset Vuoden 2000 harkinnanvaraista avustusta on haettava viimeistään mennessä. Käsittelyn nopeuttamiseksi sisäasianministeriö on pyytänyt hakemuksia jo kesäkuun loppuun mennessä. Kopio hakemuksesta pyydetään toimittamaan myös Kuntaliittoon, joka antaa myöntämisestä oman lausuntonsa. Kuntien valtionosuuslain 13 :n mukaan avustusta voidaan myöntää kunnalle, joka ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Tuen tarpeeseen vaikuttavina seikkoina otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Sisäasianministeriö voi asettaa avustuksen myöntämiselle ja käytölle kunnan talouden tervehdyttämistä koskevia ehtoja. Avustukseen on käytettävissä 420 mmk. Sisäasiainministeriö on lähettänyt avustuksen hakemista koskevan kirjeen SM /Ha-43. Hakemuksessa tulee ilmetä ne perusteet, joihin kunta haluaa vedota sekä liitteinä tilinpäätös ilman tase-erittelyä ja kaksi liitelomaketta täytettynä. Lomakkeet voi saada sähköisessä muodossa tilaamalla ne osoitteesta: Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) Sisäasiainministeriö Seppo Juntti, p. (09) Markku Nissinen, p. (09) Rainer Alanen, p. (09) Kunnallistalous-tiedote 3/00 15

16 Esiopetus Esiopetuksen aloittaminen ja valtionosuudet Lakisääteinen esiopetus on mahdollista aloittaa vapaaehtoisena lukien. Opetushallitus on lähettänyt kunnille kyselyn (Kysely 11/ ), jossa on tiedusteltu arviota esiopetusoppilaiden lukumäärästä tilanteessa. Samalla kysyttiin myös pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia esiopetusoppilaita. Vastaukset pyydettiin Opetushallitukseen mennessä. Saatujen tietojen perusteella on mahdollista aloittaa esiopetuksen valtionosuuden maksatus 1.8. lukien. Rahoitus tarkistetaan vuoden loppuun mennessä toteutuneen esiopetuksen oppilasmäärän mukaiseksi. Huomautamme vielä, että alkuvaiheessa ajalla ylläpitäjä saa esiopetukseen 57 %:n valtionosuuden, jolloin kunnan osuudeksi jää suoraan 43 prosenttia. Tämä on poikkeus opetus- ja kulttuuritoimen normaalista valtionosuusjärjestelmästä. Tämä voidaan tarpeen mukaan niin sovittaessa ottaa huomioon kuntien välisessä esiopetusta koskevassa yhteistyössä. Järjestelmä palaa sopimusten kannalta normaaliksi lukien. Opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Opetushallitus ja Stakes lähettävät kunnille yhteisen esiopetusta koskevan tiedotteen, jossa käsitellään mm. esiopetusuudistukseen liittyviä lakeja ja asetuksia (asetukset on annettu ; säädösnumerot /2000). Asetukset tulevat voimaan lukien. Esiopetuksen ryhmäkokoja ei määritellä asetuksessa. Opetusministeriö tulee antamaan (edellä mainittu kirje) suosituksen ryhmäkooksi. Suositus ei ole juridisesti sitova. Kuntaliitto lähetti vuoden alussa yleiskirjeen esiopetuksen aloittamisesta (nro 2/80/2000/ ), jossa selvitettiin myös esiopetuksen valtionosuuden määräytymistä. Esiopetusta koskevat lait annettiin (nro:t /1999). Valtionosuudet ja rahoitus määräytyvät opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaan (rahoituslain muutos 1289/1999). Esiopetuksen osalta lähtökohtana on, että esiopetuksen rahoituksessa menetellään samoin kuin perusopetuksen rahoituksessa, ellei toisin säädetä. Poikkeukset koskevat pääasiassa yksikköhinnan tasoa (85 %) ja siirtymäkauden rahoituksen määräytymistä. Rahoituslain mukaan yksikköhintojen määräämisestä ja oppilasmäärien laskemisesta säädetään asetuksella. Asetukseen on tehty muutos 16 Kunnallistalous-tiedote 3/00

17 (328/2000), jotta perusopetuksen yksikköhinnan määräytyminen olisi riippumaton esiopetuksen järjestämispaikasta ja sen oppilasmäärästä. Asetuksen muutoksen mukaan esiopetusoppilaiden lukumäärää ei oteta huomioon perusopetuksen yksikköhintaan vaikuttavan tunnusluvun määräämisessä. Näin eliminoidaan esiopetuspaikkoina toimivien päiväkotien vaikutus tunnuslukuun ja kouluverkkoon. Menettelyn ansiosta tunnusluku tulee jonkin verran korkeammaksi pienten alle 80 oppilasta käsittävien koulujen osalta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat otetaan huomioon entiseen tapaan tunnusluvun laskemisessa. Nämä oppilaat saavat myös saman rahoituksen kuin perusopetuksen oppilaat. Näiden pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden siirto erityisopetukseen vaikuttaa rahoitukseen nykyisellä tavalla korottavasti. Normaalissa esiopetuksessa olevien oppilaiden siirto erityisopetukseen ei vaikuta rahoitukseen erikseen korottavasti. Tätä tarkoittavaa perustetta asetukseen ei ole otettu. Tälle vastapainona perusopetuksen yksikköhintaa (josta esiopetuksen yksikköhinta määräytyy) korottaa esiopetusoppilaiden jättäminen huomiotta koulun kokoa laskettaessa ja perusopetuksen erityisopetukseen siirrot. Päivähoidossa järjestetyllä esiopetuksella ei ole edellisen perusteella vaikutusta kunnan kouluverkkoon eikä perusopetuksen yksikköhinnan tasoon. Esiopetuksen järjestämisen tilanne Kuntaliitto teki tammi-helmikuussa kunnille kyselyn, jossa kysyttiin esiopetuksen aloittamisajankohtaa ja kuntien hallinnollisia ratkaisuja. Kyselyyn vastasi 85 % kunnista. Valtaosa kunnista (85 %) aloittaa esiopetuksen ensi syksynä. Maakunnittain esiopetuksen aloittamisessa ei näytä olevan suuriakaan eroja. Jonkun verran hitaammin esiopetus näyttäisi käynnistyvän Etelä- ja Pohjois- Karjalassa, joissa lähes puolet vastanneista kunnista aloittaa esiopetuksen vasta vuonna Sitä vastoin Päijät-Hämeen kunnista kaikki vastanneet suunnittelivat aloittavansa esiopetuksen jo ensi syksynä. Kunnat arvioivat, että 92 % esiopetusikäisistä tulee tänä vuonna maksuttoman esiopetuksen piiriin, seuraavana vuonna on esiopetuksessa arviolta jo 93,3 %. Tällä hetkellä lähes 90 % esiopetuksesta järjestetään sosiaalitoimessa, mutta koulutoimen osuus kasvaa erityisesti pienissä kunnissa. Ensi syksynä yli puolet kunnista järjestää esiopetuksen koulutoimen hallinnon alaisena tai sosiaali- ja koulutoimen yhteistyönä. Päivähoidossa järjestet- Kunnallistalous-tiedote 3/00 17

18 tävässä esiopetuksessa on kuitenkin yhä edelleen neljä viidesosaa esiopetuksessa olevista lapsista. Maksuttoman esiopetuksen vaikutus päivähoitomaksuihin Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta annettiin Laki tulee voimaan Lain 7 a :n 6 momentin loppuun lisättiin lause: Päivähoidon maksua alentavana tekijänä on otettava huomioon myös perusopetuslain (628/1998) mukainen maksuton esiopetus. Säännös koskee sekä kokopäiväistä että osaaikaista päivähoitoa. Lainsäädännössä ei ole erikseen säädetty esiopetuksessa olevan lapsen päivähoitomaksun määrittelemisestä. Kunnat voivat siis itse päättää päivähoitomaksun suuruuden soveltaen lain 7 :n 6 momenttia: Jos lapsi on osapäivähoidossa tai lapsen hoitoaika muutoin jatkuvasti päivittäin, viikoittain tai kuukausittain on säännönmukaista kokopäivähoidon hoitoaikaa merkittävästi lyhyempi, kunnan tulee päättämiensä perustein periä hoitoaikaan suhteutettu kokopäivähoidon maksua alempi maksu. Kunnat ovat tehneet tai suunnittelevat hyvin erilaisia ratkaisuja päivähoitomaksun suuruudesta. Useimmiten kunnat ovat kuitenkin porrastaneet maksut lasten tarvitsemien hoitoaikojen mukaan. Yleisimmin esiopetuksessa olevien lasten päivähoitomaksut vaihtelevat hoitoajasta riippuen 20/30 %:sta (1-2 tunnin päivähoito) 70/80 %:iin (yli 5 tunnin päivähoito) kokopäivähoidon maksusta. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) Martti Kallio, p. (09) Anna-Maija Haliseva-Lahtinen, esiopetuksen sisällön, päivähoidon ja päivähoidon maksujen osalta p. (09) Pelastustoimen muutoksia Hätäkeskuslaki voimaan Hätäkeskuslaki (157/2000) ja siihen liittyvä laki pelastustoimilain muuttamisesta (158/2000) on annettu Hätäkeskuslailla aluehälytyskeskustoiminta siirtyy vähitellen valtion ylläpitovastuulle. Hätäkeskuslaki tulee voimaan kuitenkin niin, että täytäntöönpanoon voidaan ryhtyä ennen lain voimaantuloa. Ennen voimaantuloa voidaan tehdä päätös hätäkeskusjaosta ja määrätä hätäkeskusten sijainti. Pelastustoimilain muutos tuli voimaan , koska hätäkeskuskokeilu päättyy 18 Kunnallistalous-tiedote 3/00

19 ja asianomaisille kunnille tuli hätäkeskuskokeilusta annetun asetuksen mukaan ilmoittaa vuotta ennen kokeilun päättymisestä, jos hätäkeskusten ylläpitovastuu olisi palannut takasin kunnille kokeilun päätyttyä. Hätäkeskuslailla korvataan erilliset pelastustoimilain mukaiset kunnalliset hätäkeskukset ja poliisin hälytyskeskukset. Pääkaupunkiseudulla hätäkeskuslakia ei sovelleta toistaiseksi. Hätäkeskuslain mukaan valtioneuvosto päättää valtakunnan jakamisesta hätäkeskusalueisiin. Hätäkeskustoiminta siirtyy lain mukaan erillisistä hätäkeskuksista valtion hätäkeskuksiin sisäasianministeriön erikseen päättämässä aikataulussa vuoteen 2006 mennessä. Nykyiset neljä kokeiluhätäkeskusta muuttuvat heti lain voimaan tullessa valtion hätäkeskuksiksi. Hätäkeskusten siirtyessä valtion ylläpitovastuulle kunnat vapautuvat hätäkeskusten rakentamis- ja ylläpitämiskustannuksista. Tämä kuntien vastuun vähentyminen otetaan huomioon valtion ja kuntien välisessä kustannustenjaossa. Valtion ylläpitämän hätäkeskusjärjestelmän kustannukset katetaan kunnallisten hätäkeskusten toimintamenoja vastaavalla vähennyksellä, joka tehdään kuntien yleiseen valtionosuuteen, siirrolla poliisin toimintamenoista sekä poistamalla hätäkeskusten valtionosuus. Vaikutukset kuntien yleiseen valtionosuuteen siirtymäkautena hallituksen esityksen perustelujen mukaan (HE 87/1999 vp) ovat seuraavat: Vuosi Lakkaavien hätä- Vähennys yleisestä keskusten lkm. valtionosuudesta kpl 20,7 mmk kpl 34,5 mmk kpl 18,4 mmk kpl 13,8 mmk kpl 4,4 mmk Vuoden 2005 tilanteessa pääkaupunkiseutua ei ole otettu huomioon, mikä pienentää vähennettävää summaa 14 mmk. Pelastustoimilain muutoksen mukaan pelastustoimilain säännöksiä noudatetaan kunnallisiin hätäkeskuksiin siihen saakka, kunnes hätäkeskustoiminta siirtyy valtion hoidettavaksi siirtymäajan kuluessa vuoteen 2006 mennessä siten, kuin sisäasianministeriö tarkemmin hätäkeskuslain nojalla määrää. Näin ollen kuntien on vastattava jäljelle jäävien hätäkeskusten kustannuksista siirtymisajankohtaan saakka vielä voimassa olevien säännösten mukaan yleisen valtionosuuden vähentämisestä huolimatta. Kunnallistalous-tiedote 3/00 19

20 Vuoden 2001 yleisen valtionosuuden määrässä on otettu huomioon yllä mainittu vähennys. Yleisen valtionosuuden keskimääräinen markkamäärä vähennettynä ja indeksitarkistettuna (1,6 %) on 186 markkaa/asukas. Pelastustoimi säilyy kunnallisena toimena Valtioneuvosto määräsi Pekka Myllyniemen selvittämään hallitusohjelman mukaisesti palo- ja pelastustoimen siirtämistä valtion hoidettavaksi. Selvitysmies luovutti työn tuloksena loppuraportin: "Onnettomuusriskit hallintaan" ( Selvitysmies ei esittänyt pelastustoimen siirtämistä kunnilta valtion hoidettavaksi. Keskeinen ehdotus oli, että pelastustoimen järjestelmän tehostamiseksi muodostetaan noin 30 lailla säädeltyyn kuntien yhteistoimintaan perustuvaa alueellista pelastustointa. Merkittäviä ehdotuksia olivat myös mm., että kiireellinen sairaankuljetus liitettäisiin kiinteästi pelastustoimeen, työaikajärjestelyjen joustavoittaminen ja johtamisen kehittäminen. Kuntaliitto totesi lausunnossaan ( josta haku "tietopalvelut" ja edelleen "lausunnot"), että esitys pelastustoimen järjestämisestä kuntien yhteistoimintaan perustuvien alueellisten pelastustoimien pohjalle on todetuista kehittämistarpeista lähtevä ja oikean suuntainen. Muutos nykyiseen on kuitenkin suuri ja vaatii huolellisen valmistelun ja riittävän pitkän siirtymäajan. Kuntaliitto käsitteli lausunnossaan muutoin lähemmin seuraavia asioita: - alueiden muodostaminen - kunnan ja alueellisen pelastustoimen suhde - toiminnan kehittäminen - uudistuksen kustannusvaikutusten selvittäminen - sairaankuljetuksen järjestäminen - öljyvahinkojen torjunnan järjestäminen - muita tarkasteltavia kysymyksiä (mm. VPK-toiminnan edistäminen) sekä - toimintamallien valmistelu kuntien ja alueiden käyttöön. Valtioneuvosto sopi neuvottelussaan pelastustoimen järjestämisestä vastaisuudessa kunnallisena toimena niin, että yksittäisten kuntien sijasta pelastustoimeen muodostetaan noin 30 kuntien lailla määrättyyn yhteistoimintaan perustuvaa alueellista pelastustointa. Asiassa edetään muutoinkin selvitysmiehen linjausten pohjalta ja laaditaan sen mukainen hallituksen esitys. Sen arvioidaan valmistuvan kesällä Kunnallistalous-tiedote 3/00

21 Kunnan pelastustoimen palvelutasosta tehtävä päätös Pelastustoimilain 15 :n mukaan kunnan tulee selvittää ja arvioida kunnan alueella olevat uhat ja määritellä niiden perusteella pelastustoimen palvelutaso. Palvelutasoa koskevan päätöksen tulee olla valmiina mennessä. Palvelutasoa koskevien päätösten rakenteen yhdenmukaistamiseksi ja niiden laatimisen helpottamiseksi sisäasiainministeriöstä on lähetetty lääninhallituksille ja kunnille kirje: "Kunnan pelastustoimen palvelutasoa koskevat päätökset" ( josta haku "arkisto" ja edelleen "kirjeet"). Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) Jouko Liimatainen, p. (09) Velkaneuvonta Hallituksen esitys laiksi velkaneuvonnasta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 37/2000 vp) on annettu Lakiesityksen mukaan velkaneuvonta muuttuu lakisääteiseksi toiminnaksi. Lääninhallituksen velvollisuutena olisi huolehtia velkaneuvonnan riittävyydestä alueellaan. Velkaneuvontapalvelujen tuottamisesta huolehtisivat ensisijaisesti kunnat, jotka tekisivät lääninhallituksen kanssa sopimuksen palvelujen tuottamisesta. Kunta tuottaisi palvelut joko itse tai ostamalla ne. Kunnille palvelujen tuottaminen olisi vapaaehtoista. Kunnat olisivat siis pääsäännön mukaan sopimukseen perustuen palvelujen tuottajia, joten nykyinen perustilanne ei muuttuisi. Velkaneuvojia olisi suurin piirtein nykyinen määrä. Esityksen mukaan alueellinen saatavuus tulisi turvatuksi siten, että asukasta kohti olisi yksi velkaneuvoja. Tällöin velkaneuvojia olisi kaikkiaan 89. Kunnan ja lääninhallituksen välisessä toimeksiantosopimuksessa sovittaisiin toimialueesta, velkaneuvojien ja muun henkilökunnan määrästä, seurannasta ja valvonnasta sekä korvauksen maksamisesta. Toimeksiantosopimukset voisivat olla määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia. Ne olisivat irtisanottavissa ja irtisanomisajasta olisi sovittava. Irtisanomisaikana olisi yksi tai kaksi vuotta. Irtisanomisen syynä voisi olla esimerkiksi palvelujen kysynnän olennainen ja pitkäaikaiseksi arvioitu väheneminen. Toimeksiantosopimuksessa olisi aina sovittava seurannasta, mitä tietoja ja miltä ajalta kunta toimittaa lääninhallitukselle ja kuluttajavirastolle. Kunnallistalous-tiedote 3/00 21

22 Kunnille maksettaisiin korvausta Kuluttajaviraston esityksestä kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistamien perusteiden mukaan. Korvaus määrättäisiin siten, että se vastaisi palveluiden tarkoituksenmukaisesta tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Korvaukset muodostuisivat velkaneuvojien palkkausmenoista sivukuluineen ja toiminnasta aiheutuvista yleiskuluista. Kunnalle aiheutuvien kustannusten määrä riippuu tämän hetkisestä panostuksesta. Jos kunta tällä hetkellä rahoittaa toimintaa, kunnan oman rahoituksen tarve vähenisi. Palkkausmenot korvattaisiin kokonaan. Valtion talousarvioon vuodelle 2001 velkaneuvontaa varten varattaisiin 18 miljoonaa markkaa. Nykyisen toiminnan tasoon tulisi lisäystä 6 miljoonaa markkaa. Lakien on tarkoitus tulla voimaan lukien. Korvausta maksettaisiin kuitenkin vasta alkaen. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p.(09) Riitta Myllymäki, p. (09) Auli Valli-Lintu, p. (09) Vesihuoltoavustukset EU-rakennerahastosta Yhdyskuntien yhteisesti järjestettävää vedenhankintaa ja viemäröintiä sekä jäteveden käsittelyä ja lietteen hyötykäyttöä palvelevien laitteiden ja rakennelmien tekemiseen EU-rakennerahastosta myönnettävät avustukset on julistettu haettaviksi vuonna 2000 aloitettavia hankkeita varten päivätyllä Suomen ympäristökeskuksen kuulutuksella. Hakumenettelystä ja käytettävistä lomakkeista saa tietoa asianomaiselta alueelliselta ympäristökeskukselta samoin kuin myös tiedon siitä, onko tänä vuonna aloitettavia hankkeita varten rakennerahaston varoja vielä jäljellä. Kysymys ei ole valtion talousarvioon perustuvasta määrärahasta, josta oli oma hakuaikansa viime syksynä. Kuulutus on julkaistu virallisessa lehdessä toukokuussa Lisätiedot: Asianomainen alueellinen ympäristökeskus 22 Kunnallistalous-tiedote 3/00

23 Kirjanpitoon ja tilastointiin liittyviä ohjeita Kuntajaoston uudet lausunnot ja yleisohjeet: Lausunto 45/ Lausunto kahden koulutuskuntayhtymän fuusion yhteydessä esitetyn peruspääoman korotuksen kirjaamisesta (liite 3) Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut lausunnon kahden koulutuskuntayhtymän fuusiointiin liittyvistä kirjauksista. Lausunnon mukaan yhdistelyn tuloksena saatu fuusioerotus, fuusiotappio, kirjataan vastaanottavan kuntayhtymän taseen eri käyttöomaisuusaktiivatilien lisäykseksi niihin eriin, joista sen katsotaan ensisijaisesti syntyneen. Konsernitilinpäätös- ja liitetieto-ohje Yleisohjeet kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta sekä kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista ovat lausuntokierroksella. Ohjeet valmistuvat alkusyksystä, tilauslomake on liitteenä (liite 4). Kuntaliiton ohjeita: Talousarvio- ja suunnitelmasuositus Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja -suunnitelmasuositus valmistuu kesän aikana, tilauslomake on liitteenä (liite 4). Suositus täydennetään ja tarkistetaan vastaamaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamia uusia kirjanpidon ja tilinpäätöksen yleisohjeita. Lisäksi suosituksessa täsmennetään mm. tavoitteiden asettamista. Lasten ja nuorten psykiatrian valtionavustus/kirjanpidollinen käsittely Lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin myönnetyn valtionavustuksen perusteita on käsitelty tämän tiedotteen sivulla 14. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä kirjaa avustuksen tulokohtaan Tuet ja avustukset/muut tuet ja avustukset (valtiolta). Sairaanhoitopiirin kun- Kunnallistalous-tiedote 3/00 23

24 tayhtymän maksama avustus kunnalle tai muulle kuntayhtymälle kirjataan menokohtaan Avustukset/Avustukset yhteisöille. Kunta tai kuntayhtymä kirjaa saamansa avustuksen sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä tulokohtaan Tuet ja avustukset/muut tuet ja avustukset (muilta). Maakaasuliiketoiminnan eriyttäminen kunnan kirjanpidosta Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen maakaasumarkkinalaiksi (HE 134/1999 vp). Tasavallan presidentti ei ole vielä vahvistanut lakia. Maakaasumarkkinalaki tulee voimaan Maakaasumarkkinalain 5 luvun 3 :n mukaan Maakaasuliiketoimintaa harjoittava kunnallinen laitos tai kuntayhtymä tulee eriyttää kirjanpidollisesti kunnasta ja sille tulee laatia tilikausittain osakeyhtiön tilinpäätöksen kanssa vertailukelpoinen tuloslaskelma ja tase. Lisäksi maakaasumarkkinalain 1 :n mukaan Maakaasualan yrityksen on eriytettävä maakaasuverkkotoiminta, maakaasun myynti- ja varastointitoiminta toisistaan sekä maakaasualaan kuulumattomista liiketoiminnoistaan. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että maakaasuliiketoimintaa harjoittavan kunnallisen laitoksen eriyttäminen selkeyttää kunnan ja maakaasuliiketoimintaa harjoittavan laitoksen välistä taloudellista suhdetta. Osakeyhtiön tilinpäätöksen kanssa vertailukelpoiset tuloslaskelma ja tase antavat mahdollisuuden verrata kunnallisen maakaasulaitoksen toimintaa yhtiömuotoisiin maakaasualan yrityksiin. Eriyttämisvaatimus koskee kunnallisia laitoksia ja kuntayhtymiä, jotka harjoittavat verkkoliiketoimintaluvan alaista verkkoliiketoimintaa, maakaasun myyntiä tai varastotoimintaa. Kunnallisen maakaasulaitoksen eriyttäminen voidaan toteuttaa joko muodostamalla laitoksesta erillinen yhteisö tai kirjanpidollisesti eriytetty liiketoiminta. Kunnan harjoittamasta maakaasuliiketoiminnasta tulee laatia tuloslaskelma ja tase. Liiketoiminta voidaan organisoida osakeyhtiömuotoisena, kunnan liikelaitoksen muodossa tai esimerkiksi brutto- tai nettobudjetoituna yksikkönä. Osakeyhtiö laatii kirjanpitolain ja -asetuksen mukaisen tuloslaskelman ja taseen. Liikelaitoksen kirjanpidossa, tilinpäätöksen laatimisessa sekä yhdistelyssä kunnan kirjanpitoon noudatetaan kuntajaoston yleisohjetta kunnan ja kuntayhtymän liikelaitoksen kirjanpidollisesta käsittelystä. 24 Kunnallistalous-tiedote 3/00

25 Brutto- tai nettobudjetoituna tulosyksikkönä järjestetyn maakaasuliiketoiminnan eriyttäminen toteutetaan laskennallisena eriyttämisenä, jolloin maakaasuliiketoiminnan tuloslaskelma ja tase laaditaan erillisinä sisäisinä laskelmina kunnan tilinpäätöksestä. Näiden laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin kuntajaoston ohjetta liikelaitoksen kirjanpidollisesta käsittelystä. Paitsi, että maakaasuliiketoiminnalle tulee laatia tuloslaskelma ja tase, niin maakaasuliiketoiminnan sisällä on maakaasumarkkinalain 1 :n mukaisesti eriytettävä maakaasuverkkotoiminta, maakaasun myynti ja varastointi toisistaan. Myös tämä eriyttäminen tarkoittaa sitä, että eriytettäville toiminnoille on laadittava tilikausittain tuloslaskelma ja tase. Eriyttäminen voidaan toteuttaa laskennallisena eriyttämisenä. Kauppa- ja teollisuusministeriössä valmistellaan asiasta asetusta, joten asiaan palataan syksyn Kunnallistalous-tiedotteissa. Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä/ tilastointi Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmästä aiheutuvat menot ja tulot (mm. valtion korvaus kuntayhtymälle, kuntayhtymän kunnalle maksama tasauskorvaus, kunnan kuntayhtymälle maksama rahoitusosuus ja kunnan kuntayhtymältä saama tasauskorvaus) kirjataan kuntien ja kuntayhtymien toiminta- ja taloustilastossa tehtäväluokkaan 290 Muu sosiaali- ja terveystoimi. Eläkemenoperusteisen KVTEL-maksun kohdistaminen Eläkemenoperusteisen KVTEL-maksun kohdistamista kuntayhtymien purku- tms. tilanteissa on selvitetty Kunnallistalous-tiedotteessa nro 7/1998. Eläkemenoperusteisella maksulla eläkemaksua ohjataan aiheuttamisperiaatteen mukaan maksajille. Tämän periaatteen toteuttamiseksi maksut jaetaan lopettaneiden jäsenyhteisöjen tapauksissa niiden toiminnassa mukana olleille jäsenyhteisöille. Kuntayhtymien purkautuessa tai kunnan erotessa kuntayhtymästä eläkemenoperusteinen KVTEL-maksu tulisi jakaa aiheuttamisperiaatteen mukaan toiminnassa mukana olleille kunnille. Kunnassa ko. kulu kohdistetaan asianomaiseen tehtäväluokkaan, esimerkiksi HYKS:n ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä jäsenkunnille siirtynyt eläkemeno kohdistetaan kunnissa tehtäväluokkaan erikoissairaanhoito. Lisätiedot: Anneli Heinonen, p. (09) Mikael Enberg, p. (09) Oiva Myllyntaus, p. (09) Sisko Myöhänen, p. (09) Kunnallistalous-tiedote 3/00 25