SISÄLLYS KIINTEISTÖYHDISTYS TIEDOTTAA Jäsenlehti 4/2009 KIINTEISTÖLIITTO TIEDOTTAA... 4 AJANKOHTAISTA... 4 MARKKINA JA SUHDANTEET...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYS KIINTEISTÖYHDISTYS TIEDOTTAA... 3. Jäsenlehti 4/2009 KIINTEISTÖLIITTO TIEDOTTAA... 4 AJANKOHTAISTA... 4 MARKKINA JA SUHDANTEET..."

Transkriptio

1 2 OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Jäsenlehti 4/2009 Julkaisija Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry Kirkkokatu 19 A OULU Puh. (08) Faksi (08) Vastaava toimittaja Pekka Luoto Puh. (08) , Tulostus Multiprint Oulu Kansikuvan 3D-mallinnus Arkkitehtitoimisto Jukka Tikkanen Oy, kuva Oulun kaupungin Matkailupalvelut Osoitelähde Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen jäsenrekisteri Osoitteenmuutokset Puh. (08) Faksi (08) tai takasivun osoitteenmuutos kaavakkeella ISSN X SISÄLLYS KIINTEISTÖYHDISTYS TIEDOTTAA... 3 SYKSYN KOULUTUKSET ALKAVAT... 3 Siivous ja hissiasiat... 3 Uusi asunto-osakeyhtiölakikoulutus... 3 KIINTEISTÖLIITTO TIEDOTTAA... 4 KIINTEISTÖLIITTO LAPIN TOIMINNANJOHTAJAKSI TARU PALOKANGAS... 4 AJANKOHTAISTA... 4 PALOVAROITTIMIEN TOIMINTAKUNTO KANNATTAA TESTATA LOMAN JÄLKEEN... 4 TALOYHTIÖ-LEHDESTÄ VINKKEJÄ REMONTOINTIIN... 4 HUONEISTOKOHTAISET VESIMITTARIT PAKOLLISIKSI UUDISASUNTOIHIN... 5 VIIVÄSTYSKORKO 8 PROSENTTIIN TALOYHTIÖIDEN OLTAVA TARKKOINA HYVÄKSYESSÄÄN URAKOITA... 5 RAKENNUSKUSTANNUSTEN TODELLINEN ALENTUMINEN ODOTTAA YHÄ TULEMISTAAN... 5 BIOJÄTTEIDEN KOMPOSTOINTI KANNATTAA MYÖS KERROSTALOISSA... 6 KAATOPAIKKOJEN BIOJÄTTEET YMPÄRISTÖONGELMA... 6 JO 60 PROSENTTIA KULUTTAJISTA LÖYTÄÄ TIEDON ASUNTOESITTELYISTÄ INTERNETISTÄ... 6 MARKKINA JA SUHDANTEET... 7 VUOKRAT NOUSIVAT 4,5 PROSENTTIA HUHTI-KESÄKUUSSA... 7 TUKITOIMIEN VAIKUTUKSET ASUNTORAKENTAMISEN KUSTANNUKSIIN SELVITETÄÄN... 7 ASUNTOVELKA TUPLAANTUNUT KUUDESSA VUODESSA... 8 OIKEUSTAPAUKSET... 8 KOSTEUSVAURIODEN KORJAAMINEN EI KUULUNUT TALOYHTIÖLLE KKO:2009: KULUTTAJARIITALAUTAKUNNAN RATKAISU 1708/82/ AUTOPAIKKA HUONEISTON MYYNNIN YHTEYDESSÄ... 9 KULUTTAJARIITALAUTAKUNNAN RATKAISU 1655/82/08 MYYJÄN VASTUUSTA HUONEISTON HALLINNAN LUOVUTUKSEN VIIVÄSTYMISESTÄ... 9 KKO: KÄSIRAHAN PALAUTTAMINEN ASUNNON KUNNON VUOKSI LIITTET KUTSUT JA OHJELMAT SYKSYN KOULUTUKSIIN JOHDON VAHINGONKORVAUSVASTUU... 14

2 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys KIINTEISTÖYHDISTYS TIEDOTTAA SYKSYN KOULUTUKSET ALKAVAT Siivous ja hissiasiat Syksyn ensimmäinen koulutustapahtuma on torstaina 3.9 klo Aiheena on taloyhtiön siivous- ja hissiasiat Miten saadaan omalle taloyhtiölle hyvä ja sopiva siivoussopimus? Malli toimivasta siivoussopimuksesta Hissin hankkiminen, hissiratkaisuja Hissi osa kiinteistöä, sijoitusvaihtoehdot Miten uutta tuleva asunto-osakeyhtiölaki tuo hissiasioihin? Uusi asunto-osakeyhtiölakikoulutus Uusi asunto-osakeyhtiölaki tulee voimaan vuomaan vuonna Laki kirjoitetaan täysin uudestaan ja siihen tulee kauttaaltaan muutoksia. Nykyisessä laissa on esimerkiksi yhteensä 96 pykälää. Uuteen lakiin tulee 29 lukua ja yhteensä 314 pykälää. Koulutukset on järjestetty niin, että Kiinteistöliiton toimesta järjestetään alustava koulutus, jossa uusi asunto-osakeyhtiölaki käydään pääpiirteittäin läpi. Tämän jälkeen alkaa yksityiskohtaisempi koulutus oikeustieteen tohtori Mikko Pikkujämsän luennoimana. Näissä tilaisuuksissa on aina eri aiheet, jotka käydään läpi seikkaperäisesti. Oulussa tilaisuudet pidetään Kaupungin kirjaston Pakkalan salissa, Kaarlenkatu 3. Kiinteistöliiton järjestämät tilaisuudet on tarkoitettu vain jäsenille ja ne ovat maksuttomia. Mikko Pikkujämsän luennoimat tilaisuudet ovat maksullisia. Mikko Pikkujämsän luennoimat päivätilaisuudet on lähinnä isännöitsijöille. Myös hallituksen jäsenet voivat osallistua näihin tilaisuuksiin. Päivätilaisuudet järjestetään neljänä ei päivänä päivänä. Maksu on 150 euroa/ päivä/ henkilö, tai kaikki neljä koulusta yhteensä 450 euroa. Mikko Pikkujämsän luennoimat iltatilaisuudet on tarkoitettu hallituksen jäsenille. Maksu on 100 euroa/tilaisuus/hallitus, tai 150 euroa molemmista iltatilaisuudesta yhteensä. Kiinteistöliiton järjestämät tilaisuudet Raahe 16.9 Paikka: Raahen Seudun Osuuspankin koulutustilat, Kirkkokatu 34 Uusi Asunto-osakeyhtiölaki ammattilaiset klo hallituksen jäsenet klo Luennoimassa Kiinteistöliiton lakimies Oulu 17.9, Pakkalan Sali Uusi Asunto-osakeyhtiölaki; Pakkalan Sali ammattilaiset klo hallituksen jäsenet klo Luennoimassa kiinteistöliiton lakimies Liitteenä kutsut ja ohjelmat Mikko Pikkujämsän luennoimat tilaisuudet Päivätilaisuudet: Osio I, klo Yleiskuva uudistuksesta: mikä muuttuu? Yleiset periaatteet: osakkeenomistajien yhdenvertainen kohtelu, osakkeiden yhtäläisyys, yhtiön ja sen johdon toiminnan rajat Asunto-osakeyhtiö vs. kiinteistöosakeyhtiö Maallikkotilintarkastuksesta luopuminen Osio II, 14.10, klo Lunastuslauseke Osakekirja ja osakeluettelo Yhtiövastike ja siitä poikkeaminen Osio III 28.10, klo Kunnossapito Muutostyöt Osio IV , klo Yhtiörakenteen muutokset Yhtiökokouksen ja hallituksen päätöksen moittiminen Korvausvastuu

3 4 Iltatilaisuudet: klo Yleiskuva uudistuksesta: mikä muuttuu? Yleiset periaatteet: osakkeenomistajien yhdenvertainen kohtelu, osakkeiden yhtäläisyys, yhtiön ja sen johdon toiminnan rajat Asunto-osakeyhtiö vs. kiinteistöosakeyhtiö Maallikkotilintarkastuksesta luopuminen Lunastuslauseke Osakekirja ja osakeluettelo Yhtiövastike ja siitä poikkeaminen klo Kunnossapito Muutostyöt Yhtiörakenteen muutokset Yhtiökokouksen ja hallituksen päätöksen moittiminen Liitteenä kutsut ja ohjelmat. KIINTEISTÖLIITTO TIEDOTTAA KIINTEISTÖLIITTO LAPIN TOIMINNANJOHTAJAKSI TARU PALOKANGAS Kiinteistöliitto Lapin toiminnanjohtajaksi on nimitetty alkaen agrologi Taru Palokangas, 46. Palokankaalla on pitkaikainen kokemus järjestötoiminnasta. Hän on työskennellyt aiemmin 19 vuoden ajan 4H-järjestössä kerhoneuvojana ja toiminnanjohtajana. Kiinteistöliitto Lapin palvelukseen hän siirtyy Ranuan Peura ry:n toiminnanjohtajan toimesta. Ajankohtaista AJANKOHTAISTA PALOVAROITTIMIEN TOIMINTAKUNTO KANNATTAA TESTATA LOMAN JÄLKEEN Kesäloma on lopuillaan, ja on aika palata takaisin arkeen. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK muistuttaa, että palovaroittimien toimintakunto pitää testata aina, jos on ollut pidempään poissa kotoa, koska paristo on saattanut tyhjentyä. Kaikki on kunnossa, kun testinappia painettaessa palovaroittimesta kuuluu kova hälytysääni. Heinäkuun loppuun mennessä tulipaloissa on kuollut 55 ihmistä. TALOYHTIÖ-LEHDESTÄ VINKKEJÄ REMONTOINTIIN Suorakanava Oy on tuonut markkinoille uuden Taloyhtiö-verkkolehden, joka on uuden rakentamisen erikoislehti. Lehden sisältö painottuu remontointiin ja jo nimensäkin mukaisesti nimenomaan taloyhtiöiden isojen ja pienien korjaustoimenpiteiden suunnittelun, budjetoinnin ja toteutuksen ohjaukseen. Lehti ja sitä tukeva Taloyhtiö-portaali ovat työkalu ja apuväline kaikille taloyhtiön osapuolille; isännöitsijöille, yhtiöiden hallitusjäsenille, kiinteistöhuoltoyhtiöille ja toki myös remontin maksajille - omistajille ja asukkaille. Taloyhtiö-verkkolehti ilmaiseksi sähköpostiin Verkkolehti ilmestyy alussa kerran kuussa tiivistäen jatkossa tahtiaan. Kuten palvelu, myös verkkolehti on ilmainen ja sen voi tilata itselleen palvelun kotisivulta osoitteesta Tieto- ja liikenneverkkojen yhteisrakentamista tehostetaan Talouspoliittinen ministerivaliokunta vaatii, että tietoliikenneverkkojen rakentaminen on yhdistettävä nykyistä tehokkaammin liikenneväylien ja esimerkiksi sähkö- tai vesiverkostojen rakentamiseen. Näin saavutetaan suuria säästöjä, sillä kaivamisen osuus kokonaiskustannuksista on jopa 80 prosenttia. Kun maa kaivetaan auki, kannattaa samalla kertaa asentaa esimerkiksi telekaapeleita ja vesijohtoja. Hallitus asetti viime joulukuussa tavoitteeksi, että nopeat valokuituyhteydet ovat vuoteen 2015 mennessä kaikkien ulottuvilla. Päätöksen seurauksena valokuiturakentaminen moninkertaistuu lähivuosina. Ensi vuosikymmenellä tietoliikenneyhteyksiä rakennetaan kymmeniä tuhansia kilometrejä ja näistä suurin osa teiden varsille. Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi muun muassa, että uudet kaapelit sijoitetaan teiden varsil-

4 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys le niiden omistajasta riippumatta kokonaistaloudellisesti mahdollisimman edullisesti. Kun teitä ja ratoja rakennetaan tai parannetaan valtion rahoituksella, väylärakenteeseen asennetaan samalla tietoliikennekaapeli tai sen myöhemmän asentamisen mahdollistava suojaputkitus. HUONEISTOKOHTAISET VESIMITTARIT PAKOLLISIKSI UUDISASUNTOIHIN Kaikkiin uusiin asuntoihin on tarkoitus asentaa lähivuosina asuntokohtaiset vesimittarit. Asiaa pohtinut työryhmä esittää, että mittarit määrätään pakollisiksi uudisasuntoihin vuonna Asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok.) on kuitenkin valmis nopeuttamaan aikataulua. Ministerin mukaan asialla on kiire, sillä asunnot rakennetaan monien kymmenien vuosien tarpeisiin. -Jos nyt rakennettaviin taloihin ei asenneta mittareita, seuraava realistinen mahdollisuus on vasta putkiremontin yhteydessä joskus 40 vuoden päästä. Vanhoihin rakennuksiin asuntokohtaiset vesimittarit tuskin tulevat pakollisiksi. Vapaavuoren mukaan se olisi liian suuri harppaus, kun muitakaan sitovia energiansäästöä koskevia määräyksiä ei ole niiden osalta vielä tehty. Työryhmä laskee huoneistokohtaisen järjestelmän asennuksen maksavan noin euroa asuntoa kohti. Lisäksi talous maksaa vuosittain parinkymmenen euron luenta-, laskutus- ja huoltokustannukset. Lisäksi mittarijärjestelmä on peruskorjattava noin kymmenen vuoden välein, mistä aiheutuu parinsadan euron kustannukset jokaiselle asunnolle. VIIVÄSTYSKORKO 8 PROSENTTIIN Korkolain mukainen viitekorko on 1 % ajalle ja viivästyskorko samalle ajanjaksolle on siten 8 % vuodessa. Viivästyskorko on viitekorko lisättynä korkolain mukaisella 7 %:n lisäkorolla. Viivästyskoron määrittämisessä käytettävä viitekorko on Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kunkin puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltama korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön. Tätä viitekorkoa sovelletaan seuraavan kuuden kuukauden ajan. TALOYHTIÖIDEN OLTAVA TARKKOINA HYVÄKSYESSÄÄN URAKOITA Kiinteistöliitto on huolissaan rakennuskustannuksien hitaasta laskusta, vaikka uudisrakentaminen on jäämässä matalimmalle tasolle sotien jälkeen. Valtion 10 prosentin korjausavustuksen taloyhtiöille tuoma hyöty uhkaa kadota urakoitsijoiden ja tarviketoimittajien taskuihin kohoavina urakka- ja tarvikehintoina. Taloyhtiöiden on arvioitava huolellisesti, kannattaako suunniteltu ja urakkakilpailutettu remonttihanke toteuttaa tässä hintatilanteessa. Valtion avustuksen saamisen mahdollisuuden ei pidä sokaista hyväksymään mitä tahansa urakkahintoja. Erityisen tarkkana tulee olla tilanteissa, joissa käytettävissä on vain 1-2 urakkatarjousta. Tilastokeskuksen viime perjantaina julkaiseman tilaston mukaan rakennuskustannukset ovat laskeneet 1,7 prosenttia vuoden 2009 kesäkuuhun viime vuoden kesäkuusta. On hyvä muistaa, että luvun alun lamassa esimerkiksi vuokratalotuotannon urakkahinnat laskivat parissa vuodessa yli 20 %. Nyt rakentamisen työkustannukset ovat nousseet vuodessa 2,7 prosenttia, vesiputkien hinnat peräti 10,6 prosenttia, putkistovarusteiden hinnat 4 prosenttia ja patteriputkien hinnat 3,0 prosenttia. Monien putkiremonteissa tarvittavien tarvikepanoksien hinnat eivät ole talven ja kevään aikana juuri laskeneet, eräiden jopa jatkaneen nousua (mm. vesiputket). RAKENNUSKUSTANNUSTEN TODELLINEN ALENTUMINEN ODOTTAA YHÄ TULEMISTAAN Korjausrakentamiseen erikoistuneiden rakennusliikkeiden kapasiteetti ei todennäköisesti riitä tyydyttämään kasvavaa kysyntää ensi syksynä ja alkuvuodesta 2010 taloyhtiöiden pyrkiessä hyödyntämään korjausavustuksen, joka edellyttää töiden aloittamista mennessä. Taloyhtiöiden hallituksien ja isännöitsijöiden on arvioitava huolellisesti saamiensa korjausurakkakilpailujen sisältö- ja hintataso sekä mahdol-

5 6 lisuuksien mukaan verrattava sitä samalla paikkakunnalla tai alueella toteutettujen vastaavanlaisten korjaushankkeiden hintatasoon. Jos saatujen tarjouksien taso ylittää merkittävästi vertailuhinnat, kannattaa vielä kerran harkita uudelleen hankkeen toteutusajankohtaa silläkin uhalla, että mahdollisuus korjausavustukseen menetetään. Avustuksen valuminen muiden taskuun ei tue taloyhtiöitä eikä sen osakkaita. BIOJÄTTEIDEN KOMPOSTOINTI KANNATTAA MYÖS KERROSTALOISSA Biojätteiden kompostointi olisi kannattavaa myös kerros- ja rivitaloissa, muistuttaa Kuntaliitto. Jos biojätteet kompostoidaan kiinteistöllä, säästytään niiden kuljetus- ja käsittelymaksuilta. Lisäksi saadaan omaan käyttöön pihoilla ja istutuksilla tarvittavaa multaa. Joillakin alueilla kompostin hoitamista on jo kaavailtu yhdeksi huoltoyhtiön tai talomiehen tehtäväksi, koska kerros- tai rivitaloissa ei aina löydy vapaaehtoista kompostorin hoitajaa. Taloyhtiöiden kannattaisikin kiinteistönhoitopalveluja kilpailuttaessaan sisällyttää tarjouspyyntöönsä myös kompostin hoito, Kuntaliiton ympäristöinsinööri Seija Paajanen suosittelee. Kompostointi tuo säästöä jätemaksuihin Biojäteastia joudutaan tyhjentämään haju- yms. haittojen takia yleensä useammin kuin sekajäteastia. Tästä syystä jätemaksut kiinteistöillä, joilla on erilliset astiat bio- ja sekajätteitä varten, ovat huomattavasti korkeammat kuin sellaisten kiinteistöjen jätemaksut, joilla on vain sekajäteastia. Alueellisiin keräyspisteisiin jätteitään toimittavien jätemaksut ovat yleensä kompostoiville kiinteistöille prosenttia alhaisemmat kuin niille, jotka eivät kompostoi biojätteitään. Vaikka myös kompostorin hankkimisesta ja hoidosta aiheutuu kustannuksia, saattavat nämä kustannukset jäädä huomattavasti alhaisemmiksi kuin biojätteiden erilliskeräykseen ja laitosmaiseen käsittelyyn toimittamisesta aiheutuvat kustannukset. Kustannussäästöjen takia voisi joissakin tapauksissa olla perusteltua hankkia naapureiden yhteinen tai alueelliseen käyttöön tarkoitettu kompostori. KAATOPAIKKOJEN BIOJÄTTEET YMPÄRISTÖONGELMA Biohajoavat jätteet aiheuttavat kaatopaikalla ilmastonmuutoksen kannalta haitallisia metaanikaasuja, joiden vaikutus kasvihuonekaasuna on 21-kertainen hiilidioksiidiin verrattuna, Seija Paajanen perustelee. Kaatopaikoille ei saa enää toimittaa sellaisia jätteitä, joista ei ole eroteltu suurinta osaa biohajoavista jätteistä. Ilmasto- ja energiastrategiassa esitetään biohajoaville jätteille täydellinen kaatopaikkakielto vuoteen 2020 mennessä. Biojätteitä käsitellään erilaisissa kompostointilaitoksissa, biokaasulaitoksissa, mädättämöissä ja osa niistä myös poltetaan. Jätteitä joudutaan kuljettamaan usein pitkiä, jopa satojen kilometrien matkoja. Useiden kuntien jätehuoltomääräyksissä biojätteet velvoitetaan lajittelemaan syntypaikalla erilleen muista jätteistä ja toimittamaan jätelaitosten järjestämään käsittelyyn. Yleensä lajitteluvelvoite koskee kuntien taajama-alueita ja suurimpia kiinteistöjä. Joissakin kunnissa kuitenkin kaikkien kiinteistöjen biojätteet on joko toimitettava erilliskeräykseen tai kompostoitava kiinteistöllä. Useissa jätehuoltomääräyksissä suositellaan biojätteiden kiinteistökohtaista kompostointia asianmukaisissa kompostoreissa. Omakotikiinteistöillä on jo yleistä, että biojätteet kompostoidaan kiinteistöllä eikä niitä toimiteta keräykseen. JO 60 PROSENTTIA KULUTTAJISTA LÖYTÄÄ TIEDON ASUNTOESITTELYISTÄ INTERNETISTÄ Kesäkuun alussa toteutettiin kahdeksalla paikkakunnalla tutkimus asuntoesittelyiden tietolähteistä. Tutkimuksessa selvisi, että tietoa esittelyistä etsitään lähinnä internetistä. Tutkimus toteutettiin yleisissä asuntoesittelyissä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Turussa, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Oulussa. Kiinteistönvälittäjät haastattelivat kahden tutkimusvii-

6 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys kon aikana yhteensä 1031 asuntoesittelyissä kävijää. Tutkimuksen mukaan suurin osa haastatelluista kuluttajista, 60 prosenttia, löysi tiedon esittelystä internetistä, 23 prosenttia sanomalehdistä ja kahdeksan prosenttia asuntokaupan erikoislehdistä. Tietolähteeseen vaikuttivat erityisesti vastaajan sukupuoli ja ikä. Miehet (64 %) etsivät naisia (57 %) enemmän tietoa internetistä, naiset (26 %) taas miehiä (19 %) enemmän sanomalehdistä. Alle 30-vuotiaiden ensisijainen tietolähde oli selvästi internet 79 prosentin tuloksella. Sanomalehtiä ja asuntokaupan erikoislehtiä tietolähteinään käyttivät puolestaan eniten 60-vuotiaat ja sitä iäkkäämmät henkilöt. MARKKINA JA SUHDANTEET VUOKRAT NOUSIVAT 4,5 PROSENTTIA HUHTI- KESÄKUUSSA Vuokrat nousivat vuoden 2009 toisella neljänneksellä 4,5 prosenttia edellisvuodesta. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat koko maassa keskimäärin 4,3 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten vuokraasuntojen vuokrat nousivat 6,3 prosenttia ja muualla Suomessa 3,3 prosenttia. Aravaasuntojen vuokrat kohosivat koko maassa 4,9 prosenttia edellisvuodesta. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta vuokrien neljännesvuositilastosta. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 1,7 prosenttia. Arava-asuntojen vuokrat nousivat 0,7 prosenttia vastaavalla ajanjaksolla. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokratasot 2009, 2. neljännes VM: TÄNÄ VUONNA ALOITETAAN UUTTA ASUNTOA Valtiovarainministeriö ennustaa tuoreessa suhdannekatsauksessaan, että tänä vuonna aloitetaan uuden asunnon rakentaminen. Noin puolet tästä määrästä olisi valtion tukemaa asuntotuotantoa. Ministeriön ennuste on hieman optimistisempi kuin viime viikolla ilmestynyt jäsenkyselyyn perustuva Rakennusteollisuus RT ry:n arvio. RT:n jäsenet arvioivat käynnistävänsä tänä vuonna vain asunnon rakentamisen, joista olisi omaa perustajaurakointia ja vapaarahoitteista vuokratalokohdetta neuvottelu-urakkana. Jäsenkyselyn pohjalta RT arvioi koko vuoden 2009 asuntotuotannon aloitusten jäävän asuntoon. Viime vuonna Suomessa aloitettiin uutta asuntoa, kun asuntotuotannon pitkän tähtäyksen tarve on VTT:n laskelmien mukaan asuntoa vuodessa. TUKITOIMIEN VAIKUTUKSET ASUNTORAKENTAMISEN KUSTANNUKSIIN SELVITETÄÄN Asuntoministeri Jan Vapaavuori on asettanut työryhmän selvittämään asuntorakentamisen elvytystoimien vaikutusta asuntorakentamisen kustannustasoon. Työryhmän puheenjohtajaksi on nimetty johtaja Jarmo Lindén Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta ARA:sta. Työryhmän jäsenet ovat ympäristö- ja valtiovarainministeriön sekä ARA:n asiantuntijoita. Kuluvan vuoden lopussa työnsä päättävä työryhmä antaa väliraportin ennen elokuun budjettiriihtä. Vapaavuori korostaa, että on tärkeätä sopeuttaa rakentamisen kustannuskehitys kansantalouden ylei-

7 8 seen kehitykseen siten, etteivät valtiovallan elvytystoimet ylläpidä epäterveitä kustannusrakenteita. ASUNTOVELKA TUPLAANTUNUT KUUDESSA VUODESSA Suomalaisten asuntokuntien asuntovelat kasvoivat vuodesta 2002 vuoteen 2008 ulottuvalla jaksolla reaalisesti 99 prosenttia. Nimellisesti asuntovelkojen kasvu ylsi samaan aikaan 120 prosenttiin. Kaikkiaan asuntokunnilla oli viime vuonna asuntolainaa 64,4 miljardia euroa, kun vuonna 2002 asuntovelkoja oli yhteensä 29,3 miljardia euroa. Nämä tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta. Asuntolainojen kasvuvauhti on kuitenkin hieman hidastunut viime vuosina. Tarkastelujaksolla velkaantumisen kasvu oli suurinta vuonna 2005, jolloin asuntokuntien asuntovelat kasvoivat 17,5 prosenttia. Vuonna 2007 asuntolainat kasvoivat 12,5 prosenttia ja viime vuonna 8,6 prosenttia. Asuntolainaa oli viime vuonna asuntovelallista asuntokuntaa kohti keskimäärin euroa. Eniten asuntovelkaa oli vuotiaiden asuntokunnilla, keskimäärin euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti. Asuntovelkojen määrässä on huomattavia eroja eri puolilla Suomea. Pääkaupunkilaisten asuntovelat olivat viime vuonna selvästi muuta maata suurempia, keskimäärin euroa velallisasuntokuntaa kohti. Maakunnittain tarkasteltuna asuntovelat asuntovelallista asuntokuntaa kohti olivat suurimmat Uudellamaalla ( euroa), Itä-Uudellamaalla ( euroa) ja Ahvenanmaalla ( euroa). OIKEUSTAPAUKSET KOSTEUSVAURIODEN KORJAAMINEN EI KUULUNUT TALOYHTIÖLLE KKO:2009:60 KKO:2009:60, , taltio 1524, diaarinumero: S2007/319 Kellarikerroksessa sijaitsevan osakashallinnassa olevan lämminvaraston pinnoitteiden kosteusvaurioiden korjaamisen ei katsottu kuuluvan taloyhtiölle, koska kosteusvaurioiden ei näytetty johtuneen lattiarakenteen viasta tai muustakaan asunto-osakeyhtiön vastuulla olevasta seikasta. Asuintalon kellarikerroksessa sijaitsee osakkeenomistajan hallinnassa oleva lämminvarasto sekä taloyhtiön hallinnassa olevia asukkaiden käytössä olevia kellarikomeroita. Kellarikerroksen tilat poikkeavat toisistaan pinnoitteiltaan. Osakashallinnassa olevan lämminvaraston tiloissa on maalattu lattioita, pinnoitettu seinien alaosia sekä asennettu tilaan puupaneeleja. Muita kellarikerroksen lattioita ei ole maalattu eikä pinnoitteita muutoinkaan ole lisätty. Osakkaan hallinnassa olevan lämminvaraston lattian ja seinien maalipinta on hilseillyt, tilaan asennetut puupaneelit ovat osin lahonneita ja tilassa on lievästi ummehtunut haju. Tilassa on todettu myös home- ja mikrobikasvustoa. Nämä vahingot ovat kosteuden aiheuttamia. Korkein oikeus toteaa päätöksen perusteluissa, että pohjaveden pinta on kyseisellä asuntoalueella korkealla. Pohjaveden läheisyyden ja kellarin lattian rakenteen vuoksi kosteutta nousee tiloihin kapillaarisesti, ja lattiarakenteessa on siitä syystä jatkuvasti kosteutta. Suoritetun katselmuksen perusteella korkein oikeus toteaa, että kellarikerroksen tilat vastaavat yleisilmeeltään rakennuksen rakentamisajankohdan eli vuoden 1938 tasoa. Kellaritiloihin noussut vesi on jättänyt jälkiä eri puolille kellarikerrosta. Kosteus ei ole kuitenkaan vahingoittanut asunto-osakeyhtiön hallinnassa olevia kellaritiloja. Epäselväksi on jäänyt, milloin ja millä tavoin muutoksia on tehty osakashallinnassa olevan lämminvaraston pinnoitteisiin. Kellarikerroksen pinnoitteiden poikkeavuuksista on kuitenkin pääteltävissä, että pinnoitteet lämminvarastossa on tehty vasta asunto-osakeyhtiön perustamisen jälkeen. Mikään ei myöskään viittaa siihen, että lattiat ja seinät olisi jälkikäteen pinnoitettu asuntoosakeyhtiön toimesta. Asunto-osakeyhtiön talo on rakennettu vuonna 1938 voimassa olleiden rakennusmääräysten ja tason mukaisesti. Tuon ajan rakennuksissa betonilattiaan ei useinkaan ole asennettu kosteussulkua tai muuta eristettä, vaan kosteus pääsee nousemaan rakenteen läpi. Rakenne on toimiva, jos se pystyy luovuttamaan siihen tulleen kosteuden huonetilaan. Tämä edellyttää, että lattiassa on kosteutta läpäisevä pinnoite eikä tilassa käytetä kosteutta kestämättömiä pinnoitteita. Kosteusvahingoista kärsineen lämminvaraston pinnoitteet poikkeavat muista saman kellarikerroksen

8 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys tilojen pinnoitteista. Kun tilat muutoin ovat toisiinsa verrattavissa, on tästä pääteltävissä, että lämminvaraston lattia olisi toimiva, jos se olisi oikein pinnoitettu tai pinnoittamaton. Lämminvaraston kosteusvauriot ovat todennäköisimmin seurausta siitä, että tila on pinnoitettu hengittämättömin ja kosteutta sietämättömin materiaalein. Arvioidessaan asunto-osakeyhtiön väitettyä vastuuta lämminvaraston kunnosta Korkein oikeus katsoo, ettei kantaja ole näyttänyt kosteusvaurioiden johtuneen asunto-osakeyhtiön vastuulla olevasta seikasta. Kosteusvauriot ovat mitä todennäköisimmin aiheutuneet väärästä pinnoitteesta, joka on lisätty rakenteisiin jonkun muun kuin asunto-osakeyhtiön toimesta sen jälkeen, kun tila on luovutettu osakkeenomistajan hallintaan. Asiassa ei myöskään ole osoitettu kosteushaitan lisääntyneen jostakin muusta asuntoosakeyhtiön vastuulla olevasta syystä tai tällaisen syyn myötävaikuttaneen haitan nykyiseen laajuuteen. Jonkin asteinen kosteus tulee myös vastaisuudessa haittaamaan kyseisen lämminvaraston käyttöä, jollei ryhdytä tilan käyttöarvoon nähden varsin laajoihin korjaustoimenpiteisiin. Korkein oikeus toteaa, että kyseistä lämminvarastoa on jo yhtiöjärjestystä laadittaessa pidetty toisarvoisena tilana, koska sen haltija ei yhtiöjärjestyksen mukaan edes suorita siitä yhtiölle vastiketta. Tilaa voidaan vastedeskin käyttää yhtiöjärjestyksen mukaisen käyttötarkoituksensa mukaisesti lämminvarastona, kunhan käytössä otetaan huomioon kosteuden asettamat vaatimukset. Se seikka, että nykyään maanalaisiin kellaritiloihin rakennetaan huomattavasti korkeammat vaatimukset täyttäviä lämminvarastoja, ei vaikuta asunto-osakeyhtiön vastuuseen tämän noin 70 vuotta vanhan varastotilan kunnosta. Asunto-osakeyhtiötä ei ole näistäkään syistä syytä velvoittaa korjauksiin, jotka parantaisivat tilan käyttömahdollisuuksia. KULUTTAJARIITALAUTAKUNNAN RATKAISU 1708/82/08 AUTOPAIKKA HUONEISTON MYYNNIN YHTEYDESSÄ Asunto-osakkeen kaupassa katsottiin olevan virhe kun myyntiesitteen mukaan asuntoon kuuluneeseen autopaikkaan olikin ainoastaan yhtiökokouksen myöntämä käyttöoikeus. A oli ostanut asunto-osakkeet. Myyntiesitteen mukaan kaupan kohteeseen kuului autotallipaikka sekä paikka toiselle autolle sisäänkäynnin edessä. Kaupanteon jälkeen kävi ilmi, ettei sisäänkäynnin edessä oleva autopaikka kuulunut huoneistoon, vaan tällä oli vain yhtiökokouksen myöntämä lupa käyttää paikkaa. Kaupanteon jälkeen yhtiökokous poisti huoneiston käyttöoikeuden ko. autopaikkaan. Kuluttajariitalautakunta toteaa ratkaisussaan, että mikäli yhtiöjärjestyksen mukaan autopaikka tai autotalli ei kuulu myytävään huoneistoon, ei sitä myöskään voida edelleen myydä. Autopaikka on näin ollen taloyhtiön omaisuutta, josta taloyhtiö voi tehdä päätöksiä ilman huoneiston omistajan suostumusta. Ostaja on kuitenkin myyntiesitteen perusteella voinut olettaa, että autopaikka kuuluu pysyvästi myydylle huoneistolle. Koska huoneistoon ei tässä tapauksessa ole kuulunut huoneiston edessä olevaa autopaikkaa, vaan sillä on ollut ko. paikkaan ainoastaan yhtiökokouksen päätökseen perustuva käyttöoikeus, lautakunta katsoo, ettei kaupan kohde tässä tapauksessa ole vastannut niitä tietoja, jotka myyjä siitä on ennen kaupantekoa antanut ja kaupan kohteessa on edellä mainituilla perusteilla asuntokauppalaissa tarkoitettu virhe ja ostaja katsotaan näin olleen oikeutetuksi hinnanalennukseen. KULUTTAJARIITALAUTAKUNNAN RATKAISU 1655/82/08 MYYJÄN VASTUUSTA HUONEISTON HALLINNAN LUOVUTUKSEN VIIVÄSTYMISESTÄ Ostajat ostivat päivätyllä kauppakirjalla jakamattomalta kuolinpesältä asunto-osakkeet. Kauppakirjan ehdon mukaan huoneiston hallinnan tuli siirtyä ostajille viimeistään kauppakirjan allekirjoituspäivänä eli Kauppakirjassa oli sovittu myös hallinnan viivästyskorvauksista. Ostajien pankki kieltäytyi maksamasta kauppahintaa, koska selvitys myyjänä toimineen kuolinpesän oikeudenomistajista oli puutteellinen. Ostajat kieltäytyivät myös huoneiston avaimien vastaanottamisesta. Pankki maksoi sittemmin kauppahinnan myyjän toimitettua sukuselvityksen. Kuluttajariitalautakunta toteaa ratkaisussaan, että myyjällä on kaupantekotilanteessa velvollisuus osoittaa omistusoikeutensa myytävään kohteeseen. Koska asiassa on tässä tapauksessa ollut epäsel-

9 10 vyyttä, ostajilla on ollut oikeus pidättyä kauppahinnan suorittamisesta, kunnes tarvittava selvitys on toimitettu, ja myyjän omistusoikeus huoneistoon on varmistunut. Ostajilla ei ole ollut velvollisuutta vastaanottaa huoneiston hallintaa ennen kuin myyjä on osoittanut oikeutensa huoneiston myyntiin ja siten myös hallinnan luovutukseen. Viivästys on aiheutunut myyjän puolella KKO: KÄSIRAHAN PALAUTTAMINEN ASUNNON KUNNON VUOKSI KKO:2009: Diaarinumero S2008/456 Myytävänä olleessa asuinhuoneistossa oli ostotarjouksen tekemisen ja sovitun kaupantekopäivän välillä havaittu kosteusvaurio. Keittiön ja kylpyhuoneen välisessä seinässä oli kosteusvaurio ja seinärakenteissa kasvoi hometta. Huoneistossa oli suoritettu asunto-osakeyhtiön toimesta kosteusmittaus, jossa kosteusvaurion olemassaolo oli vahvistunut. Tämän jälkeen myyjä oli kertonut ostajille kosteusvaurion kanssa samassa kohdassa kolme vuotta aiemmin olleesta vesivahingosta arvellen silloisen korjauksen epäonnistuneen. Ostajat olivat katsoneet, etteivät he voineet kuvatuissa olosuhteissa ottaa riskiä ja ostaa huoneistoa, jossa oli havaittu vesivahinko. Tarjouksen tekijät olivat edellä mainitun johdosta vetäytyneet kaupasta. Koska asunnossa oli tarjouksen tekemisen jälkeen havaittu objektiivisesti arvioituna merkityksellinen kunnon puutteellisuus, asuntokauppa ei ollut jäänyt syntymättä tarjouksen tekijöiden puolella olevasta syystä eikä myyjällä ollut oikeutta pitää maksettua käsirahaa. Korkein oikeus päätyi ratkaisussaan, toisin kuin käräjäoikeus ja hovioikeus, velvoittamaan myyjän palauttamaan ostotarjouksen yhteydessä maksetun käsirahan ostotarjouksen tekijöille. Päätöksen perusteluissa todetaan mm. käsirahan käyttämisestä lähemmin seuraavaa: Asuntokauppalain 3 luvun 3 :n 2 momentin (843/1994) mukaan myyjällä on oikeus pitää käsiraha, jos kauppa jää syntymättä tarjouksen tekijän puolella olevasta syystä. Laissa ei tarkemmin määritellä sitä, milloin kysymys on tällaisesta syystä. Käsirahan maksamalla tarjouksen tekijä tarjoutuu alustavasti ostamaan kyseisen asunnon tarjoamallaan hinnalla. Käsiraha maksetaan tarjouksen pysyvyyden vakuudeksi. Käsirahan vastaanottamalla myyjä puolestaan lupautuu olemaan myymättä asuntoa kolmannelle taholle niin kauan kuin käsirahan antajan tarjous on voimassa ja aikaa lopullisen kaupan tekemiselle on jäljellä. Aiottua kauppaa voidaan käsirahasopimuksen syntymisen jälkeen ryhtyä valmistelemaan ilman, että myyjän tarvitsee jatkaa asunnon markkinointia tai että tarjouksen tekijän tarvitsee varautua asunnon tulemiseen myydyksi toiselle ostajalle. Tarjouksen tekijä kantaa yleensä vastuun siitä, että hän voi tehdä kaupan sovittuun aikaan ja sovitulla hinnalla. Korkein oikeus katsoo, että tarjouksen tekemisen jälkeen havaittu, objektiivisesti arvioituna merkityksellinen asunnon kunnon puutteellisuus on tyypillisesti sellainen seikka, jonka johdosta tarjouksen tekijä voi vetäytyä kaupasta ilman, että kaupan syntymättä jäämisen voitaisiin katsoa johtuvan hänen puolellaan olevasta syystä. Koska käsirahan käyttäminen liittyy edellä kerrotuin tavoin asuntokaupan valmisteluun, ei asunnon kunnossa ilmenneen puutteellisuuden merkitystä käsirahan palauttamisen edellytyksenä tule arvioida samalla tavalla kuin arvioitaessa asunnon virhettä ja siitä aiheutuvia seuraamuksia sen jälkeen, kun sitova kauppasopimus on tehty. Myyjän velvollisuus palauttaa käsiraha asunnon kunnossa havaitun puutteellisuuden vuoksi ei siten edellytä, että asunnon tulisi olla kunnoltaan merkittävästi huonompi kuin mitä tarjouksen tekijällä on ollut perusteltua aihetta edellyttää tarjousta tehdessään. Tässä tapauksessa tieto siitä, että huoneistossa oli kosteusvaurio, on tullut ostajien tietoon ostotarjouksen tekemisen jälkeen mutta ennen suunniteltua kaupantekopäivää. Näiden ajankohtien välillä on siten tullut ilmi sellaisia myytävää kohdetta koskevia seikkoja, jotka ovat perustellusti vaikuttaneet kielteisesti ostajien arviointiin huoneistosta. Ostajien ei voida katsoa tarjouksen tekemällä hyväksyneen sitä, että huoneistossa on kosteusvaurioita, vaikka he ovatkin luopuneet vaatimasta kosteusmittausta. Kosteusvaurioiden johdosta huoneiston kunto on ollut huonompi kuin mitä ostajat ovat tarjousta tehdessään edellyttäneet. Tässä yhteydessä on vailla merkitystä, onko vaurioiden korjaamisesta ollut odotettavissa heille kustannuksia. Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry.

10 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys LIITTET KUTSUT JA OHJELMAT SYKSYN KOULUTUKSIIN - HISSI OSANA ARKEA - TALOYHTIÖN SIIVOUSASIAT KUNTOON Aika: Torstaina klo Paikka: Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto, Pakkalan Sali, Kaarlenväylä 3, Oulu Ohjelma: Avaus, Pekka Luoto toiminnanjohtaja Hissin hankkiminen, hissiratkaisuja Hissi osana kiinteistöä, sijoitusvaihtoehdot Avustukset hissin asentamiseen Sähköiset palvelut hissin huollossa Asiakkuusjohtaja Esa Lähteenmäki, Kone Hissit Oy Hissin jälkiasennuskustannusten kattaminen tulevan asuntoosakeyhtiölain mukaan, Pekka Luoto Kahvitarjoilu Yleisimmät ongelmat taloyhtiön siivouksessa, mistä ne johtuvat ja miten asiat saadaan kuntoon? Miten taloyhtiölle saadaan hyvä ja sopiva siivousohjelma ja sopimus? Mallisopimus toimivasta siivoussopimuksesta Yrittäjä Antti Pietilä ja myyntipäällikkö Merja Askola, Meranti Siivouspalvelut Tilaisuus päättyy Ilmoittautumiset viimeistään tiistaina 1.9 Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen toimistoon. Puhelin , faksi , sähköposti: Tilaisuus on maksuton Tervetuloa

11 ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOKONAISUUDISTUS 12 Tilaisuudessa käydään pääpiirteittäin läpi tärkeimmät kohdat lakiesityksestä Luennoitsijana Kiinteistöliiton juristi Raahe Paikka: Raahen Seudun Osuuspankin koulutustilat, Kirkkokatu 34 Ammattilaiset klo Hallituksen jäsenet klo Oulu Paikka: Oulun kaupungin Maakuntakirjasto, Pakkalan Sali, Kaarlenväylä 3 Ammattilaiset klo Hallituksen jäsenet klo Ohjelma Yhtiökokousmenettely Yhtiökokouskutsu ja yhtiökokouksen pitoaika Hallituksen korjausselvitys Esteellisyys, äänileikkuri, lähipiiri ja valtuutukset Moite ja mitättömyys Vastikkeenmaksuvelvollisuus Pääsäännöt Yhtiövastikeperusteesta poikkeaminen yhtiökokouksen päätöksellä mm. hyvitys ja tasajako Kunnossapitovastuu ja muutostyöoikeus muutokset kunnossapitovastuuseen muutokset ilmoitusvelvollisuuteen osakkeenomistajan ja yhtiön muutostyöt ja valvonta Lunastus Uudet olettamasäännökset Isännöintiin liittyvät muutokset Isännöintiyritys isännöitsijänä Isännöitsijätodistus Toiminnantarkastus ja tilintarkastus Velvollisuus valita toiminnantarkastaja ja tilintarkastaja Vahingonkorvausvastuu yhtiön johto osakas yhtiö yhtiökokouksen puheenjohtaja toiminnantarkastaja Tilaisuudet ovat maksuttomia, ja ne on tarkoitettu Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen jäseninä olevien taloyhtiöiden hallituksen jäsenille ja isännöitsijöille. Ilmoittautumiset viimeistään 14.9 mennessä: Oulun läänin Kiinteistöyhdistys, toiminnanjohtaja Pekka Luoto, puh. (08) tai sähköposti Tervetuloa

12 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI Luennoitsijana oikeustieteen tohtori Mikko Pikkujämsä Paikka: Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali, Kaarlenväylä 3, Oulu Koulutukset on jaettu kahteen ryhmään. Hallituksen jäsenten koulutus järjestetään kahtena iltana ja isännöitsijöiden koulutus neljänä iltapäivänä. Tilaisuuksissa käydään seikkaperäisesti läpi lakiesityksen keskeinen sisältö. Molemmissa ryhmissä käydään läpi sama aineisto, mutta ammattilaisille tarkoitetuissa päivätilaisuuksissa lakiin perehdytään syvällisemmin. Hallituksen jäsenet voivat luonnollisesti osallistua päivätilaisuuksiin sekä isännöitsijät iltatilaisuuksiin. Päiväkoulutus: Osio I, Pakkalan sali, klo Yleiskuva uudistuksesta: mikä muuttuu? Yleiset periaatteet: osakkeenomistajien yhdenvertainen kohtelu, osakkeiden yhtäläisyys, yhtiön ja sen johdon toiminnan rajat Asunto-osakeyhtiö vs. kiinteistöosakeyhtiö Maallikkotilintarkastuksesta luopuminen Osio II, 14.10, Pakkalan sali, klo Lunastuslauseke Osakekirja ja osakeluettelo Yhtiövastike ja siitä poikkeaminen Osio III 28.10, Pakkalan sali, klo Kunnossapito Muutostyöt Osio IV , Pakkalan sali, klo Yhtiörakenteen muutokset Yhtiökokouksen ja hallituksen päätöksen moittiminen korvausvastuu Iltakoulutus: 28.10, Pakkalan sali, klo Yleiskuva uudistuksesta: mikä muuttuu? Yleiset periaatteet: osakkeenomistajien yhdenvertainen kohtelu, osakkeiden yhtäläisyys, yhtiön ja sen johdon toiminnan rajat Asunto-osakeyhtiö vs. kiinteistöosakeyhtiö Maallikkotilintarkastuksesta luopuminen Lunastuslauseke Osakekirja ja osakeluettelo Yhtiövastike ja siitä poikkeaminen 26.11, Pakkalan sali, klo Kunnossapito Muutostyöt Yhtiörakenteen muutokset Yhtiökokouksen ja hallituksen päätöksen moittiminen korvausvastuu Maksut ja ilmoittautumiset: Iltatilaisuuden maksu on 100 euroa/tilaisuus/hallitus, tai 150 euroa molemmista iltatilaisuudesta yhteensä. Päivätilaisuus maksaa 150 euroa/ päivä/ henkilö, tai kaikki neljä koulusta yhteensä 450 euroa. Ilmoittautuminen päivätilaisuuksiin viimeistään 18.9 ja iltatilaisuuksiin Masku ilmoittautumisen yhteydessä tilille Tervetuloa

13 14 JOHDON VAHINGONKORVAUSVASTUU Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki Hallituksen esitys Hallituksen jäsenten ja isännöitsijän vastuu 24 luku 1 Hallituksen jäsenen ja isännöitsijän on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään 1 luvun 11 :ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle. Hallituksen jäsenen ja isännöitsijän on korvattava myös vahinko, jonka hän on tehtävässään muuten tätä lakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Jos vahinko on aiheutettu rikkomalla tätä lakia muulla tavalla kuin pelkästään rikkomalla 1 luvun säännöksiä toiminnan keskeisistä periaatteista tai jos vahinko on aiheutettu rikkomalla yhtiöjärjestyksen määräystä, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei menettelystä vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti. Sama koskee vahinkoa, joka on aiheutettu 11 luvun 8 :ssä tarkoitettuun yhtiön lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä toimella. Jos isännöitsijänä on isännöintiyhteisö, vastaavat vahingosta yhteisö ja päävastuullinen isännöitsijä. 1. Vastuu yhtiölle Hallituksen jäsenen ja isännöitsijän on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään 1 luvun 11 :ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle. Johdon (hallituksen ja isännöitsijän) on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua ( 1 luku 11 ). Johtoon kuuluvalla henkilöllä on siis niin sanottu yleinen huolellisuusvelvollisuus yhtiötä kohtaan. Jos johtohenkilö rikkoo tätä velvollisuuttaan, hän on velvollinen korvaamaan yhtiölle aiheuttamansa vahingon. Korvausvastuun perustavasta tuottamuksellisesta menettelystä ei kuitenkaan ole kysymys esimerkiksi tilanteissa, joissa yhtiön johdon tekemät olosuhteisiin nähden asianmukaiseen harkintaan ja selvitykseen perustuvat päätökset jälkikäteen osoittautuvat yhtiön kannalta taloudellisesti epäonnistuneiksi. Vastuu lievempää kuin liikeyrityksissä Asunto-osakeyhtiöissä korvausvastuun syntymisen edellytykset eivät täyty yhtä helposti kuin liikeyrityksissä. Asuntoosakeyhtiöissä vastuuta ei synny, jos johtoon kuuluva on toiminut normaaliin asunto-osakeyhtiöiden hallinnointitapaan verrattuna huolellisesti. Johdon toimintaa ei siis pidä verrata liikeyritykseen, jossa korvausvastuu syntyy helpommin. 2. Vastuu yhtiölle, osakkeenomistajalle tai sivulliselle Johtoon kuuluva henkilö on velvollinen korvaamaan 1momentissa tarkoitetun lisäksi myös vahingon, jonka hän on toimessaan muuten asunto-osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Pelkästään yleisen huolellisuusvelvoitteen (= hallituksen ja isännöitsijän on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua) rikkominen ei aiheuta johtoon kuuluvan vastuuta osakkeenomistajalle tai sivulliselle aiheutuvasta vahingosta. Asuntoosakeyhtiölain rikkomisesta on kysymys esimerkiksi silloin, kun toimitaan sellaisen muun säädöksen tai muun normin vastaisesti, jota asunto-osakeyhtiölain mukaan on noudatettava, esimerkiksi: tilinpäätöstä ei ole laadittu kirjanpitolain mukaisesti, (vaikka asunto-osakeyhtiölaki niin määrää) yhtiön rakennustyötä ei ole järjestetty hyvän rakennustavan mukaisesti siten kuin asunto-osakeyhtiölaissa säädetään yhtiön kannalta olennaiseen kunnossapito- tai muutostyöhön selvästi tarvittava suunnittelu laiminlyödään suorittajaksi valittavalta urakoitsijalta selvästi puuttuu ammattitaito tai resurssit työn suorittamiseen työn valvonta kokonaan laiminlyödään

14 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys 3. Tuottamusolettama ja sen soveltaminen Jos vahinko on aiheutettu rikkomalla tätä lakia muulla tavalla kuin pelkästään rikkomalla 1 luvun säännöksiä toiminnan keskeisistä periaatteista tai jos vahinko on aiheutettu rikkomalla yhtiöjärjestyksen määräystä, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei menettelystä vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti. Sama koskee vahinkoa, joka on aiheutettu 11 luvun 8 :ssä tarkoitettuun yhtiön lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä toimella. Tuottamusolettama voi tulla sovellettavaksi vain johdon tehtävien osalta, mutta tällöinkin johtoon kuuluva voi vapautua vastuusta osoittamalla toimineensa huolellisesti Vahingonkorvauslaissa lähtökohta on sillä, joka väittää olevansa oikeutettu vahingonkorvaukseen, on velvollisuus osoittaa korvausvastuun yleiset edellytykset, kuten tuottamus. Uudessa asunto-osakeyhtiölaissa lähtökohdaksi otetaan tuottamusolettama. Se tarkoittaa, että johtoon kuuluvan henkilön, joka on asunto-osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla aiheuttanut tehtävässään vahinkoa, on korvausvastuun välttääkseen osoitettava menetelleensä huolellisesti. Todistustaakka siis kääntyy. Jotta tuottamusolettamaa voidaan soveltaa täytyy seuraavat edellytykset täyttyä: kyse on oltava johdon tehtäviin kuuluvista asioista asunto-osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä on rikottu Tuottamusolettamaa ei sovelleta tilanteeseen, jossa on rikottu pelkästään yhtiön johdon yleistä huolellisuusvelvoitetta (hallituksen ja isännöitsijän on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua) tai muita 1 luvussa säädettyjä yleisiä periaatteita. Näissäkin tilanteissa johtoon kuuluva henkilö kyllä velvollinen korvaamaan vahingon, mutta sillä joka väittää olevansa oikeutettu vahingonkorvaukseen pitää näyttää toteen tuottamus ja muut korvausvastuun yleiset edellytykset. Tuottamusolettava voi tulla sovellettavaksi, jos rikotaan 7 luvun 2 :n 1 momentissa nimenomaan yhtiön johdolle kuuluvia tehtäviä Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Tuottamusolettaman soveltaminen voi tulla kysymykseen siis esimerkiksi seuraavissa tilanteissa, joissa on aiheutettu vahinkoa: kiinteistön ja rakennusten pitoa ei ole järjestetty asianmukaisesti Kirjanpidon ja varainhoidon valvonta jätetty tekemättä Yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle on aiheutettu korvattavaa vahinkoa yhtiön lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä sopimuksella oikeustoimella Yhtiön saatava on jätetty perimättä Olettamasäännön soveltaminen ei käytännössä tiukenna yhtiön johdon vastuuta, koska se soveltamiseen johtavasta normin rikkomisesta voi olla esimerkiksi kunnossapitovastuun osalta kysymys vain, jos kunnossapidon järjestämistä koskevat vaatimukset perustuvat johdon tehtäviin kuuluvaan yhtiöjärjestykseen, yhtiön päätöksiin, viranomaisnormeihin tai sellaiseen vastaavissa yhtiöissä yleisesti noudatettuun, vakiintuneeseen sekä riittävän yksiselitteiseen käytäntöön, jota osakkeenomistajat voivat olettaa noudatettavan ilman yhtiön nimenomaista päätöstäkin. Olettamasääntöä ei siten sovellettaisi pelkästään sillä perusteella, että jälkikäteen arvioituna vahinko olisi voitu välttää kunnossapitotoimella. Ammattilaisella on suurempi vastuu kuin maallikolla Koska asunto-osakeyhtiön johto koostuu normaalisti ns. maalikoista ja toiminnan järjestäminen on rajoitetumpaa, vastuu on käytännössä rajoitetumpaa kuin normaaleissa liikeyrityksissä. Hallituksen jäsenten huolellisuusvaatimusta ei tule arvioida liiketoimintaa suorittavaan osakeyhtiöön vaan asunto-osakeyhtiöihin. Vastuuta ei synny, jos johtoon kuuluva on toiminut normaaliin asunto-osakeyhtiöiden hallinnointitapaan verrattuna huolellisesti. Myös yksittäisten johdon jäsenten henkilökohtaisen osaamisen tasolla on merkitystä arvioitaessa vahingonkorvausvastuun syntymistä ja jakautumista johdon jäsenten välillä. Jos hallituksen jäsenet ovat maallikoita ja isännöitsijä asuntoosakeyhtiöiden asioihin perehtynyt ammattilainen, kykenee isännöitsijä arvioimaan esimerkiksi jatkuvaa kunnossapitotarvetta

15 16 hallituksen maallikkojäseniä paremmin. Edellisen johdosta isännöitsijän vahingonkorvausvastuu konkretisoituu helpommin kuin hallituksen jäsenen. Isännöitsijäyhteisön vastuu Jos isännöitsijänä on isännöintiyhteisö, vastaavat vahingosta yhteisö ja päävastuullinen isännöitsijä. Yhtiökokouksen puheenjohtajan vahingonkorvausvastuu 24 luku 3 Yhtiökokouksen puheenjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään tätä lakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Yhtiökokouksen puheenjohtajan vastuu voi perustua vain siihen, että päätöstä ei ole tehty oikeassa järjestyksessä tai että hän muuten on jättänyt täyttämättä puheenjohtajan lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvan velvollisuuden, kuten laiminlyönyt pöytäkirjan laatimisen, allekirjoittamisen tai esillä pitämisen. Puheenjohtaja ei lähtökohtaisesti ole vastuussa päätösten sisällöstä eli niiden aineellisesta oikeellisuudesta, esimerkiksi mahdollisesta yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisuudesta. Tuottamusta on arvioitava eri tavoin erilaisten puheenjohtajien kohdalla. Puheenjohtajan asema voi olla eri tilanteissa huomattavan erilainen, kun toisiinsa verrataan esimerkiksi tehtävän yhtiökokouksessa vastaanottavaa pienosakkeenomistajaa ja tehtävää toimeksiannosta suorittavaa asianajajaa. Rikoslaki Kysymykseen voi tulla myös tuomio rikoslain perusteella. Kuopiossa vuonna 2003 hallituksen puheenjohtaja sai rangaistuksen huolimattomuudellaan aiheuttamasta kuolemantuottamuksesta. KKO Asunto-osakeyhtiön omistamassa rakennuksessa asioinut henkilö oli saanut surmansa jäälohkareen pudottua katolta hänen päähänsä. Kiinteistön hoito oli sopimuksella uskottu huoltoyhtiölle. Lumen ja jään poistamista katolta ei kuitenkaan ollut sisällytetty sopimuksessa lueteltuihin huoltoyhtiön tehtäviin. Kun vastuuta ei tältä osin ollut selvästi siirretty huoltoyhtiölle, asunto-osakeyhtiön tuli huolehtia tarvittaessa katon puhdistamisesta. Asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja tuomittiin kuolemantuottamuksesta, kun turvallisuusvelvoite oli laiminlyöty. Mies kuoli maaliskuussa 2003, kun katolta irronnut jäälohkare putosi hänen päähänsä. Oikeus tuomitsi asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajan 50 päiväsakon suuruiseen rangaistukseen kuoleman tuottamuksesta. Euroiksi muutettuna sakko tässä tapauksessa oli yli euroa. Tuomion perusteena oli rikoslain 21 luvun 8, jonka mukaan se, joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toisen kuoleman, on tuomittava kuolemantuottamuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Korkein oikeus katsoi, että puheenjohtaja ei ollut asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajana ollut noudattanut sitä huolellisuutta yhtiön kiinteistön turvallisuuden suhteen, jota häneltä on voitu edellyttää. Hän oli laiminlyönyt huolehtia rakennuksen katon puhtaanapidosta ja näin menetellessään tuottamuksellaan aiheuttanut miehen kuoleman. Yhtiöllä oli kiinteistönhoitoa koskeva sopimus huoltoyhtiön kanssa, mutta sopimuksessa ei ollut mainintaa katolle kertyneen jään poistamisesta tai tarkkailusta. Korkeimman oikeuden mukaan sopimus huoltoyhtiön kanssa olisi pitänyt tehdä niin, etteivät vastuukysymykset olisi jääneet epäselviksi. Oikeus katsoi tuomiossaan, että hallituksen puheenjohtaja, jolle tässä tapauksessa kiinteistön huollosta, kunnosta ja turvallisuudesta huolehtiminen kuului, oli laiminlyönyt putoamisvaarassa olevan jään poistamisen rakennuksen katolta. Oikeuden mielestä tilanne ei ollut yllättävä, sillä jäätä oli kertynyt pitkän ajan kuluessa, jopa viikkojen ajan. Kun rakennus lisäksi sijaitsi vilkkaan kävely- ja liikekadun varrella, huolehtimisvelvollisuus oli korostunut. Muut hallituksen jäsenet eivät olleet syyllistyneet tehtäviensä laiminlyöntiin. Oikeus otti huomioon heidän tehtävänsä hallituksessa sekä heidän tietonsa ja taitonsa ja kykynsä huolehtia kiinteistön kunnosta. Työnjaon mukaan puheenjohtajan vaimo, joka toimi isännöitsijänä, hoiti lähinnä kirjanpidon, tytär oli osallistunut vain yhteen hallituksen kokoukseen. Johdon vastuusta tarkemmin Mikko Pikkujämsän luennoissa ja

16 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Mitä tarkoittaa rahastointi ja asuintalovaraus? Pekka Luoto 1. Rahastointi Rahastoinnissa on yksinkertaisesti kysymys siitä, että omistajat sijoittavat uutta pääomaa yhtiöönsä. Rahastoinnissa näitä omistajien yhtiölle maksamia suorituksia ei käsitellä yhtiön tulona vaan taseen puolella osakkaiden yhtiöön suorittamina pääomasijoituksina. Koska pääomasijoitukset eivät ole yhtiön tuloa, eivät ne siten lisää yhtiön verotettavaa tuloa. Rahastot käytetään kiinteistön aktivoitaviin korjauksiin tai uudistuksiin. Rahastot näkyvät taseessa vielä senkin jälkeen kun siinä olevat varat on käytetty investointeihin. Tämän vuoksi se, että taseen rahastoissa näkyy varoja, käytännössä vain ennakkorahastoinnin yhteydessä tarkoittaa sitä, että yhtiöllä olisi nämä rahat esimerkiksi pankkitilillä käytettäväksi korjauksiin tai uudistuksiin. Tällöinkin ne ovat yhtiökokouksen päätöksellä jo varattu jotakin tiettyä korjausta tai uudistusta varten. Rahastoinnista tulee päättä yhtiökokouksessa. Mikäli nämä päätökset puuttuvat, ne on kirjoitettu virheellisesti, tai niitä ei ole tehty sen tilikauden aikana, jolloin rahastointi on tapahtunut, seurauksena voi olla, että ne katsotaan verotuksessa verolliseksi tuloksi. Mikäli taloyhtiössä kerätään etukäteen varoja ilman rahastointia jotakin määrättyä korjausta tai uudistusta varten, syntyy yhtiölle verotettavaa tuloa, jollei sitä voida välttää esimerkiksi poistoilla. Sama on tilanne, jos osakkailta peritään lainan hoitoa varten rahoitusvastiketta, jota ei rahastoida. Tällöin nämä tulot esitetään tuloslaskelmassa, ja ne lisäävät tilikauden tulosta. Rahastointimenettelyllä tulojen lisäys ja veroseuraamukset voidaan kuitenkin välttää. Oman pääoman kerääminen rahastoinnilla on mahdollista vain yhtiön osakkeenomistajilta. Muilta tahoilta, esimerkiksi vuokralaisilta, saatuja tuloja ei voida rahastoida. Rahastointi voi koskea niin hoito- kuin pääomavastikkeen nimikkeellä kerättyjä varoja. Niin ikään rahastointi voi koskea osakkaan hankeosuus- tai lainaosuussuorituksia. Ennakkorahastointi Ennakkorahastointimenettelyä käyttäen yhtiö kerää yhtiökokouksen päättämällä tavalla osakkailtaan etukäteen varoja tulevia perusparannus- tai suurehkoja vuosikorjaushankkeita varten. Yhtiökokous voi perustaa esimerkiksi hissinkorjaus- tai julkisivukorjausrahaston, johon osakkeenomistajat maksavat yhtiökokouksen päättämää pääomavastiketta. Siinä vaiheessa, kun korjaus tapahtuu, käytetään kustannusten maksuun näitä ennakkoon kerättyjä ja rahastoituja varoja. Etukäteissäästämistä ennakkorahastoinnin avulla voidaan vakiintuneen verotuskäytännön mukaan tehdä 3-5 vuotta, jonka jälkeen varat on käytettävä aktivoitavaan hankkeeseen. Mikäli varoja ei käytetä ajoissa, voi verottaja jälkikäteen katsoa rahastoidut suoritukset veronalaiseksi tuloksi ja jälkiverottaa. Lainanlyhennysrahastointi Lainanlyhennysrahastoinnissa osakkaiden maksamista pääomavastikkeista tai lainaosuussuorituksista rahastoidaan yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti tai yhtiöjärjestyksen määräykseen perustuen se osa, joka käytetään lainojen pääoman lyhentämiseen. Lainan korkoja ei siis saa rahastoida. Lainanlyhennysrahastoon kerätyillä varoilla yhtiö hoitaa lainan lyhennykset ja korot.

17 18 Päätöksenteko rahastoinnissa Yhtiökokous päättää Rahastoinnin tulee perustua joko yhtiöjärjestysmääräykseen tai yhtiökokouksen asiasta tekemään päätökseen. Vain osakkailta perittyjen suoritusten rahastointi on mahdollista. Päätös rahastoinnista on tehtävä sen tilikauden aikana, jona rahastointeja tapahtuu. Poikkeuksena on yhtiöjärjestyksen määräykseen perustuva lainanlyhennysrahasto, johon voidaan kirjata ilman yhtiökokouksen päätöstä sellaiset osakkeenomistajien suoritukset, jotka perustuvat yhtiöjärjestyksen määräykseen velkaosuuksien poismaksuoikeudesta. Muissa tapauksissa lainanmaksurahaston perustaminen tai kartuttaminen on mahdollista vain yhtiökokouksen päätöksellä. Rahastointi osakkeenomistajan kannalta Jos osakkeenomistaja on vuokrannut huoneistonsa, hän saa vähentää normaaliverotuksessaan maksamansa vastikkeet lukuun ottamatta rahastoon perittyjä rahoitus- eli pääomavastikkeita. Nämä hän saa vähentää verotuksessaan vasta myyntivoitosta osakkeiden myynnin yhteydessä. Mikäli taloyhtiön verot voidaan välttää esimerkiksi poistoilla, suositeltavaa olisi maksaa kaikki maksut yhtiölle hoitovastikkeena, jolloin sijoittajaosakkaat voisivat vähentää yhtiölle suorittamansa maksut vuokratuloistaan. 2. Asuintalovaraus Asuintalovarauksen käyttäminen on keino tasata tuloja ja välttää veroja. Asuintalovaraus tehdään tyypillisesti silloin, kun yhtiöön on tulossa positiivinen tulos, jota ei voida poistoilla välttää. Asuintalovaraus voidaan muodostaa asuinrakennuksen rakentamisesta, käytöstä, huollosta ja korjausrakentamisesta sekä asuinrakennukseen liittyvän tontin huollosta ja käytöstä johtuvia verotuksessa vähennyskelpoisia menoja varten. Varaus tarkoittaa itse asiassa ennenaikaista kulukirjausta. Varaus puretaan eli tuloutetaan siinä vaiheessa, kun meno syntyy eli, kun varaus käytetään päätettyyn tarkoitukseen. Varaus näkyy siis muodostettaessa kuluna ja purettaessa tulona. Varaukset näkyvät myös taseessa. Asuintalovarauksen tekee hallitus tilinpäätöksen yhteydessä. Asuintalovarauksen enimmäismäärä on verovuonna 68 euroa asuinrakennuksen pinta-alan neliömetriä kohden. Vähempää kuin 200 neliömetrin pinta-alaa vastaava tai euroa pienempi asuintalovaraus ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Asuintalovaraus on purettava 10 vuoden kuluessa sen tekemisestä, mutta se voidaan purkaa myös tekemällä uusi varaus. Muutoinkin asuintalovaraus on purettavissa käytännössä kaikkiin yhtiön menoihin. Asuintalovarauksen muodostaminen ja käyttö on riittävästi eriteltynä selvitettävä veroilmoituksessa.

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Heidi Vitikainen Lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa Asunto-osakeyhtiön toimielimet Yhtiökokous - osakkaat päättäjinä - yleistoimivalta - valitsee hallituksen

Lisätiedot

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Asunto-osakeyhtiön toimielimet Hallituksen toiminta Kokoontuminen ja päätöksenteko

Lisätiedot

Hallituksen tehtävät ja vastuut

Hallituksen tehtävät ja vastuut Hallituksen tehtävät ja vastuut Taloyhtiötapahtuma 2016 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Hallituksen rooli ja tehtävät taloyhtiössä Hallituksen päätöksenteko Hallituksen

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

Isännöintiyritys isännöitsijänä vaikutus vastuisiin

Isännöintiyritys isännöitsijänä vaikutus vastuisiin Isännöintiyritys isännöitsijänä vaikutus vastuisiin Kristel Pynnönen Apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitto 1 Tausta Isännöitsijän on oltava luonnollinen henkilö tai rekisteröity yhteisö (AOYL 7 luvun

Lisätiedot

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Yhtiö, vanha osakas ja uusi osakas Yhtiö Vahingonkorvaus Kunnossapitovastuu Vanha Uusi osakas Asuntokauppa

Lisätiedot

LAKIPALVELUT HALLITUKSEN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET. Markus Talvio Partner, CEO, LL.M 5.2.2016 HELSINKI TAMPERE HÄMEENLINNA KUOPIO VARKAUS VAASA

LAKIPALVELUT HALLITUKSEN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET. Markus Talvio Partner, CEO, LL.M 5.2.2016 HELSINKI TAMPERE HÄMEENLINNA KUOPIO VARKAUS VAASA HALLITUKSEN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET Markus Talvio Partner, CEO, LL.M ASTA Rakentaja 2016 Tampereen Messu ja Urheilukeskus LAKIPALVELUT HELSINKI TAMPERE HÄMEENLINNA KUOPIO VARKAUS VAASA We are member

Lisätiedot

Hallituksen vastuut ja velvollisuudet

Hallituksen vastuut ja velvollisuudet Hallituksen vastuut ja velvollisuudet Markus Talvio Toimitusjohtaja OTM JuriNet Oy ASTA Rakentaja 2015 Tampereen Messu ja Urheilukeskus 13.2.2015 Vastuut ja velvollisuudet Esityksen rakenne: 1. Hallituksen

Lisätiedot

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä.

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä. 3 Huoneiston hallintaanotto 3.1 Hallintaanotto lyhyesti Huoneiston hallintaanotolla tarkoitetaan sitä, että taloyhtiö ottaa osakkaan huoneiston hallintaansa määräajaksi osakkaan tai esimerkiksi tämän vuokralaisen

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

Johdon vahingonkorvausvastuu

Johdon vahingonkorvausvastuu Asunto-osakeyhtiön hallituksen vastuu - vastuukysymyksiä oikeuskäytännön valossa Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Johdon vahingonkorvausvastuu Johto = hallituksen jäsen ja isännöitsijä

Lisätiedot

Hallituksen vastuu korjaushankkeissa

Hallituksen vastuu korjaushankkeissa Hallituksen vastuu korjaushankkeissa Hallitusforum 24.9.2011 Jaana Sallmén lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä hallitukselta korjaushankkeessa odotetaan? Hallituksen toimittava h u o

Lisätiedot

Hallituksen toiminta ja vastuu

Hallituksen toiminta ja vastuu Hallituksen toiminta ja vastuu Porvoo 10.10.2012 Kristel Pynnönen, lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry As Oy:n hallintoa koskevat säännökset Asunto-osakeyhtiölaki sama kaikille

Lisätiedot

Paikka: Varsinais-Suomen ulosottovirasto, Sairashuoneenkatu 2-4, 20100 Turku, käynti oikeustalon pääsisäänkäynnistä, sali 3, 1 krs.

Paikka: Varsinais-Suomen ulosottovirasto, Sairashuoneenkatu 2-4, 20100 Turku, käynti oikeustalon pääsisäänkäynnistä, sali 3, 1 krs. MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Linnankatu 43 20101 TURKU 18.12.2015 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi KERROSTALOHUONEISTO

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa Suomen Kiinteistöliiton suurin aluejärjestö 10150 jäsentä Jäsenistö pääosin asunto-osakeyhtiöitä

Lisätiedot

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ Asianajaja Timo A. Järvinen YRJÖNKATU 27 A, 00100 HELSINKI, PUH. (09) 608 822 e-mail: timo.jarvinen@palsalalex.fi Asunto-osakeyhtiön johdon tehtävistä AOYL 54.1

Lisätiedot

Tarjoudumme ostamaan tässä mainitut osakkeet tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. Kauppakirja allekirjoitetaan viimeistään.

Tarjoudumme ostamaan tässä mainitut osakkeet tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. Kauppakirja allekirjoitetaan viimeistään. TARJOUS, asunto-osake Tarjoudumme ostamaan tässä mainitut osakkeet tarjouksessa mainituilla ja muuten sovittavilla kauppaehdoilla. 1. Kaupantekopäivä Kauppakirja allekirjoitetaan viimeistään. 2. Kaupan

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

Turku Runosmäki Majoitusmestarinkatu 3 A 6, 20360 Turku Runosmäen kaupunginosa

Turku Runosmäki Majoitusmestarinkatu 3 A 6, 20360 Turku Runosmäen kaupunginosa MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 24.09.2015 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi

Lisätiedot

TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN

TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN VARAINSIIRTOVEROLAIN UUDISTUS VARAINSIIRTOVEROLAIN UUDISTUS Voimaan 1.1.2013 (HE 125/2012) Muutoksia sovelletaan 1.3.2013 tai sen jälkeen

Lisätiedot

Kenen on vastuu, kun kiinteistön korjaus on jätetty hunningolle? Inspecta Tietopäivä 2.9.2015

Kenen on vastuu, kun kiinteistön korjaus on jätetty hunningolle? Inspecta Tietopäivä 2.9.2015 Kenen on vastuu, kun kiinteistön korjaus on jätetty hunningolle? Inspecta Tietopäivä 2.9.2015 1 Kuka vastaa kiinteistön kunnosta 2 Kuka vastaa Vastaus on yksinkertainen: kiinteistön omistaja Kiinteistönomistaja

Lisätiedot

Taloyhtiön puheenjohtajan ja hallituksen tehtävät sekä vastuut. Asianajaja VT Erkki Pusa

Taloyhtiön puheenjohtajan ja hallituksen tehtävät sekä vastuut. Asianajaja VT Erkki Pusa Taloyhtiön puheenjohtajan ja hallituksen tehtävät sekä vastuut Asianajaja VT Erkki Pusa Hallituksen tehtävät Yhtiön hallinnon ja toiminnan asianmukainen järjestäminen kirjanpidon ja varainhoidon valvonta

Lisätiedot

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Pätevä päätös Kunnossapitovastuunjako, osakasmuutokset Vastikeperuste Osakkeenomistajan

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA SÄÄNNÖKSET TAUSTALLA KUNNOSSAPITOVASTUU Yhtiöjärjestys määräykset Yhtiöllä aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätty asuntoosakeyhtiölain

Lisätiedot

Autopaikkojen jako 1

Autopaikkojen jako 1 Autopaikkojen jako 1 Autopaikkojen jako 2 Autopaikkojen jako 3 Autopaikkojen jako 4 Autopaikkojen jako 5 Autopaikkojen jako 6 LÖYTYY OSOITTEESTA: http://www.taloyhtio.net/attachements/2013-11-25t10-09-3613206.pdf

Lisätiedot

SISÄLLYS EDELLISEN PAINOKSEN ALKUSANAT 6

SISÄLLYS EDELLISEN PAINOKSEN ALKUSANAT 6 SISÄLLYS ALKUSANAT 6. PAINOKSEEN 5 EDELLISEN PAINOKSEN ALKUSANAT 6 1 ASUNTO-OSAKEYHTIÖ JA SEN HALLINTO 17 1.1 Asunto-osakeyhtiömuoto asumisessa ja asunto-osakeyhtiölain soveltamisala 17 1.1.1 Mikä on asunto-osakeyhtiö?

Lisätiedot

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 Uudistunut Asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan 1. heinäkuuta 2010. Valvontayrityksen näkökulmasta uusi laki selkeyttää alan pelisääntöjä, ja se luonnollisesti

Lisätiedot

1 Asunto-osakeyhtiö ja sen hallinto 15

1 Asunto-osakeyhtiö ja sen hallinto 15 Sisällys Alkusanat 5 1 Asunto-osakeyhtiö ja sen hallinto 15 1.1 Asunto-osakeyhtiömuoto asumisessa ja asuntoosakeyhtiölain soveltamisala 16 1.1.1 Asunto-osakeyhtiö, keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö ja kiinteistöosakeyhtiö

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

Puheenjohtajana hallituksessa rooli ja vastuut

Puheenjohtajana hallituksessa rooli ja vastuut Puheenjohtajana hallituksessa rooli ja vastuut Taloyhtiö 2015 -tapahtuma 15.4.2015 Katriina Sarekoski lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa 2 Hallituksen puheenjohtaja (AOYL 7:8) Jos hallituksessa

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa KYLPPÄRIT KUNTOON Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa ILLAN OHJELMA 18.00 Yhdistyksen kuulumisia 18.15 Kunnossapitovastuu ja 19.00 Kahvitauko 19.20 Viestintä remonteissa 19.40 Kylppärirempan tekniikka 20.30

Lisätiedot

MIKÄ PELASTAISI TALOYHTIÖN TALOUDEN? Markku Kulomäki, toimitusjohtaja

MIKÄ PELASTAISI TALOYHTIÖN TALOUDEN? Markku Kulomäki, toimitusjohtaja MIKÄ PELASTAISI TALOYHTIÖN TALOUDEN? Markku Kulomäki, toimitusjohtaja TOIMIVALTASUHTEET YHTIÖKOKOUS Ylin päättävä elin Yhtiöjärjestyksen ja lain mukaiset asiat Laajakantoiset asiat Hallituksen valitseminen

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA. Simo Vihemäki, lakimies

OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA. Simo Vihemäki, lakimies UUSI ASUNTO- OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA Simo Vihemäki, lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa YLEISTÄ Aikataulu Hallituksen esitys (HE 24/2009) annettu eduskunnalle 27.3.2009 Lain voimaantulo 1.7. 2010

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI:

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: Taloyhtiön tiedot: Taloyhtiön nimi: Isännöitsijän nimi: Osoite: Puhelin/sähköpostiosoite: Osakkaan tiedot: Nimi:

Lisätiedot

Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan:

Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan: KAUPPAKIRJA Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan: OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Ylöjärven kaupunki Y-tunnus: 0158221-7 Kutuntie 14 33470 Ylöjärvi (jäljempänä

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA 12.10. 2011 Pekka Luoto, Kiinteistöliitto Oulu Ohjelma Mitä laki sanoo viiden vuoden korjaustarveselvityksestä? Kuntoarvio työkalu suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon Hyvä

Lisätiedot

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 28.8.2012. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 28.8.2012. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 28.8.2012 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Suomen Kiinteistöliitto ry Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja

Lisätiedot

Uusi Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 IRTAIMISTON JA HUONEISTON OSIEN VAKUUTTAMINEN VASTUUNJAOSTA AS.OY:N JA HUONEISTON HALTIJANN KESKEN

Uusi Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 IRTAIMISTON JA HUONEISTON OSIEN VAKUUTTAMINEN VASTUUNJAOSTA AS.OY:N JA HUONEISTON HALTIJANN KESKEN Uusi Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 IRTAIMISTON JA HUONEISTON OSIEN VAKUUTTAMINEN VASTUUNJAOSTA AS.OY:N JA HUONEISTON HALTIJANN KESKEN Yhtiön kunnossapitovastuu (4:2) Rakenteet, eristeet, perusjärjestelmät

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki Isännöintiliitto Uusi asunto-osakeyhtiölaki Tietoa taloyhtiön päättäjille Osakkaat yhtiökokoukseen.... Lisää suunnitelmallisuutta ja avoimuutta... Taloyhtiön vuoden kohokohta on yhtiökokous. Tarkoitus

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. 4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset

Lisätiedot

MYYNTIESITE. LIIKE- JA ASUINHUONEISTO 78,25 m² KASKENKADULLA TURUSSA VARSINAIS-SUOMEN

MYYNTIESITE. LIIKE- JA ASUINHUONEISTO 78,25 m² KASKENKADULLA TURUSSA VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 22.07.2015 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA SÄÄNNÖKSET TAUSTALLA KUNNOSSAPITOVASTUU Yhtiöjärjestyksen määräykset Yhtiöllä aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätty AOYL 78 Kiinteistöliiton

Lisätiedot

VIISI HUONETTA JA KEITTIÖN HALLINTAAN OIKEUTTAVAT KIINTEISTÖYHTIÖN OSAKKEET SAUVOSSA

VIISI HUONETTA JA KEITTIÖN HALLINTAAN OIKEUTTAVAT KIINTEISTÖYHTIÖN OSAKKEET SAUVOSSA MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 21.12.2015 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi

Lisätiedot

eportti - Yhtiöjärjestys

eportti - Yhtiöjärjestys Sivu 1/5 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 27.06.1997 Toiminimi: Asunto Oy Töölö-Hesperia Yritys- ja yhteisötunnus: 0200373-1 Kaupparekisterinumero: 75.920 Voimassaoloaika:

Lisätiedot

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Kokouskutsu ja yhtiökokouspäätökset Päätöksentekomenettely Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

I Osa Yleiset periaatteet, osakkeet ja

I Osa Yleiset periaatteet, osakkeet ja Sisällys ESIPUHE 5 Lyhenteet 15 Säädökset 17 Kirjallisuus 19 I Osa Yleiset periaatteet, osakkeet ja yhtiövastike 1 Lain soveltamisala ja asunto-osakeyhtiön toiminnan keskeiset periaatteet 23 Soveltamisala

Lisätiedot

MYYNTIESITE LIIKEHUONEISTO TURUSSA VARSINAIS-SUOMEN. ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 04.12.2015. Huutokauppa - aika - paikka

MYYNTIESITE LIIKEHUONEISTO TURUSSA VARSINAIS-SUOMEN. ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 04.12.2015. Huutokauppa - aika - paikka MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 04.12.2015 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi

Lisätiedot

Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta

Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 1 Asunto-osakeyhtiölain voimaantulo Asunto-osakeyhtiölaki ( / ), jäljempänä

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa KORJAUS- JA KUNNOSSAPITOVASTUU Asunto-osakeyhtiölaki määrittää yhtiön ja osakkeenomistajan

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

Simo Vihemäki lakimies, OTM Kiinteistöliitto Uusimaa. Sisältö

Simo Vihemäki lakimies, OTM Kiinteistöliitto Uusimaa. Sisältö Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuu 3.9.2015 Simo Vihemäki lakimies, OTM Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Yhtiön toimielimet Hallituksen valinta, jäsenyys ja kokoukset Hallituksen tehtävät Hallituksen

Lisätiedot

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Taloyhtiöiden hallitusforum 24.9.2011 Mikko Peltokorpi Matinkylän Huolto Oy toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Tarvitaan lisää tietoa Taloyhtiöllä

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

Yhtiöjärjestysmuutokset Oulu 3.4. 2012 toiminnanjohtaja Pekka Luoto

Yhtiöjärjestysmuutokset Oulu 3.4. 2012 toiminnanjohtaja Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Yhtiöjärjestysmuutokset Oulu 3.4. 2012 toiminnanjohtaja Pekka Luoto Mikä on yhtiöjärjestys? Jokaisella yhtiöllä on oltava yhtiöjärjestys Yhtiöjärjestys

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Helsingin Pestikuja 1 ja sen kotipaikka on Helsinki.

1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Helsingin Pestikuja 1 ja sen kotipaikka on Helsinki. Sivu: 1(5) Kysytty 10-04-2015. Voimassa 10-04-2015 lähtien YHTIÖJÄRJESTYS ASUNTO OY HELSINGIN PESTIKUJA 1 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Helsingin Pestikuja 1 ja sen kotipaikka

Lisätiedot

ASUINKIINTEISTÖN TURVALLISUUS JA VASTUUT. Erkki Pusa asianajaja VT

ASUINKIINTEISTÖN TURVALLISUUS JA VASTUUT. Erkki Pusa asianajaja VT ASUINKIINTEISTÖN TURVALLISUUS JA VASTUUT Erkki Pusa asianajaja VT Sisältö Vastuu rakennuksen ja kiinteistön turvallisuudesta Tyypillisimpiä vastuutilanteita Vastuu kiinteistön turvallisuudesta Kiinteistönomistajalla/haltijalla

Lisätiedot

Asunto Oy Vantaan Kaneli

Asunto Oy Vantaan Kaneli Asunto Oy Vantaan Kaneli Ennakkomarkkinoinnin alustava MYYNTIHINTALUETTELO pvm 26.1.2015 Hinnat voimassa toistaiseksi Päivitetty Huoneisto tyyppi m2 myyntihinta lainaosuus velaton hinta velaton hinta 1.

Lisätiedot

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon ut iv es yt Nä 40 Kylppärit kuntoon 4 REMONTTITYYPPI 3: KAIKKIEN KYLPYHUONEIDEN YHTÄAIKAINEN SANEERAUS Kylpyhuoneiden käyttöikä on yleensä noin 20 25 vuotta. Yhtiössä tulee aloittaa kylpyhuonesaneerausten

Lisätiedot

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä):

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä): HUONEISTON MUUTOSTYÖ TAI PESUTILAKUNNOSTUS RAKENNUSSUUNNITELMA JA OSAKKEEN OMISTAJAN SITOUMUS Päiväys / 20 Taloyhtiö Osoite Huoneisto Osakkeenomistaja Puhelin Sähköposti KORJAUSHANKKEEN SISÄLTÖ: Pesutilakunnostus

Lisätiedot

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma 8 Taloyhtiön tuloslaskelma, tase ja liitetiedot 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma Taloyhtiön tuloslaskelman rakenne poikkeaa huomattavasti liiketoimintaa harjoittavien yritysten tuloslaskelmasta. Kiinteistön

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA VASTUUT PUTKIREMONTISSA

PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA VASTUUT PUTKIREMONTISSA PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA VASTUUT PUTKIREMONTISSA Anu Kärkkäinen vastaava lakimies Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ry HANKKEESEEN VALMISTAUTUMINEN kuntoarvio - hallitus PTS - yhtiökokous hyväksyy asiantuntija-apu

Lisätiedot

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tartto 23.11.2006 VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä vastaavaa virolaista lainsäädäntöä hallinnon

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Puolukkapolku 2 - Bostads Ab Lingonstigen 2 i 15.10.2015 11:28:32 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 15.10.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Kaarenpeikko ja kotipaikka Vantaa.

Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Kaarenpeikko ja kotipaikka Vantaa. ASUNTO OY KAARENPEIKKO YHTIÖJÄRJESTYS 1 TOIMINIMI Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Kaarenpeikko ja kotipaikka Vantaa. 2 TOIMIALA Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Vantaan kaupungin Pohjois-Kaarelan

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä Interreg III A, SVING-projekti lakimies, VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä

Lisätiedot

SKH-Isännöinti Oy HALLITUSJÄSENTEN KOULUTUSTILAISUUS

SKH-Isännöinti Oy HALLITUSJÄSENTEN KOULUTUSTILAISUUS SKH-Isännöinti Oy HALLITUSJÄSENTEN KOULUTUSTILAISUUS Ohjelma Kello 17:00 Kello 17:15 Kello 18:00 Kello 18:15 Kello 18:45 Kello 19:00 Tilaisuuden avaus Markku Kulomäki, toimitusjohtaja, SKH-Isännöinti Oy

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1 Kysymys 1 a) Välityslain mukaan välityspalkkion maksaa toimeksiantaja. On kuitenkin mahdollista, että vuokravälitystä koskevat toimeksiantosopimukset kohtaavat, jolloin välityspalkkio jaetaan osapuolten

Lisätiedot

kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry

kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Kokemuksia asuntoosakeyhtiölaista: menestystekijät ja kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Kokemuksista yleisesti

Lisätiedot

MYYNTIESITE 2 H+KK TURUN KESKUSTASSA. Maariankatu 5 B 25, Turku VARSINAIS-SUOMEN. ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 10.09.

MYYNTIESITE 2 H+KK TURUN KESKUSTASSA. Maariankatu 5 B 25, Turku VARSINAIS-SUOMEN. ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 10.09. MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 10.09.2015 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi

Lisätiedot

MYYNTIESITE KERROSTALOYKSIÖ PORISSA VARSINAIS-SUOMEN. ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Linnankatu 43 20101 TURKU 10.11.2014

MYYNTIESITE KERROSTALOYKSIÖ PORISSA VARSINAIS-SUOMEN. ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Linnankatu 43 20101 TURKU 10.11.2014 MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Linnankatu 43 20101 TURKU 10.11.2014 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi KERROSTALOYKSIÖ

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Mannerheiminkatu 34 13.08.2015 12:52:14 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 13.08.2015 Toiminimi: Asunto Oy Porvoon Mannerheiminkatu

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

ESIPUHE... 1 1. ASUNTO-OSAKEYHTIÖ... 8

ESIPUHE... 1 1. ASUNTO-OSAKEYHTIÖ... 8 Sisältö ESIPUHE... 1 1. ASUNTO-OSAKEYHTIÖ... 8 1.1 ASUNTO-OSAKEYHTIÖN MÄÄRITELMÄ... 8 1.2 ASUNTO-OSAKEYHTIÖN TOIMINTA JA TARKOITUS... 8 1.3 MILLOIN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKIA SOVELLETAAN?... 9 1.4 OSAKEHUONEISTO...

Lisätiedot

UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI MENETTELYT YHTIÖKOKOUKSESSA. SKH-Isännöinti Oy 13.10.2010

UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI MENETTELYT YHTIÖKOKOUKSESSA. SKH-Isännöinti Oy 13.10.2010 UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI MENETTELYT YHTIÖKOKOUKSESSA SKH-Isännöinti Oy 13.10.2010 Asunto-osakeyhtiölaki 22.12.2009 Asunto-osakeyhtiölain kokonaisuudistus Pääosin nykykäytäntö kirjattu lakiin Eriytetään

Lisätiedot

Osakkaan muutostyöoikeus ja vastuut

Osakkaan muutostyöoikeus ja vastuut Osakkaan muutostyöoikeus ja vastuut Taloyhtiö 2014 -tapahtuma 1.4.2014 Katriina Sarekoski Lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa OSAKKAAN MUUTOSTYÖT - OIKEUS MUUTOSTYÖHÖN (AOYL 5:1) Oikeus muutos-

Lisätiedot

Vastikesuoritusten kirjanpidollinen käsittely

Vastikesuoritusten kirjanpidollinen käsittely Päivitetty 09/2013 Vastikesuoritusten kirjanpidollinen käsittely Tämän ohjeistuksen tarkoituksena on antaa vuokranantajille, isännöitsijöille sekä asunto-osakeyhtiöiden hallituksille ja osakkaille tietoa

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET. Toiminnanjohtaja Pekka Luoto 23.2.2012 Oulu

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET. Toiminnanjohtaja Pekka Luoto 23.2.2012 Oulu ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET Toiminnanjohtaja Pekka Luoto 23.2.2012 Oulu Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7.2010 Tavoitteena oli, että uusi laki selventäisi ja täsmentäisi

Lisätiedot

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain

Lisätiedot

Toiminnantarkastus ja tilintarkastus kaavailuja tulevasta asuntoosakeyhtiölaista

Toiminnantarkastus ja tilintarkastus kaavailuja tulevasta asuntoosakeyhtiölaista Toiminnantarkastus ja tilintarkastus kaavailuja tulevasta asuntoosakeyhtiölaista Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto UUDISTUKSEN AIKATAULU Työryhmän mietintö 5/2006 6/2008 - luonnos hallituksen

Lisätiedot

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA 16.11. 2011 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Oulu Ohjelma Mitä laki sanoo viiden vuoden korjaustarveselvityksestä? Kuntoarvio työkalu suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon Hyvä rakennustapa

Lisätiedot

Taloyhtiö 2006 korjausrakentaminen 27.4.2006. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501

Taloyhtiö 2006 korjausrakentaminen 27.4.2006. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 Taloyhtiö 2006 korjausrakentaminen 27.4.2006 Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 Käsite Corporate Governance = Yrityksen hallinnan kehittäminen, siten että omistajuutta

Lisätiedot

Osakeyhtiön hallituksen jäsenten rooli ja vastuu

Osakeyhtiön hallituksen jäsenten rooli ja vastuu Osakeyhtiön hallituksen jäsenten rooli ja vastuu Lakiklinikka, 13.9.2012 Kuntamarkkinat Pasi Pönkä, lakimies Kunta Yhtiökokous Hallitus Toimitusomistajana johtaja OYL 1:7 OYL 5:2 (t) OYL 6:2 (t) OYL 6:17

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET. Toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo 15.2.2012 Turku

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET. Toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo 15.2.2012 Turku ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET Toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo 15.2.2012 Turku Kokemuksista yleisesti Alkuvaiheen kritiikki laantunut Remontti-ilmoitukset Hallituksen työmäärä ja

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto-oy Vesalan pientalot 16.10.2015 12:01:06 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 16.10.2015 Toiminimi: Asunto-oy Vesalan pientalot Yritys- ja

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN TEHTÄVÄT yhtiön juokseva hallinto laissa ei yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

KYLPYHUONEEN KORJAUS Asunto-osakeyhtiölain valossa

KYLPYHUONEEN KORJAUS Asunto-osakeyhtiölain valossa KYLPYHUONEEN KORJAUS Asunto-osakeyhtiölain valossa Varatuomari AIT Essi Rikalainen Ratakatu 1 b A 7, 00120 Helsinki puh. +358 40 960 4200 e-mail: etunimi.sukunimi@finessi.fi KYLPYHUONEEN KORJAUS Kunnossapitovastuun

Lisätiedot

Kuka korjaa kun paikat hajoaa TAAS?

Kuka korjaa kun paikat hajoaa TAAS? Kuka korjaa kun paikat hajoaa TAAS? Ylivieska 24.2.2016 Kaisu Terkki Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Vastuun jakautuminen osakkeenomistajan ja yhtiön välillä AOYL 4 luku Ennallistamisvelvoite

Lisätiedot

Isännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle

Isännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle Tarkastettua tietoa taloyhtiön kunnosta ja tulevaisuuden suunnitelmista Isännöitsijäntodistus - tilataan taloyhtiön isännöintiyrityksestä - toimitusaika tavallisesti

Lisätiedot

LUONNOS 1. Huittisten kaupunki (Y-tunnus 0203762-4), jäljempänä Myyjä

LUONNOS 1. Huittisten kaupunki (Y-tunnus 0203762-4), jäljempänä Myyjä 1 / 6 LUONNOS 1 KAUPPAKIRJA (19.3.2012/UO) KAUPAN OSAPUOLET MYYJÄ Huittisten kaupunki (Y-tunnus 0203762-4), jäljempänä Myyjä Risto Rytin katu 36 32700 Huittinen OSTAJA (he- / Y-tunnus), jäljempänä Ostaja

Lisätiedot

Omistajaohjaus ja kuntien yhtiöt 10.04.2013 PIETARSAARI. Pasi Pönkä lakimies, varatuomari pasi.ponka@kuntaliitto.fi

Omistajaohjaus ja kuntien yhtiöt 10.04.2013 PIETARSAARI. Pasi Pönkä lakimies, varatuomari pasi.ponka@kuntaliitto.fi Omistajaohjaus ja kuntien yhtiöt 10.04.2013 PIETARSAARI Pasi Pönkä lakimies, varatuomari pasi.ponka@kuntaliitto.fi tilintarkastajat yhtiön johto yhtiökokous hallintoneuvosto hallitus toimitusjohtaja yhtiöoikeudellinen

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö

Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö Esteettömyys- ja hissiseminaari 26.10.2015, Kotka Sami Tammisto Toiminnanjohtaja Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys ry Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot