Analogiapiirit III. Tentti
|
|
- Tommi Väänänen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oulun yliopisto Elektroniikan laboratorio nalogiapiirit III Tentti Piirrä MOS-differentiaalipari ja johda lauseke differentiaaliselle lähtövirralle käyttäen MOS-transistorin virtayhtälöä (huom. epälineaarinen). Miten voisit parantaa differentiaaliparin lineaarisuutta? 2. Vertaile MOS- ja bipolaaritransistoreiden ominaisuuksia analogisessa signaalinkäsittelyssä. Esitä molemmille transistorityypeille sopivia käyttökohteita perusteluineen. 3. Piirrä ja mitoita gyraattoreihin perustuva aktiivinen RLC-resonaattori, jonka f 0 = 10MHz ja Q = Laske kuvan 1 käännetyn kaskadivahvistimen jännitevahvistus 0 kaistanleveys GBW SR tulon yhteismuotoisen jännitteen lineaarinen alue (input CMR) koko kytkennän virrankulutus kun biasvirta Ibias = 10µ, molempien lähtöjen kuormakapasitanssi on 1pF ja kaikki transistorit toimivat saturaatioalueella. Body-efektiä ei tarvitse ottaa huomioon. Vdd=5V W=10µ Ibias M7 vb2 = 3 V vb3 = 2 V vb4 = 1.4 V inp W=60µ 0 1 W=60µ inn v3p v3n W=36µ W=72µ 3 7 M8 8 M6 M9 outp W=40µ W=36µ cmfb W=72µ 4 outn W=40µ Kuva 1.
2 Taulukko 1: 2 µm:n n-allas CMOS-prosessin sähköiset (spice) parametrit. nfet CGSO (F/m) 0.5e-9 CGDO (F/m) 0.5e-9 CGBO (F/m) 0.1e-9 CJ (F/m 2 ) 0.4e-3 MJ 0.5 CJSW (F/m) 0.4e-9 JS (/m 2 ) 0.03e-3 PB (V) 0.8 RSH (Ω/ ) 50 LMBD (1/V) 0.1e-6/L TOX (m) 35e-9 XJ (m) 0.06e-6 VT0 (V) 1 NSUB (1/cm 3 ) 50e15 MJSW 0.1 NEFF 5 UO (cm 2 /(Vs)) 500 KF (V 2 F) 1e-27 GMM (V 1/2 ) 1 PHI (V) 0.6 LD (m) 0.3e-6 Taulukko 2: 2 µm:n n-allas CMOS-prosessin sähköiset (spice) parametrit. pfet CGSO (F/m) 0.5e-9 CGDO (F/m) 0.5e-9 CGBO (F/m) 0.1e-9 CJ (F/m 2 ) 0.4e-3 MJ 0.5 CJSW (F/m) 0.4e-9 JS (/m 2 ) 0.03e-3 PB (V) 0.8 RSH (Ω/ ) 100 LMBD (1/V) 0.2e-6/L TOX (m) 35e-9 XJ (m) 0.1e-6 VT0 (V) -1 NSUB (1/cm 3 ) 20e15 MJSW 0.03 NEFF 2 UO (cm 2 /(Vs)) 150 KF (V 2 F) 5e-28 GMM (V 1/2 ) 1 PHI (V) 0.6 LD (m) 0.3e-6 Lisäksi K p (nmos) = 49 µ/v 2 ja K p (pmos) = 15 µ/v 2.
3 Oulun yliopisto Elektroniikan laboratorio nalogiapiirit III Tentti Mitä ongelmia käyttöjännitteiden alentaminen aiheuttaa analogiaelektroniikassa? 2. Esitä eri menetelmiä differentiaaliparin lineaarisuuden parantamiseksi. 3. Piirrä kuvan 1 mukaisen OP-vahvistimen piensignaalimalli. Johda kaava ja ratkaise vahvistus GBW SR tulon CMR lähdön lineaarinen toiminta-alue ja virrankulutus 4. Johda kuvan 2 SC-kytkennän siirtofunktio. Vdd 5 W=60U L=10U W=60U L=10U W=100U L=10U 10µ Vinn W=40U L=10U Vinp Vout Cc W=30U L=10U M6 M7 W=30U L=10U 2pF M8 W=100U L=10U Kuva 1.
4 Cf C2 C1 v i v o Kuva 2. Taulukko 3: 2 µm:n n-allas CMOS-prosessin sähköiset (spice) parametrit. nfet CGSO (F/m) 0.5e-9 CGDO (F/m) 0.5e-9 CGBO (F/m) 0.1e-9 CJ (F/m 2 ) 0.4e-3 MJ 0.5 CJSW (F/m) 0.4e-9 JS (/m 2 ) 0.03e-3 PB (V) 0.8 RSH (Ω/ ) 50 LMBD (1/V) 0.1e-6/L TOX (m) 35e-9 XJ (m) 0.06e-6 VT0 (V) 1 NSUB (1/cm 3 ) 50e15 MJSW 0.1 NEFF 5 UO (cm 2 /(Vs)) 500 KF (V 2 F) 1e-27 GMM (V 1/2 ) 1 PHI (V) 0.6 LD (m) 0.3e-6 Taulukko 4: 2 µm:n n-allas CMOS-prosessin sähköiset (spice) parametrit. pfet CGSO (F/m) 0.5e-9 CGDO (F/m) 0.5e-9 CGBO (F/m) 0.1e-9 CJ (F/m 2 ) 0.4e-3 MJ 0.5 CJSW (F/m) 0.4e-9 JS (/m 2 ) 0.03e-3 PB (V) 0.8 RSH (Ω/ ) 100 LMBD (1/V) 0.2e-6/L TOX (m) 35e-9 XJ (m) 0.1e-6 VT0 (V) -1 NSUB (1/cm 3 ) 20e15 MJSW 0.03 NEFF 2 UO (cm 2 /(Vs)) 150 KF (V 2 F) 5e-28 GMM (V 1/2 ) 1 PHI (V) 0.6 LD (m) 0.3e-6 Lisäksi K p (nmos) = 49 µ/v 2 ja K p (pmos) = 15 µ/v 2.
5 Oulun yliopisto Elektroniikan laboratorio nalogiapiirit III Tentti Mikä on gyraattori? Esitä gyraattorin rakenne lohkokaaviotasolla ja johda sen siirtofunktio. Mihin ja miksi käyttäisit gyraattoria? 2. Piirrä 2-asteisen Miller-kompensoidun puskuroimattoman operaatiovahvistimen (OP) piirikaavio. Merkitse piirikaavioon myös kohinalähteet. Johda lauseke lähdön kokonaiskohinalle vahvistimen kaistanleveyttä pienemmillä taajuuksilla. 3. Ratkaise kuvan 1 translineaaripiiristä I W käyttäen translineaari-periaatetta. Oleta, että β on ääretön. 4. Johda kuvan 2 SC-kytkennän siirtofunktio.
6 I W I x Q1 Q3 Q4 Q5 I y Q2 Q7 Q6 Kuva 1. C2 v o v i C1 Kuva 2.
7 Oulun yliopisto Elektroniikan laboratorio nalogiapiirit III Tentti Esitä MOS-transistorin eri toiminta-alueet ja vertaile ominaisuuksia. 2. Esitä signaalin reitti piirilevyltä integroidulle piirille. Mitä hajasuureita on matkalla ja mitä haittaa niistä on? Esitä matalalla taajuudella toimivan analogia-i/o-solun rakenne. Mihin ja miksi I/O-solua tarvitaan? 3. Tehtävänäsi on suunnitella kuvan 1 mukainen OT-vahvistin. Spesifikaatioissa on annettu slew-rate, vahvistus, GBW, tulon CMR ja lähdön lineaarinen toiminta-alue. Missä järjestyksessä mitoitat virrat ja transistorit ja mitä kaavoja käytät mitoituksessa? (Käy läpi vaihe vaiheelta ja kirjoita jokaisessa vaiheessa käytettävä kaava.) Piirrä vahvistimen piensignaalimalli ilman kapasitansseja. 4. Osoita, että kuvan 2 SC-vahvistimessa operaatiovahvistimen offset-jännite U off ei vahvistu lähtöön.
8 Vdd 5 W 1 L 1 V5 W 2 L 2 W 3 L 3 V1 I bias Vinn W 4 L 4 M6 Vinp W V3 V4 7 W 8 W 9 W 10 L 7 M7 M8 L 8 L 9 M9 0 L 10 V2 W 5 L 5 W 6 L 6 C load Vout Kuva 1. C2 C1 v in M6 v out U off Kuva 2.
9 Oulun yliopisto Elektroniikan laboratorio nalogiapiirit III Tentti Mitä tarkoittaa lähdön yhteismuotoisen jännitteen takaisinkytkentä? Missä, milloin ja miksi sitä tarvitaan? Esitä toteutus, kun käytössäsi on MOS-transistoreita, vastuksia, kondensaattoreita, kytkimiä ja kellogeneraattori. Mitkä ovat esittämäsi kytkennän hyvät ja huonot puolet? Mitä asioita on huomioitava käytännön toteutuksessa? 2. Vertaile MOS- ja bipolaaritransistoreiden ominaisuuksia analogisissa sovelluksissa. Piirrä NMOS- ja NPN-transistorien symboli, piirikuvio, halkileikkaus ja piensignaalimalli. 3. Osoita, että kuvan 1 SC-vahvistimessa operaatiovahvistimen offset-jännite U off ei vahvistu lähtöön (ratkaise siirtofunktio). 4. Tehtävänäsi on suunnitella kuvan 2 mukainen OT-vahvistin. Spesifikaatioissa on annettu slew-rate, vahvistus, GBW, tulon CMR ja lähdön lineaarinen toiminta-alue. Missä järjestyksessä mitoitat virrat ja transistorit ja mitä kaavoja käytät mitoituksessa? (Käy läpi vaihe vaiheelta ja kirjoita jokaisessa vaiheessa käytettävä kaava.) Piirrä vahvistimen piensignaalimalli ilman kapasitansseja.
10 C2 C1 v in M6 v out U off Kuva 1. Vdd 5 W 1 L 1 V5 W 2 L 2 W 3 L 3 V1 I bias Vinn W 4 L 4 M6 Vinp W V3 V4 7 W 8 W 9 W 10 L 7 M7 M8 L 8 L 9 M9 0 L 10 V2 W 5 L 5 W 6 L 6 C load Vout Kuva 2.
11 Oulun yliopisto Elektroniikan laboratorio nalogiapiirit III Tentti Esitä a) MOS-transistorin ja b) bipolaaritransistorin tärkeimmät kohinalähteet ja piirrä kohinalähteet transistorien piensignaalimalleihin. Kirjoita kohinalähteiden kaavat (1/f-kohinan kaavaa ei tarvitse kirjoittaa). 2. Esitä Σ -D/-muuntimen rakenne ja toiminta. 3. Piirrä kuvan 1 kaskadilähtöasteisen OT-vahvistimen piensignaalimalli. Johda kaava ja ratkaise vahvistus GBW SR tulon CMR lähdön lineaarinen toiminta-alue ja virrankulutus Transistorin 1 body-efektiä ei tarvitse ottaa huomioon. 4. Mitoita kuvan 2 SC-integraattori siten, että sen taajuusvaste vastaa operaatiovahvistimella toteutetun integraattorin taajuusvastetta (C1, C2 ja kellotaajuus). Signaalin taajuus on 2 khz...20 khz. Johda SC-integraattorin siirtofunktio. (Kytkinten resistanssin oletetaan olevan 0 Ω)
12 5 Vinn Vinp Vout Cload 10pF M9 I1 Vdd M6 0 M8 M7 V1 V2 V3 V4 V5 1 2 vb1=3v vb2=2v 2.5µ W=34µ W=34µ W=5µ W=5µ W=30µ W=30µ W=5µ W=5µ W=10µ W=30µ Kuva 1. C2 v i v o C1 2pF v i v o 1MΩ Kuva 2.
13 Oulun yliopisto Elektroniikan laboratorio nalogiapiirit III Tentti Miten suunnittelet integroidut komponentit, esim. vastukset, kondensaattorit, MOS-transistorit, niin, että komponenttien sovitus on mahdollisimman hyvä? 2. Esitä suoran SC-integraattorin rakenne. Johda siirtofunktio. 3. Ratkaise kuvan 1 translineaaripiiristä I W käyttäen translineaari-periaatetta. Oleta, että β on ääretön. 4. Tehtävänäsi on suunnitella kuvan 2 mukainen OP-vahvistin. Spesifikaatioissa on annettu slew-rate, vahvistus, GBW, tulon CMR, lähdön lineaarinen toiminta-alue ja vaihevara. Missä järjestyksessä mitoitat virrat, transistorit ja kompensointikondensaattorin C C ja mitä kaavoja käytät mitoituksessa? (Käy läpi vaihe vaiheelta ja kirjoita jokaisessa vaiheessa käytettävä kaava.) Piirrä vahvistimen piensignaalimalli ilman kapasitansseja.
14 I W I x Q1 Q3 Q4 Q5 I y Q2 Q7 Q6 Kuva 1. Vdd 5 W W 1 2 L L 1 2 W 3 L 3 Ibias Vinn W 4 L 4 W 5 L 5 Vinp Cc Vout W 6 W 7 W 8 L 6 M6 M7 L 7 M8 L 8 C load Kuva 2.
Analogiapiirit III. Keskiviikko 4.12.2002, klo. 12.15-14.00, TS128. Operaatiovahvistinrakenteet
Oulun yliopisto Sähkötekniikan osasto Analogiapiirit III Harjoitus 2. Keskiviikko 4.12.2002, klo. 12.15-14.00, TS128. Operaatiovahvistinrakenteet 1. Analysoi kuvan 1 operaatiotranskonduktanssivahvistimen
Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS128. Operaatiovahvistinrakenteet
Oulun yliopisto Sähkötekniikan osasto Analogiapiirit III Harjoitus 3. Keskiviikko 11.12.2002, klo. 12.15-14.00, TS128. Operaatiovahvistinrakenteet 1. a) Laske kuvan 1 käännetty kaskadi (folded-cascode)
Elektroniikka, kierros 3
Elektroniikka, kierros 3 1. a) Johda kuvan 1 esittämän takaisinkytketyn systeemin suljetun silmukan vahvistuksen f lauseke. b) Osoita, että kun silmukkavahvistus β 1, niin suljetun silmukan vahvistus f
Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet
Oulun yliopisto Sähkötekniikan osasto Analogiapiirit III Harjoitus 8. Keskiviikko 5.2.2003, klo. 12.15-14.00, TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet 1. Mitoita kuvan 1 2. asteen G m -C
20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10
Sisältö 1 Johda kytkennälle Theveninin ekvivalentti 2 2 Simuloinnin ja laskennan vertailu 4 3 V CE ja V BE simulointituloksista 4 4 DC Sweep kuva 4 5 R 2 arvon etsintä 5 6 Simuloitu V C arvo 5 7 Toimintapiste
Vcc. Vee. Von. Vip. Vop. Vin
5-87.2020 Elektroniikka II Tentti ja välikoeuusinnat 27.05.2011 1. Våitikokeen tehtiivät l-4,2. välikokeen tehtävät 5-8 ja tentin tehtävät l,2,6ja 8. Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin
ANALOGIAPIIRIT III/SUUNNITTELUHARJOITUS OSA 2
ANALOGIAPIIRIT III/SUUNNITTELUHARJOITUS OSA 2 Tässä osassa suunnitellaan operaatiovahvistin 1. osassa suunniteltua Σ muunninta varten. Operaatiovahvistimen toiminta varmistetaan Cadence simuloinneilla.
Automaation elektroniikka T103403, 3 op SAU14snS. Pekka Rantala kevät 2016
Automaation elektroniikka T103403, 3 op SAU14snS Pekka Rantala kevät 2016 Opinto-opas 2014 Osaamistavoitteet: Opintojakso perehdyttää opiskelijat automaatiotekniikan sovelluksissa käytettäviin elektroniikan
OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.
Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme
TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT
TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SN1 Ohjaaja: Jaakko Kaski Työn tekopvm: 02.12.2008 Selostuksen luovutuspvm: 16.12.2008 Tekniikan
Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita.
FYSE300 Elektroniikka 1 (FYSE301 FYSE302) Elektroniikka 1:n (FYSE300) laboratorioharjoitukset sisältävät kaksi työtä, joista ensimmäinen sisältyy A-osaan (FYSE301) ja toinen B-osaan (FYSE302). Pelkän A-osan
Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.
TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.
KANDIDAATINTYÖ. Tuukka Junnikkala SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA
KANDIDAATINTYÖ Tuukka Junnikkala SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2015 KANDIDAATINTYÖ Tuukka Junnikkala Ohjaajat: Kari Määttä, Antti Mäntyniemi SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2015 Junnikkala T. (2015) Kandidaatintyö.
CC-ASTE. Kuva 1. Yksinkertainen CC-vahvistin, jossa virtavahvistus B + 1. Kuva 2. Yksinkertaisen CC-vahvistimen simulaatio
CC-ASTE Yhteiskollektorivahvistin eli emitteriseuraaja on vahvistinkytkentä, jota käytetään jännitepuskurina. Sisääntulo on kannassa ja ulostulo emitterissä. Koska transistorin kannan ja emitterin välinen
LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...
S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Vanhoja tenttitehtäviä
S-18.18 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset 1. Vastaa lyhyesti: a) Mitä on kohina (yleisesti)? b) Miten määritellään kohinaluku? c) Miten / missä syntyy raekohinaa? Vanhoja tenttitehtäviä
FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET
FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä
1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina
1 Kohina Kohina on yleinen ongelma integroiduissa piireissä. Kohinaa aiheuttavat pienet virta- ja jänniteheilahtelut, jotka ovat komponenteista johtuvia. Myös ulkopuoliset lähteet voivat aiheuttaa kohinaa.
1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait
Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto 2003. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait Sähkötekniikka ja elektroniikka, sivut 5-62. Versio 3..2004. Kurssin Sähkötekniikka laskuharjoitus-,
LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET
Työ 1 Mittausvahvistimet LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET Päivitetty: 5/01/010 TP 1 1 Työ 1 Mittausvahvistimet 1. MITTAUSVAHVISTIMET Työn tarkoitus: Työn tarkoituksena on tutustua operaatiovahvistimen
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
ANALOGIAPIIRIT III/SUUNNITTELUHARJOITUS OSA 1
ANALOGIAPIIRIT III/SUUNNITTELUHARJOITUS OSA 1 Tässä osassa suunnitellaan 1. asteen Σ muunnin SC tekniikkaa hyväksikäyttäen. Muuntimen ideaalisen mallin toiminta varmistetaan Cadence simuloinnilla. Tavoitteet:
A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen
A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen Avaa tarvikepussi ja tarkista komponenttien lukumäärä sekä nimellisarvot pakkauksessa olevan osaluettelon avulla. Ilmoita mahdollisista puutteista tai virheistä
MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOL Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 21 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen MITTALAITTEIDEN OMINAISKSIA ja RAJOITKSIA TYÖN TAVOITE: Tässä laboratoriotyössä tutustumme mittalaitteiden
1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 7 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET TYÖN TAVOITE - Mitoittaa ja toteuttaa RC oskillaattoreita
R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1
Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 206 Laskuharjoitus 4. Merkitään kaapelin resistanssin ja kuormaksi kytketyn piirin sisäänmenoimpedanssia summana R 000.2 Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen
Laske relaksaatiotaajuus 7 µm (halk.) solulle ja 100 µm solulle.
TEKNILLINEN KORKEAKOULU HARJOITUSTEHTÄVÄT Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset 31.10.2005 vaikutukset ja mittaukset 1(5) Kari Jokela Säteilyturvakeskus HARJOITUSTEHTÄVÄ 1 Laske relaksaatiotaajuus
Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003
Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Teoriatehtävät Nimi: Oppilaitos: Ohje: Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vaihtoehtotehtäviä, mutta tarkoitus on, että lasket tehtävät ja valitset sitten
Radioamatöörikurssi 2017
Radioamatöörikurssi 2017 Elektroniikan kytkentöjä 7.11.2017 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 20 Suodattimet Suodattaa signaalia: päästää läpi halutut taajuudet, vaimentaa ei-haluttuja taajuuksia Alipäästösuodin
4. kierros. 1. Lähipäivä
4. kierros 1. Lähipäivä Viikon aihe Taajuuskompensointi, operaatiovahvistin ja sen kytkennät Taajuuskompensaattorit Mitoitus Kontaktiopetusta: 8 h Kotitehtäviä: 4 h + 0 h Tavoitteet: tietää Operaatiovahvistimen
TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ
TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ Työselostus xxx yyy, ZZZZZsn 25.11.20nn Automaation elektroniikka OAMK Tekniikan yksikkö SISÄLLYS SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO 3 2 LABORATORIOTYÖN TAUSTA JA VÄLINEET
Automaation elektroniikka T103403, 3 op AUT2sn. Pekka Rantala syksy Opinto-opas 2012
Automaation elektroniikka T103403, 3 op AUT2sn Pekka Rantala syksy 2013 Opinto-opas 2012 Osaamistavoitteet: Opintojakso perehdyttää opiskelijat automaatiotekniikan sovelluksissa käytettäviin elektroniikan
ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504
ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 syksyllä 2014 OSA 2 Veijo Korhonen 4. Bipolaaritransistorit Toiminta Pienellä kantavirralla voidaan ohjata suurempaa kollektorivirtaa (kerroin β), toimii vahvistimena -
Radioamatöörikurssi 2015
Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 5.11.2015 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus,
RADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2)
SÄHKÖ- JA TIETOTEKNIIKAN OSASTO Radiotekniikka I RADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2) Työn tekijät Katja Vitikka 1835627 Hyväksytty / 2009 Arvosana Vitikka K. (2009) Oulun yliopisto, sähkö- ja
Aineopintojen laboratoriotyöt I. Ominaiskäyrät
Aineopintojen laboratoriotyöt I Ominaiskäyrät Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Tommi Järvi työ tehty 31.10.2008 palautettu 28.11.2008 Tiivistelmä Tutkittiin elektroniikan peruskomponenttien jännite-virtaominaiskäyriä
Automaation elektroniikka T103403, 3 op SAH3sn. Pekka Rantala kevät 2015. Opinto-opas 2013
Automaation elektroniikka T103403, 3 op SAH3sn Pekka Rantala kevät 2015 Opinto-opas 2013 Osaamistavoitteet: Opintojakso perehdyttää opiskelijat automaatiotekniikan sovelluksissa käytettäviin elektroniikan
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
R = xw = W e (v SG V T )v SD. (4) (v SG V T )v SD. (5)
S-69.128 Puolijohdetekniikan laboratoriotyöt syksy 1997 Leif Roschier 41913W (leif.roschier@hut.) Jani Lahtinen 46290H (jani.lahtinen@hut.) Eeva Kallio (ekkallio@cc.hut.) 25. elokuuta 1998 1 Sisältö 1
Tehtävä 8. Jännitelähteenä käytetään yksipuolista 12 voltin tasajännitelähdettä.
Tehtävä 8 1. Suunnittele Micro-Cap-simulaatio-ohjelman avulla kaistanpäästösuodin, jonka -alarajataajuus f A = 100 Hz @-3 db -ylärajataajuus f Y = 20 khz @-3 db -jännitevahvistus A U = 2 Jännitelähteenä
Vahvistimet. Käytetään kvantisointi alue mahdollisimman tehokkaasti Ei anneta signaalin leikkautua. Mittaustekniikka
Vahvistimet Vahvistaa pienen jännitteen tai virran suuremmaksi Vahvistusta voidaan tarvita monessa kohtaa mittausketjua (lähetys- ja vastaanottopuolella) Vahvistuksen valinta Käytetään kvantisointi alue
Radioamatöörikurssi 2014
Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 4.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus
Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut
Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK
LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala VAHVAVIRTATEKNIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET YLEISTÄ YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA: Tässä laboratoriotyössä
OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään
1 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki
Enso Ikonen, Oulun yliopisto, systeemitekniikan laboratorio 2/23 Säätöjärjestelmien suunnittelu 23 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki Tehtävänä on suunnitella säätö prosessille ( ) = = ( +)( 2 + )
Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen
Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina
KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )
KOHINA H. Honkanen N = Noise ( Kohina ) LÄMÖKOHINA Johtimessa tai vastuksessa olevien vapaiden elektronien määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee satunnaisesti. Nämä vaihtelut aikaansaavat jännitteen johtimeen
521124S Anturit ja mittausmenetelmät (5 op/3 ov) Koe 27.1.2006
521124S Anturit ja mittausmenetelmät (5 op/3 ov) Koe 27.1.2006 1. Reluktiivisia differentiaalimuuntimia (LVDT ja RVDT) käytetään siirtymän mittauksessa. Esitä molempien toimintaperiaate ja tyypillisiä
Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)
Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) ELEC-C5070 Elektroniikkapaja, 21.9.2015 Huom: Kurssissa on myöhemmin erikseen
Katsaus suodatukseen
Katsaus suodatukseen Suodatuksen perustaa, ideaaliset suotimet, käytännön toteutuksia Suodatus Suodatusta käytetään yleensä signaalin muokkaukseen siten, että 2 poistetaan häiritsevä signaali hyötysignaalin
Analogisen IC-piirin suunnittelu
Analogisen IC-piirin suunnittelu idea/spesifikaatiot käsinsuunnittelu ja ideaaliset piirisimulaatiot prosessikohtainen käsinsuunnittelu ja piirisimulointi toiminnallinen kuvaus (esim. piirikaavioesitys)
ELEKTRONIIKAN PERUSTEET
ELEKTRONIIKAN PERUSTEET Juha Aaltonen Seppo Kousa Jyrki Stor-Pellinen A.T.S.S.: J.B.-B. 4 DRW: Spi CHK: JPA Elektroniikan Perusteet SHEET 193 OF 390 DRAWING NO:5.19 Sisällys 1 Johdanto.............................................
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS
LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS Päivitetty: 23/01/2009 TP 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä
SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe
SGN-00 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe 9.3.009 Sivuilla - on. Älä vastaa siihen, jos et ollut ensimmäisessä välikokeessa. Tentin kysymykset ovat sivuilla 3-4. Vastaa vain jompaan kumpaan kokeeseen,
ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.
ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus
Sähkömagneettiset häiriöt. Mittaustekniikan perusteet / luento 9. Sähkömagneettiset häiriöt. Sähkömagneettiset häiriöt
Mittaustekniikan perusteet / luento 9 Sähkömagneettiset häiriöt Signaali-kohinasuhteen parantaminen Sähkömagneettiset häiriöt Häiriö on ei-toivottu sähköinen signaali, joka voidaan poistaa mittauksista
SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe
SGN-100 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe 6.4.010 Sivuilla 1- on. Älä vastaa siihen, jos et ollut ensimmäisessä välikokeessa. Tentin kysymykset ovat sivuilla 3-4. Vastaa vain jompaan kumpaan kokeeseen,
Vastaa vain neljslsln tehtslvslsln. Voit valita viidestsl vaihtoehdosta neljsl mieleistiisi.
8 ~ ~ ~ ~g,~.l:~j:&? ~ g y B~ ~ g ~ ~ l. & ~ ~...- Elektronlikan laitos astaa vain neljslsln tehtslvslsln. oit valita viidestsl vaihtoehdosta neljsl mieleistiisi. astaa searaaviin kysymyksiin Mia haittoja
Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan
VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Käydään läpi vastusten keskinäisten kytkentöjen erilaiset
3. kierros. 2. Lähipäivä
3. kierros. Lähipäivä Viikon aihe (viikko /) Takaisinkytketyt vahvistimet Takaisinkytkentä, suljettu säätöluuppi Nyquistin kriteeri, stabiilisuus Taajuusanalyysi, Boden ja Nyquistin diagrammit Systeemin
a) I f I d Eri kohinavirtakomponentit vahvistimen otossa (esim. http://www.osioptoelectronics.com/)
a) C C p e n sn V out p d jn sh C j i n V out Käytetyt symbolit & vakiot: P = valoteho [W], λ = valodiodin ilmaisuvaste eli responsiviteetti [A/W] d = pimeävirta [A] B = kohinakaistanleveys [Hz] T = lämpötila
Radioamatöörikurssi 2013
Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 21.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus
Perusmittalaitteet 2. Yleismittari Taajuuslaskuri
Mittaustekniikan perusteet / luento 4 Perusmittalaitteet 2 Digitaalinen yleismittari Yleisimmin sähkötekniikassa käytetty mittalaite. Yleismittari aajuuslaskuri Huomaa mittareiden toisistaan poikkeaat
EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003
EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";
2. kierros. 1. Lähipäivä
2. kierros. Lähipäivä Viikon aihe Vahvistimet, kohina, lineaarisuus Siirtofunktiot, tilaesitys Mitoitus Kontaktiopetusta: 8 tuntia Kotitehtäviä: 4 + 4 tuntia Tavoitteet: tietää Yhden navan vasteen ekvivalentti
1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.
Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 2013 Malliratkaisut 3 1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta. b) Ulostulo- ja sisäänmenojännitteiden
M2A.1000. Suomenkielinen käyttöohje. www.macrom.it
M2A.000 Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 2 Ω 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 7 6 8 RCA-tuloliitäntä matalatasoiselle signaalille Kaiutintasoinen
LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS
LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä ja näytteenottotaajuus
ELEC-C3230 Elektroniikka 1. Luento 1: Piirianalyysin kertaus (Lineaariset vahvistinmallit)
1 ELEC-C3230 Elektroniikka 1 Luento 1: Piirianalyysin kertaus (Lineaariset vahvistinmallit) 1 luennon pääaiheet Motivointi Piirianalyysin kertaus Vahvistinmallinnus (liuku 2. luentoon) 2 https://www.statista.com/outlook/251/100/consumer-electronics/worldwide
Mitataan kanavatransistorin ja bipolaaritransistorin ominaiskäyrät. Tutustutaan yhteisemitterikytketyn transistorivahvistimen ominaisuuksiin.
FYSE300 Elektroniikka 1 Elektroniikka 1:n (FYSE300) laboratorioharjoitukset sisältävät kaksi työtä: Työ 1: (osa A) Työ 2: (osa B) Peruskomponentit: vastus, diodi ja zenerdiodi. Tutkitaan vastuksen käyttöä
Petri Kärhä 04/02/04. Luento 2: Kohina mittauksissa
Kohinan ominaisuuksia Kohinamekanismit Terminen kohina Raekohina 1/f kohina (Kvantisointikohina) Kohinan käsittely Kohinakaistanleveys Kohinalähteiden yhteisvaikutus Signaali-kohina suhde Kohinaluku Kohinalämpötila
KÄYTTÖOPAS. DIGITAALINEN KYNÄYLEISMITTARI E42 034 51, tuotenro. 42.6592
KÄYTTÖOPAS DIGITAALINEN KYNÄYLEISMITTARI E42 034 51, tuotenro. 42.6592 SISÄLTÖ 1. Johdanto a. Yleistä... 3 b. Erityisominaisuuksia... 3 c. Pakkauksesta poistaminen ja tarkastus... 3 2. Tekniset tiedot
IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE
IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE 2 (11) Sisällysluettelo: 1. Tehtävänanto...3 2. Peruskytkentä...4 2.1. Peruskytkennän käyttäytymisanalyysi...5 3. Jäähdytyksen
Esimerkki 1a. Stubisovituksen (= siirtokaapelisovitus) laskeminen Smithin kartan avulla
Esimerkkejä Smithin kartan soveltamisesta Materiaali liittyy OH3AB:llä keväällä 2007 käytyihin tekniikkamietintöihin. 1.5.2007 oh3htu Esimerkit on tehty käyttäen Smith v 1.91 demo-ohjelmaa. http://www.janson-soft.de/seminare/dh7uaf/smith_v191.zip
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vaihtosähkön teho kompleksinen teho S pätöteho P loisteho Q näennäisteho S Käydään läpi sinimuotoisiin sähkösuureisiin liittyviä tehotermejä. Määritellään kompleksinen teho, jonka
FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!
FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää
BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan: CMOS-tekniikka ja siihen perustuvat logiikkapiiriperheet
BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan: CMOS-tekniikka ja siihen perustuvat logiikkapiiriperheet Bittioperaatioiden toteuttamisesta Tarvitaan kolmea asiaa: 1. Menetelmät esittää ja siirtää bittejä
VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;
VITAPIIIASKUT II Tarkastellaan sinimutista vaihtjännitettä ja vaihtvirtaa; u sin π ft ja i sin π ft sekä vaihtvirtapiiriä, jssa n sarjaan kytkettyinä vastus, käämi ja kndensaattri (-piiri) ulkisen vastuksen
PIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström
PIIRIANAYYSI Harjoitustyö nro 7 Kipinänsammutuspiirien mitoitus Mika emström Sisältö 1 Johdanto 3 2 RC-suojauspiiri 4 3 Diodi suojauspiiri 5 4 Johtopäätos 6 sivu 2 [6] Piirianalyysi Kipinänsammutuspiirien
S-108.1020 Mittaustekniikan perusteet Y - Tentti
S-108.1020 Mittaustekniikan perusteet Y - Tentti 15.12.06/Kärhä Merkitse vastauspaperiin laboratoriotöiden suoritusvuosi. 1. Ohessa on 12 väittämää antureista. Ovatko väittämät oikein vai väärin? Oikeasta
EMC Säteilevä häiriö
EMC Säteilevä häiriö Kaksi päätyyppiä: Eromuotoinen johdinsilmukka (yleensä piirilevyllä) silmulla toimii antennina => säteilevä magneettikenttä Yhteismuotoinen ei-toivottuja jännitehäviöitä kytkennässä
12. Stabiilisuus. Olkoon takaisinkytketyn vahvistimen vahvistus A F (s) :
1. Stabiilisuus Olkoon takaisinkytketyn vahvistimen vahvistus A F (s) : AOL ( s) AF ( s) (13 10) 1+ T ( s) A OL :n ja T:n määrittäminen kuvattiin oppikirjan 1-7 kappaleessa. Näiden taajuus käyttäytyminen
Tehtävä 1. Vaihtoehtotehtävät.
Kem-9.47 Prosessiautomaation perusteet Tentti.4. Tehtävä. Vaihtoehtotehtävät. Oikea vastaus +,5p, väärä vastaus -,5p ja ei vastausta p Maksimi +5,p ja minimi p TÄMÄ PAPERI TÄYTYY EHDOTTOMASTI PALAUTTAA
Osatentti
Osatentti 2.8.205 Nimi: Opiskelijanumero: Ohjeet: Vastaa kysymyspaperiin ja kysymyksille varattuun tilaan. Laskin ei ole sallittu. Tenttikaavasto jaetaan. Kaavastoon EI merkintöjä. Palauta kaavasto tämän
11. kierros. 1. Lähipäivä
11. kierros 1. Lähipäivä Viikon aihe AD/DA-muuntimet Signaalin digitalisointi Kvantisointivirhe Kvantisointikohina Kytkinkapasitanssipiirit Mitoitus Kontaktiopetusta: 6 tuntia Kotitehtäviä: 4 tuntia Tavoitteet:
EMC Mittajohtimien maadoitus
EMC Mittajohtimien maadoitus Anssi Ikonen EMC - Mittajohtimien maadoitus Mittajohtimet ja maadoitus maapotentiaalit harvoin samassa jännitteessä => maadoitus molemmissa päissä => maavirta => häiriöjännite
Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.
DEE-00 Lineaariset järjestelmät Harjoitus, ratkaisuehdotukset Järjestelmien lineaarisuus ja aikainvarianttisuus Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla
MONIKANAVAISET OHJELMOITAVAT VAHVISTIMET
DIGITAALIAJAN RATKAISUT DVB-T - Tuotteet PROFILER-SARJA MONIKANAVAISET OHJELMOITAVAT VAHVISTIMET Selektiivisesti vahvistetut kanavaniput digitaalisille ja analogisille signaaleille. Helposti ohjelmointipyörällä
Amprobe PM51A. Käyttöohje
Amprobe PM51A Käyttöohje 1. LCD-näyttö 2. Kiertokytkin, jolla valitaan haluttu mittaustoiminto sekä sammutetaan ja käynnistetään laite 3. SELECT-nappi, jolla valitaan haluttu mittaus (toiminto riippuu
Vahvistimet ja lineaaripiirit. Operaatiovahvistin
Vahvistimet ja lineaaripiirit Kotitentti 3 (2007) Petri Kärhä 20/01/2008 Vahvistimet ja lineaaripiirit 1 Operaatiovahvistin (Operational Amplifier, OpAmp) Perusvahvistin, toiminta oletetaan suunnittelussa
Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X) 5.10.2015
Sähköpaja Kimmo Silvonen (X) Elektroniikan komponentit Erilliskomponentit ja IC:t Passiivit: R C L Aktiiviset diskreetit ja IC:t Bipolaaritransistori BJT Kanavatransistorit FET Jänniteregulaattorit (pajan)
Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on
Mittayksikköjärjestelmän fysikaaliset perusteet, osa II b, sähkösuureet. 1. Jännite ja Josephson-ilmiö 4. Sähkösuureiden yksiköt SI-järjestelmässä
Mittayksikköjärjestelmän fysikaaliset perusteet, osa II b, sähkösuureet Antti Manninen MIKES TKK, Mittaustekniikan perusteet 22.9.2006 Sähkösuureiden yksiköt SI-järjestelmässä Perusyksikkö: ampeeri (A)
DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ
1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin
S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010
1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
Sähkötekniikka ja elektroniikka
Sähkötekniikka ja elektroniikka Kimmo Silvonen (X) Operaatiovahvistin Operational Amplifier Opva Opamp. Versio. Ideaalivahvistin elektroniikan peruslohkona Takaisinkytkentä Operaatiovahvistin vahvistaa