TIETOJA VALTION HENKILÖSTÖSTÄ /2003

Transkriptio

1 TIETOJA VALTION HENKILÖSTÖSTÄ /2003 VALTIOVARAINMINISTERIÖ HENKILÖSTÖOSASTO VALTION TYÖMARKKINA- LAITOS

2 Julkaisija: Valtiovarainministeriö Kustantaja: Edita Publishing Oy Tilaukset: Edita Publishing Oy PL 800, EDITA, vaihde Asiakaspalvelut: puh faksi Edita-kirjakauppa Helsingissä: Annankatu 44, puh VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telefaksi (09) Internet Puhelintiedustelut (09) Taitto Pirkko Ala-Marttila ISSN ISBN Edita Prima Oy HELSINKI 2003

3 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, Syyskuu 2003 Tekijät Veli-Matti Lehtonen Taina Nikkanen Julkaisun nimi TIETOJA VALTION HENKILÖSTÖSTÄ Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Asiasanat Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta henkilöstä, työvoima, palkkasumma, työvoimakustannukset, ansiotaso, ansiokehitys, työaika, eläkkeet, lähtövaihtuvuus, tulovaihtuvuus, poistuma Julkaisusarjan nimi ja numero VALTION TYÖMARKKINALAITOKSEN JULKAISUJA, 5/2003 Julkaisun tunnistetiedot Julkaisun myynti/jakaja ISSN Sivuja 196 Edita Publishing Oy ISBN Kieli Suomi Hinta Painopaikka ja aika Edita Prima Oy, Helsinki 2003 Tiivistelmä Puhuttaessa valtion henkilöstöstä sillä tarkoitetaan useimmiten henkilöitä budjettitalouteen kuuluvissa virastoissa, joiden toiminta kokonaan tai osittain rahoitetaan budjettivaroista. Budjettitalouden virastoissa vuonna 2002 työskenteli henkilöä eli 2,3 prosenttia enemmän kuin vuonna Vajaan 3000 henkilön kasvu edellisvuodesta kohdistui lähes kaikkiin toimintoihin, mutta erityisesti yliopistoihin ja korkeakouluihin. Myös työllisyyden hoitovaroin palkattujen määrä hieman kasvoi. Valtion budjettitalouden tehtävät ja siten myös henkilöstö on viimeisen viidentoista vuoden aikana kokenut melkoisen rakennemuutoksen. Se kasvoi aina vuoteen 1988 asti. Tästä henkilön huippulukemasta valtion henkilöstö on vähentynyt nykyiseen henkilöön. Vuosina tapahtuneesta henkilön (43 prosentin) vähennyksestä valtaosa eli vajaat 90 prosenttia on ollut seurausta virastojen ja laitosten liikelaitostamisesta, yhtiöittämistä ja kunnallistamisesta. Runsaat 10 prosenttia vähennyksestä on johtunut virastojen sisällä tapahtuneista henkilöstövähennyksistä, jotka on toteutettu mm luvun alun henkilökehysten supistamisohjelmien mukaisesti. Monet rakenteelliset muutokset ovat olleet seurausta henkilöstön vähenemisestä. Kun budjettitalouden henkilös-

4 töön lisätään uusimuotoisten liikelaitosten henkilöä, valtiosektorilla työskenteli vuonna 2002 yhteensä vajaat henkilöä. Valtion budjettitaloudessa virkamiehiä vuonna 1860 oli Vuonna 1989 virkamiesten määrä saavutti henkilön huippulukeman ja kääntyi laskuun vuonna Tällä hetkellä virkamiehiä on Budjettitalouden Budjettitalouden Vuosi virkamiesten lkm 1) Vuosi virkamiesten lkm 1) ) Ei sisällä työsopimussuhteisia Budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannukset vuonna 2002 olivat 4,7 miljardia euroa, josta osa rahoitetaan maksullisella palvelutoiminnalla. Nämä olivat 13,1 prosenttia valtion menoista. Yksinomaan palkkausmenot olivat 3,7 miljardia euroa, mikä on 10,3 prosenttia valtion menoista. Budjettitalouden henkilöstön palkkamenojen osuus valtion menoista on vuosina pienentynyt 23,5 prosentista 10,3 prosenttiin ja koko työvoimakustannusten osuus 29,2 prosentista 13,1 prosenttiin. Budjettitalouden henkilöstön välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista vuonna 2002 oli 60,6 prosenttia. Budjettitalouden virkasuhteisten kuukausipalkkaisten keskimääräinen kokonaisansio kuukaudessa (ilman lomarahaa) marraskuussa 2002 oli euroa ja kuukausipalkkaisten työsopimussuhteisten euroa. Budjettitalouden tuntipalkkaisten keskituntiansio vastasi euron kuukausiansiota. Vuosina ansiot ovat vuosittain keskimäärin kehittyneet eri sektoreilla seuraavasti: Nimellisansiot Sopimuskorotukset Liukuma Reaaliansiot - Valtio 3,6 2,5 1,0 1,8 - Kunta 3,0 2,6 0,4 1,3 - Yksityinen 3,7 2,4 1,3 2,0 - Palkansaajat yht. 3,6 2,5 1,1 1,8 Virastotyössä säännöllinen työaika on 7,25 tuntia päivässä ja 36,25 tuntia viikossa. Ilman vuosilomia säännöllinen vuosityöaika virastotyössä oli vuonna 2002 keskimäärin tuntia. Viikkotyössä säännöllinen työaika on päivässä 7,65 tuntia ja viikossa 38,24 tuntia. Jaksotyössä säännöllinen työaika on päivässä 7,65 tuntia ja 3 viikon pituisena ajanjaksona 114,75 tuntia. Viikkotyössä säännöllinen vuosityöaika ilman vuosilomia vuonna 2002 oli keskimäärin tuntia. Jaksotyös-

5 sä keskimääräinen säännöllinen vuosityöaika ilman vuosilomia oli tuntia. Budjettitalouden henkilöstön tehdyn vuosityöajan osuus säännöllisestä työajasta vuonna 2003 on 81,9 prosenttia. Koulutukseen säännöllisestä vuosityöajasta käytetään 1,4 prosenttia, vuosilomiin 12,4 prosenttia, sairaus- ja tapaturmapoissaoloihin 3,5 prosenttia (tapaturmapoissaoloihin 0,1 prosenttia) ja muihin palkallisiin poissaoloihin 0,8 prosenttia. Rahana korvatun ylityöajan osuus säännöllisestä työajasta on vuoden 2002 tilannetta noudattaen 1 prosentin. Vuosina normaalin vanhuuseläkeiän saavuttaa budjettitaloudessa vuonna 2002 palveluksessa olleesta henkilöstöstä arviolta lähes henkilöä (47 %). Kun otetaan huomioon vanhuuseläkeiän saavuttamisen lisäksi muille kuin vanhuuseläkkeelle siirtymiset ja valtion ulkopuolisen työnantajan palvelukseen siirtyvät, niin budjettitalouden henkilöstön kokonaispoistuma on vuosina arviolta vajaat henkilöä eli 81 prosenttia vuoden 2002 henkilöstöstä

6

7 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, september 2003 Författare Publikationens titel Veli-Matti Lehtonen Taina Nikkanen UPPGIFTER OM STATENS PESONAL Publikationens andra versioner Nyckelord Publikationen är tillgänglig på Internet-adress Tilastot personal, arbetskraft, lönesumma, arbetskraftskostnader, inkomstnivå, inkkomstutveckling, arbetstid, pensioner, avgångsomsättning, tillgrädesomsättning, avgång Publikationsserie och nummer ARBETSGRUPPSPROMEMORIOR, 5/2003 Publikationens kännetecknen ISSN Sidor 196 ISBN Språk Finska Pris Beställningar/ distribution Edita Publishing Ab Tryckeri/ tryckningsort och -år Edita Prima Ab, Helsingfors 2003 Sammandrag Då man talar om statens personal menar man i allmänhet personalen vid ämbetsverken inom statens budgetekonomi, vilkas verksamhet helt eller delvis finansieras med budgetmedel. År 2002 arbetade personer vid sådana ämbetsverk, d.v.s. 2,3 procent mer än år Ökningen på något under personer från året förut gällde nästan alla verksamhetsgrenar, men ökningen koncentrerades speciellt på universitet och högskolor. Också antalet personer som avlönades med sysselsättningsanslag ökade något. Uppgifterna inom statens budgetekonomi och därmed också personalen har undergått en avsevärd strukturförändring under de senaste femton åren. Personalen växte ända till år Från detta års topp har statens personal minskat till nuvarande personer. Minskningen under åren på personer, d.v.s. 43 procent, beror till största delen, eller till något under 90 procent, på att ämbetsverken och inrättningarna har ombildats till affärsverk eller bolagiserats, eller på att de överförts till kommunerna. Drygt 10 procent av minskningen beror på ämbetsverkens egna personalminskningar, vilka bl.a. har genomförts enligt planerna i början av 1990-talet att reducera personalens omfång. Många strukturella ändringar har berott på personalminskningar. Om man inräknar de personer som arbetar inom

8 de nya affärsverken, arbetar sammanlagt något under personer inom den statliga sektorn. År 1860 var tjänstemän anställda inom statens budgetekonomi. År 1989 uppgick tjänstemännens antal till toppsiffran personer och antalet minskade år För närvarande är tjänstemännens antal Antalet tjänstemän Antalet tjänstemän År inom budgetekonomin 1) År inom budgetekonomin 1) ) Antalet personer i arbetsförhållande är inte inkluderat Arbetskraftskostnaderna för personalen inom budgetekonomin var 4,7 miljarder euro år 2002, varav en del finansieras genom avgiftsbelagd tjänsteverksamhet. Dessa kostnader utgjorde 13,1 procent av statens utgifter. Enbart lönekostnaderna utgjorde 3,7 miljarder euro, vilket är 10,3 procent av statens utgifter. Under perioden minskade löneutgifterna för personalen inom statens budgetekonomi från 23,5 procent till 10,3 procent av statens utgifter. Samtliga arbetskraftskostnader minskade från 29,2 procent till 13,1 procent under denna period. År 2002 utgjorde andelen indirekta arbetskraftskostnader för personalen inom statens budgetekonomi 60,6 procent av lönerna för utfört arbete. De genomsnittliga månatliga totalinkomsterna (semesterersättningen frånräknad) för personer i tjänsteavtal med månadslön inom budgetekonomin var euro i november 2002 och för personer med månadslön i arbetsförhållande var inkomsterna euro. Timlönen för inom budgetekonomin anställda motsvarande en månadsinkomst på euro. Under perioden har de årliga inkomsterna inom olika sektorer i genomsnitt utvecklats som följer: Nominella Avtalsmässiga Löne- Realinkomster inkomster förhöjningar glidningar - Staten 3,6 2,5 1,0 1,8 - Kommunerna 3,0 2,6 0,4 1,3 - Privata sektorn 3,7 2,4 1,3 2,0 - Löntagarna 3,6 2,5 1,1 1,8 sammanlagt

9 I tjänstearbete är den regelmässiga arbetstiden 7,25 timmar per dag och 36,25 timmar per vecka. Den årliga semestern frånräknad var den regelmässiga årliga arbetstiden i tjänstearbete år 2002 i medeltal timmar. I veckoarbete är den regelmässiga arbetstiden 7,65 timmar per dag och 38,24 timmar per vecka. I periodarbete var den genomsnittliga regelmässiga arbetstiden utan årsledighet timmar. Andelen årlig arbetstid i förhållande till den regelmässiga arbetstiden som personalen inom statens budgetekonomi utförde utgör 81,9 procent år Av den regelmässiga arbetstiden används 1,4 procent till utbildning, 12,4 procent till årsledighet, 3,5 procent till sjuk- och olycksfallsfrånvaro (olycksfallsfrånvaro 0,1 procent) och till annan avlönad frånvaro används 0,8 procent. År 2002 var den i pengar ersatta andelen övertidsarbete av den regelmässiga arbetstiden 1 procent. Uppskattningsvis nästan personer, d.v.s. 47 procent, av den personal som år 2002 var anställd inom budgetekonomin uppnår normal pensionsålder under åren Då man också beaktar dem som pensioneras av andra orsaker än ålderspension och dem som övergår till annat arbete än statlig anställning, utom dem som uppnår pensionsålder, är den totala personalavgången under perioden inom statens budgetekonomi nästan personer, d.v.s. 81 procent, av personalen år 2002.

10

11 Documentation page Publisher and date Ministry of Finance, september 2003 Author (s) Veli-Matti Lehtonen Taina Nikkanen Title of publication Parts of publication/ other versions released Keywords INFORMATION ABOUT THE STATE S PERSONNEL IN THE PERIOD The publication is available on the Internet at the web-site personnel, labour force, sum of wages and salaries, labour costs, income level, income develepment, working time, pensions, turnover of departures, turnover of appointees, natural wastage Publications series and number WORKING PAPERS, 5/2003 Identifications ISSN No. of pages 196 ISBN Language Finnish Price Sales distribution Edita Publishing Plc Printing place and year Edita Prima Plc, Helsinki 2003 Abstract When speaking about the State s personnel one usually means those employed in on-budget entities, whose activities are wholly or partly financed by budget funds. In persons, i.e. 2.3 per cent more than in 2001, worked in onbudget entities. The increase of somewhat less than persons from the previous year concerned almost all activities, but it was concentrated on universities and other institutes of higher education in particular. The number of persons paid with unemployment funds increased to some extent. During the past fifteen years the tasks of on-budget entities and thus also their personnel have undergone considerable structural changes. The personnel increased until the year 1988, but since then it has decreased from the top figure persons to the present number The most important part, i.e. 90 per cent, of the personnel reduction of persons, or 43 per cent, in the period was due to privatization, to the transformation of on-budget entities to unincorporated state enterprises and to the transfer of such entities to the municipalities. A little more than 10 per cent of the reductions are due to

12 internal personnel reductions within civil service departments. Those reductions have been carried out in accordance with the personnel reduction plans of the early 1990 ies. Many structural changes are a consequence of reductions in personnel numbers. If the persons working in new style unincorporated state enterprises are included, a total of somewhat less than persons are working in Government service. In 1860 there were 4700 civil servants working in on-budget entities. In 1989 their number reached a peak of persons, but in 1990 there was already a downward trend. The present number of civil servants is The number of civil The number of civil Year servants in on-budget Year servants in on-budget entities 1) entities 1) ) Persons employed as private employees and not as civil servants is not included The labour costs of the personnel working in on-budget entities was 4.7 billion euro in 2002, part of which was financed by services subject to a charge. These costs represent 13.1 per cent of government expenditure. Salaries and wages alone amounted to 3.7 billion euro, i.e per cent of government expenditure. In the period the part of government expenditure represented by the personnel s salaries and wages decreased from 23.5 per cent to 10.3 per cent and total labour costs decreased from 29.2 per cent to 13.1 per cent. In 2002 indirect labour costs amounted to 60.6 per cent of salaries and wages paid for working time done. In November 2002 the average total monthly income (extra pay for holidays not included) of civil servants with a monthly salary was euro and that of the State s private employees with a monthly salary was euro. The hourly wages of persons employed in on-budget entities represented an equivalent of a monthly income of euro.

13 In the period average annual income in different sectors has increased as follows: Nominal income Agreed pay Spontaneous Real Increases increases, income above those agreed - the State 3,6 2,5 1,0 1,8 - municipalities 3,0 2,6 0,4 1,3 - private sector 3,7 2,4 1,3 2,0 - total of salaried 3,6 2,5 1,1 1,8 employees and wage earners Regular working time in civil service departments is 7.25 hours per day and hours per week. Annual holidays excluded, average regular annual working time in civil service departments was hours in In work on a weekly basis regular working hours are 7.65 hours per day and hours per week. In periodical work regular average annual working time, annual holidays not included, was hours. The working time actually done by on-budget entities personnel in 2003 is 81.9 per cent of regular working time. Training and education represent 1.4 per cent of regular annual working time, annual holidays represent 12.4 per cent, sick and accident leave represents 3.5 per cent (accident leave 0.1 per cent) and other paid absence represents 0.8 per cent. In 2002 paid overtime was 1 per cent of regular working time. An estimated persons, i.e. 47 per cent of on-budget entities personnel in 2002, will reach normal retirement age during the period When those who will retire for reasons other than old age and those who change jobs to employers other than the State are included total normal wastage of on-budget personnel is estimated to amount to somewhat less than persons, i.e. 81 per cent of 2002 personnel, in the period

14

15 JOHDANTO Valtion virastojen toiminnan tulokset saadaan aikaan pääosin henkilöstön työpanosten avulla. Siksi ei ole yhdentekevää, miten henkilöstöä johdetaan, palkitaan, kehitetään sekä pidetään yllä henkilöstön motivaatiota, osaamista ja työkykyä. Oman lisävaateensa henkilöstön johtamistapaan ja kehittämiseen tuo se, että budjettitalouden henkilöstö on muuhun työvoimaan nähden huomattavasti koulutetumpaa. Virastojen johto sekä henkilöstöasioista vastaavat tarvitsevat päätöksenteossa ja henkilöstövoimavarojen kehittämisessä ja ylläpidossa tietoja omasta henkilöstöstään sekä vertailutietoa valtion muista organisaatioista ja myös muilta sektoreilta. Tämän julkaisun tavoitteena on tukea valtion keskus- ja paikallistason työnantajatoimintaa sekä lisäksi antaa yksittäisille organisaatioille vertailutietoa. Tätä tarvitaan mm. henkilöstötilinpäätöksen analysointiosassa. Tietoja tarvitsevat myös valtion ylin johto, poliittiset päättäjät, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, tutkimuslaitokset ja tiedotusvälineet sekä yksityiset kansalaiset. Julkaisun tiedot tuotetaan pääosin valtiovarainministeriön valtion henkilörekistereistä. Henkilörekisterien käytännön ylläpitotyöstä ja tuottamisesta vastaa Valtiokonttori ja atk tehtävistä TietoEnator. Myös Tilastokeskus julkaisee tietoja valtion henkilöstöstä ja sen palkkauksesta valtiovarainministeriön henkilörekisterin tietojen pohjalta. Tilastokeskuksen julkaisut painottuvat palkkatilastointiin, jolloin valtion henkilöstön ja sen eri rakenteiden kuvaukseen ei ole tämän julkaisun tavoin kiinnitetty huomiota yksistään jo tilastoinnin tarkoituksesta johtuen. Julkaisussa on keskitytty budjettitalouden virastoihin, joita Valtion työmarkkinalaitos edustaa työnantajana. Se sisältää jonkin verran tietoja myös uusimuotoisista liikelaitoksista. Taulukoilla ja keskeisillä kuvioilla annetaan yleiskuva koko valtiosektorin ja muiden sektoreiden henkilöstön määrästä ja kehityksestä, palkkasummista ja työvoimakustannuksista, ansioista ja ansiokehityksestä, työajasta, vaihtuvuudesta ja pois-

16 tumasta- sekä valtion eläkkeistä ja niistä aiheutuvista menoista. Budjettitalouden henkilöstöstä on yksityiskohtaisemmin kuvattu rakenteellisia ominaisuuksia, kuten koulutusta, ikää, sukupuolta, henkilöstön hallinnonaloittaista, hallinnontasoittaista, tehtävittäistä ja alueellista jakaantumista sekä henkilöstön työvoimakustannuksia, ansioita ja työaikaa. Julkaisun teosta on vastannut Veli Matti Lehtonen valtiovarainministeriön henkilöstöosaston tutkimusyksikössä. Taina Nikkanen on tehnyt julkaisun taulukoita ja kuvioita. Nyt yhdeksättätoista kertaa ilmestyvä julkaisu mukailee rakenteeltaan edellisiä julkaisuja, jotka on tuotettu vuosilta 1983 ja Helsingissä kesäkuussa 2003 Teuvo Metsäpelto

17 SISÄLLYS Sivu Johdanto 1. Valtion henkilöstö osana työvoimaa Työllinen työvoima ja palkansaajat sektoreittain Työllinen työvoima ja palkansaajien lukumäärät eri sektoreilla (taulukko 1.1.1) Valtiosektorin (budjettitalouden sekä uusimuotoisten liikelaitosten) henkilöstö palvelussuhteen lajin mukaan (taulukko 1.1.3) Työvoiman prosenttijakaumat sektoreittain eri pohjoismaissa (taulukko 1.1.4) Tilanne vuonna Työllisen työvoiman ja palkansaajien jakaantuminen sektoreittain 2002 (taulukko 1) Työvoiman rakenteellinen kehitys vuosina Eri sektoreiden osuudet työllisestä työvoimasta (kuvio 1) Työllinen työvoima sektoreittain (kuvio 2) Palkansaajien osuus sektoreittain (kuvio 3) Valtiosektorin osuus julkisesta sektorista (kuvio 4) Budjettitalouden virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön ja uusimuotoisten liikelaitosten henkilöstön määrä (kuvio 5) Työllisen työvoiman ja eri sektoreiden henkilöstön määrän muutokset (kuvio 6) Työvoiman ja palkansaajien määrän muutokset , , , ja (taulukko 2) Työvoima sektoreittain eri pohjoismaissa Työvoiman jakaantuminen sektoreittain pohjoismaissa (kuvio 7)... 36

18 SISÄLLYS 1.2. Budjettitalouden henkilöstön määrä ja rakenne Budjettitalouden henkilöstö - palvelussuhteen lajin mukaan (taulukko 1.2.1) palkkausmuodon, palvelussuhteen lajin ja viran/tehtävän hoitotavan mukaan 2002 (taulukko 1.2.3) hallinnonaloittain 2002 (taulukko 1.2.4) Työllinen työvoima, palkansaajat ja budjettitalouden henkilöstö lääneittäin 2002 (taulukko 1.2.5) Väkiluku, palkansaajat ja valtion budjettitalouden henkilöstö lääneittäin vuonna 2002 (taulukko ) Budjettitalouden henkilöstö maakunnittain 2002 (taulukko ) Valtion henkilöstömäärällä mitaten 20 suurinta kuntaa 2002 (taulukko ) Budjettitalouden henkilöstön jakaantuminen - koulutuksen, sukupuolen ja palvelussuhteen mukaan sekä vastaavat työllisen työvoiman jakaumat 2002 (taulukko 1.2.6) iän, palvelussuhteen ja sukupuolen mukaan sekä vastaavat työlliset työvoiman jakaumat 2002 (taulukko 1.2.7).. 66 Budjettitalouden henkilöstö - hallinnonalan mukaan (taulukko 1.2.8) hallinnon tason mukaan (taulukko 1.2.9) ministeriöissä vuosina (taulukko ) toimialan mukaan (taulukko ) Budjettitalouden henkilöstön määrä viraston toimintatyypin mukaan 2002 (taulukko ) Henkilötyövuosien määrä Valtion budjettitalouden henkilöstön henkilötyövuodet ja lukumäärä vuosina (taulukko 3) Henkilöstön palvelussuhde Budjettitalouden henkilöstön jakaantuminen palvelussuhteen lajin mukaan (kuvio 8) Tukityöllistetyt Tukityöllistetyt (taulukko 4) Hallinnonala Budjettitalouden henkilöstö hallinnonaloittain (taulukko 5)... 45

19 Budjettitalouden henkilöstö alueittain sekä osuus palkansaajista ja väestöstä Väkiluku, palkansaajat ja valtion budjettitalouden henkilöstö lääneittäin vuonna 2002 (taulukko 6) Koko- ja osa-aikaisuus Koko- ja osa-aikaisten määrä viraston toimintatyypin mukaan vuonna 2002 (taulukko 7) Määräaikaisuus Määräaikainen henkilöstö vuonna 2002 (taulukko 8) Koulutusrakenne Budjettitalouden henkilöstön ja muun työllisen työvoiman jakaantuminen koulutuksen mukaan 2002 (kuvio 9) Budjettitalouden virka- ja työsopimussuhteisen kuukausipalkkaisen henkilöstön jakaantuminen koulutusasteen mukaan (kuvio 10) Budjettitalouden henkilöstön jakaantuminen sukupuolen ja koulutusasteen mukaan 2002 (kuvio 11) Koulutustasoindeksi (kuvio 12) Sukupuolirakenne Budjettitalouden henkilöstön ja työllisen työvoiman sukupuolijakauma 2002 (kuvio 13) Budjettitalouden kuukausipalkkaisen henkilöstön sukupuolijakauma palvelussuhteen lajin mukaan 2002 (kuvio 14) Ikärakenne Budjettitalouden henkilöstön ja työllisen työvoiman ikärakenne vuonna 2002 (kuvio 15) Budjettitalouden kuukausipalkaisen virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön ikärakenne 2002 (kuvio 16) Viraston toimintatyyppi Budjettitalouden henkilöstö viraston toimintatyypin mukaan (taulukko 9) (kuvio 17) Hallinnon taso... 56

20 2. Palkkasummat ja muut työvoimakustannukset Kansantalouden palkkasumma, budjettitalouden henkilöstön palkkasumma sekä palkansaajat (taulukko 2.1) Valtion menot (taulukko 2.2) Budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannukset (taulukko 2.3) Budjettitalouden henkilöstön välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista (taulukko 2.4) Työvoimakustannukset budjettitalouteen kuuluvissa virastoissa (taulukko 2.5) Bruttokansantuote, kansantalouden palkkasumma, julkiset kulutusmenot, valtion menot sekä palkkasumma ja työvoimakustannukset budjettitalouden virastoissa (taulukko 2.6) Budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannusten jakaantuminen työvoimakustannuseriin sekä niiden osuus valtion menoista ja bruttokansantuotteesta (taulukko 2.7) Julkisten kokonaismenojen bruttokansantuoteosuudet eräissä OECD:n jäsenmaissa (taulukko 2.9) Kansantulon ja kansantalouden palkkasumman muodostus Kansantulon jakaantuminen (kuvio 18) Kansantalouden palkkasumman jakaantuminen sektoreittain (kuvio 19).. 76 Julkisen sektorin palkkasumma Julkisen sektorin palkkasumman jakaantuminen (kuvio 20) Budjettitalouden henkilöstön palkkasumma ja muut työvoimakustannukset Budjettitalouden henkilöstön palkkojen ja muiden työvoimakustannusten osuus kaikista menoista (kuvio 21) Budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannusten - osuus bruttokansantuotteesta ja valtion budjetoiduista menoista (kuvio 22) jakaantuminen (kuvio 23) Budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannusten ja henkilöstön määrän vuosimuutokset (kuvio 24) Budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannukset (kuvio 25) vuoden 2002 hinnoin (kuvio 26)... 81

21 Budjettitalouden henkilötyövuoden hinta vuoden 2002 hintatasossa 1990, (kuvio 27) Työvoimakustannukset sektoreittain Välillisten työvoimakustannusten osuus (%) tehdyn työajan palkoista valtiolla ja muilla sektoreilla vuonna 2000 (kuvio 28) Ansiotasotietoja...95 Budjettitalouden henkilöstön jakaantuminen kokonaisansion mukaan 2002 (taulukko 3.1) Budjettitalouden henkilöstön keskimääräiset kokonaisansiot - koulutuksen, palvelussuhteen ja sukupuolen mukaan 2002 (taulukko 3.2) iän, palvelussuhteen ja sukupuolen mukaan 2002 (taulukko 3.3) Budjettitalouden henkilöstön keskimääräiset ansiot ansiokäsitteen, palvelussuhteen ja sukupuolen mukaan 2001 ja 2002 (taulukko 3.4) Virkasuhteisten jakaantuminen A- ja C-palkkausluokkiin sijoituspalkkausluokittain ja lopullisen palkkausluokan mukaan 2002 (taulukko 3.5) Budjettitalouden virkamiesten jakaantuminen palkkausluokkiin ja palkkausluokkaryhmiin virkasuhteen mukaan sijoituspalkkausluokittain ja lopullisen palkkausluokan mukaan 2002 (taulukko 3.8) Ansiotaso sektoreittain Säännöllisen työajan kuukausiansiot eri sektoreilla vuonna 2002 (taulukko 10) Säännöllisen työajan keskiansiot eri sektoreilla vuonna 2002 (kuvio 29).. 96 Ansiotaso budjettitaloudessa Budjettitalouden kuukausipalkkainen - virkasuhteinen henkilöstö tuloluokittain 2002 (kuvio 30) työsopimussuhteinen henkilöstö tuloluokittain 2002 (kuvio 31).. 98 Ansiot koulutustason mukaan Budjettitalouden henkilöstön keskimääräiset ansiot koulutusasteen mukaan marraskuussa 2002 (kuvio 32) Budjettitalouden henkilöstön peruspalkkojen ja palvelusajan yhteys koulutuksen mukaan 2002 (kuvio 33)... 99

22 Ansiot sukupuolen mukaan ja palkkausrakenne Budjettitalouden virkasuhteisen henkilöstön säännöllisen työajan ansioiden vaihtelua selittävät tekijät vuonna 2002 (kuvio 34) Budjettitalouden virka- ja työsopimussuhteisten palkkausrakenne marraskuussa 2002 (kuvio 35) Ansiot iän mukaan Budjettitalouden henkilöstön keskimääräiset ansiot ikäluokittain marraskuussa 2002 (kuvio 36) Ansiokehitys Palkansaajien ansiotasoindeksi (1970=100) neljännesvuosittain eri sektoreilla sekä kuluttajahintaindeksi vuodesta 1965 (taulukko 4.1) Budjettitalouden henkilöstön ansiokehitys eri ansiotasoilla vuodesta 1970 (taulukko 4.2) Palkansaajien ansiotaso-, sopimuspalkka- ja reaaliansiotasoindeksit sekä kuluttajahintaindeksi (1970=100) vuodesta 1970 (taulukko 4.3) Palkansaajien ansiotaso-, sopimuspalkka- ja reaaliansiotasoindeksien sekä kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset (%) vuodesta 1970 (taulukko 4.4) Palkansaajien ansiotasoindeksi 1995=100 neljännesvuosittain eri sektoreilla sekä kuluttajahintaindeksi 1995=100 vuodesta 1995 (taulukko 4.5) Palkansaajien ansiotasoindeksi 1995=100 sukupuolen mukaan eri sektoreilla vuodesta 1995 (taulukko 4.6) Palkansaajien ansiotaso-, sopimuspalkka- ja reaaliansiotasoindeksit sekä kuluttajahintaindeksi 1995=100 vuodesta 1995 (taulukko 4.7) Valtion virkaehtosopimusten yleiskorotusmuoto ja palkkojen nousuprosentit vuodesta 1970 lukien (taulukko 4.8) Ansiokehitys sektoreittain Ansiokehitys sektoreittain (kuvio 37) Ansiokehitys sektoreittain verrattuna valtion ansiokehitykseen (valtio=100) (kuvio 38) Muiden sektoreiden sekä valton ylimpien ja alimpien palkkojen kehitys verrattuna valtion ansiokehitykseen (kuvio 39) Eri sektoreiden/henkilöstöryhmien ansiokehitys verrattuna valtion ansiokehitykseen

23 (kuvio 40) (kuvio 41) Eri sektoreiden nimellisansioiden, sopimuspalkkojen ja reaaliansioiden keskimääräiset vuosimuutokset (%) sekä keskimääräiset vuosiliukumat (%) , , ja (taulukko 11) Ansiotaso-, sopimuspalkka- ja kuluttajahintaindeksien sekä reaaliansioiden vuosimuutokset - valtiolla (kuvio 42) kuntasektorilla (kuvio 43) yksityisellä sektorilla (kuvio 44) kaikilla palkansaajilla (kuvio 45) Kuluttajahintojen, tuottavuuden ja BKT:n kehitys Kuukausipalkkaisten ansiokehitys eri tulotasoilla Budjettitalouden täyttä palkkaa saaneiden kuukausipalkkaisten nimellisansioiden ja reaaliansioiden kehitys kokonaisansiotason mukaan vuosina (taulukko 12) Budjettitalouden kuukausipalkkaisten nimellis- ja reaaliansioiden kehitys vuosina eri ansiotasoluokissa sekä kuluttajahintaindeksi 1970=100 vuonna 2002 (kuvio 46) Työaika Budjettitalouden virkasuhteisen ja työsopimussuhteisen henkilöstön lukumäärä ja jakauma työaikaperusteen mukaan (taulukko 5.1) Budjettitalouden virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön lukumäärä työaikaperusteen ja sukupuolen mukaan 2002 (taulukko 5.1.1) Budjettitalouden virkasuhteisen henkilöstön lukumäärä ja jakauma työaikaperusteen mukaan (taulukko 5.2) Budjettitalouden työsopimussuhteisen henkilöstön lukumäärä ja jakauma työaikaperusteen mukaan (taulukko 5.3) Budjettitalouden henkilöstön työaika työaikaperusteen mukaan vuosina 2002 ja 2003 (taulukko 5.4) Budjettitalouden henkilöstön vuosityöajan käyttö toiminnoittain - vuonna 2002 (taulukko 5.5) vuonna 2003 (taulukko 5.5.1)