Valtionosuudet vuonna Kirjanpitoon liittyviä ohjeita

Transkriptio

1 1/2005 maaliskuu Verotus Valtionosuudet vuonna 2005 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 1/2005 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1300 kpl Upplaga 1300 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) raija.haaja@kuntaliitto.fi Extra prenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, raija.haaja@kommunforbundet.fi fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor >Kauppapaikka > Kuntatiedotteet>Kuntataloustiedottet > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi SISÄLLYSLUETTELO Verotus 3 Kuntien verotulot vuosina Kuntaryhmän jako-osuus kunnallisveron tilityksissä 2005 Kunnan 2005 yhteisöveron jako-osuudet ja laskentaperusteiden tarkistaminen Kiinteistö- ja jäännösverojen eräpäivät Verohallituksen kannanottoja henkilökuntaetuihin Arvonlisäveroasioita Kunnilla vähennys- ja palautusoikeus yhteisiin liikennehankkeisiin sisältyvästä arvonlisäverosta Valtionosuudet vuonna Valtionosuudet ja valtionosuuksien jaksotus Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Kuntakohtaiset valtionosuudet tasaus huomioiden Korjaus kuntajaoston konserniyleisohjeen tasekaavaan Lausunto maankäyttösopimuksen käsittelystä kirjanpidossa 18 JHTT-tutkinto ja tutkintovaatimukset vuonna Liitteet: Kustannustenjaon tarkistus (liite 1) Vuoden 2005 valtionosuuksien perusteena olevat yksikköhinnat (liite 2) Vuoden 2005 yksikköhinnat (liite 3) Esimerkki perusopetuksen tunnusluvun määräytymisestä (liite 4) Perusopetuksen vuoden 2005 yksikköhinnan laskentaperusteet (liite 5) Lukion vuoden 2005 yksikköhinnan laskentaperusteet (liite 6) Kirjaston ja kansalaisopiston yksikköhinnat vuosina 2003 ja 2005 (liite 7) Opetustoimen rahoitusosuus (liite 8) Valtionosuus vuonna 2005 (liite 9) Lausunto 67 maankäyttösopimuksen käsittelystä kirjanpidossa (liite 10) Sivu Vastuuhenkilöt / Ansvariga Martti Kallio Jan Björkwall Toimittanut / Sammanställt av Raija Haaja 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2005

3 Verotus Kuntien verotulot vuosina Kuntien peruspalveluohjelma on laadittu toisen kerran. Tarkistetussa ohjelmassa on tarkasteltu mm. kuntien ja kuntayhtymien tuloja ja menoja vuoteen Alla esitetty verotulojen kehitys noudattaa ohjelmassa esitettyä näkemystä. Vuonna 2004 kuntien verotulojen kehitys kääntyi lievään 1,3 prosentin kasvuun. Vuonna 2005 verotulojen arvioidaan kasvavan 4,6 prosenttia ja vuosina keskimäärin noin 4 prosenttia vuodessa. Kuntien yhteisövero-osuuden pienentäminen ja kunnallisverotuksen vähennysten korottaminen vuosina alensivat kuntien verotuloja suhteessa bruttokansantuotteeseen noin prosenttiyksikön verran. Verotulojen alenema kompensoitiin poistamalla kuntien arvonlisäveron takaisinperintä ja lisäämällä sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksia. Vuodesta 2003 vuoteen 2004 kunnallisveron tilitykset kasvoivat vain vajaan prosentin, mikä johtuu lähinnä kunnallisverotuksen vähennysten korotuksista. Verokevennysten aiheuttamat kuntien verotuottomenetykset on kompensoitu verovuoden 2003 osalta puoleksi ja verovuoden 2004 osalta täysimääräisesti korottamalla kuntien saamia valtionosuuksia. Myös vuoden 2005 kunnallisveron menetykset kompensoidaan täysimääräisesti. Vuosina kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan keskimäärin vajaat 4 prosenttia vuodessa eli suunnilleen saman verran kuin ansiotulot. Kehitykseen vaikuttaa hallituksen päätös uusien verokevennysten rahoituksesta sekä työllisyyden odotettu paraneminen. Kuluvan vuoden kunnallisvero kasvattaa myös veroprosenttien korottamiset. Kuntien verotulot vuosina Vuosi milj. euroa Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Verotulot yhteensä % BKT:sta 9,5 9,2 9,3 9,3 9,4 9,4 9,4 Muutos, % Kunnallisvero -1 0,8 4,3 3,9 4,1 4,1 4,1 Yhteisövero -32,4 6 8,6 2,7 3,4 2,5 2,5 Kiinteistövero 4,3 3,5 3,8 14,1 2,5 3,6 3,5 Verotulot yhteensä -4,1 1,3 4,6 4,3 4 3,9 3,9 Kunnallisveroprosentti, keskim.* 18,03 18,12 18,3 18,3 18,3 18,3 18,3 Yhteisöveroprosentti Kuntien osuus yhteisöverosta, % 19,75 19,75 22,03 22,03 22,03 22,03 22,03 * Laskelmassa kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on pidetty koko ennustekauden ajan vuoden 2005 mukaisena. Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2005 3

4 Vuonna 2003 kuntien yhteisöverotulot pienenivät sekä kuntien yhteisöveron jakoosuuden alentamisesta että yhteisöveron alentuneen tuoton vuoksi. Vuonna 2004 kuntien yhteisöverotulot kasvoivat noin 6 prosenttia. Kun yhteisöverokantaa alennettiin 29 prosentista 26 prosenttiin vuodesta 2005, tämä kompensoitiin kunnille täysimääräisesti korottamalla kuntaryhmän osuutta 19,75 prosentista 22,03 prosenttiin. Vuosina kuntien yhteisöverotulojen arvioidaan kasvavan 2,5-3 prosenttia vuodessa. Laskelmassa on oletettu kiinteistöveron tuoton nousevan noin 100 milj. euroa vuonna Arvio perustuu kuntien rahoitusta ja valtionosuuksia pohtineen työryhmän esitykseen kiinteistöverokantojen ala- ja ylärajojen nostosta. Vuodesta 2007 kiinteistöveron tuoton on arvioitu kasvavan noin 3,5 prosenttia vuodessa. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p (09) , Mikael Enberg, p (09) , Kuntaryhmän jako-osuus kunnallisveron tilityksissä 2005 Verovuoden 2005 ansio- ja pääomatulojen tilityksessä otettiin käyttöön uudet jakoosuudet helmikuun tilityksissä, jolloin uusittiin sekä veronsaajaryhmien että yksittäisten kuntien jako-osuudet. Veronsaajaryhmien jako-osuudet lasketaan vuodelta 2003 toimitetun verotuksen tietojen perusteella ottamalla huomioon vuodesta 2003 vuoteen 2005 mennessä arvioitu eri tulolajien ja vähennysten kehitys. Palkansaajien ansiotason on tällöin arvioitu kasvavan 7,12 % vuodesta 2003 vuoteen Vuonna 2005 työsuhdeoptioiden käytöstä aiheutuvien ansiotuloina verotettavien tulojen määräksi arvioidaan 200 miljoonaa euroa. Kuntaryhmän jako-osuudeksi ennakkoperintävaiheessa on vahvistettu 55,83 %. Yksittäisten kuntien jako-osuudet määritellään siten, että verovuodelta 2003 toimitetussa verotuksessa vahvistettu maksettava kunnallisvero tarkistetaan korjauskertoimella, joka on kunkin kunnan ja asukaslukujen suhde sekä mahdollisella tuloveroprosentin muutoksella. Kunnan 2005 yhteisöveron jako-osuudet ja laskentaperusteiden tarkistaminen Verovuodesta 2005 alkaen kuntaryhmän jako-osuus on ollut 22,03 %. Korotus johtuu siitä, että yhteisöveroprosentti laskettiin 29 prosentista 26 prosenttiin. Yksittäisen kunnan vuoden 2005 yhteisöveron jako-osuus määräytyy vuosien 2002 ja 2003 verotustietojen ja toimipaikkatietojen perusteella laskettujen jakoosuuksien keskiarvona. Valtiovarainministeriö on vahvistanut /977 antamallaan asetuksella yksittäisten kuntien yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteet. Uudet kuntakohtaiset jako-osuudet otettiin käyttöön tammikuun tilityksissä. Vuoden 2004 loppuun mennessä tilitetyt verovuoden 2005 yhteisöverot oikaistiin tammikuussa tehdyissä tilityksissä uusien jako-osuuksien mukaisiksi. Verohallinto on toimittanut jako-osuuslaskennan tulosteet kuntiin. Tuloste T 201 sisältää yhteisöveron jako-osuuksien kaikki laskentaperusteet kuntatasolla ja koko maan tasolla. Tulosteelle T 202 on koottu perustevuosien 2002 ja 2003 tiedot. Tulosteella T 211 on tietoja yhteisöistä, jotka ovat merkittävimmin kerryttäneet kun- 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2005

5 nan yritystoimintaerää. Rahamäärä -kenttään on tulostettu yhteisön tuloveron kuntaosuudesta ko. kuntaan kohdistettu osuus. Kappalemäärä -kentästä löytyy kohdistettujen henkilötyövuosien määrä. Prosenttiosuus -kenttään on tulostettu kuntaan kohdistettu suhteellinen osuus yhteisön henkilötyövuosista ja samalla myös tuloveron kuntaosuudesta. Prosenttiosuus ilmaistaan yhdellä desimaalilla ja siten tilastoitu osuus voi olla 0,0 %. Kuntien toivotaan tarkistavan saamansa jako-osuuslaskennan tulosteet. Tulosteen T 211 tietojen osalta pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin: sisältääkö tuloste kaikki merkittävimmät kunnassa toimipaikkansa omaavat yhteisöt (kunnan kannattaa tarkistaa saamistaan julkisista tiedoista, onko ko. yritykselle maksuunpantu yhteisöveroa), vastaavatko ilmoitetut henkilötyövuodet kunnan mahdollista käsitystä monikuntaisten yhteisöjen henkilöstömäärien jakaantumista eri toimipaikkakuntien kesken ja sisältääkö tuloste kunnassa toimipaikan omaavan konserniavustuslain mukaisen konserniyhteisön tiedot. Kaikki havaitut virheet pyydetään ilmoittamaan viipymättä Verohallitukseen (Ilkka Karjalainen, p ), jotta virheitä sisältäneiden kuntien jako-osuuksia voidaan muuttaa oikeita laskentaperusteita vastaaviksi mahdollisimman pian. Kaikki laskentaperusteissa havaitut virheet arvioidaan korjattavan viimeistään toukokuussa tehtävässä tilityksessä. Verohallinto on julkaissut vuoden 2005 yhteisöveron tilityksissä sovellettavat kuntakohtaiset jako-osuudet nettisivuillaan osoitteessa (tilitykset veronsaajille, yhteisöveron tilitykset, yhteisöveron jako-osuudet verovuodelle 2005). Maksettavan yhteisöveron määräksi on arvioitu miljoonaa euroa, josta kuntien osuus on noin miljoonaa euroa. Kiinteistö- ja jäännösverojen eräpäivät Jäännösveron eräpäivät Verovuodelta 2004 maksuunpannun valtion-, kunnallis- ja kirkollisveron sekä vakuutetun sairausvakuutusmaksun ensimmäinen erä on suoritettava viimeistään 1. päivänä joulukuuta 2005 ja toinen erä viimeistään 1. päivänä helmikuuta Kiinteistöveron eräpäivät Vuoden 2005 kiinteistöveron ensimmäinen erä on suoritettava viimeistään 15. päivänä syyskuuta 2005 ja toinen erä viimeistään 3. päivänä marraskuuta Verohallituksen kannanottoja henkilökuntaetuihin Verovuoden 2004 alusta verovapaaksi säädettiin tuloverolain 69 1 momentin 4 kohdan nojalla työnantajan järjestämä virkistys- tai harrastustoiminta, jollaisena voidaan pitää myös työnantajan kustantamaa liikuntaseteliä. Nyt tarjolla on myös kulttuuriseteli. Sen verokohtelu on epäselvää. Verohallitus on antanut liikunta- ja kulttuuriseteleiden verokohtelusta kaksi oheista tiedotetta. Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2005 5

6 1. Liikuntasetelitkin verovapaa etu Työnantajan järjestämä tavanomainen ja kohtuullinen, koko henkilökunnalle suunnattu virkistys- ja harrastustoiminta on verovapaa etu. Liikunta on osa tätä toimintaa. Työnantaja voi itse järjestää henkilökunnalle liikuntaa esim. siten, että varustaa kuntosalin tai palkkaa liikunnan ohjaajan omiin tiloihinsa. Liikuntapalvelut voidaan myös ostaa ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Tällöin liikunta voidaan maksaa liikuntapaikan tai kolmannen tahon liikuntakupongeilla taikka työnantajan ja palveluntuottajan välisellä suoralla laskutuksella. Verovapaan edun on oltava työnantajan järjestämä. Työnantajan kuittia vastaan maksamat palkansaajan itse valitseman harrastuksen maksut ovat aina veronalaisia. Verovuoden 2004 alusta verovapaaksi on säädetty myös työnantajan kustantama liikuntaseteli. Työntekijät voivat valita liikuntapaikoista minkä tahansa paikan, joka hyväksyy kyseisen setelin maksuvälineeksi. Liikuntasetelin/-kortin käyttöön liittyy kuitenkin eräitä rajoituksia. Koko henkilökunnalla oltava mahdollisuus liikuntasetelin käyttöön Kaikkien henkilökuntaetujen verovapauden edellytyksenä on, että etu on samanlaisena kaikkien työntekijöiden käytettävissä. Etu voidaan antaa verovapaasti myös jo eläkkeellä oleville entisille työntekijöille. Verovapauden edellytykseksi riittää, että kaikki halukkaat saavat liikuntaedun. Vaikka osa henkilökunnasta jättäisi mahdollisuuden käyttämättä, etu on silti sen käyttäjille verovapaa. Jos työnantajalla on toimipisteitä eri paikkakunnilla, edun järjestämistapa voi olla eri toimipisteissä erilainen, kunhan kaikkien palkansaajien saama etu on kustannuksiltaan sama. Esimerkki: Työnantajan palveluksessa on Helsingissä 100 työntekijää. Työnantaja on tehnyt helsinkiläisen kuntokeskuksen kanssa sopimuksen liikuntapalvelujen ostamisesta niin, että työntekijät voivat käydä kuntokeskuksessa kerran viikossa. Työnantajan tuki on 4 käyntikerralta, joten tuen enimmäismäärä on 208 euroa palkansaajaa kohden. Palkansaaja maksaa mahdollisen erotuksen. Kuntokeskus laskee ko. yrityksen palkansaajien käyntikerrat ja laskuttaa palvelusta suoraan työnantajaa. Etu on verovapaa. Saman työnantajan Kajaanin toimipisteessä työskentelee 3 henkilöä ja Loimaalla 2. Työnantaja voi veroseuraamuksitta antaa Kajaanin ja Loimaan toimipisteiden henkilöstölle jokaiselle 208 euron arvosta liikuntaseteleitä. Liikuntaseteli on tarkoitettu vain henkilökunnan käyttöön Verotonta liikuntaetua, erityisesti liikuntaseteliä käytettäessä on voitava varmistua siitä, että etua käyttää setelin antajaan työsuhteessa oleva henkilö. Jos liikuntaseteleitä voivat käyttää esim. perheenjäsenet, niiden arvo on koko määrältään palkkaa. Liikuntasetelistä ei saa antaa rahaa takaisin Vaikka liikuntasetelin nimellisarvo olisi suurempi kuin ostetun palvelun arvo, liikuntasetelistä ei saa antaa rahaa takaisin. Tässä suhteessa liikuntasetelin käyttö vastaa lounassetelin käyttöä. 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2005

7 Seteli on tarkoitettu vain tavanomaiseen harrastustoimintaan Veroton liikuntaetu koskee vain sellaisia liikuntamuotoja, joita suomalaiset yleisesti harrastavat. Etu on tarkoitettu työntekijän oman liikuntaharrastuksen tukemiseen, ei esim. solariumiin tai urheilukilpailujen sisäänpääsymaksuihin. Kustannusten on oltava tavanomaisia ja kohtuullisia Laissa ei ole mainittu kohtuullisuuden euromäärää. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että verotuskäytännössä on hyväksytty kohtuullisen kustannuksen määräksi palkansaajaa kohden noin 200 euroa vuodessa. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä (24/2003 vp) todetaan, että tämä euromäärä on informatiivinen, se kuvaa vallitsevaa verotuskäytäntöä. Sillä ei pyritä säätämään verovapaan etuuden määrää. Edelleen valiokunta toteaa, että kysymys on pohjimmiltaan elantomenojen korvaamisesta, joten työntekijän tulee vastata pääosin itse liikunnasta aiheutuvista kustannuksistaan. Lainkohdan tarkoituksena on tarjota työnantajalle mahdollisuus kannustaa työntekijöitä liikkumaan tavanomaisen ja kohtuullisen henkilökuntaedun turvin. Se ei oikeuta siten työnantajaa korvaamaan verovapaasti kaikkia työntekijän urheilemisesta aiheutuneita kustannuksia. Työnantajan antaman liikuntaedun kohtuullisuutta joudutaan käytännön verotustyössä arvioimaan euromääräisenä. Arvioinnin lähtökohdaksi käy edelleen noin 200 euroa vuodessa. Tarvittaessa määrää tarkistetaan. Edun tavanomaisuutta ja kohtuullisuutta tarkastellaan kaiken työnantajan kustantaman liikuntatoiminnan osalta. Esim. jos työnantaja antaa sekä uimahallilippuja että liikuntaseteleitä, niiden yhteismäärän tulee olla kohtuullinen. Sen sijaan työpaikan yhteisten liikuntapäivien tms. kustannuksia ei tarvitse ottaa huomioon. Työnantajan omissa tiloissa, esim. kuntoiluhuoneessa tapahtuvan liikunnan kustannuksia ei myöskään tarvitse arvioida erikseen. Kun kustannusten kohtuullisuutta arvioidaan, työnantajan kustantamia liikuntaetuja tarkastellaan kuitenkin kokonaisuutena. Jos työnantaja on järjestänyt liikuntamahdollisuuksia omissa tiloissaan ja sen lisäksi antaa työntekijöille liikuntaseteleitä, uimahallilippuja tms., näiden työnantajan tilojen ulkopuolella käytettävien lipukkeiden arvo saa olla yhteensä enintään n. 200 euroa. Jos työnantaja sen sijaan tarjoaa ainoastaan omien tilojensa ulkopuolella järjestettyä liikuntaa, kustannus työntekijää kohden voi olla jonkin verran suurempi. Epäselvissä tapauksissa työnantaja voi pyytää verovirastolta ennakkoratkaisua järjestämiensä etujen verovapaudesta. 200 euron raja koskee vain työnantajan maksamaa liikunnan tukea. Palkansaajan mahdollisesti maksamaa osuutta ei oteta huomioon edun kohtuullisuutta arvioidessa. Muuhun harrastustoimintaan annetun tuen kohtuullisuus arvioidaan erikseen. Arvonlisäverotus Kun työnantaja antaa henkilökuntaetuna liikuntapalvelua, hän ei saa vähentää palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa. Koska liikuntaseteli on maksuväline, sen hankintahintaan ei sisälly arvonlisäveroa. Liikuntapalvelun myynti on arvonlisäverollista huolimatta siitä, maksaako palvelun työnantaja suoraan vai työn- Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2005 7

8 tekijä saamallaan liikuntasetelillä. Liikuntaseteli ei siten tuo työnantajalle veroetua arvonlisäverotuksessa. 2. Kulttuurisetelit Työnantajan järjestämä virkistys- ja harrastustoiminta on verovapaa etu. Edellytyksenä on, että etu on arvoltaan tavanomainen ja kohtuullinen sekä koko henkilökunnan käytettävissä. Toisaalta jos työnantaja korvaa palkansaajien elantokustannuksia, korvauksen määrä on palkkaa. Jos palkansaaja voi valita harrastusmuodon ja -ajankohdan vapaasti, on varsin tulkinnanvaraista, onko kysymys työnantajan järjestämästä toiminnasta vai palkansaajan omien harrastuskustannusten korvaamisesta. Tämä rajanveto-ongelma oli esillä silloin, kun liikuntasetelin tuli markkinoille. Asia ratkaistiin lisäämällä tuloverolakiin nimenomainen säännös, jossa työnantajalta saatu liikuntaseteli todetaan tietyin edellytyksin verovapaaksi eduksi. Nyt tarjolla on myös kulttuuriseteli. Sen verotuskohtelusta ei ole pyydetty lausuntoa tai ennakkoratkaisua verohallinnolta. Myöskään lakimuutosta ei ole vireillä. Julkisuudessa esitetty käsitys edun verovapaudesta ei siis ole verohallinnon kanta. Lisätiedot: Juha Mynttinen, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Arvonlisäveroasioita Kunnilla vähennys- ja palautusoikeus yhteisiin liikennehankkeisiin sisältyvästä arvonlisäverosta Keskusverolautakunnan antaman ennakkoratkaisun (N:o 3/2005) mukaan kunnalla on oikeus lukea hyväkseen valtion kanssa yhteistyönä toteuttaviin liikennehankkeisiin sisältyvä arvonlisävero, jos valtio veloittaa kunnalta perimässään maksuosuudessa arvonlisäveroa. Tapauksessa kaupungilla oli vireillä valtion kanssa kaksi yhteistyönä toteutettavaa liikennehanketta. Ensinnäkin satamaan johtavan meriväylän syventäminen oli tarkoitus toteuttaa siten, että Merenkulkulaitos vastaa kustannuksista, jotka syntyvät sen vastuualueena olevan väyläalueen syventämisestä, ja kaupunki vastaa niistä kustannuksista, jotka syntyvät sen vastuualueena olevan satama-alueen syventämisestä. Hankkeen toteuttamisesta vastaa Merenkulkulaitos ja se toimii siten myös rakennuttajana ja urakan valvojana sekä vastaanottaa ja hyväksyy urakan. Toiseksi oli tarkoitus toteuttaa valtion vastuulla olevan valtatien eritasoliittymän rakentaminen ja siihen liittyvän kunnallisen liikenneverkon uudis- ja muutostyöt yhteisenä tiehankkeena Tiehallinnon kanssa. Tiehallinnon vastuulla olevan tien eritasoliittymän rakentamisen yhteydessä rakennetaan myös kaupungin vastuulla oleva osa liittymästä ja liittymään rakennettava kevyen liikenteen väylä. Tiehallinto toteuttaa hankkeen myös kaupungin vastuulle kuuluvilta osin ja laskuttaa kaupungilta sen osuuden hankkeesta. Kaupunki vastaa tehdyn kustannustenjakosopimuksen mukaan eritasoliittymän rakentamiskustannuksista, katujen rakentamiskustannuksista ja kevyenliikenteen alikulun rakentamiseen liittyvistä eri kustannuksista. 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2005

9 Lopullinen laskutus perustuu todellisiin kustannuksiin. Kaupungin kustannusosuus tulee olemaan kustannusjakosopimuksen mukainen osuus todellisista toteutuneista rakentamiskustannuksista. Ratkaisussaan keskusverolautakunta katsoi, että meriväylän syventämishankkeessa kysymys on Merenkulkulaitoksen suorittamasta rakentamispalvelujen verollisesta edelleen myynnistä kaupungille. Kaupungilla on arvonlisäverolain 102 :n mukaan oikeus vähentää Merenkulkulaitokselta ostamastaan palvelusta suoritettavaan ostohintaan sisältyvä arvonlisävero, kun hankinta tapahtuu kaupungin verollista satamatoimintaa varten. Tiehankkeen osalta kyse on Tiehallinnon suorittamasta rakentamispalvelujen edelleenmyynnistä kaupungille. Kaupungilla on arvonlisäverolain 130 :n momentin perusteella oikeus saada palautuksena Tiehallinnolta ostamastaan palvelusta suoritettava hankintaan sisältyvä arvonlisävero. Puheena oleva keskusverolautakunnan ratkaisu käsittelee tilanteita, joissa osa hankkeista toteutetaan kunnan vastuualueella. Tästä ennakkoratkaisusta ei vielä välttämättä voi tehdä samanlaisia johtopäätöksiä puhtaissa rahoitushankkeissa, joissa kunta osallistuu vapaaehtoisesti pelkästään valtion vastuualueelle kuuluvien väylähankkeiden rahoittamiseen, esim. teiden kunnostamiseen. Näitä hankkeita tulkittaneen verotuskäytännössä tällä hetkellä niin, että palautusoikeutta kunnilla ei ole. Jotta arvonlisäveron palautuskelpoisuudesta puhtaissa rahoituskumppanuushankkeissa voitaisiin varmistua, edellyttäisi se tätä koskevan uuden ennakkoratkaisun saamista keskusverolautakunnalta. Toisaalta arvonlisäverorasitus voidaan eliminoida myös niin, että rahoitussopimuksissa kuntien osuus kustannuksista määrätään urakan arvonlisäverottomasta hinnasta. KVL /3 (ei lainvoimainen) Arvonlisäveron vähennys- ja palautusoikeus - Kaupunki - Merenkulkulaitos - Tiehallinto Kaupunki ja merenkulkulaitos toteuttivat satamaan johtavan meriväylän syventämistä koskevan yhteishankkeen. Merenkulkulaitos veloitti kaupungilta kaupungin vastuualueella tapahtuneiden töiden osuuden yhteishankkeen kuluista. Kaupungilla oli oikeus vähentää merenkulkulaitokselta ostamastaan palvelusta suoritettava arvonlisävero lain 102 :n mukaisesti, kun hankinta tapahtui kaupungin verollista satamatoimintaa varten. Kaupungin ja Tiehallinnon kesken toteutettavassa tiehankkeessa Tiehallinto veloitti kaupungilta kaupungin vastuualueella tapahtuneiden töiden osuuden kustannuksista. Kaupungilla oli oikeus saada lain 130 :n mukainen palautus Tiehallinnolta ostamastaan palvelusta suoritettavasta arvonlisäverosta. Ennakkoratkaisu ajalle Arvonlisäverolaki 6 1 mom. 19, 29 1 mom. 6 kohta, 102 ja 130. Lisätiedot: Juha Mynttinen, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2005 9

10 Valtionosuudet vuonna 2005 Valtionosuudet ja valtionosuuksien jaksotus Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen määrä on 502 miljoonaa euroa, joka on jaksotettu vuosille Vuoden 2005 jaksotuksen osuus on 136 miljoonaa euroa (He 181/2004, lainmuutokset ). Se on otettu huomioon vuoden 2005 valtionosuusperusteissa. Jaksotuksesta on tietoja Kuntaliiton Internet-sivuilla osoitteessa: kohdassa Toimialat > Kuntatalous > Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2005 (liite 1). Vuonna 2005 maksettavissa valtionosuuksissa jaksotetusta määrästä on 100 miljoonaa euroa otettu huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntakohtaisissa valtionosuuksissa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksissa jaksotettu määrä on 36 miljoonaa euroa. Tästä 23 miljoonaa euroa on otettu huomioon opetus- ja kulttuuri-toimen yksikköhinnoissa ja valtionosuuksissa. Puuttuva määrä eli 13 miljoonaa euroa otetaan huomioon myöhemmin keväällä 2005, kun kuntakohtaiset yksikköhinnat on uusittu ja valtionosuuspäätökset tehty uusittujen yksikköhintojen perusteella. Vaikutukset otettaneen huomioon opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien toukokuun maksuerissä. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentti on 32,99 prosenttia ja asukaskohtainen rahoitusosuus 1 525,44 euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusprosentti on 57 prosenttia, kuntien valtionosuusleikkaukset huomioon ottaen noin 45 prosenttia. Opetus- ja kulttuuritoimen ennakolliseksi asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi on vahvistettu 608,09 euroa asukasta kohti ennen puuttuvan 13 miljoonan euron vaikutuksen huomioon ottamista. Rahoitusosuutta korottava vaikutus on arviolta noin 2 euroa ja valtionosuutta korottava vaikutus enintään 2-2,5 euroa asukasta kohti. Kuntakohtaiset tiedot valtionosuuksista löytyvät Kuntaliiton Internet-sivulta osoitteesta: kohdasta Toimialat > Kuntatalous > Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Martti Kallio, p. (09) , Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Vuoden 2005 verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus määräytyy verovuodelta 2003 valmistuneen verotuksen perusteella. Verotus on valmistunut Valtionosuuksien tasaus perustuu maksuunpanon mukaisiin maksettavaan kunnallisveroon, yhteisöveroon ja kiinteistöveroon. Verovuoden 2003 yksittäisen kunnan yhteisöveron jako-osuus perustuu vuosien 2000 ja 2001 jako- 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2005

11 osuuksien keskiarvoon (kunnalle toimitetun yhteisöveron tilityserittelyn mukainen veronsaajan osuus vuonna 2003). Päätös verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta on tehty (SM /Ha-43). Päätökseen sisältyneen virheen takia maaliskuussa tehdään uudet päätökset, joissa yhteisövero-osuudesta puuttunut 6 miljoonaa euroa otetaan huomioon. Korjaus on jo otettu huomioon kuntakohtaisessa laskelmassa, joka löytyy Kuntaliiton Internet-sivulta osoitteesta: kohdasta Toimialat > Kuntatalous > Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Laskelmassa vuoden 2005 kuntaliitokset on otettu huomioon. Laskelman pohjana ovat seuraavat tiedot: - laskennallisen kunnallisveron määrä euroa (+ 3.1 %) - yhteisöveron määrä euroa (-13,3 %) - laskennallisen kiinteistöveron määrä euroa (+ 4,9 %) Vuoden 2005 tasauslaskelmassa käytetyt perusteet ovat: - vuoden 2003 alun asukasluku (Manner-Suomi ) - keskimääräinen tuloveroprosentti 18,04 - keskimääräiset kiinteistöveroprosentit: - yleinen 0,70 - vakituinen asunto 0,27 - muu asunto 0,82 - voimalaitos 1,39 - ydinvoimalaitos 2,20 - yleishyödylliset yhteisöt 0,39 - rakentamaton rakennuspaikka 2,19 - laskennallinen verotulo euroa/asukas - tasausraja (90 %) 2 319,00 euroa/asukas Valtionosuuksien maksatuksessa verotulotasaus jaetaan niin, että yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 prosenttia, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 57 prosenttia sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen 37 prosenttia. Kuntakohtaisissa Kuntaliiton Internet-sivulla olevissa taulukoissa kohdistusta ei ole tehty, vaikka valtionosuus maksetaan tasaus huomioon ottaen. Verotuloihin perustuvaan valtionosuuksien tasaukseen sisältyneen virheen korjaus aiheuttaa myös opetus- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuspäätösten muuttamiseen kevään aikana. Valtionosuuksista on lisää tietoa hallinnonalakohtaisissa perusteissa jäljempänä. Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) , Jouko Heikkilä, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Yleinen valtionosuus Yleisen valtionosuuden keskimääräinen euromäärä (perusosa) vuonna 2004 oli 27,64 /asukas. Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

12 Vuoden 2005 yleisen valtionosuuden perusosa 2,3 prosentin indeksitarkistuksella on 27,32 euroa/asukas (indeksitarkistus 75 prosenttia täydestä määrästä). Perusosa on vahvistettu valtioneuvostossa Valtionosuuden vähennyksenä perusosassa on otettu huomioon 6,15 milj. euroa aluehälytyskeskusten valtiollistamiseen liittyen. Lisäksi valtionosuutta vähentää vanha valtionosuusleikkaus 7,53 euroa asukasta kohti, joten todellinen perusosa on 19,80 euroa. Päätös on tehty (SM /Ha-43). Tämä päätös uusitaan kevään aikana verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen virheen takia (ks. edellä). Virheen merkitys on vähäinen. Eräille kunnille maksetaan perusosan lisäksi olosuhdelisinä korotusta saaristoisuudesta, syrjäisyydestä ja kaksikielisyydestä sekä taajamaväestöstä silloin, kun taajamaväestön määrä ylittää asukasta. Lisien määrä ilmenee kuntakohtaisesta taulukosta ja perusteet kuntien yleisestä valtionosuudesta annetusta laista ja asetuksesta. Kuntaliitokset on otettu huomioon. Kuntakohtaiset laskelmat yleisestä valtionosuudesta löytyvät Kuntaliiton Internetsivulta osoitteesta kohdasta Toimialat > Kuntatalous > Valtionosuudet >Valtionosuudet vuonna Verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ei ole otettu huomioon Kuntaliiton Internet-sivulla olevassa yleisen valtionosuuden määrässä. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet Vuoden 2005 sosiaali- ja terveydenhuollon alustavat valtionosuudet esitettiin edellisessä tiedotteessamme (6/2004). Sosiaali- ja terveydenhuollon osuus kustannustenjaon tarkistuksesta on 370 miljoonaa euroa, josta 100 miljoonaa euroa on otettu huomioon vuoden 2005 valtionosuuden perusteissa, osaksi valtionosuusprosentissa, osaksi ikäryhmittäisissä valtionosuuden määräytymisperusteissa (He 181/2004, lain muutokset / 2004). Kustannustenjaon tarkistuksen lisäksi valtionosuuksiin on tehty 2,3 prosentin indeksitarkistus (75 prosenttia täydestä määrästä). Valtionosuusprosenttia on korotettu 1,17 prosenttiyksikköä kuluvan vuoden 31,82 prosentista 32,99 prosenttiin. Ikäryhmittäisiin laskennallisiin valtionosuusperusteisiin on tehty kustannustenjaon tarkistusta ja vuonna 2005 aloitettavia tai laajennettavia tehtäviä koskevat kustannuslisäykset (ks. edellinen tiedote 6/2004). Vuoden 2005 sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden lisäyksestä 121 miljoonaa euroa johtuu kuntien verotulojen vähennysten kompensaatiosta (ansiotulojen vähennysten korotukset vuodelle 2005). Valtionosuusperusteissa tämä on otettu huomioon vähentämällä kunnan asukaskohtaista rahoitusosuutta 23,30 euroa asukasta kohti (lain muutos 1369/2004). Päätös sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudesta on tehty joulukuussa 2004 (STM nro 68/502/2004). Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen muutos aiheuttaa myös tarpeen muuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuspäätöksiä (ks. edellä). Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntakohtaisia valtionosuuksia koskevat laskelmat (STM ) löytyvät Kuntaliiton Internetsivulta osoitteesta: kohdasta Toimialat > Kuntatalous > Valtion- 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2005

13 osuudet > Valtionosuudet vuonna Kuntaliiton Internet-sivulla olevat laskelmat eivät sisällä verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta. Vuotta 2005 koskevissa laskelmissa (STM ) on käytetty perusteena seuraavia ikäryhmittäisiä ja muita laskennallisia perusteita seuraavasti (VN:n asetuksen muutos sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroista 1417/2004): Ikäryhmä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto (euroa/asukas) (euroa/asukas) v v v v vuotiaat 4 290, ,92 538,40 559, vuotiaat 307,91 322,70 612,39 636, vuotiaat 571,75 596, , , vuotiaat 3 492, , , ,80 yli 85 -vuotiaat 9 757, , , ,62 Muut laskennalliset perusteet (euroa/asukas): v v Työttömyyden mukainen euromäärä 391,28 406,81 Työttömyysasteen mukainen euromäärä 35,72 37,14 Sairastavuuden mukainen euromäärä 264,80 275,31 Kunnan rahoitusosuus (euroa/asukas) 1 461, ,36 Rahoitusosuuden korotukset (euroa/asukas) 29,92 41,38 Vähennetään ansiotulovähennysten kompensaatio (vos-lisäys) - -23,30 Rahoitusosuus yhteensä (euroa/asukas) 1 491, ,44 Muut perusteet: Työttömyysprosentti 11,60 % 11,40 % Asukasluku Valtionosuusprosentti 31,82 % 32,99 % Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus saadaan, kun kunnan laskennallisista kustannuksista vähennetään asukasta kohti laskettu omarahoitusosuus. Vuonna 2005 käytettävä asukasluku on vuodenvaihteen 2003/2004 asukasluku. Kuntakohtaiset valtionosuuspäätökset korjattaneen kevään aikana verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen virheen takia. Virheen merkitys on vähäinen. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Vuoden 2005 opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja yksikköhintoja koskevat alustavat tiedot esitettiin edellisessä tiedotteessamme (6/2004). Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

14 Opetus- ja kulttuuritoimen osuus kustannustenjaon tarkistuksesta on 132 miljoonaa euroa, josta 36 miljoonaa euroa kuuluu vuodelle 2005 (27 % koko tarkistuksesta). Tarkistus on otettu huomioon vahvistetussa talousarviossa ja keskimääräisissä yksikköhinnoissa (He 181/2004, lain muutokset 1189 ja , uusittu VN:n asetus 98/2005 keskimääräisistä yksikköhinnoista vuodelle 2005). Vuoden 2005 tarkistuksen määrästä 23 miljoonaa euroa on otettu huomioon marraskuussa 2004 vahvistetuissa kunta- ja ylläpitäjäkohtaisissa yksikköhinnoissa. Loput eli yhteensä 13 miljoonaa euroa otetaan huomioon uudelleen päätettävissä yksikköhinnoissa ja valtionosuuksissa. Ne päätettäneen vuoden 2005 puolella siten, että vaikutukset voidaan ottaa huomioon toukokuun maksatuserissä. Samalla otetaan huomioon verotuloihin perustuvassa valtionosuuksien tasauksessa olevan virheen korjaus (ks. edellä). Vaikutukset eivät ole kovin merkittäviä, mutta edellyttävät kuitenkin tehtyjen yksikköhinta- ja valtionosuuspäätösten muuttamista. Kuntayhtymän rahoitus määräytyy yksikköhinnan ja siihen lisätyn investointilisän perusteella (opiskelijamäärän ja yksikköhinnan tulo). Kunnan saama valtionosuus määräytyy valtionosuusperusteiden (oppilas/opiskelijamäärän ja yksikköhinnan tulo) ja kunnan asukaskohtaisen rahoitusosuuden erotuksena. Tulos voi olla myös negatiivinen, jolloin kunnalle syntyy valtiolle tilitettävää (tilitys laskun mukaan kaksi kertaa vuodessa). Iltapäivätoiminnan valtionosuus vuodelle 2005 on oppilasta kohti noin 450 euroa. Rahoituslain mukaan iltapäivätoiminnan valtionosuus määräytyy ohjaustunnin hinnan ja ensi vuodeksi vahvistettavien ohjaustuntien määrän mukaan. Ohjaustunnin hinnaksi on vahvistettu 20,46 euroa, josta valtionosuus on 57 %. Tämä vastaa keskimäärin 450 euron valtionosuutta oppilasta kohti. Esim. vuodelle 2004 ohjaustunteja annettiin erityisopetusta varten enemmän kuin muulle opetukselle, mikä korotti kunnan saamaa valtionosuutta oppilasta kohti laskettuna (erityisopetuksen pano 1,5). Esiopetuksen yksikköhinta lasketaan perusopetuksen kuntakohtaisesta yksikköhinnasta. Vuodelle 2005 peruste on 91 prosenttia. Muutoin yksikköhinnat on laskettu nykyisellä tavalla. Vuoden 2005 yksikköhinnat on laskettu vuoden 2003 toteutuneiden kustannusten perusteella (ns. kaksivuotistarkistus, jonka perusteella esim. perusopetuksen yksikköhintojen kaavat muuttuivat). Tällöin yksikköhintoja korotti indeksitarkistuksen lisäksi edellä mainittu kustannustenjaon tarkistus vuoden 2005 osalta. Yksikköhintapäätökset on tehty marraskuun puolessa välissä (esim. perusopetus ja lukio ), joten niistä puuttuu edellä mainittu 13 miljoonan euron valtionosuuserä. Yksikköhinnat löytyvät opetushallituksen Internet-sivulta osoitteesta: kohdasta Rahoitus > Opetustoimen rahoitusjärjestelmä ja käyttökustannukset > Raportit > Yksikköhintaraportit. Yksikköhintojen laskemista koskevia ohjeita on kohdassa yksikköhintojen määräytymisperusteet. Vuoden 2005 tasauskertoimet yksikköhinnoille ovat perusopetuksessa 0, ja lukiokoulutuksessa 0, Varainhoitovuoden rahoitus määräytyy esim. perusopetuksessa edeltävän vuoden syyskuun ja varainhoitovuoden syyskuun keskiarvon mukaan, lukiokoulutuksessa ja muussa toiminnassa varainhoitovuoden tammikuun ja syyskuun opiskelijamäärien painotettuna keskiarvona. Täten rahoituksen määrä on aluksi ennakollinen, 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2005

15 mutta muuttuu sen mukaan, miten oppilasmäärät kehittyvät laskentapäivinä kerättävien tietojen mukaan. Valtioneuvoston asetuksen (98/2005) mukaiset opetus- ja kulttuuritoimen keskimääräiset yksikköhinnat on esitetty oheisessa liitteessä 2, samalla kumottiin aiempi asetus 880/2004. Uuden valtioneuvoston asetuksen mukaisia tietoja keskimääräisistä yksikköhinnoista on oheisessa liitteessä 3 (muun ohella mm. ammatillisen koulutuksen koulutusalakohtaiset hinnat ja ammattikorkeakoulun tutkintokohtaiset hinnat). Keskimääräiset yksikköhinnat eivät ole suoraan kuntakohtaisesti valtionosuuden perusteena olevia hintoja. Liitteessä esitetyistä perusteista käyttökelpoisia ovat asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhinnat. Indeksitarkistus mainituista on tehty vain museoiden ja orkestereiden yksikköhintoihin. Nuorisotyön yksikköhinnaksi on vahvistettu 12,50 euroa (korotus 0,20 euroa). Perusopetuksen ja lukion vuoden 2005 yksikköhintojen määräytymisperusteet ovat ohessa liitteinä 4, 5 ja 6 (uusittu, koska tiedotteessa 6/2004 oli virheelliset liitteet). Vuoden 2005 kirjaston ja kansalaisopiston asutusrakenneryhmittäiset yksikköhinnat ovat ohessa liitteessä 7, niissä on otettu huomioon valtioneuvoston asetus 98/2005, jolla on kumottu vastaava asetus 880/2004. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun ja muiden tehtävien yksikköhinnat löytyvät opetushallituksen Internet-sivulta osoitteesta: kohdasta Rahoitus > Opetustoimen rahoitusjärjestelmä ja käyttökustannukset > Raportit > Yksikköhintaraportit. Kunnan asukaskohtaiseen rahoitusosuuteen vuodelle 2005 vaikuttavat kustannustenjaon tarkistus, 2,3 prosentin indeksitarkistus ja valtionosuuspohjan muutokset. Ennakolliseksi rahoitusosuudeksi vuodelle 2005 on päätetty 608,09 euroa asukasta kohti. Tällöin on otettu huomioon kustannustenjaon tarkistuksena 23 miljoonaa euroa, jolloin siitä puuttuu vielä edellä mainitun 13 miljoonan euron vaikutus. Ennakollinen rahoitusosuus muodostuu seuraavasti (liite 8): Rahoitusosuuslaskelma vuosi 2004 vuosi 2005 (ennakollinen) (ennakollinen) Laskennalliset kustannukset (milj. ) kuntien osuus (n. 43 %) investointilisä Yhteensä (milj. ) Kustannukset asukasta kohti ( /asukas) 470, ,712 - kuljetus ja lisäkoulutus 6,389 6, luvun valtionosuusleikkaus 115, ,843 Yhteensä ( /asukas) 592, ,093 Kunnan rahoitusosuus ( /asukas) 592,14 608,09 Nousu edelliseen vuoteen (%) 1,99 2,69 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

16 Vuoden 2005 valtionosuuksien määräytymisessä käytettävä asukasluku on asukasta (vuodenvaihde 2003/2004). Valtionosuuspäätös vuodelle 2005 on tehty nro 56/ (ks. opetushallituksen sivulla olevia rahoituspäätöksiä vuodelle 2005). Kun lopulliset kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon jaksotuserät opetus- ja kulttuuritoimessa otetaan huomioon, valtionosuudet vuodelle 2005 lisääntyvät vielä hieman eli edellä mainitut 13 miljoonaa euroa. Tämä vaikuttaa valtionosuuden perusteisiin arviolta siten, että asukaskohtainen rahoitusosuus nousee 608,09 eurosta asukasta kohti vajaat kaksi euroa eli noin 610 euroon asukasta kohti. Kunnan saama valtionosuus nousee enintään 2-2,5 euroa asukasta kohti. Valtionosuuksien nousuarvio on keskimääräinen. Kaikki yksikköhinnat siis päätetään vielä uudestaan, tämän hetken tiedon mukaan vuoden 2005 puolella siten, että vaikutukset (lisäykset) näkyvät vuoden 2005 toukokuun maksuerissä. Siten myös edellä mainittu valtionosuuspäätös uusitaan. Valtionosuuslaskelman 6VOS rakenne vuodelle 2005 on ohessa liitteenä 9. Rakenteessa otetaan huomioon kunnan ylläpitämän toiminnan osat ja 2005 koskevat suorite/asukasmäärät, yksikköhinnat ja asukaskohtainen rahoitusosuus (esiopetuksen kerroin 0,91, aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus 450 euroa, ennakollinen rahoitusosuus 608,09 euroa ja nuorisotyön korotettu yksikköhinta 12,50 euroa). Mikäli aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaustuntien lukumäärä on arvioitavissa esim. tälle vuodelle vahvistettujen tuntien perusteella, voi valtionosuuden laskea myös ohjaustunnin hinnan perusteella (57 % x 20,46 x tuntien lukumäärä vuonna 2005). Vuosiluokkien 3-9 erityisopetuksen tunteja painotetaan enemmän (paino 1.5). Katso tästä opetushallituksen Internet-sivulla olevaa ohjetta. Valtionosuutta määrättäessä laskennallisena ryhmäkokona käytetään 12 oppilasta. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Päivi Rajala, p. (09) , Kuntakohtaiset valtionosuudet tasaus huomioiden Vuoden 2005 ennakolliset kuntakohtaiset valtionosuudet on koottu yhdeksi taulukoksi, joka löytyy Kuntaliiton Internet-sivulta osoitteesta: kohdasta Toimialat > Kuntatalous > Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Valtionosuudet on otettu huomioon vuodelle 2005 tehtyjen päätösten mukaisena. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus on otettu huomioon korjattuna (ks. edellä). Tasaus on jaettu hallinnonalakohtaisesti yleiseen valtionosuuteen (6 %), sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen (57 %) sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen (37 %). Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2005

17 Korjaus kuntajaoston konserniyleisohjeen tasekaavaan 2004 Yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta (2004) on liitteessä 1 tasekaavassa ollut tekninen virhe: Vähemmistöosuudet -erä oli pudonnut pois ja Konsernireservi -erä oli väärässä paikassa. Virheet on nyt korjattu nettisivulla olevassa julkaisussa: > Kirjanpito > Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeet > Konsernitilinpäätöksen laatiminen, Liite 1, Kunnan ja kuntayhtymän konsernitase, s. 22. Lisätiedot: Anneli Heinonen, p. (09) , Lausunto maankäyttösopimuksen käsittelystä kirjanpidossa Kuntajaosto on antanut lausunnon 67/ maankäyttösopimuksen käsittelystä kirjanpidossa. Lausunnon pyytänyt kunta on tehnyt maankäyttösopimuksen yksityisen maanomistajan kanssa ja sopimukseen liittyen kauppakirjan maanomistajan sopimuskorvauksena luovuttamasta maa-alueesta. Kunta haki kuntajaostolta lausuntoa siitä, miten maankäyttösopimuksen ja maanomistajan maa-alueen luovutuksena suorittaman korvauksen kirjanpidollinen käsittely olisi suoritettava. Maankäyttö- ja rakennuslain (222/2003) alkaen voimassa olevalla muutoksella on luotu järjestelmä, jossa kaavasta merkittävästi hyötyä saavilla maanomistajilla on velvollisuus osallistua kunnalle asemakaavan toteuttamisesta aiheutuviin yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Ensisijaisesti kustannuksiin osallistumisesta on pyrittävä sopimaan kunnan ja maanomistajan välillä tehtävin maankäyttösopimuksin (MRL 91 a ). Maankäyttösopimuksilla tarkoitetaan sopimuksia, joilla kunta ja maanomistaja keskenään sopivat maanomistajan omistaman alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä sekä kaavan toteuttamiseen liittyvistä osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista. Lainmuutoksella selvennettiin maankäyttösopimuksen suhdetta kaavoitukseen. Kaavojen sisällöstä ei voida sopia. Kaavojen toteuttamisesta voidaan sopia vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Maankäyttösopimuksilla voidaan maankäyttö- ja rakennuslain kehittämiskorvausta koskevien säännösten rajoittamatta laajemminkin sopia osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista. (MRL 91 b ). Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan tyypillisimmin maankäyttösopimuksilla on sovittu käyttötarkoituksen muutoksesta tai rakennusoikeuden lisäyksestä, raa- Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

18 kamaan kaavoituksesta ja pienimuotoisesta kaavan muutoksesta. Maankäyttösopimuksissa maanomistajat sitoutuivat osallistumaan alueluovutuksiin, yhdyskuntarakentamisen välittömiin kustannuksiin, yhdyskuntarakentamisen yksilöimättömiin välillisiin kustannuksiin sekä kiinteistönmuodostamiskustannuksiin. Toissijaisesti kunnalle on annettu mahdollisuus periä yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvat kustannukset kunnallisena julkisoikeudellisena maksuna, ns. kehittämiskorvauksena niiltä maanomistajilta, jotka saavat asemakaavasta merkittävää hyötyä ja joiden kanssa kustannusten korvaamisesta ei ole päästy sopimukseen. Kunta voi periä kehittämiskorvausta maanomistajalta asemakaavan mukaiselle tontille asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden, rakennusoikeuden lisäyksen tai käyttömahdollisuuden muutoksen aiheuttamaan tontin arvonnousuun suhteutetun osuuden kaava-alueen rakentamista palvelevan yhdyskuntarakentamisen arvioiduista kustannuksista (MRL 91 c ). Maankäyttösopimuksen sisältö sovitaan aina tapauskohtaisesti ja kussakin sopimuksessa määriteltyjen eri suoritusten luonne määrää viime kädessä sovellettavan kirjaamiskäytännön. Kuntajaosto katsoi, että lähtökohtaisesti suoritusten kirjaamisessa tulee noudattaa kirjanpidon yleistä meno tulon kohdalle periaatetta. Hakijan tapauksessa kunnan ja maanomistajan kesken on maankäyttösopimuksessa sovittu, että kunta kaavoittaa maanomistajan omistaman maa-alueen ja rakentaa sille kunnallistekniikan. Kustannusten korvaukseksi maaomistaja luovuttaa kunnalle erillisen kauppakirjan ehtojen mukaisesti siirtyvän maa-alueen kaavoitettavalta alueelta. Sopimuksen mukaan luovutettu maa-alue siirtyy kunnalle, kun kaupan hyväksymistä koskeva kunnan päätös ja sopimusalueen asemakaavan hyväksymispäätös ovat tulleet lainvoimaisiksi. Tässä tapauksessa kunta saa korvauksen ennen kuin pääosa kunnan sopimusvelvoitteiden kustannuksista toteutuu. Lähinnä vain kaavoitusmenoja syntyy ennen kuin päätökset ovat tulleet lainvoimaisiksi. Maa-alueen siirtyminen kunnalle merkitään tässä vaiheessa taseen vastattaviin erään Saadut ennakot ja vastaavien erään Maa- ja vesialueet. Saatu ennakkomaksu tuloutetaan tuloslaskelman maksutuottoihin Yhdyskuntapalvelujen maksut tilikausittain toteutuneiden kaavoitus- ja rakentamiskustannusten kertymän suhteessa kokonaismäärästä, mihin kunta on maankäyttösopimuksessa sitoutunut. Maankäyttö- ja kehittämiskorvauksia on perusteltua seurata tämän erän erillisellä tilillä Maankäyttö- ja kehittämiskorvaukset. Kuntajaosto katsoi, että maankäyttö- ja rakennuslain nojalla maankäyttösopimuksella sovitut korvaukset tai kehittämiskorvaukset ovat luonteeltaan kunnan viranomaisena perittävissä olevia julkisoikeudellisia maksuja, jotka tuloutetaan tuloslaskelman maksutuottoihin. Vain kunnalla on oikeus sopia tai määrätä kyseisiä kaavoitustoimintaan liittyviä maksuja maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyin perustein. Em. maksuja ei yleensä voida pitää myöskään luonteeltaan investointihankkeeseen kohdistettavina rahoitusosuuksina, jotka tulisi vähentää hankkeen hankintamenosta, vaikka maanomistaja maankäyttösopimuksessa sovitulla korvauksella tai kehittämiskorvauksella joutuukin osallistumaan kaavoituksen sekä kaava-alueen ja sen vaikutusalueen yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. 18 Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2005

19 Lisäksi tilinpäätöksen liitetietona annetaan selvitys maankäyttösopimuksesta kunnalle aiheutuvista velvoitteista, joita kunta ei vielä tilinpäätökseen mennessä ole toteuttanut. Lausunto kokonaisuudessaan on liitteessä 10. Lisätiedot: Jan Björkwall, p. (09) , Anneli Heinonen, p. (09) , Oiva Myllyntaus, p. (09) , JHTT-tutkinto ja tutkintovaatimukset vuonna 2005 Lautakunta on päättänyt, että vuoden 2005 JHTT-tutkinto pidetään lauantaina ja sunnuntaina 17. ja 18. syyskuuta Tutkinto on mahdollista suorittaa atk:ta apuna käyttäen. Tutkintoon hakukuulutus on julkaistu mm. Virallisen lehden ilmestyvässä numerossa ja uusia tutkinto-oikeuksia hakevien osalta hakuaika päättyy klo Tutkintovaatimukset vahvistetaan mennessä. Lisätietoja lautakunnan Internet-sivuilta osoitteesta Lisätiedot: Hilkka Kankaanpää, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/

20 Kuntatalous 1/2005, liite 1 Kustannustenjaon tarkistus Valtio TAE 2005, Yhteensä täydennys STM OPM TUPO, aikaistus STM OPM HaVM 23/2004 vp STM OPM Kuntaliitto STM OPM

21 Kuntatalous 1/2005, liite 2 Vuoden 2005 valtionosuuksien perusteena olevat yksikköhinnat V perustuu VN:n asetukseen (837/2003) Indeksikorotus 1,8% V perustuu VN:n asetukseen (98/2005), samalla 880/2004 kumottu Indeksikorotus 2,3 % Kustannustenjaon tarkistuksesta toteutettu 27 % (1291/2004) Muutos-% /oppilas /oppilas v (ilman alv) (ilman alv) verrattuna Perusopetus 4 863, ,15 3,70 Esiopetus 4 268, ,42 6,96 Lukiokoulutus 4 288, ,68 4,40 Ammatillinen koulutus ja ammatillinen lisäkoulutus 7 406, ,28 3,16 Ammattikorkeakoulut 6 209, ,62 3,21 Oppisopimuskoulutus 5 925, ,22 3,16 /tunti /tunti Kansalaisopistot ja kesäyliopistot 62,08 63,52 2,32 Musiikin ja taiteen perusopetus 53,55 54,97 2,65 Aamu- ja iltapäivätoiminta 20,00 20,46 2,30 /asukas /asukas Kirjasto 43,11 44,31 2,78 Taiteen perusopetus 1,4 1,4 - Kulttuuritoimi 4,2 4,2 - Nuorisotyö 12,3 12,5 1,63 Liikunta 10,8 10,8 - /htv /htv Teatterit , ,00 - Orkesterit , ,00 2,30 Museot , ,00 2,30

22 Tampereen yliopisto VALOS/JJ Kuntatalous 1/2005, liite 3 Vuoden 2005 yksikköhinnat 1,001 27,0 % Yksikköhinta ALVverottomat yksikkökustannuksenuksiin Indeksikorotus kustan- Vuoden 2005 yksikköhinta euroina Yksikköhinnan vuonna 2004 (kunnat) 27 % muutos % euroina (kunnat) vuonna > 2005 kustann. kehityksestä > 2005 Yksikkö Perusopetus 4 863, ,08 1, ,15 3,70 oppilas Lukiokoulutus 4 288, ,17 1, ,68 4,40 opiskelija Ammatillinen koulutus 7 406, ,21 1, ,28 3,16 opiskelija 1 Luonnonvara-ala , ,86 1, ,36 3,44 2 Tekniikka ja liikenne 7 576, ,87 1, ,11 3,42 3 Hallinto ja kauppa 5 072, ,73 1, ,38 3,35 4 Matk., ravits., talous 7 278, ,30 1, ,01 3,55 5 Sosiaali ja terveys 6 338, ,70 1, ,36 2,17 6 Kulttuuri 8 252, ,01 1, ,52 3,10 7 Vapaa-aika ja liikunta 8 448, ,03 1, ,04 1,49 Oppisopimuskoulutus opiskelija peruskoulutus 5 925, , ,22 3,16 ammattitutkintoon johtava koulutus 3 027, , ,38 muu ammatillinen lisäkoulutus 2 186, , ,44 Ammat. lisäkoulutus 7 406, , ,28 3,16 opisk. työv. Ammattikorkeakoulut 6 209, ,92 1, ,62 3,21 opiskelija 110 Luonnonvara-alan amk-tutkinto 7 947, ,20 1, ,23 2, Tekniikan amk-tutkinto 6 409, ,48 1, ,73 2, Merenkulun amk-tutk , ,01 1, ,57 1, Liiketalouden amk-tutkinto 4 598, ,61 1, ,21 4, Matkailu- ja ravitsemisalan amk-tutk , ,95 1, ,22 3, Sosiaali- ja terveysalan amk-tutk , ,56 1, ,93 3, Kauneudenhoitoalan amk-tutkinto 6 425, ,02 1, ,07 2, Kulttuurialan amk-tutkinto 9 672, ,86 1, ,14 2, Liikunnan amk-tutk , ,75 1, ,96 1, Humanistisen alan amk-tutkinto 8 849, ,99 1, ,94 3,42 Ammatilliset erikoisoppilaitokset 30,22 155,13 1,023 30,92 2,32 tunti Liikunnan koulutuskeskukset 66,91 66,91 1,001 68,05 1,70 vrk Opintokeskukset 86,56 86,65 1,001 88,06 1,73 tunti Kansanopistot (ilman vuokria) 242,53 231,13 1, ,59 0,44 vk Kansalaisopistot ja 62,08 63,49 1,001 63,52 2,32 tunti Kesäyliopistot : 62,08 112,96 63,52 2,32 tunti 1. asutusrakenneryhmä 56,81 60,84 1,001 58,87 3,62 2. asutusrakenneryhmä 55,93 56,06 1,001 56,92 1,77 3. asutusrakenneryhmä 54,95 57,17 1,001 56,49 2,80 4. asutusrakenneryhmä 57,78 58,44 1,001 58,95 2,02 5. asutusrakenneryhmä 70,07 71,46 1,001 71,64 2,24 Taiteen perusopetus (tuntiper.) 53,55 55,43 1,001 54,97 2,65 tunti Kirjastot 43,11 44,84 1,001 44,31 2,78 asukas 1. asutusrakenneryhmä 51,74 53,84 1,001 53,19 2,81 2. asutusrakenneryhmä 48,12 49,83 1,001 49,40 2,67 3. asutusrakenneryhmä 42,23 44,59 1,001 43,59 3,21 4. asutusrakenneryhmä 38,26 40,39 1,001 39,49 3,21 5. asutusrakenneryhmä 44,46 45,97 1,001 45,63 2,62 Teatterit ,00 1, ,00 0,00 htv Orkesterit ,00 1, ,00 2,30 htv Museot ,00 1, ,00 2,30 htv Taiteen perusopetus,asukasperust. 1,40 1,40 0,00 asukas Kulttuuritoimi 4,20 4,20 0,00 asukas Nuorisotyö 12,30 12,50 1,63 alle 29 v. asukas Liikuntatoimi 10,80 10,80 0,00 asukas