Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita."

Transkriptio

1 FYSE300 Elektroniikka 1 (FYSE301 FYSE302) Elektroniikka 1:n (FYSE300) laboratorioharjoitukset sisältävät kaksi työtä, joista ensimmäinen sisältyy A-osaan (FYSE301) ja toinen B-osaan (FYSE302). Pelkän A-osan suorittavat tekevät siis vain työn 1 ja koko kurssin suorittavat kummatkin työt. Työ 1: FYSE301 A-osa Työ 2: FYSE302 B-osa Peruskomponentit: Vastus, diodi ja kanavatransistori (FET). Tutkitaan vastuksen käyttöä osana virtapiiriä, mitataan diodien ominaiskäyrät, rakennetaan diodin avulla rajoitinpiiri, rakennetaan FET:n biasointikytkentä ja mitataan FET:n ominaiskäyrästö. Mitataan zener-diodin ominaiskäyrät ja käytetään zeneriä jännitevakavoinnissa. Mitataan bipolaaritransistorin ominaiskäyrät. Tutustutaan yhteisemitterikytketyn transistorivahvistimen ominaisuuksiin. Työohjeet sisältävät: - Esitehtäviä, jotka tulee olla tehtyinä ennen mittausten aloittamista (E) - Mittaukset (M) - Mittausten analysointitehtäviä (T) Mittauksissa huomioitavia asioita: Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita. Levyn sivulla olevat liittimet (V1-3 ja maa ) eivät ole valmiiksi kytkettynä mihinkään. Joten jos käytät niitä, pitää ne aina tuoda erillisillä johtimilla levylle haluamaasi kohtaan. Kytkentälevy koostuu kolmesta samanlaisesta, mutta erillisestä osasta, joissa rivi A on kokonaisuudessaan samaa potentiaalia. Tämän rivin alla ovat sarakkeittain (1-47) samaa potentiaalia B-F ja G-K. Näiden alla on rivi L, joka on kytketty kuten rivi A. V1 A B D E V2 G H I J K L A akenna mahdollisimman yksinkertaiset kytkennät = johtimien lukumäärä minimiin. Johtimien liikapituusdestakaan ei ole hyötyä. Piirikaavioihin ei ole merkitty tarvittavia mittareita, on vain ilmoitettu mitä suureita pitää mitata. Mittalaitteena käytetään joko oskilloskooppia (näkee jännitteen muodon) tai yleismittaria (helpompi 1

2 tulkita). Mittaajalle on jätetty osittain omaan harkintaan myös mittausalueiden ja -arvojen valinnat. Jännitteet mitataan aina maapotentiaalia vasten. Huom. Jännite otetaan ja navoista (EI maan ja :n väliltä) Jos piiri ei toimi haluamallasi tavalla, niin tarkasta mittauskytkentä ja mittalaitteiston / jännitelähteiden asetukset. Tämän jälkeen toista edellinen tarkastus uudestaan. Jos ei vieläkään löytynyt vikaa, niin kokeile onko mahdollisesti komponenttien tai mittausjohtimien vaihtamisella vaikutusta. MAXOM-9300 sisältää säädettävän tasajännitelähteen (myös kiinteitä), funktiogeneraattorin ja yleismittarin. Toisena säädettävänä tasajännitelähteenä käytä GW:tä, joka on työpöydän yläpuolella olevassa panelissa. Töissä tarvittavat komponentit löytyvät laboratoriossa olevasta lokerikosta omilta paikoiltaan sinunkin mittaustesi jälkeen! Tarkasta varmuuden vuoksi vastusten resistanssiarvot! Muistathan: Virtamittari aina sarjaan ja jännitemittari aina rinnan mitattavan komponentin kanssa. virtamittari 0 ja jännitemittari V Z A Z Työselostusta koskevat samat säännöt kuin cum laude -töitä yleensä (katso ohjeet laboratorion wwwsivuilta). Virheanalyyseissä saa käyttää (ja joskus myös suotavaa) omaa harkintaa eli virhekaavojen johtaminen ei ole tarpeellista. Työselostuksessa tulee verrata saatuja tuloksia valmistajan ilmoittamiin spesifikaatioihin aina, kun se on mahdollista (esim. zenerjännitteet). Laboratoriossa olevaan kansioon on kerätty mittauksissa käytettävien komponenttien datasivuja, mutta löydät ne tuotetunnuksen perusteella myös valmistajien www-sivuilta. Liitä työselostukseen myös esitehtävien vastaukset. Kumpikin työ arvostellaan pistein 1-12, joka on osa kurssin kokonaispistemäärää. Seuraavassa on listattu kirjoja, joista saattaa olla apua töitä tehdessä:.j Smith: Electronics ircuit & Devices V. Volotinen: Analogiaelektroniikka (laboratoriossa) Horenstein, Wassermann: Microelectronic circuit and devices (laboratoriossa) Muutamien komponenttivalmistajien www-osoitteita:

3 TYÖ 1: FYSE301 E1.1 Lisää kuvan 1.1 kytkentään virtamittari, jolla voit mitata vastuksen 2 läpi kulkevaa virtaa sekä lähtönapoihin kuormavastus L. V V out V 2 Kuva 1.1: Vastuspiiri E1.2 Tutustu tyypilliseen diodin ominaiskäyrään. Etsi datoista diodin BAS216 maksimiestojänniteet (V ja V M ) sekä maksimi myötävirrat (I F ja I FM ). Mikä merkitysero on eri maksimiarvoilla? Mihin käyttöön tämä diodi on suunniteltu? E1.3 Minkä tyyppinen transistori on BS170? Selvitä kotelon TO-92 pinnijärjestys (G,D,S). Etsi suurin sallittu jatkuva hilajännitte V GS ja virta I DS. E1.4 Mitä tarkoitetaan FET:n saturaatioalueella. Miten komponentti toimii tällä alueella ja sen ulkopuolella? 1.1 Virran jakautuminen ja superpositioteoreema akenna kohdassa E1.1 piirtämäsi kytkentä, jossa 1 = 390 Ω, 2 = 680 Ω ja L = 560 Ω. M1.1 Mittaa vastuksen 2 läpi kulkeva virta seuraavissa tapauksissa: 1. V 1 on oikosulussa ja V 2 = 5 V 2. V 2 on oikosulussa ja V 1 = 10 V 3. V 1 = 10 V ja V 2 = 5 V 3

4 1.2 Jännitteen jako, Thevenin teoreema Muuta rakentamasi kytkentä kuvan 1.2 mukaiseksi. Korvaa vastus L potentiometrillä (100kΩ). M1.2 Mittaa vastuksen 2 yli oleva jännite V o virran I o funktiona (potentiometrin ääriasennosta toiseen), kun V 1 = 10 V. I0 1 V 1 V0 2 L Kuva 1.2: Jännitteenjakokytkentä 1.3 Diodin ominaiskäyrän mittaus M1.3 Mittaa diodin 1N4007 ominaiskäyrä V d = f (I d ) myötä- ja estosuunnassa kuvan 1.3 mukaisella kytkennällä. Nosta jännitettä V S portaittain nollasta lähtien ja lue kutakin jännitteen V d arvoa vastaava virran arvo. Virran I d voit mitata jännitteenä vastuksen = 1 kω yli. Käytä GW tasajännitelähdettä ja sen finesäätöä. Estosuunnan saat mitattua kätevimmin kääntämällä jännitelähteen navat. Älä ylitä vastuksen (1/4 W) tehonkestoa (P = U I )! V S V V d Kuva 1.3: Diodin ominaiskäyrän mittauskytkentä 4

5 1.4 ajoittimet Käytä edelleen diodia 1N4007 ja nyt 2.2 kω (2k2) suuruista vastusta. akenna näistä sarjarajoitin (kuva 1.4a). Ota sisääntulojännite funktiogeneraattorista (maxcomin output -liittimestä 50Ω/600Ω) ja säädä se niin, että siniaallon huipusta huippuun arvo (V p-p ) on 20 V ja taajuus n. 1 khz. M1.4 Mittaa oskilloskoopilla lähtöjännitettä (v out ). Piirrä lähtö- ja tulojännite samaan kuvaajaan. Huom: oskilloskooppi kytketään aina samoin kuin jännitemittari! M1.5 Mitä tapahtuu, kun taajuutta kasvatetaan ja miksi? Piirrä ulostulojännitteen kuvaaja, kun f 15 khz. Lisää kytkentään tasajännitelähde (taajuus jälleen 1 khz). M1.6 Kokeile tasajännitteen suuruuden vaikutusta ulostuloon. Piirrä lähtö- ja tulojännite samaan kuvaajaan, kun V 1 = 5V. V 1 V in V out v in v out (a) (b) Kuva 1.4: Sarjarajoittimet Muuta kytkentä rinnakkaisrajoittimeksi (kuva 1.5a). Käytä samoja komponentteja ja mittausasetuksia. V in V out V in V out V 2 (a) (b) Kuva 1.5: innakkaisrajoittimet M1.7 Mittaa (= piirrä) molempien (a ja b) rinnakkaisrajoittimien lähtö-ja tulojännitteet, kun V 2 = 5V. Huom. diodin suunta on vaihdettu b-kohdassa! 5

6 1.5 Kanavatransistorin (FET) ominaiskäyrästön mittaus Etujännite V GS kytketään FET:n hilalle G jännitelähteen V G avulla. Jännitejaon vaikutuksesta hilalle pääsee vain osa napaan V G kytketystä jännitteestä (estää FET:n tuhoutumisen liian suurella hilajännitteellä). Transistorin yli vaikuttava jännite V DS, voidaan katsoa olevan suunnilleen käyttöjännitteen V D suuruinen, koska vastuksessa 1 tapahtuva jännitehäviö on hyvin pieni. akenna kuvan 1.6 mukainen kytkentä, jossa 1 = 10 Ω, 2 = 1 kω, 3 = 20 kω ja 4 = 100 kω. V G V D 4 I D 1 D 3 2 G V GS S Kuva 1.6: FET:n ominaiskäyrän mittauskytkentä Alkuviritykset: - Säädä trimmeri yläasentoon siten, että V GS on maksimissaan: V GS,max [ 3 /( 3 4 )]*V G. - Säädä V D :n jännite 15 volttiin. - Nosta V G varovasti arvoon, jolla I D on maksimissaan 20 ma. - Laskea V D jännite alas Nyt olet säätänyt hilajännitteelle tässä mittauksessa sallitun maksimiarvon. Tämän jälkeen hilajännitettä V GS jännitettä säädetään VAIN trimmerillä 3. M1.8 Mittaa (V DS, I D ) ominaiskäyrästö viidellä haluamillasi V GS arvoilla. Sopivat V GS arvot löytyvät väliltä 1,5 3V riippuen siitä, millä jännitteellä fetti alkaa johtamaan. Mittaa jokaisen käyrän kohdalla I D samoilla V DS :n arvoilla: 1V, 5V, 10V ja 15V. Virran I D voi mitata jännitteenä vastuksen 1 yli. Suurilla virroilla fetti lämpiää, joten laske V D alas heti mittaussarjasi jälkeen. Käytä tarvittaessa jäähdytystä. (FETin päälle asetettavia jäähdytysripoja löydät komponenttilokerikossa.) 6

7 Virran jakautuminen ja superpositioteoreema T1.1 Johda yhtälö vastuksen 2 kautta kulkevalle virralle I 2 (mittaus M1.1). T1.2 Vertaa mittauksessa M1.1 saatuja virran I 2 arvoja laskettuihin tuloksiin. Jännitteen jako, Thevenin teoreema T1.3 Piirrä mittaamasi kuormitussuora. T1.4 Esitä kuorman L näkemä Thevenin ekvivalenttikytkentä, jossa V th ja th on laskettu vastuksien 1, 2 arvoista ja jännitteestä V 1. T1.5 Vertaa arvoja mittaustuloksien perusteella saatuihin V th :n ja th :n arvoihin. Selitä miten V th ja th määritetään saamastasi kuvaajasta. Diodin ominaiskäyrän mittaus T1.6 Piirrä mittaustulosten perusteella diodin ominaiskäyrä ja määritä rakentamasi kytkennän toimintapiste, kun käyttöjännite on 3V. T1.7 Määritä diodin dynaaminen resistanssi piirtämästäsi ominaiskäyrän kuvaajasta, kun I d on noin 8mA. Dynaaminen resistanssi määräytyy ominaiskäyrän kulmakertoimesta halutussa toimintapisteessä (I d = 8mA). ajoittimet T1.8 Päättele saamastasi kuvaajasta, miten sarjarajoittimessa (kohta b) lähtöjännite muuttuu, kun jännitelähteen V 1 napaisuus vaihdetaan. Piirrä kuvaaja. T1.9 Päättele saamastasi kuvaajasta, miten rinnakkaisrajoittimen (kohta b) lähtöjännite muuttuu, kun diodin napaisuus vaihdetaan. Piirrä kuvaaja. Kanavatransistorin (FET) ominaiskäyrästön mittaus T1.10 Piirrä (V DS, I D ) -käyrästö valitsemillasi jännitteen V GS arvoilla. T1.11 Määritä saaduista tuloksista FET:n siirtokonduktanssi g m ja antoimpedanssi r d. 7

8 TYÖ 2: FYSE302 E2.1 Etsi datasivuilta zenerdiodin BZX795V1 zenerjännite, jännitteen maksimitoleranssi, maksimi tehohäviö, maksimi zenervirta ja kotelon tyyppi. E2.2 Kerro miten zenerdiodilla toteutettu kuorma-ja tulojännitevakavointi toimii (kuva 2.2). E2.3 Selvitä transistorin 2N2222 pinnijärjestys (TO-18). Mikä on tämän transistorin suurin sallittu kollektori-emitteri jännite ja kollektorivirta? E2.4 Tutustu transistorin ominaiskäyriin. Mitä tarkoittavat cutoff-, saturaatio- ja lineaarinen toimintaalue bipolaaritransistoreilla? Miten komponentti toimii kullakin alueella? E2.5 Mikä tehtävä kytkennässä 2.3 on vastuksilla 1, 2, E ja? Mikä hyöty kytkennän kannalta saavutetaan kondensaattoreilla 1 ja 2? Entäs kondensaattorilla E? 2.1 Zener-diodin ominaiskäyrien mittaaminen Kokoa kuvan 2.1 kytkentä, jossa zener-diodi on tyyppiä BZX795V1 ja vastuksen resistanssiarvo on 100 Ω. M2.1 Mittaa zenerdiodin estosuuntainen ominaiskäyrä V Z (I Z ). Käytä GW jännitelähdettä ja sen fine-säätöä. Nosta jännitettä V nollasta lähtien portaittain ja kirjaa ylös kutakin jännitteen V Z arvoa vastaavat virran arvot. Virran I Z voit mitata jännitteenä V vastuksen yli. Mittaa tarkasti muutosalue, jolla virta kasvaa jyrkästi. V = 0 7 V V V Z Kuva 2.1: Zenerdiodin ominaiskäyrän mittauskytkentä Käännä zenerdiodi BZX795V1 päästösuuntaiseksi. M2.2 Mittaa zener-diodin myötäsuuntainen ominaiskäyrä V Z (I Z ). Mittaus kuten kohdassa M2.1. 8

9 2.2 Jännitevakavointi zener-diodilla Zener-diodin yleisin käyttökohde on jännitteen vakavointi. Tasajännitelähteen yhteydessä käytettävän jännitteen vakavoijan tehtävänä on pitää lähtöjännite vakiona riippumatta kuormitusvirran tai tulojännitteen muutoksista. akenna tyypillinen zenerillä toteutettu rinnakkaisvakavoija kytkentä, joka on kuvassa 1.7. Zenerdiodi on kytketty estosuuntaan tulojännitteeseen V S nähden. Käytä seuraavia komponentteja: L = 330 Ω, S = 220 Ω ja zener-diodi on tyyppiä BZX795V1. S V S L V out Kuva 2.2: Yksinkertainen jännitevakavointikytkentä M2.3 Mittaa virtamittarilla zener-diodin estosuuntainen virta I Z zenerin yli olevan jännitteen funktiona (V Z = V out ), kun tasajännitettä V S kasvatetaan 0 12 V. Mittaa samalla myös sekä V out että V S tarkasti jännitemittareilla. Tihennä mittausväliä zenerjännitealueen läheisyydessä. Aseta tulojännitteeksi 10 V. M2.4 Mittaa lähtöjännitettä V out ja kuormavirtaa I L, kun kuorman suuruutta muutetaan ( L 0 10 kω). Käytä kuormavastuksena 10 kω potentiometriä. 2.3 Bipolaaritransistorin ominaiskäyrästön mittaus Tehtävänä on mitata 2N2222 tyyppisen npn-transistorin lähtökäyrästö I (V E ) kuvan 2.3 mukaisella kytkennällä. 10 I V 100 k 1k V BB Kuva 2.3: Bipolaaritransistorin ominaiskäyrän mittauskytkentä I B 9

10 Kytke transistorille positiivinen kollektori-emitterijännite V. Vastuksessa tapahtuu vain pieni jännitehäviö, joten transistorin yli olevan jännitteen V E voidaan olettaa olevan samansuuruinen käyttöjännitteen V kanssa. Jännitelähteellä V BB määrätään kantavirran I B B suuruus. Kantavirran I ja BB kollektorivirran I voi mitata yleismittarilla vastuksien 1 kω ja 10 Ω yli. M2.5 Mittaa (V E, I ) -pisteparit viidellä valitsemallasi I B B :n arvolla (I = BB 5-50 μa). Mittauksen kulku: - Säädä kantavirta I B B haluamasi suuruiseksi ja mittaa VE /I pisteparit. - Käytä kaikilla mittauskerroilla V :n (=V E ) arvoina samoja jännitteitä (esim. 3, 5, 10, 15 ja 20 V). - Muuta I B B :n arvoa ja toista mittaus. Suorita mittaus ripeästi ja laske V E alas heti, kun olet saanut yhden sarjan tulokset kirjattua. Suuret virrat lämmittävät transistoria ja voivat siten aiheuttaa vääristymiä mittaustuloksiisi. 2.4 Yhteisemitterivahvistin Yhteisemitterikytkentä on yleisin tapa rakentaa transistorivahvistin. Kyseessä on pienjännitevahvistin (v in = 0,001 5 V) ja samalla pientaajuusvahvistin, jota voidaan käyttää taajuusalueella 30 Hz-1MHz. Käytössäsi on levy, jossa on valmiina kuvan 2.4 mukainen yhteisemitterikytkentä. Käytä samaa transistoria kuin edellisessä tehtävässä. V 1 I X 1 V B V 2 v out v S v in V E Y 2 E E Kuva 2.4: Yhteisemitterivahvistin Lue värikoodeista kytkennässä olevien vastusten arvot (voit tarkastaa tulokset mittaamalla). M2.6 Kytke käyttöjännitteeksi (V ) 20V ja mittaa jännitteet V B B,VE ja V sekä lepovirta I Q, kun v S = 0 V. Virta I Q voidaan mitata jännitteenä vastuksen yli. Kytke 1 kω kuormavastus L kiinni lähtönapoihin ja tuo sisäänmenoon (v S ) signaaligeneraattorista sinisignaali, jolla v in on amplitudiltaan 60 mv P-P. (Lisää tarvittaessa vastukset X = 100 Ω ja Y = 10Ω.) 10

11 M2.7 Mittaa oskilloskoopilla vahvistimen tulojännitettä v in ja lähtöjännitettä v out taajuuden funktiona. [Huom. Aloita riittävän pienillä taajuuksilla ja mittaa jännitettä v in ei v S :ää] Ota tämän jälkeen pois emitterivastuksen ohituskondensaattori E = 470 μf. M2.8 Mittaa oskilloskoopilla ulostulojännitettä v out taajuuden funktiona. Miten vahvistus muuttui (f = 10 khz)? Vahvistimen anto- ja ottoresistanssit voidaan mitata säädettävän vastuksen avulla. Käytä sisääntulossa riittävän suurta taajuutta (> 2 khz), jotta piirin vahvistus on maksimissaan. M2.9 Antoresistanssin o mittaus (kytkentään lisätty takaisin kondensaattori E ). - mittaa antojännitettä (v out ) aluksi ilman kuormaa ( L = ). - laita kuormaan potentiometri L (10 kω) - säädä sitten L arvoon, jossa antojännite (v out ) on pudonnut puoleen. Nyt L :n arvo on sama kuin o. Vaihda potentiometri vastuksen X paikalle ja poista Y kokonaan (kuva 2.5). Lisää ulostuloon takaisin vastus L (=1 kω). X V S v 1 v 2 1 Kuva 2.5: Ottoresistanssin mittaus M2.10 Mittaa jännitettä potentiometrin X navoista ja säädä X :ää siten, että v 2 on ½ v 1. Nyt X on yhtä suuri kuin ottoresistanssi i. 11

12 Zener-diodin ominaiskäyrien mittaaminen T2.1 Piirrä Zener-diodin estosuuntainen ominaiskäyrä V Z (I Z ) eli jännite virran funktiona samaan kuvaajaan. Kuinka suuri on diodin mitattu zenerjännite? T2.2 Määritä kyseisestä ominaiskäyrästä zenerin dynaaminen resistanssi käyrän lineaarisella osuudella eli kun jännite on yli zenerjännitteen. T2.3 Piirrä samaan kuvaan zener-diodin myötäsuuntainen ominaiskäyrä. Vertaa ominaiskäyrän jyrkkyyttä myötäsuunnan kynnysjännitteellä ja estosuunnan zenerjännitteellä. Jännitevakavointi zenerdiodilla T2.4 Piirrä tulojännitteen vakavointikäyrä V out (V S ) ja määritä siitä tulojännite V S, jonka kohdalla zenerdiodi alkaa vakavoimaan. Onko tämä jännite sama kuin zenerjännite? T2.5 Kun zenerdiodi johtaa, mitä tapahtuu zenerin virralle I Z tulojännitteen V S edelleen kasvaessa? T2.6 Määritä laskennallisesti, millä välillä syöttöjännite saa vaihdella kuvan 1.7 kytkennässä, jotta lähtöjännite vielä pysyy vakiona. Zenervirta ei saa alittaa arvoa 5mA (koska muuten vakavointi ei toimi kunnolla) eikä zenerin tehohäviö ylittää arvoa 500mW. Mikä olisi etuvastuksen tehohäviö tällä syöttöjännitteellä? Zenerdiodin dynaaminen resistanssi oletetaan nollaksi. T2.7 Piirrä kuorman vakavointikäyrä V L (I L ). T2.8 Kuinka suuri kuormitusvirta kytkennästä maksimissaan saadaan vakavoinnin vielä toimiessa? Mikä rajoittaa kuormitusvirran suuruutta? T2.9 Määritä laskennallisesti resistanssialue, jolla kuorman resistanssi saa vaihdella zenerin hajoamatta ja ulostulon jännitteen silti pysyessä nimellisarvossaan 5,1 V (komponenttien arvot samat kuin kohdassa 1.7). Käyttöjännite pysyy vakiona V S = 30V. Zenervirta ei saa alittaa 5mA ja Zenerdiodin dynaaminen resistanssi oletetaan nollaksi. Jännitevakavointi suoritetaan usein regulaattorilla (esimerkiksi LM140 /340 /7800) T2.10 Etsi komponenttivalmistajan datasivuilta regulaattorille tyypillisiä ominaisuuksia. Miten regulaattoreita luokitellaan ja mitä tietoa saadaan niiden tuotetunnuksista? Bipolaaritransistorin ominaiskäyrästön mittaus T2.11 Piirrä mittaamasi ominaiskäyrästö. T2.12 Piirrä siirtokäyrä I (I B ) B kolmella käyttämälläsi VE :n arvolla. (esim. 3, 5 ja 10 V) T2.13 Määritä piirtämästäsi ominaiskäyrästöstä transistorin staattinen vahvistus h FE (= β ) pisteessä, jossa kollektorivirta on 10 ma ja kollektori-emitterijännite on 10 V. Vertaa tulosta datakirjassa ilmoitettuun tasavirtavahvistukseen h FE. T2.14 Voidaanko ominaiskäyristä selvittää muita transistorin h-parametrejä (h ie, h oe ja h re )? Miten? T2.15 Bipolaaritransistorien ja FET:ien ominaiskäyrästöt muistuttavat paljon toisiaan, mutta mikä merkittävä toiminnallinen ero on näillä kahdella puolijohdekomponentilla? Yhteisemitterivahvistin T2.16 Laske teoreettiset arvot jännitteille V B B,VE ja V sekä lepovirralle I Q. atkaise ensimmäiseksi kantavirran I BB suuruus (esim. silmukkamenetelmällä). Käytä laskuissasi aikaisemmin määrittelemääsi β:n arvoa. T2.17 Piirrä dc- ja ac-kuormitussuorat aikaisemmin mittaamaasi transistorin ominaiskäyrästöön, kun käyttöjännite on 20V. 12

13 T2.18 Piirrä mittaamasi taajuusvaste logaritmisella asteikolla ja määritä siitä vahvistimen 3dB alaja ylärajataajuudet. Kuinka suuri on piirin ac-jännitevahvistus? T2.19 Laske kytkennän jännite- (A v ) ja virtavahvistuksen (A i ) teoreettiset arvot, kun A v h = h fe L ( ) ie L ja A i = h fe h ie B ( ) B L h ie ja h fe löytyvät transistorin datasivuilta ja ne otetaan (arvioidaan) lepovirran I Q kohdalta. T2.20 Piirrä emitterivahvistimen piensignaalimalli ja määritä sen perusteella likiarvot anto- ja ottoresistanssien arvot. T2.21 Miksi anto-ja ottoresistanssin määritys voidaan tehdä näin? Liitä työselostukseesi yleisiä huomioita töistä, korjauksia ja myös parannusehdotuksia. 13

Mitataan kanavatransistorin ja bipolaaritransistorin ominaiskäyrät. Tutustutaan yhteisemitterikytketyn transistorivahvistimen ominaisuuksiin.

Mitataan kanavatransistorin ja bipolaaritransistorin ominaiskäyrät. Tutustutaan yhteisemitterikytketyn transistorivahvistimen ominaisuuksiin. FYSE300 Elektroniikka 1 Elektroniikka 1:n (FYSE300) laboratorioharjoitukset sisältävät kaksi työtä: Työ 1: (osa A) Työ 2: (osa B) Peruskomponentit: vastus, diodi ja zenerdiodi. Tutkitaan vastuksen käyttöä

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

Aineopintojen laboratoriotyöt I. Ominaiskäyrät

Aineopintojen laboratoriotyöt I. Ominaiskäyrät Aineopintojen laboratoriotyöt I Ominaiskäyrät Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Tommi Järvi työ tehty 31.10.2008 palautettu 28.11.2008 Tiivistelmä Tutkittiin elektroniikan peruskomponenttien jännite-virtaominaiskäyriä

Lisätiedot

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ 1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10 Sisältö 1 Johda kytkennälle Theveninin ekvivalentti 2 2 Simuloinnin ja laskennan vertailu 4 3 V CE ja V BE simulointituloksista 4 4 DC Sweep kuva 4 5 R 2 arvon etsintä 5 6 Simuloitu V C arvo 5 7 Toimintapiste

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

ZENERDIODI JA FET-VAHVISTIN

ZENERDIODI JA FET-VAHVISTIN FYSE302 ZENERDIODI JA FET-VAHVISTIN Elektroniikka 1:n laboratorioharjoitukset sisältävät kaksi työtä, joista ensimmäinen sisältyy A-osaan (FYSE301) ja toinen B-osaan (FYSE302). Pelkän A-osan suorittavat

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä:

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä

Lisätiedot

FysE301/A Peruskomponentit: vastus, diodi ja kanavatransistori

FysE301/A Peruskomponentit: vastus, diodi ja kanavatransistori Tiia Monto Työ tehty:.3. ja 8.3.00 tiia.monto@jyu. 040758560 FysE30/A Peruskomponentit: vastus, diodi ja kanavatransistori Assistentti: Arvostellaan: Abstract Työssä tutkittiin vastusta, diodia ja transistoria.

Lisätiedot

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala VAHVAVIRTATEKNIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET YLEISTÄ YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA: Tässä laboratoriotyössä

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

Sähkötekiikka muistiinpanot

Sähkötekiikka muistiinpanot Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri

Lisätiedot

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SN1 Ohjaaja: Jaakko Kaski Työn tekopvm: 02.12.2008 Selostuksen luovutuspvm: 16.12.2008 Tekniikan

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme

Lisätiedot

Analogiapiirit III. Tentti 15.1.1999

Analogiapiirit III. Tentti 15.1.1999 Oulun yliopisto Elektroniikan laboratorio nalogiapiirit III Tentti 15.1.1999 1. Piirrä MOS-differentiaalipari ja johda lauseke differentiaaliselle lähtövirralle käyttäen MOS-transistorin virtayhtälöä (huom.

Lisätiedot

Analogiapiirit III. Keskiviikko 4.12.2002, klo. 12.15-14.00, TS128. Operaatiovahvistinrakenteet

Analogiapiirit III. Keskiviikko 4.12.2002, klo. 12.15-14.00, TS128. Operaatiovahvistinrakenteet Oulun yliopisto Sähkötekniikan osasto Analogiapiirit III Harjoitus 2. Keskiviikko 4.12.2002, klo. 12.15-14.00, TS128. Operaatiovahvistinrakenteet 1. Analysoi kuvan 1 operaatiotranskonduktanssivahvistimen

Lisätiedot

Fyse302 Zenerdiodi, bipolaaritransistori ja yhteisemitterivahvistin

Fyse302 Zenerdiodi, bipolaaritransistori ja yhteisemitterivahvistin Tiia Monto Työ tehty: 8.4. ja 11.4. 2011 tiia.monto@jyu. 0407521856 Fyse302 Zenerdiodi, bipolaaritransistori ja yhteisemitterivahvistin Assistentti: Arvostellaan: Abstract Tutkimuksessa tarkasteltiin BZX7951-mallista

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

IMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

IMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet 1 IMPEDANSSIMITTAUKSIA 1 Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut vaihtojännitteiden ja virtojen sekä vaihtovirtapiirissä olevien komponenttien impedanssien suuruuksien eli vaihtovirtavastusten mittaamiseen.

Lisätiedot

Tehtävä 8. Jännitelähteenä käytetään yksipuolista 12 voltin tasajännitelähdettä.

Tehtävä 8. Jännitelähteenä käytetään yksipuolista 12 voltin tasajännitelähdettä. Tehtävä 8 1. Suunnittele Micro-Cap-simulaatio-ohjelman avulla kaistanpäästösuodin, jonka -alarajataajuus f A = 100 Hz @-3 db -ylärajataajuus f Y = 20 khz @-3 db -jännitevahvistus A U = 2 Jännitelähteenä

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Teoriatehtävät Nimi: Oppilaitos: Ohje: Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vaihtoehtotehtäviä, mutta tarkoitus on, että lasket tehtävät ja valitset sitten

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA OAMK / Tekniikan yksikkö MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4 LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA Tero Hietanen ja Heikki Kurki TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Työn tehtävänä

Lisätiedot

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen Avaa tarvikepussi ja tarkista komponenttien lukumäärä sekä nimellisarvot pakkauksessa olevan osaluettelon avulla. Ilmoita mahdollisista puutteista tai virheistä

Lisätiedot

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) ELEC-C5070 Elektroniikkapaja, 21.9.2015 Huom: Kurssissa on myöhemmin erikseen

Lisätiedot

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 syksyllä 2014 OSA 2 Veijo Korhonen 4. Bipolaaritransistorit Toiminta Pienellä kantavirralla voidaan ohjata suurempaa kollektorivirtaa (kerroin β), toimii vahvistimena -

Lisätiedot

Tämä symboli ilmaisee, että laite on suojattu kokonaan kaksoiseristyksellä tai vahvistetulla eristyksellä.

Tämä symboli ilmaisee, että laite on suojattu kokonaan kaksoiseristyksellä tai vahvistetulla eristyksellä. 123 Turvallisuus Tämä symboli toisen symbolin, liittimen tai käyttölaitteen vieressä ilmaisee, että käyttäjän on katsottava oppaasta lisätietoja välttääkseen loukkaantumisen tai mittarin vaurioitumisen.

Lisätiedot

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto 2003. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait Sähkötekniikka ja elektroniikka, sivut 5-62. Versio 3..2004. Kurssin Sähkötekniikka laskuharjoitus-,

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: EAOL 1/5 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: Passiiviset komponentit Pvm : vaihtosähköpiirissä Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään vastuksen, kondensaattorin

Lisätiedot

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat S-87.2 Tentti 6..2007 ratkaisut Vastaa kaikkiin neljään tehtävään! C 2 I J 2 C C U C Tehtävä atkaise virta I ( pistettä), siirtofunktio F(s) = Uout ( pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan

Lisätiedot

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla

Lisätiedot

ELEKTRONISET JÄRJESTELMÄT, LABORAATIO 1: Oskilloskoopin käyttö vaihtojännitteiden mittaamisessa ja Theveninin lähteen määritys yleismittarilla

ELEKTRONISET JÄRJESTELMÄT, LABORAATIO 1: Oskilloskoopin käyttö vaihtojännitteiden mittaamisessa ja Theveninin lähteen määritys yleismittarilla Chydenius Saku 8.9.2003 Ikävalko Asko ELEKTRONISET JÄRJESTELMÄT, LABORAATIO 1: Oskilloskoopin käyttö vaihtojännitteiden mittaamisessa ja Theveninin lähteen määritys yleismittarilla Työn valvoja: Pekka

Lisätiedot

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina 1 Kohina Kohina on yleinen ongelma integroiduissa piireissä. Kohinaa aiheuttavat pienet virta- ja jänniteheilahtelut, jotka ovat komponenteista johtuvia. Myös ulkopuoliset lähteet voivat aiheuttaa kohinaa.

Lisätiedot

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ LABORATORY WORKS. For analog electronics FYSE400 Loberg D E P A R T M E N T O F P H Y S I C S

UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ LABORATORY WORKS. For analog electronics FYSE400 Loberg D E P A R T M E N T O F P H Y S I C S UNIVESITY OF JYVÄSKYLÄ LABOATOY WOKS For analog electronics FYSE400 Loberg 2010 D E P A T M E N T O F P H Y S I C S 2 P a g e 3 P a g e 4 P a g e Contents 1 Shortly about Multisim... 7 2 Ominaiskäyrästön

Lisätiedot

Transistoreiden merkinnät

Transistoreiden merkinnät Transistoreiden merkinnät Yleisesti: Eurooppalaisten valmistajien tunnukset muodostuvat yleisesti kirjain ja numeroyhdistelmistä Ensimmäinen kirjain ilmaisee puolijohdemateriaalin ja toinen kirjain ilmaisee

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin. VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ Työselostus xxx yyy, ZZZZZsn 25.11.20nn Automaation elektroniikka OAMK Tekniikan yksikkö SISÄLLYS SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO 3 2 LABORATORIOTYÖN TAUSTA JA VÄLINEET

Lisätiedot

CC-ASTE. Kuva 1. Yksinkertainen CC-vahvistin, jossa virtavahvistus B + 1. Kuva 2. Yksinkertaisen CC-vahvistimen simulaatio

CC-ASTE. Kuva 1. Yksinkertainen CC-vahvistin, jossa virtavahvistus B + 1. Kuva 2. Yksinkertaisen CC-vahvistimen simulaatio CC-ASTE Yhteiskollektorivahvistin eli emitteriseuraaja on vahvistinkytkentä, jota käytetään jännitepuskurina. Sisääntulo on kannassa ja ulostulo emitterissä. Koska transistorin kannan ja emitterin välinen

Lisätiedot

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V. TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: EAOL 1/6 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. DIGITAALINEN KYNÄYLEISMITTARI E42 034 51, tuotenro. 42.6592

KÄYTTÖOPAS. DIGITAALINEN KYNÄYLEISMITTARI E42 034 51, tuotenro. 42.6592 KÄYTTÖOPAS DIGITAALINEN KYNÄYLEISMITTARI E42 034 51, tuotenro. 42.6592 SISÄLTÖ 1. Johdanto a. Yleistä... 3 b. Erityisominaisuuksia... 3 c. Pakkauksesta poistaminen ja tarkastus... 3 2. Tekniset tiedot

Lisätiedot

Elektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä

Elektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä Elektroniikka Mitä sähkö on Sähkö on elektronien liikettä atomista toiseen. Negatiivisesti varautuneet elektronit siirtyvät atomista toiseen. Tätä kutsutaan sähkövirraksi Sähkövirrasta puhuttaessa on sovittu,

Lisätiedot

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN Työn tavoite tutustua erilaisiin menetelmiin, jotka soveltuvat pienten, keskisuurten ja suurten vastusten mittaamiseen Työssä tutustutaan useisiin vastusmittauksen

Lisätiedot

Laitteita - Yleismittari

Laitteita - Yleismittari Laitteita - Yleismittari Yleistyökalu mittauksissa Yleensä digitaalisia Mittaustoimintoja Jännite (AC ja DC) Virta (AC ja DC) Vastus Diodi Lämpötila Transistori Kapasitanssi Induktanssi Taajuus 1 Yleismittarin

Lisätiedot

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA 1 ALLIN ILMIÖ MOTIVOINTI allin ilmiötyössä tarkastellaan johteen varauksenkuljettajiin liittyviä suureita Työssä nähdään kuinka all-kiteeseen generoituu all-jännite allin ilmiön tutkimiseen soveltuvalla

Lisätiedot

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset email: ari.asp@tut.fi Huone: TG 212 puh 3115 3811 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä

Lisätiedot

M2A.1000. Suomenkielinen käyttöohje. www.macrom.it

M2A.1000. Suomenkielinen käyttöohje. www.macrom.it M2A.000 Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 2 Ω 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 7 6 8 RCA-tuloliitäntä matalatasoiselle signaalille Kaiutintasoinen

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOL Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 21 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen MITTALAITTEIDEN OMINAISKSIA ja RAJOITKSIA TYÖN TAVOITE: Tässä laboratoriotyössä tutustumme mittalaitteiden

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet

Lisätiedot

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN FYSP104 / K1 YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN Työn tavoitteita Oppia yleismittareiden oikea ja rutiininomainen käyttö. Soveltaa Ohmin lakia mittaustilanteissa Sähköisiin ilmiöihin liittyvissä laboratoriotöissä

Lisätiedot

Elektroniikka, kierros 3

Elektroniikka, kierros 3 Elektroniikka, kierros 3 1. a) Johda kuvan 1 esittämän takaisinkytketyn systeemin suljetun silmukan vahvistuksen f lauseke. b) Osoita, että kun silmukkavahvistus β 1, niin suljetun silmukan vahvistus f

Lisätiedot

a) I f I d Eri kohinavirtakomponentit vahvistimen otossa (esim. http://www.osioptoelectronics.com/)

a) I f I d Eri kohinavirtakomponentit vahvistimen otossa (esim. http://www.osioptoelectronics.com/) a) C C p e n sn V out p d jn sh C j i n V out Käytetyt symbolit & vakiot: P = valoteho [W], λ = valodiodin ilmaisuvaste eli responsiviteetti [A/W] d = pimeävirta [A] B = kohinakaistanleveys [Hz] T = lämpötila

Lisätiedot

VASTUS, DIODI JA KANAVATRANSISTORI

VASTUS, DIODI JA KANAVATRANSISTORI FYSE301 VASTUS, DIODI JA KANAVATRANSISTORI Elektroniikka 1:n laboratorioharjoitukset sisältävät kaksi työtä, joista ensimmäinen sisältyy A-osaan (FYSE301) ja toinen B-osaan (FYSE302). Pelkän A-osan suorittavat

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE Ryhmä Tekijä 1 Pari Tekijä 2 Päiväys Assistentti Täytä mittauslomake lyijykynällä. Muista erityisesti virhearviot ja suureiden yksiköt! 4 Esitehtävät 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

PIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström

PIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström PIIRIANAYYSI Harjoitustyö nro 7 Kipinänsammutuspiirien mitoitus Mika emström Sisältö 1 Johdanto 3 2 RC-suojauspiiri 4 3 Diodi suojauspiiri 5 4 Johtopäätos 6 sivu 2 [6] Piirianalyysi Kipinänsammutuspiirien

Lisätiedot

Théveninin teoreema. Vesa Linja-aho. 3.10.2014 (versio 1.0) R 1 + R 2

Théveninin teoreema. Vesa Linja-aho. 3.10.2014 (versio 1.0) R 1 + R 2 Théveninin teoreema Vesa Linja-aho 3.0.204 (versio.0) Johdanto Portti eli napapari tarkoittaa kahta piirissä olevaa napaa eli sellaista solmua, johon voidaan kytkeä joku toinen piiri. simerkiksi auton

Lisätiedot

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1 SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 7 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus R L = 10 ς. Kyllästysalueella kollektori-emitterijännite

Lisätiedot

TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla.

TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla. TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS Tehtävä Välineet Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla. Kaksoiskanavaoskilloskooppi KENWOOD

Lisätiedot

Automaation elektroniikka T103403, 3 op SAU14snS. Pekka Rantala kevät 2016

Automaation elektroniikka T103403, 3 op SAU14snS. Pekka Rantala kevät 2016 Automaation elektroniikka T103403, 3 op SAU14snS Pekka Rantala kevät 2016 Opinto-opas 2014 Osaamistavoitteet: Opintojakso perehdyttää opiskelijat automaatiotekniikan sovelluksissa käytettäviin elektroniikan

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: AMTEK 1/7 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

Taitaja2010, Iisalmi Suunnittelutehtävä, teoria osa

Taitaja2010, Iisalmi Suunnittelutehtävä, teoria osa Taitaja2010, Iisalmi Suunnittelutehtävä, teoria osa Nimi: Pisteet: Koulu: Lue liitteenä jaettu artikkeli Solar Lamp (Elector Electronics 9/2005) ja selvitä itsellesi laitteen toiminta. Tätä artikkelia

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite TYÖ 54. VAIHE-EO JA ESONANSSI Tehtävä Välineet Taustatietoja Tehtävänä on mitata ja tutkia jännitteiden vaihe-eroa vaihtovirtapiirissä, jossa on kaksi vastusta, vastus ja käämi sekä vastus ja kondensaattori.

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET

LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET Työ 1 Mittausvahvistimet LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET Päivitetty: 5/01/010 TP 1 1 Työ 1 Mittausvahvistimet 1. MITTAUSVAHVISTIMET Työn tarkoitus: Työn tarkoituksena on tutustua operaatiovahvistimen

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen

Lisätiedot

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö- ja magnetismiopin laboratoriotyöt AHTOTAP Työn tavoitteet aihtovirran ja jännitteen suunta vaihtelee ajan funktiona. Esimerkiksi Suomessa käytettävä verkkovirta

Lisätiedot

5. Sähkövirta, jännite

5. Sähkövirta, jännite Nimi: LK: SÄHKÖOPPI Tarmo Partanen Laboratoriotyöt 1. Työ 1/7, jossa tutkit lamppujen rinnan kytkennän vaikutus sähkövirran suuruuteen piirin eri osissa. Mitataan ensin yhden lampun läpi kulkevan virran

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

Tämä symboli ilmaisee, että laite on suojattu kokonaan kaksoiseristyksellä tai vahvistetulla eristyksellä.

Tämä symboli ilmaisee, että laite on suojattu kokonaan kaksoiseristyksellä tai vahvistetulla eristyksellä. 123 Johdanto Extech 430 -yleismittari (osanumero EX430) on varustettu automaattisella aluevalinnalla. Mittarin tarjoamat mittaukset/testaukset ovat vaihto- ja tasajännite, vaihto- ja tasavirta, resistanssi,

Lisätiedot

Sähköopin mittauksia 1

Sähköopin mittauksia 1 Sähköopin mittauksia 1 Sisällysluettelo Pikaohje LoggerPro mittausohjelma... 2 Pikaohje sähköopin anturit... 3 Kytkentäalusta... 4 Sähkövirran perusominaisuudet... 6 Jännitteen perusominaisuudet... 8 Virtapiirin

Lisätiedot

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1 Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 206 Laskuharjoitus 4. Merkitään kaapelin resistanssin ja kuormaksi kytketyn piirin sisäänmenoimpedanssia summana R 000.2 Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen

Lisätiedot

IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE

IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE 2 (11) Sisällysluettelo: 1. Tehtävänanto...3 2. Peruskytkentä...4 2.1. Peruskytkennän käyttäytymisanalyysi...5 3. Jäähdytyksen

Lisätiedot

Osakäämikoneiden mittausohje

Osakäämikoneiden mittausohje Sisällysluettelo: 2/7 Yleistä...3 Käämien vastuksen mittaus...4 Eristysresistanssimittaus...5 Mittauksen suorittaminen...5 Ohjauspiirin testaaminen...6 Osakäämikäynnistyksen releiden testaus....6 Vaihejännitteiden

Lisätiedot

RAIDETESTERIN KÄYTTÖOHJE

RAIDETESTERIN KÄYTTÖOHJE RAIDETESTERIN KÄYTTÖOHJE Yleiskuvaus Mittalaite tutkiin virtapiirin johtavuutta ja ilmaisee virtapiirissä olevan puhtaasti resistiivisen vastuksen. Mittalaitteen toiminnallisuus on parhaimmillaan, kun

Lisätiedot

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X) 5.10.2015

Sähköpaja. Kimmo Silvonen (X) 5.10.2015 Sähköpaja Kimmo Silvonen (X) Elektroniikan komponentit Erilliskomponentit ja IC:t Passiivit: R C L Aktiiviset diskreetit ja IC:t Bipolaaritransistori BJT Kanavatransistorit FET Jänniteregulaattorit (pajan)

Lisätiedot

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö: A1 Seppä karkaisee teräsesineen upottamalla sen lämpöeristettyyn astiaan, jossa on 118 g jäätä ja 352 g vettä termisessä tasapainossa Teräsesineen massa on 312 g ja sen lämpötila ennen upotusta on 808

Lisätiedot

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Sähkötekniikka ja elektroniikka Sähkötekniikka ja elektroniikka Kimmo Silvonen (X) Diodi ja puolijohteet Luento Ideaalidiodi = kytkin Puolijohdediodi = epälineaarinen vastus Sovelluksia, mm. ilmaisin ja LED, tasasuuntaus viimeis. viikolla

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 4.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus

Lisätiedot

VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5)

VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. KOMPONENTTIEN SIJAINTI 2. TOIMINNAN KUVAUS 3. TEKNISET TIEDOT 4. SÄÄTÖ 5. KALIBROINTI

Lisätiedot