TIETOJA VALTION HENKILÖSTÖSTÄ /2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETOJA VALTION HENKILÖSTÖSTÄ 1970-2002 5/2003"

Transkriptio

1 TIETOJA VALTION HENKILÖSTÖSTÄ /2003 VALTIOVARAINMINISTERIÖ HENKILÖSTÖOSASTO VALTION TYÖMARKKINA- LAITOS

2 Julkaisija: Valtiovarainministeriö Kustantaja: Edita Publishing Oy Tilaukset: Edita Publishing Oy PL 800, EDITA, vaihde Asiakaspalvelut: puh faksi Edita-kirjakauppa Helsingissä: Annankatu 44, puh VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telefaksi (09) Internet Puhelintiedustelut (09) Taitto Pirkko Ala-Marttila ISSN ISBN Edita Prima Oy HELSINKI 2003

3 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, Syyskuu 2003 Tekijät Veli-Matti Lehtonen Taina Nikkanen Julkaisun nimi TIETOJA VALTION HENKILÖSTÖSTÄ Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Asiasanat Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta henkilöstä, työvoima, palkkasumma, työvoimakustannukset, ansiotaso, ansiokehitys, työaika, eläkkeet, lähtövaihtuvuus, tulovaihtuvuus, poistuma Julkaisusarjan nimi ja numero VALTION TYÖMARKKINALAITOKSEN JULKAISUJA, 5/2003 Julkaisun tunnistetiedot Julkaisun myynti/jakaja ISSN Sivuja 196 Edita Publishing Oy ISBN Kieli Suomi Hinta Painopaikka ja aika Edita Prima Oy, Helsinki 2003 Tiivistelmä Puhuttaessa valtion henkilöstöstä sillä tarkoitetaan useimmiten henkilöitä budjettitalouteen kuuluvissa virastoissa, joiden toiminta kokonaan tai osittain rahoitetaan budjettivaroista. Budjettitalouden virastoissa vuonna 2002 työskenteli henkilöä eli 2,3 prosenttia enemmän kuin vuonna Vajaan 3000 henkilön kasvu edellisvuodesta kohdistui lähes kaikkiin toimintoihin, mutta erityisesti yliopistoihin ja korkeakouluihin. Myös työllisyyden hoitovaroin palkattujen määrä hieman kasvoi. Valtion budjettitalouden tehtävät ja siten myös henkilöstö on viimeisen viidentoista vuoden aikana kokenut melkoisen rakennemuutoksen. Se kasvoi aina vuoteen 1988 asti. Tästä henkilön huippulukemasta valtion henkilöstö on vähentynyt nykyiseen henkilöön. Vuosina tapahtuneesta henkilön (43 prosentin) vähennyksestä valtaosa eli vajaat 90 prosenttia on ollut seurausta virastojen ja laitosten liikelaitostamisesta, yhtiöittämistä ja kunnallistamisesta. Runsaat 10 prosenttia vähennyksestä on johtunut virastojen sisällä tapahtuneista henkilöstövähennyksistä, jotka on toteutettu mm luvun alun henkilökehysten supistamisohjelmien mukaisesti. Monet rakenteelliset muutokset ovat olleet seurausta henkilöstön vähenemisestä. Kun budjettitalouden henkilös-

4 töön lisätään uusimuotoisten liikelaitosten henkilöä, valtiosektorilla työskenteli vuonna 2002 yhteensä vajaat henkilöä. Valtion budjettitaloudessa virkamiehiä vuonna 1860 oli Vuonna 1989 virkamiesten määrä saavutti henkilön huippulukeman ja kääntyi laskuun vuonna Tällä hetkellä virkamiehiä on Budjettitalouden Budjettitalouden Vuosi virkamiesten lkm 1) Vuosi virkamiesten lkm 1) ) Ei sisällä työsopimussuhteisia Budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannukset vuonna 2002 olivat 4,7 miljardia euroa, josta osa rahoitetaan maksullisella palvelutoiminnalla. Nämä olivat 13,1 prosenttia valtion menoista. Yksinomaan palkkausmenot olivat 3,7 miljardia euroa, mikä on 10,3 prosenttia valtion menoista. Budjettitalouden henkilöstön palkkamenojen osuus valtion menoista on vuosina pienentynyt 23,5 prosentista 10,3 prosenttiin ja koko työvoimakustannusten osuus 29,2 prosentista 13,1 prosenttiin. Budjettitalouden henkilöstön välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista vuonna 2002 oli 60,6 prosenttia. Budjettitalouden virkasuhteisten kuukausipalkkaisten keskimääräinen kokonaisansio kuukaudessa (ilman lomarahaa) marraskuussa 2002 oli euroa ja kuukausipalkkaisten työsopimussuhteisten euroa. Budjettitalouden tuntipalkkaisten keskituntiansio vastasi euron kuukausiansiota. Vuosina ansiot ovat vuosittain keskimäärin kehittyneet eri sektoreilla seuraavasti: Nimellisansiot Sopimuskorotukset Liukuma Reaaliansiot - Valtio 3,6 2,5 1,0 1,8 - Kunta 3,0 2,6 0,4 1,3 - Yksityinen 3,7 2,4 1,3 2,0 - Palkansaajat yht. 3,6 2,5 1,1 1,8 Virastotyössä säännöllinen työaika on 7,25 tuntia päivässä ja 36,25 tuntia viikossa. Ilman vuosilomia säännöllinen vuosityöaika virastotyössä oli vuonna 2002 keskimäärin tuntia. Viikkotyössä säännöllinen työaika on päivässä 7,65 tuntia ja viikossa 38,24 tuntia. Jaksotyössä säännöllinen työaika on päivässä 7,65 tuntia ja 3 viikon pituisena ajanjaksona 114,75 tuntia. Viikkotyössä säännöllinen vuosityöaika ilman vuosilomia vuonna 2002 oli keskimäärin tuntia. Jaksotyös-

5 sä keskimääräinen säännöllinen vuosityöaika ilman vuosilomia oli tuntia. Budjettitalouden henkilöstön tehdyn vuosityöajan osuus säännöllisestä työajasta vuonna 2003 on 81,9 prosenttia. Koulutukseen säännöllisestä vuosityöajasta käytetään 1,4 prosenttia, vuosilomiin 12,4 prosenttia, sairaus- ja tapaturmapoissaoloihin 3,5 prosenttia (tapaturmapoissaoloihin 0,1 prosenttia) ja muihin palkallisiin poissaoloihin 0,8 prosenttia. Rahana korvatun ylityöajan osuus säännöllisestä työajasta on vuoden 2002 tilannetta noudattaen 1 prosentin. Vuosina normaalin vanhuuseläkeiän saavuttaa budjettitaloudessa vuonna 2002 palveluksessa olleesta henkilöstöstä arviolta lähes henkilöä (47 %). Kun otetaan huomioon vanhuuseläkeiän saavuttamisen lisäksi muille kuin vanhuuseläkkeelle siirtymiset ja valtion ulkopuolisen työnantajan palvelukseen siirtyvät, niin budjettitalouden henkilöstön kokonaispoistuma on vuosina arviolta vajaat henkilöä eli 81 prosenttia vuoden 2002 henkilöstöstä

6

7 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, september 2003 Författare Publikationens titel Veli-Matti Lehtonen Taina Nikkanen UPPGIFTER OM STATENS PESONAL Publikationens andra versioner Nyckelord Publikationen är tillgänglig på Internet-adress Tilastot personal, arbetskraft, lönesumma, arbetskraftskostnader, inkomstnivå, inkkomstutveckling, arbetstid, pensioner, avgångsomsättning, tillgrädesomsättning, avgång Publikationsserie och nummer ARBETSGRUPPSPROMEMORIOR, 5/2003 Publikationens kännetecknen ISSN Sidor 196 ISBN Språk Finska Pris Beställningar/ distribution Edita Publishing Ab Tryckeri/ tryckningsort och -år Edita Prima Ab, Helsingfors 2003 Sammandrag Då man talar om statens personal menar man i allmänhet personalen vid ämbetsverken inom statens budgetekonomi, vilkas verksamhet helt eller delvis finansieras med budgetmedel. År 2002 arbetade personer vid sådana ämbetsverk, d.v.s. 2,3 procent mer än år Ökningen på något under personer från året förut gällde nästan alla verksamhetsgrenar, men ökningen koncentrerades speciellt på universitet och högskolor. Också antalet personer som avlönades med sysselsättningsanslag ökade något. Uppgifterna inom statens budgetekonomi och därmed också personalen har undergått en avsevärd strukturförändring under de senaste femton åren. Personalen växte ända till år Från detta års topp har statens personal minskat till nuvarande personer. Minskningen under åren på personer, d.v.s. 43 procent, beror till största delen, eller till något under 90 procent, på att ämbetsverken och inrättningarna har ombildats till affärsverk eller bolagiserats, eller på att de överförts till kommunerna. Drygt 10 procent av minskningen beror på ämbetsverkens egna personalminskningar, vilka bl.a. har genomförts enligt planerna i början av 1990-talet att reducera personalens omfång. Många strukturella ändringar har berott på personalminskningar. Om man inräknar de personer som arbetar inom

8 de nya affärsverken, arbetar sammanlagt något under personer inom den statliga sektorn. År 1860 var tjänstemän anställda inom statens budgetekonomi. År 1989 uppgick tjänstemännens antal till toppsiffran personer och antalet minskade år För närvarande är tjänstemännens antal Antalet tjänstemän Antalet tjänstemän År inom budgetekonomin 1) År inom budgetekonomin 1) ) Antalet personer i arbetsförhållande är inte inkluderat Arbetskraftskostnaderna för personalen inom budgetekonomin var 4,7 miljarder euro år 2002, varav en del finansieras genom avgiftsbelagd tjänsteverksamhet. Dessa kostnader utgjorde 13,1 procent av statens utgifter. Enbart lönekostnaderna utgjorde 3,7 miljarder euro, vilket är 10,3 procent av statens utgifter. Under perioden minskade löneutgifterna för personalen inom statens budgetekonomi från 23,5 procent till 10,3 procent av statens utgifter. Samtliga arbetskraftskostnader minskade från 29,2 procent till 13,1 procent under denna period. År 2002 utgjorde andelen indirekta arbetskraftskostnader för personalen inom statens budgetekonomi 60,6 procent av lönerna för utfört arbete. De genomsnittliga månatliga totalinkomsterna (semesterersättningen frånräknad) för personer i tjänsteavtal med månadslön inom budgetekonomin var euro i november 2002 och för personer med månadslön i arbetsförhållande var inkomsterna euro. Timlönen för inom budgetekonomin anställda motsvarande en månadsinkomst på euro. Under perioden har de årliga inkomsterna inom olika sektorer i genomsnitt utvecklats som följer: Nominella Avtalsmässiga Löne- Realinkomster inkomster förhöjningar glidningar - Staten 3,6 2,5 1,0 1,8 - Kommunerna 3,0 2,6 0,4 1,3 - Privata sektorn 3,7 2,4 1,3 2,0 - Löntagarna 3,6 2,5 1,1 1,8 sammanlagt

9 I tjänstearbete är den regelmässiga arbetstiden 7,25 timmar per dag och 36,25 timmar per vecka. Den årliga semestern frånräknad var den regelmässiga årliga arbetstiden i tjänstearbete år 2002 i medeltal timmar. I veckoarbete är den regelmässiga arbetstiden 7,65 timmar per dag och 38,24 timmar per vecka. I periodarbete var den genomsnittliga regelmässiga arbetstiden utan årsledighet timmar. Andelen årlig arbetstid i förhållande till den regelmässiga arbetstiden som personalen inom statens budgetekonomi utförde utgör 81,9 procent år Av den regelmässiga arbetstiden används 1,4 procent till utbildning, 12,4 procent till årsledighet, 3,5 procent till sjuk- och olycksfallsfrånvaro (olycksfallsfrånvaro 0,1 procent) och till annan avlönad frånvaro används 0,8 procent. År 2002 var den i pengar ersatta andelen övertidsarbete av den regelmässiga arbetstiden 1 procent. Uppskattningsvis nästan personer, d.v.s. 47 procent, av den personal som år 2002 var anställd inom budgetekonomin uppnår normal pensionsålder under åren Då man också beaktar dem som pensioneras av andra orsaker än ålderspension och dem som övergår till annat arbete än statlig anställning, utom dem som uppnår pensionsålder, är den totala personalavgången under perioden inom statens budgetekonomi nästan personer, d.v.s. 81 procent, av personalen år 2002.

10

11 Documentation page Publisher and date Ministry of Finance, september 2003 Author (s) Veli-Matti Lehtonen Taina Nikkanen Title of publication Parts of publication/ other versions released Keywords INFORMATION ABOUT THE STATE S PERSONNEL IN THE PERIOD The publication is available on the Internet at the web-site personnel, labour force, sum of wages and salaries, labour costs, income level, income develepment, working time, pensions, turnover of departures, turnover of appointees, natural wastage Publications series and number WORKING PAPERS, 5/2003 Identifications ISSN No. of pages 196 ISBN Language Finnish Price Sales distribution Edita Publishing Plc Printing place and year Edita Prima Plc, Helsinki 2003 Abstract When speaking about the State s personnel one usually means those employed in on-budget entities, whose activities are wholly or partly financed by budget funds. In persons, i.e. 2.3 per cent more than in 2001, worked in onbudget entities. The increase of somewhat less than persons from the previous year concerned almost all activities, but it was concentrated on universities and other institutes of higher education in particular. The number of persons paid with unemployment funds increased to some extent. During the past fifteen years the tasks of on-budget entities and thus also their personnel have undergone considerable structural changes. The personnel increased until the year 1988, but since then it has decreased from the top figure persons to the present number The most important part, i.e. 90 per cent, of the personnel reduction of persons, or 43 per cent, in the period was due to privatization, to the transformation of on-budget entities to unincorporated state enterprises and to the transfer of such entities to the municipalities. A little more than 10 per cent of the reductions are due to

12 internal personnel reductions within civil service departments. Those reductions have been carried out in accordance with the personnel reduction plans of the early 1990 ies. Many structural changes are a consequence of reductions in personnel numbers. If the persons working in new style unincorporated state enterprises are included, a total of somewhat less than persons are working in Government service. In 1860 there were 4700 civil servants working in on-budget entities. In 1989 their number reached a peak of persons, but in 1990 there was already a downward trend. The present number of civil servants is The number of civil The number of civil Year servants in on-budget Year servants in on-budget entities 1) entities 1) ) Persons employed as private employees and not as civil servants is not included The labour costs of the personnel working in on-budget entities was 4.7 billion euro in 2002, part of which was financed by services subject to a charge. These costs represent 13.1 per cent of government expenditure. Salaries and wages alone amounted to 3.7 billion euro, i.e per cent of government expenditure. In the period the part of government expenditure represented by the personnel s salaries and wages decreased from 23.5 per cent to 10.3 per cent and total labour costs decreased from 29.2 per cent to 13.1 per cent. In 2002 indirect labour costs amounted to 60.6 per cent of salaries and wages paid for working time done. In November 2002 the average total monthly income (extra pay for holidays not included) of civil servants with a monthly salary was euro and that of the State s private employees with a monthly salary was euro. The hourly wages of persons employed in on-budget entities represented an equivalent of a monthly income of euro.

13 In the period average annual income in different sectors has increased as follows: Nominal income Agreed pay Spontaneous Real Increases increases, income above those agreed - the State 3,6 2,5 1,0 1,8 - municipalities 3,0 2,6 0,4 1,3 - private sector 3,7 2,4 1,3 2,0 - total of salaried 3,6 2,5 1,1 1,8 employees and wage earners Regular working time in civil service departments is 7.25 hours per day and hours per week. Annual holidays excluded, average regular annual working time in civil service departments was hours in In work on a weekly basis regular working hours are 7.65 hours per day and hours per week. In periodical work regular average annual working time, annual holidays not included, was hours. The working time actually done by on-budget entities personnel in 2003 is 81.9 per cent of regular working time. Training and education represent 1.4 per cent of regular annual working time, annual holidays represent 12.4 per cent, sick and accident leave represents 3.5 per cent (accident leave 0.1 per cent) and other paid absence represents 0.8 per cent. In 2002 paid overtime was 1 per cent of regular working time. An estimated persons, i.e. 47 per cent of on-budget entities personnel in 2002, will reach normal retirement age during the period When those who will retire for reasons other than old age and those who change jobs to employers other than the State are included total normal wastage of on-budget personnel is estimated to amount to somewhat less than persons, i.e. 81 per cent of 2002 personnel, in the period

14

15 JOHDANTO Valtion virastojen toiminnan tulokset saadaan aikaan pääosin henkilöstön työpanosten avulla. Siksi ei ole yhdentekevää, miten henkilöstöä johdetaan, palkitaan, kehitetään sekä pidetään yllä henkilöstön motivaatiota, osaamista ja työkykyä. Oman lisävaateensa henkilöstön johtamistapaan ja kehittämiseen tuo se, että budjettitalouden henkilöstö on muuhun työvoimaan nähden huomattavasti koulutetumpaa. Virastojen johto sekä henkilöstöasioista vastaavat tarvitsevat päätöksenteossa ja henkilöstövoimavarojen kehittämisessä ja ylläpidossa tietoja omasta henkilöstöstään sekä vertailutietoa valtion muista organisaatioista ja myös muilta sektoreilta. Tämän julkaisun tavoitteena on tukea valtion keskus- ja paikallistason työnantajatoimintaa sekä lisäksi antaa yksittäisille organisaatioille vertailutietoa. Tätä tarvitaan mm. henkilöstötilinpäätöksen analysointiosassa. Tietoja tarvitsevat myös valtion ylin johto, poliittiset päättäjät, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, tutkimuslaitokset ja tiedotusvälineet sekä yksityiset kansalaiset. Julkaisun tiedot tuotetaan pääosin valtiovarainministeriön valtion henkilörekistereistä. Henkilörekisterien käytännön ylläpitotyöstä ja tuottamisesta vastaa Valtiokonttori ja atk tehtävistä TietoEnator. Myös Tilastokeskus julkaisee tietoja valtion henkilöstöstä ja sen palkkauksesta valtiovarainministeriön henkilörekisterin tietojen pohjalta. Tilastokeskuksen julkaisut painottuvat palkkatilastointiin, jolloin valtion henkilöstön ja sen eri rakenteiden kuvaukseen ei ole tämän julkaisun tavoin kiinnitetty huomiota yksistään jo tilastoinnin tarkoituksesta johtuen. Julkaisussa on keskitytty budjettitalouden virastoihin, joita Valtion työmarkkinalaitos edustaa työnantajana. Se sisältää jonkin verran tietoja myös uusimuotoisista liikelaitoksista. Taulukoilla ja keskeisillä kuvioilla annetaan yleiskuva koko valtiosektorin ja muiden sektoreiden henkilöstön määrästä ja kehityksestä, palkkasummista ja työvoimakustannuksista, ansioista ja ansiokehityksestä, työajasta, vaihtuvuudesta ja pois-

16 tumasta- sekä valtion eläkkeistä ja niistä aiheutuvista menoista. Budjettitalouden henkilöstöstä on yksityiskohtaisemmin kuvattu rakenteellisia ominaisuuksia, kuten koulutusta, ikää, sukupuolta, henkilöstön hallinnonaloittaista, hallinnontasoittaista, tehtävittäistä ja alueellista jakaantumista sekä henkilöstön työvoimakustannuksia, ansioita ja työaikaa. Julkaisun teosta on vastannut Veli Matti Lehtonen valtiovarainministeriön henkilöstöosaston tutkimusyksikössä. Taina Nikkanen on tehnyt julkaisun taulukoita ja kuvioita. Nyt yhdeksättätoista kertaa ilmestyvä julkaisu mukailee rakenteeltaan edellisiä julkaisuja, jotka on tuotettu vuosilta 1983 ja Helsingissä kesäkuussa 2003 Teuvo Metsäpelto

17 SISÄLLYS Sivu Johdanto 1. Valtion henkilöstö osana työvoimaa Työllinen työvoima ja palkansaajat sektoreittain Työllinen työvoima ja palkansaajien lukumäärät eri sektoreilla (taulukko 1.1.1) Valtiosektorin (budjettitalouden sekä uusimuotoisten liikelaitosten) henkilöstö palvelussuhteen lajin mukaan (taulukko 1.1.3) Työvoiman prosenttijakaumat sektoreittain eri pohjoismaissa (taulukko 1.1.4) Tilanne vuonna Työllisen työvoiman ja palkansaajien jakaantuminen sektoreittain 2002 (taulukko 1) Työvoiman rakenteellinen kehitys vuosina Eri sektoreiden osuudet työllisestä työvoimasta (kuvio 1) Työllinen työvoima sektoreittain (kuvio 2) Palkansaajien osuus sektoreittain (kuvio 3) Valtiosektorin osuus julkisesta sektorista (kuvio 4) Budjettitalouden virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön ja uusimuotoisten liikelaitosten henkilöstön määrä (kuvio 5) Työllisen työvoiman ja eri sektoreiden henkilöstön määrän muutokset (kuvio 6) Työvoiman ja palkansaajien määrän muutokset , , , ja (taulukko 2) Työvoima sektoreittain eri pohjoismaissa Työvoiman jakaantuminen sektoreittain pohjoismaissa (kuvio 7)... 36

18 SISÄLLYS 1.2. Budjettitalouden henkilöstön määrä ja rakenne Budjettitalouden henkilöstö - palvelussuhteen lajin mukaan (taulukko 1.2.1) palkkausmuodon, palvelussuhteen lajin ja viran/tehtävän hoitotavan mukaan 2002 (taulukko 1.2.3) hallinnonaloittain 2002 (taulukko 1.2.4) Työllinen työvoima, palkansaajat ja budjettitalouden henkilöstö lääneittäin 2002 (taulukko 1.2.5) Väkiluku, palkansaajat ja valtion budjettitalouden henkilöstö lääneittäin vuonna 2002 (taulukko ) Budjettitalouden henkilöstö maakunnittain 2002 (taulukko ) Valtion henkilöstömäärällä mitaten 20 suurinta kuntaa 2002 (taulukko ) Budjettitalouden henkilöstön jakaantuminen - koulutuksen, sukupuolen ja palvelussuhteen mukaan sekä vastaavat työllisen työvoiman jakaumat 2002 (taulukko 1.2.6) iän, palvelussuhteen ja sukupuolen mukaan sekä vastaavat työlliset työvoiman jakaumat 2002 (taulukko 1.2.7).. 66 Budjettitalouden henkilöstö - hallinnonalan mukaan (taulukko 1.2.8) hallinnon tason mukaan (taulukko 1.2.9) ministeriöissä vuosina (taulukko ) toimialan mukaan (taulukko ) Budjettitalouden henkilöstön määrä viraston toimintatyypin mukaan 2002 (taulukko ) Henkilötyövuosien määrä Valtion budjettitalouden henkilöstön henkilötyövuodet ja lukumäärä vuosina (taulukko 3) Henkilöstön palvelussuhde Budjettitalouden henkilöstön jakaantuminen palvelussuhteen lajin mukaan (kuvio 8) Tukityöllistetyt Tukityöllistetyt (taulukko 4) Hallinnonala Budjettitalouden henkilöstö hallinnonaloittain (taulukko 5)... 45

19 Budjettitalouden henkilöstö alueittain sekä osuus palkansaajista ja väestöstä Väkiluku, palkansaajat ja valtion budjettitalouden henkilöstö lääneittäin vuonna 2002 (taulukko 6) Koko- ja osa-aikaisuus Koko- ja osa-aikaisten määrä viraston toimintatyypin mukaan vuonna 2002 (taulukko 7) Määräaikaisuus Määräaikainen henkilöstö vuonna 2002 (taulukko 8) Koulutusrakenne Budjettitalouden henkilöstön ja muun työllisen työvoiman jakaantuminen koulutuksen mukaan 2002 (kuvio 9) Budjettitalouden virka- ja työsopimussuhteisen kuukausipalkkaisen henkilöstön jakaantuminen koulutusasteen mukaan (kuvio 10) Budjettitalouden henkilöstön jakaantuminen sukupuolen ja koulutusasteen mukaan 2002 (kuvio 11) Koulutustasoindeksi (kuvio 12) Sukupuolirakenne Budjettitalouden henkilöstön ja työllisen työvoiman sukupuolijakauma 2002 (kuvio 13) Budjettitalouden kuukausipalkkaisen henkilöstön sukupuolijakauma palvelussuhteen lajin mukaan 2002 (kuvio 14) Ikärakenne Budjettitalouden henkilöstön ja työllisen työvoiman ikärakenne vuonna 2002 (kuvio 15) Budjettitalouden kuukausipalkaisen virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön ikärakenne 2002 (kuvio 16) Viraston toimintatyyppi Budjettitalouden henkilöstö viraston toimintatyypin mukaan (taulukko 9) (kuvio 17) Hallinnon taso... 56

20 2. Palkkasummat ja muut työvoimakustannukset Kansantalouden palkkasumma, budjettitalouden henkilöstön palkkasumma sekä palkansaajat (taulukko 2.1) Valtion menot (taulukko 2.2) Budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannukset (taulukko 2.3) Budjettitalouden henkilöstön välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista (taulukko 2.4) Työvoimakustannukset budjettitalouteen kuuluvissa virastoissa (taulukko 2.5) Bruttokansantuote, kansantalouden palkkasumma, julkiset kulutusmenot, valtion menot sekä palkkasumma ja työvoimakustannukset budjettitalouden virastoissa (taulukko 2.6) Budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannusten jakaantuminen työvoimakustannuseriin sekä niiden osuus valtion menoista ja bruttokansantuotteesta (taulukko 2.7) Julkisten kokonaismenojen bruttokansantuoteosuudet eräissä OECD:n jäsenmaissa (taulukko 2.9) Kansantulon ja kansantalouden palkkasumman muodostus Kansantulon jakaantuminen (kuvio 18) Kansantalouden palkkasumman jakaantuminen sektoreittain (kuvio 19).. 76 Julkisen sektorin palkkasumma Julkisen sektorin palkkasumman jakaantuminen (kuvio 20) Budjettitalouden henkilöstön palkkasumma ja muut työvoimakustannukset Budjettitalouden henkilöstön palkkojen ja muiden työvoimakustannusten osuus kaikista menoista (kuvio 21) Budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannusten - osuus bruttokansantuotteesta ja valtion budjetoiduista menoista (kuvio 22) jakaantuminen (kuvio 23) Budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannusten ja henkilöstön määrän vuosimuutokset (kuvio 24) Budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannukset (kuvio 25) vuoden 2002 hinnoin (kuvio 26)... 81

21 Budjettitalouden henkilötyövuoden hinta vuoden 2002 hintatasossa 1990, (kuvio 27) Työvoimakustannukset sektoreittain Välillisten työvoimakustannusten osuus (%) tehdyn työajan palkoista valtiolla ja muilla sektoreilla vuonna 2000 (kuvio 28) Ansiotasotietoja...95 Budjettitalouden henkilöstön jakaantuminen kokonaisansion mukaan 2002 (taulukko 3.1) Budjettitalouden henkilöstön keskimääräiset kokonaisansiot - koulutuksen, palvelussuhteen ja sukupuolen mukaan 2002 (taulukko 3.2) iän, palvelussuhteen ja sukupuolen mukaan 2002 (taulukko 3.3) Budjettitalouden henkilöstön keskimääräiset ansiot ansiokäsitteen, palvelussuhteen ja sukupuolen mukaan 2001 ja 2002 (taulukko 3.4) Virkasuhteisten jakaantuminen A- ja C-palkkausluokkiin sijoituspalkkausluokittain ja lopullisen palkkausluokan mukaan 2002 (taulukko 3.5) Budjettitalouden virkamiesten jakaantuminen palkkausluokkiin ja palkkausluokkaryhmiin virkasuhteen mukaan sijoituspalkkausluokittain ja lopullisen palkkausluokan mukaan 2002 (taulukko 3.8) Ansiotaso sektoreittain Säännöllisen työajan kuukausiansiot eri sektoreilla vuonna 2002 (taulukko 10) Säännöllisen työajan keskiansiot eri sektoreilla vuonna 2002 (kuvio 29).. 96 Ansiotaso budjettitaloudessa Budjettitalouden kuukausipalkkainen - virkasuhteinen henkilöstö tuloluokittain 2002 (kuvio 30) työsopimussuhteinen henkilöstö tuloluokittain 2002 (kuvio 31).. 98 Ansiot koulutustason mukaan Budjettitalouden henkilöstön keskimääräiset ansiot koulutusasteen mukaan marraskuussa 2002 (kuvio 32) Budjettitalouden henkilöstön peruspalkkojen ja palvelusajan yhteys koulutuksen mukaan 2002 (kuvio 33)... 99

22 Ansiot sukupuolen mukaan ja palkkausrakenne Budjettitalouden virkasuhteisen henkilöstön säännöllisen työajan ansioiden vaihtelua selittävät tekijät vuonna 2002 (kuvio 34) Budjettitalouden virka- ja työsopimussuhteisten palkkausrakenne marraskuussa 2002 (kuvio 35) Ansiot iän mukaan Budjettitalouden henkilöstön keskimääräiset ansiot ikäluokittain marraskuussa 2002 (kuvio 36) Ansiokehitys Palkansaajien ansiotasoindeksi (1970=100) neljännesvuosittain eri sektoreilla sekä kuluttajahintaindeksi vuodesta 1965 (taulukko 4.1) Budjettitalouden henkilöstön ansiokehitys eri ansiotasoilla vuodesta 1970 (taulukko 4.2) Palkansaajien ansiotaso-, sopimuspalkka- ja reaaliansiotasoindeksit sekä kuluttajahintaindeksi (1970=100) vuodesta 1970 (taulukko 4.3) Palkansaajien ansiotaso-, sopimuspalkka- ja reaaliansiotasoindeksien sekä kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset (%) vuodesta 1970 (taulukko 4.4) Palkansaajien ansiotasoindeksi 1995=100 neljännesvuosittain eri sektoreilla sekä kuluttajahintaindeksi 1995=100 vuodesta 1995 (taulukko 4.5) Palkansaajien ansiotasoindeksi 1995=100 sukupuolen mukaan eri sektoreilla vuodesta 1995 (taulukko 4.6) Palkansaajien ansiotaso-, sopimuspalkka- ja reaaliansiotasoindeksit sekä kuluttajahintaindeksi 1995=100 vuodesta 1995 (taulukko 4.7) Valtion virkaehtosopimusten yleiskorotusmuoto ja palkkojen nousuprosentit vuodesta 1970 lukien (taulukko 4.8) Ansiokehitys sektoreittain Ansiokehitys sektoreittain (kuvio 37) Ansiokehitys sektoreittain verrattuna valtion ansiokehitykseen (valtio=100) (kuvio 38) Muiden sektoreiden sekä valton ylimpien ja alimpien palkkojen kehitys verrattuna valtion ansiokehitykseen (kuvio 39) Eri sektoreiden/henkilöstöryhmien ansiokehitys verrattuna valtion ansiokehitykseen

23 (kuvio 40) (kuvio 41) Eri sektoreiden nimellisansioiden, sopimuspalkkojen ja reaaliansioiden keskimääräiset vuosimuutokset (%) sekä keskimääräiset vuosiliukumat (%) , , ja (taulukko 11) Ansiotaso-, sopimuspalkka- ja kuluttajahintaindeksien sekä reaaliansioiden vuosimuutokset - valtiolla (kuvio 42) kuntasektorilla (kuvio 43) yksityisellä sektorilla (kuvio 44) kaikilla palkansaajilla (kuvio 45) Kuluttajahintojen, tuottavuuden ja BKT:n kehitys Kuukausipalkkaisten ansiokehitys eri tulotasoilla Budjettitalouden täyttä palkkaa saaneiden kuukausipalkkaisten nimellisansioiden ja reaaliansioiden kehitys kokonaisansiotason mukaan vuosina (taulukko 12) Budjettitalouden kuukausipalkkaisten nimellis- ja reaaliansioiden kehitys vuosina eri ansiotasoluokissa sekä kuluttajahintaindeksi 1970=100 vuonna 2002 (kuvio 46) Työaika Budjettitalouden virkasuhteisen ja työsopimussuhteisen henkilöstön lukumäärä ja jakauma työaikaperusteen mukaan (taulukko 5.1) Budjettitalouden virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön lukumäärä työaikaperusteen ja sukupuolen mukaan 2002 (taulukko 5.1.1) Budjettitalouden virkasuhteisen henkilöstön lukumäärä ja jakauma työaikaperusteen mukaan (taulukko 5.2) Budjettitalouden työsopimussuhteisen henkilöstön lukumäärä ja jakauma työaikaperusteen mukaan (taulukko 5.3) Budjettitalouden henkilöstön työaika työaikaperusteen mukaan vuosina 2002 ja 2003 (taulukko 5.4) Budjettitalouden henkilöstön vuosityöajan käyttö toiminnoittain - vuonna 2002 (taulukko 5.5) vuonna 2003 (taulukko 5.5.1)

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS TASKUTILASTO Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS Valtion työmarkkinalaitos Kesäkuu 2006 3 SISÄLLYS Tiedot ovat marraskuun 2005 viimeiseltä

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Valtion henkilöstökertomus 2012. Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos

Valtion henkilöstökertomus 2012. Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos Valtion henkilöstökertomus 212 Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos Elokuu 213 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Henkilöstörakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Sukupuolirakenne... 4 2.3 Ikärakenne...

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2010... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

Maaliskuu 2012 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö. Valtion henkilöstökertomus 2011

Maaliskuu 2012 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö. Valtion henkilöstökertomus 2011 Maaliskuu 212 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö Valtion henkilöstökertomus 211 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Henkilöstörakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Osa-aikaiset

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja Sivu 1 (10) Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja Taulukkoluettelo Taulukko 1. Virkojen lukumäärä 31.12 vuosina 2003-... 2 Taulukko 2. Henkilöstön lukumäärät virastoryhmittäin vuosina 2003-...

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... Pätevyys

Lisätiedot

HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004

HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004 HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 004 KÄSITELTY PÄÄJOHTAJAPALAVERISSA 1.6.005 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1. HENKILÖSTÖPANOKSET...3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Valtion eläketurva Palveluksessa olleet henkilöt 2005

Valtion eläketurva Palveluksessa olleet henkilöt 2005 Valtion eläketurva Palveluksessa olleet henkilöt 2005 Valtiokonttori Aktuaaritoimi Helsinki 2007 ISSN 1795-6382 Gummerus Kirjapaino Oy Vaajakoski 2007 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiokonttori

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki..2 Laatinut: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2 lopussa oli henkilöä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS JOHDANTO HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstön määrä ja rakenne Virkarakenne Kansainvälistyvä

Lisätiedot

Naiset ja miehet valtiolla 2014. Valtiovarainministeriön julkaisu 42/2015. Valtio työnantajana

Naiset ja miehet valtiolla 2014. Valtiovarainministeriön julkaisu 42/2015. Valtio työnantajana Naiset ja miehet valtiolla 2014 Valtiovarainministeriön julkaisu 42/2015 Valtio työnantajana Naiset ja miehet valtiolla 2014 Valtiovarainministeriön julkaisu 42/2015 Valtio työnantajana VALTIOVARAINMINISTERIÖ

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2013... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2014... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitoksen kumppanuudet

Valtion työmarkkinalaitoksen kumppanuudet Valtion työmarkkinalaitoksen kumppanuudet HENRY Foorumi 4.11.2008 Hotel Crowne Plaza Valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto Neuvottelujohtaja Seija Petrow VTML 04.11.2008 04.11.2008 2 Valtion henkilöstö

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot Jälkipainos kielletään. Sivistystyönantajat ry Eteläranta 10, FI-00130 Helsinki, Finland Tel. +358 9 1728 5700 www.sivistystyonantajat.fi Yliopistojen Tilastojulkaisu 2014 yleinen työehtosopimus Yliopistot

Lisätiedot

Palvelussuhteet ja henkilöt Valtion eläketurva Tilastovuosi 2001

Palvelussuhteet ja henkilöt Valtion eläketurva Tilastovuosi 2001 Palvelussuhteet ja henkilöt Valtion eläketurva Tilastovuosi 2001 Valtiokonttori Aktuaaritoimi Helsinki 2003 ISSN 1457-6953 1 Gummerus Kirjapaino Oy Saarijärvi 2003 2 Sisällysluettelo 14.4.2003 JOHDANTO...7

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ VALTION TYÖVOIMAKUSTANNUSTUTKIMUS 2004 3/2006 VA L T I O N T Y Ö M A R K K I N A - L A I T O S

VALTIOVARAINMINISTERIÖ VALTION TYÖVOIMAKUSTANNUSTUTKIMUS 2004 3/2006 VA L T I O N T Y Ö M A R K K I N A - L A I T O S VALTIOVARAINMINISTERIÖ VALTION TYÖVOIMAKUSTANNUSTUTKIMUS 2004 3/2006 VA L T I O N T Y Ö M A R K K I N A - L A I T O S Julkaisija Valtiovarainministeriö Kustantaja Edita Publishing Oy Tilaukset Edita Publishing

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 71,5 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT

TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT Sisällys YLIOPISTOT TYÖLLISTÄJINÄ...3 YLIOPISTOT...5 AVAINLUKUJA YLIOPISTOJEN HENKILÖSTÖSTÄ...6 Henkilöstömäärä...6 Ikärakenne...8 Vakinaisuus ja määräaikaisuus...9

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Valtion kuukausipalkat

Valtion kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Valtion kuukausipalkat 2013, marraskuu Korkea koulutus nostaa ansioita valtiolla Tilastokeskuksen mukaan valtion kokoaikaiset kuukausipalkkaiset palkansaajat ansaitsivat

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31 Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Ansiot nousivat reilun prosentin lokakuusta 2013 syyskuuhun 2014 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 01 Yliopistokoulutus 011 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 8 500 tutkintoa vuonna 011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 011 yhteensä 8 500 tutkintoa.

Lisätiedot

Valtion kuukausipalkat

Valtion kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2016 Valtion kuukausipalkat 2015, marraskuu Valtiolla työskentelevien kuukausipalkkaisten mediaaniansio 3 513 euroa vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan valtiolla työskentelevien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIA Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

SUOMEN AKATEMIA Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 SUOMEN AKATEMIA Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Käsitelty johtoryhmässä 8.6.2011 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET... 3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Noora Järnefelt Tutkimus tutuksi 15.4.2011 KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Tuoko koulutus lisää työvuosia? Miksi koulutetut pysyvät työelämässä ä ä pitempään? Miten eläkejärjestelmä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 2 TUNTIPALKKATILASTO 4. neljännekseltä 2010 EK 2011 Sisältö 5 Tiivistelmä 6 Palkat nousivat

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Oikeusministeriö, Helsinki 2013 18.4.2013 Julkaisun

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu 2013. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi

Tilastoesite syyskuu 2013. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi Tilastoesite syyskuu 2013 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kt.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2012 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 657 3 732 7 183

Lisätiedot

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2008 Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Korkeasti koulutetusta väestöstä kolmannes Uudellamaalla Vuonna 2006 korkeasti koulutetusta väestöstä (16 74 vuotiaat)

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Valtion kuukausipalkat

Valtion kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Valtion kuukausipalkat 2012, marraskuu Valtion kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansio oli 3 603 euroa marraskuussa 2012 Tilastokeskuksen mukaan valtion kokoaikaisten

Lisätiedot

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu 2012. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi

Tilastoesite syyskuu 2012. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi Tilastoesite syyskuu 2012 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kt.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2011 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 595 3 642 3 016

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Lähtökohdat Uudistettu tasa-arvolaki (2005) Taustalla EU:n samapalkkaisuus ja tasa-arvodirektiivit naisten

Lisätiedot

Palkat ja työvoimakustannukset 2012

Palkat ja työvoimakustannukset 2012 Palkat ja työvoimakustannukset 2012 Löner och arbetskraftskostnader Wages, salaries and labour costs Palkat ja työvoimakustannukset 2012 Wages, salaries and labour costs Palkat ja työvoimakustannukset

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

KUNNALLISET PALKAT JA HENKILÖSTÖ

KUNNALLISET PALKAT JA HENKILÖSTÖ Tilastoesite marraskuu 2008 KUNNALLISET PALKAT JA HENKILÖSTÖ www.kuntatyonantajat.fi KESKIANSIOT SOPIMUSALOITTAIN Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2007 euroa/kk 7 000 6 000 6 024 5 000 4 000 3 000

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat teollisuuden työntekijöillä vajaan prosentin 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot