Koulutus, työllisyys, ikääntyminen ja eläkkeet
|
|
|
- Eero Sariola
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Koulutus, työllisyys, ikääntyminen ja eläkkeet 1. Koulutus Koulutustason kehitys ikäluokissa Korkean koulutuksen saaneet ikäluokissa Pohjoismaissa ja OECD-maissa keskimäärin 2. Työllisyys Työllisyysasteiden kehitys koulutusasteittain Työllisyysasteet ikäluokissa Pohjoismaissa ja OECD-maissa keskimäärin 3. Sote-sektori Väestön ikärakenteen muutos vuoteen 2030 mennessä Ikärakenteen muutoksen aiheuttama menojen kasvu 4. Työeläkesektori Vuotuiset rahavirrat Kansainvälinen vertailu /MH 1
2 Tilastokeskuksen väestön koulutusrakennetilaston mukaan: Korkeimmin koulutettuja vuonna 2015 olivat vuotiaat, joista korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 46 prosenttia. Nuoremmissa ikäryhmissä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ei nouse yhtä korkeaksi, joten tarkasteltaessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneita, väestön koulutustason nousu on pysähtynyt vuotiaiden ikäryhmässä korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli 45 prosenttia ja vuotiaiden ikäryhmässä 40 prosenttia. Koulutustason nousun pysähtyminen on seurausta alimman korkea-asteen asteittaisesta poistumisesta koulutusjärjestelmästä vuotiaiden ikäryhmässä alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on 13 prosenttia, kun taas vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on 4 prosenttia. Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ovat poistuneet lähes kokonaan vuotiaiden ikäryhmästä. Vuonna 2015 pelkän perusasteen suorittaneita vuotiaita oli henkilöä, mikä on 17 prosenttia ikäluokasta. Miehistä perusasteen varassa oli 19 prosenttia ja naisista 15 prosenttia ikäluokasta. Alimmillaan perusasteen varassa olevien osuus oli 2000-luvun alussa, jolloin osuus oli 16 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus. Väestön koulutusrakennetilasto. 2
3 Koulutusluokitus 1994 (vanha) 0 Esiaste Esikoululuokat 1 Alempi perusaste Kansakoulu Kansalaiskoulu 2 Ylempi perusaste Peruskoulu Keskikoulu 5 Alin korkea-aste Teknikko (1989-) Insinööri (-1989) 6 Alempi kandidaattiaste Humanististen tieteiden kandidaatti Insinööri (1990-) Valtiotieteiden kandidaatti (alempi) 7 Ylempi kandidaattiaste Valtiotieteiden kandidaatti (ylempi) Diplomi-insinööri 8 Tutkijakoulutus tai vastaava Lisensiaatti- ja tohtoritutkinnot Koulutusluokitus 1997 vuoden 2006 tilanteen mukaisena 0 Esiaste Peruskoulun esiopetus Päiväkodin esiopetus PERUSASTE 1 Alempi perusaste Kansakoulu Kansalaiskoulu 2 Ylempi perusaste Peruskoulu Keskikoulu KESKIASTE KORKEA-ASTE 5 Alin korkea-aste Teknikko Merkonomi (opisto) 6 Alempi korkeakouluaste Alemmat yliopistotutkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Insinööri Valtiotieteiden kandidaatti (alempi) 7 Ylempi korkeakouluaste Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Valtiotieteiden maisteri Diplomi-insinööri Erikoislääkäri 8 Tutkijakoulutusaste Lisensiaatti- ja tohtoritutkinnot 9 Koulutusaste tuntematon 9 Koulutusaste tuntematon 3
4 Koulutusastekohtaiset muutokset uudistetun koulutusluokituksen mukaisessa koulutusastejärjestyksessä 0 Esiaste Pääsisältö lähes entinen. Lisätty päiväkodin esiopetus 1 Alempi perusaste Pääsisältö lähes entinen. 2 Ylempi perusaste Pääsisältö lähes entinen. 3 Keskiaste Pääsisältö sama kuin 3 Alempi keskiaste ja 4 Ylempi keskiaste (KOL97) yhdistettynä. Kaikki samansisältöiset tutkintonimikkeet, jotka koulutusluokituksessa ovat sijainneet kahdella eri koulutusasteella on uudistetussa luokituksessa sijoitettu vain yhdelle koulutusasteelle nykyisen tai viimeisimmän koulutuspituuden mukaan. Tällaisia ovat esim. 2- ja 3-vuotiset ammattikoulutusnimikkeet, jotka on yhdistetty yhdeksi tutkintonimikkeeksi, mm. aikaisemmat Sähköasentaja (alle 3-v.) ja Sähköasentaja (yli 3-v.) on yhdistetty nimikkeeksi Sähköasentaja., merkonomikoulutus siirretty koulutusasteelle 5,teknikkokoulutus (-1989) siirretty koulutusasteelle 5,sairaanhoitajaym. hoitoalojen koulutuksia siirretty koulutusasteelle 5, maa- ja metsätalouden teknikkokoulutus siirretty koulutusasteelle 5 5 Alin korkea-aste Pääsisältö sama kuin KOL97. Poistettu insinöörikoulutus (-1989) siirretty koulutusasteelle 6 Lisätty merkonomikoulutus koulutusasteelta 4 (KOL97) teknikkokoulutus (- 1989) koulutusasteelta 4 (KOL97) sairaanhoitaja- ym. hoitoalojen koulutuksia koulutusasteelta 4 (KOL97) maa- ja metsätalouden teknikkokoulutus koulutusasteelta 4 (KOL97) 6 Alempi korkeakouluaste Pääsisältö sama kuin KOL97. Lisätty insinöörikoulutus (-1989) koulutusasteelta 5 (KOL97) 7 Ylempi korkeakouluaste Pääsisältö sama kuin KOL97. Lisätty lääkäreiden erikoistumiskoulutus koulutusasteelta 8 (KOL97),yleisesikuntaupseeri koulutusasteelta 8 (KOL97) 8 Tutkijakoulutusaste Pääsisältö sama kuin KOL97. Poistettu lääkäreiden erikoistumiskoulutus koulutusasteelta 8 (KOL97)yleisesikuntaupseeri koulutusasteelta 8 (KOL97) Lähde: Tilastokeskus, Koulutusastejaottelu - avain 4
5 Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus ikäluokasta, % 17 16, v 16 15, v 14, v 13, v 12, Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne 5
6 Keskiasteen tutkinnon omaavien osuus ikäluokasta, % v v v v Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne 6
7 Alimman korkeakoulututkinnon omaavien osuus ikäluokasta, % v v v Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne v 7
8 Alemman korkeakouluasteen tutkinnon omaavien osuus ikäluokasta, % v v v v Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne 8
9 Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon omaavien osuus ikäluokasta, % v v v v Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne 9
10 Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus vuotiaista eri kohorteista, % 0,5 0,45 0,4 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0, Syntymävuosi Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne 10
11 Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon omaavien osuus ikäluokasta eri kohorteissa iän mukaan, % Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne Ikä 11
12 Kolmannen asteen koulutuksen määritelmä tarkasteluissa OECD:n määritelmä kolmannen asteen koulutukselle (tertiary education): Population with tertiary education is defined as those having completed the highest level of education, by age group. This includes both theoretical programmes leading to advanced research or high skill professions such as medicine and more vocational programmes leading to the labour market. The measure is percentage of same age population. 12
13 Population with tertiary education year-olds, % in same age group, Norja Ruotsi Tanska OECD Suomi Lähde: OECD 13
14 Population with tertiary education year-olds, % in same age group, Suomi Norja Ruotsi Tanska OECD Lähde: OECD 14
15 Population with tertiary education year-olds, % in same age group, Suomi Norja Tanska OECD Ruotsi Lähde: OECD 15
16 Population with tertiary education year-olds, % in same age group, Suomi Norja Ruotsi Tanska OECD Lähde: OECD 16
17 Keskimääräinen kandidaatiksi valmistumisikä 2014, vuotta 28, , , ,5 25 Lähde: OECD Tanska Suomi Norja Ruotsi 17
18 31,5 Keskimääräinen maisteriksi valmistumisikä 2014, vuotta 31 30, , , ,5 27 Lähde: OECD Tanska Suomi Norja Ruotsi 18
19 Suomen (pl. Uusimaa) työllisyysaste koulutusasteen mukaan (18-64-v.), , % 95 Ylempi korkeakouluaste tai tutkijakoulutusaste 85 Alin korkea-aste tai alempi korkeakouluaste 75 Keskiaste Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 45 Perusasteen koulutuksen varassa olevien työllisyysaste laskenut selvästi 35 Lähde: Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto. 19
20 Uudenmaan työllisyysaste koulutusasteen mukaan (18-64-v.), , % 95 Ylempi korkeakouluaste tai tutkijakoulutusaste 85 Alin korkea-aste tai alempi korkeakouluaste 75 Keskiaste 65 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lähde: Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto. 20
21 Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus %, vuotiaat Miehet Naiset Uusimaa Muu maa Uusimaa Muu maa Lähde: Tilastokeskus: Väestön koulutusrakenne. 21
22 Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus %, vuotiaat Miehet Naiset Lähde: Tilastokeskus: Väestön koulutusrakenne. 22
23 Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus %, vuotiaat Miehet Naiset Uusimaa Muu maa Uusimaa Muu maa Lähde: Tilastokeskus: Väestön koulutusrakenne.
24 25-34-v työllisyysaste, % Ruotsi Norja Tanska Suomi OECD Lähde: OECD 24
25 25-34-v naisten työllisyysaste, % Ruotsi Norja 74 Tanska Suomi OECD
26 v miesten työllisyysaste, % Ruotsi OECD Norja Tanska Suomi
27 65-74-v. määrä ja 75 v. täyttäneiden määrä, Tilastokeskuksen väestöennusten mukaan 75 v. täyttäneet v. 27
28 Terveysmenot ikäryhmittäin, euroa/henkilö Terveysmenot nousevat jyrkästi 75 v. täyttäneillä Lähde:THL 28
29 v. täyttäneiden hoivamenot, euroa/henkilö 29
30 Taulukko 1. Nettoverot= verot etuudet - yksilölliset palvelut (alla Net Transfers) 2011, milj. Lähde: Risto Vaittinen ja Reijo Vanne (2013), Pensions and public finances in Finland: A generational accounting perspective, 30 Finnish Centre for Pensions, Working Papers 01/2013
31 Julkiset nettomenot ikäryhmittäin 2011, miljoonaa euroa Taulukko 2. Väestö ikäluokittain, henkilöä Lähde: Risto Vaittinen ja Reijo Vanne (2013), Pensions and public finances in Finland: A generational accounting perspective, 31 Finnish Centre for Pensions, Working Papers 01/2013
32 Taulukko v. ja 75-v. täyttäneiden terveys- ja hyvinvointimenot henkilöä kohti Ikä Terveys- ja hyvinvointimenot (pl. etuudet ), milj. euroa 2011 (1) Ikäryhmän koko, milj. henkilöä 2011 (2) Menot/ henkilö, 2011, (3)=(1)/(2) Yhteensä Yhteensä 75 täyttäneet Lähde: Taulukot 1 ja 2, edelliset diat 32
33 Karkea laskelma sote-menojen kasvusta 75-v. täyttäneen väestön määrän kasvun takia, jos yksikkökustannus/yli 74-v. henkilö vakio, Yli 74-v. väestö 2016, henkilöä Yli 74-v. väestö 2030, henkilöä Muutos Yksikkökustannus/yli 74-v. henkilö, /v Väestö, henkilöä n n n Kustannukset, mrd. n. 6½ n. 10½ n v. ta ytta neen va esto n ma a ra kasvaa n :sta n :een Kun 75-v. ta ytta neiden terveys- ja hyvinvointimenot ovat euroa/henkilo, kasvavat ko. menot 75-v. täyttäneen va esto n ma a ra n kasvun takia n. 6½:sta n. 10½:een mrd. euroon eli n. 4 mrd. eurolla. 33
34 Lähde: Eläketurvakeskus 34
35 35
36 Työeläkelaitosten saamat maksutulot ja maksamat etuudet, Saadut maksutulot Maksetut etuudet 36
37 Vidlund, M., M. Kiviniemi, A. Mielonen, N. Väänänen (2016), What is the cost of total pension provision and who pays the bill? Cross-national comparison of pension contributions. Eläketurvakeskus 37
38 Vidlund, M., M. Kiviniemi, A. Mielonen, N. Väänänen (2016), What is the cost of total pension provision and who pays the bill? Cross-national comparison of pension contributions. Eläketurvakeskus 38
Talouden näkymät Keva-päivä Martti Hetemäki
Talouden näkymät Keva-päivä 15.3.2018 Martti Hetemäki Ikääntyminen Työpanoksen kasvu Teknologia Työn tuottavuuden kasvu Globalisaatio Talouden kasvu Ikääntyminen Teknologia Globalisaatio Työpanos Julkisen
Julkiset nettomenot henkilöä kohti iän mukaan Ikärakenteen muutos Perusjäämän tasapainottava työllisyysaste
Perusjäämän tasapainottava työllisyysaste vanhusväestön kasvaessa Julkiset nettomenot henkilöä kohti iän mukaan Ikärakenteen muutos Perusjäämän tasapainottava työllisyysaste Liite: Työmarkkinoiden toimivuudesta
Väestön koulutusrakenne 2015
Koulutus 2016 Väestön koulutusrakenne 2015 40 44vuotiaat korkeimmin koulutettuja vuonna 2015 Vuoden 2015 loppuun mennessä 3 245 724 henkeä eli 71 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut
Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä Martti Hetemäki
Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä 26.9.2017 Martti Hetemäki Sisällys Tuloerojen kehitys Suomessa (dia 3) Verojen ja etuuksien tuloeroja tasaava vaikutus eri maissa (dia 4) Työssäkäyvien pienituloisuus
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista
Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista Työllisyysaste koulutusasteittain Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus 25-39-vuotiaista Uudenmaan ja muun Suomen kehityksen eroja Toimeentulotuen
Väestön koulutusrakenne 2017
Koulutus 2018 Väestön koulutusrakenne 2017 40 44vuotiaat korkeimmin koulutettuja 2017 Vuoden 2017 loppuun mennessä 3 334 648 henkeä eli 72 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut tutkinnon
Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä
Katoavat työpaikat Pekka Myrskylä 13-14.06.2017 Työpaikkamuutos 1987-2014 1987 % 2014 % Erotus Uudenmaan maakunta 675242 29,1 771293 33,9 96051 14,2 Pohjois-Pohjanmaan maakunt 142326 6,1 155246 6,8 12920
Työllisyydestä koulutusaloittain vuonna 2018
Työllisyydestä koulutusaloittain vuonna 2018 Yleiskatsaus: työllisyysaste nousi 72 prosentin yläpuolelle Kaikkien työllisten työllisyysaste: 72,5 % Lähde: Akava ja Macrobond Yleiskatsaus: työllisyydessä
Korkeakoulujen KOTA-seminaari
Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Anna Loukkola Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat
Väestön koulutusrakenne 2009
Koulutus 2010 Väestön koulutusrakenne 2009 Kuntien koulutustasoissa edelleen huomattavia eroja 2009 Vuoden 2009 loppuun mennessä 2 955 000 henkeä oli suorittanut peruskoulun jälkeen tutkinnon lukiokoulutuksessa,
Väestön koulutusrakenne 2011
Koulutus 2012 Väestön koulutusrakenne 2011 35 44-vuotiaat olivat parhaiten koulutettuja vuonna 2011 Vuoden 2011 loppuun mennessä 3 056 000 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa,
Väestön koulutusrakenne 2013
Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut
VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010
Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )
Väestön koulutusrakenne 2016
Koulutus 2017 Väestön koulutusrakenne 2016 Uudellamaalla korkein koulutustaso 2016 Julkistusta korjattu 7.11.2017. Korjatut kaksi lukua on merkitty punaisella Vuoden 2016 loppuun mennessä 3 287 272 henkeä
Suomalaisten koulutusrakenteen kehitys 1970 2030. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:1
Suomalaisten koulutusrakenteen kehitys 197 23 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 214:1 Aleksi Kalenius Suomalaisten koulutusrakenteen kehitys 197 23 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja
t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 35 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2009 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste peruspiireittäin Helsingissä 2009. Nuorten
Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016
Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne
LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ
LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN
Väestön koulutusrakenne 2010
Koulutus 2011 Väestön koulutusrakenne 2010 Tutkinnon suorittaneen väestön määrä moninkertaistunut 40 vuodessa Vuoden 2010 loppuun mennessä 3 005 000 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon
TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNITTAIN 5/2012 3/2017. Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen
TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNITTAIN 5/2012 Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 29.6.2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2017 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan
TILASTOKATSAUS 15:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,
t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 42 Väestön koulutusrakenne Helsingissä Helsingin väestön koulutusrakenne 31.12.2007 Lisätietoja: Sanna Ranto, p: 310 36408
TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN
TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin
TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 5/2011 9/2016. Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen
TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 5/2011 Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 24.11.2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2016 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan
TILASTOKATSAUS 3:2019
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä
Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet
Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:
Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus
Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus Kaikki esityksen tiedot perustuvat työssäkäyntitilaston aikasarjatiedostoon. Se kuvaa kaikkien
TILASTOKATSAUS 5:2018
Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä
Väestön koulutusrakenne 2014
Koulutus 2015 Väestön koulutusrakenne 2014 Kuntien koulutustasoissa huomattavia eroja 2014 Vuoden 2014 loppuun mennessä 3 213 533 henkeä eli 70 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut
TILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
Korkeasti koulutettujen työllisyys
Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön
Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018
Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018 Valtionhallinnon kehittämisosasto Seija Korhonen Huhtikuu 2018 % henkilölukumäärästä 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne Tämän raportin
Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231
t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste
Esitys uusista tehtävänimikkeistä ja kelpoisuusehdoista sekä lakkautettavista tehtävänimikkeistä
Hallitus 7.12.2009, LIITE 13 Esitys uusista tehtävänimikkeistä ja kelpoisuusehdoista sekä lakkautettavista tehtävänimikkeistä NIMIKE KELPOISUUSEHTO HUOM Aluepäällikkö Ammattimies Apulaisosastonhoitaja
Suomen väestön koulutustason vahvuudet ja heikkoudet
Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2010:3 Suomen väestön koulutustason vahvuudet ja heikkoudet Väestön korkea koulutus- ja sivistystaso on Suomessa keskeinen yhteiskuntapolitiikan tavoite.
15-vuotiaiden osaaminen lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä - OECD
KOULUTUS 15-vuotiaiden osaaminen lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä - OECD Lähde: OECD, PISA 2015 15-vuotiaiden osaamisen kehitys kirjallisuudessa, matematiikassa ja luonnontieteissä - Suomi
VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 36 Timo Äikäs VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN Helsingin kaupungin kuvapankki/mika Lappalainen Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-790-6
Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 26 31 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.25 Helsingin kaupungin kuvapankki/ Paul Williams Verkkojulkaisu ISSN 1458-577 ISBN
Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa
Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4
TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen
TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 2011 2016 Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 5.8.2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2016 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan
VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2010
39 212 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2 1. Väestön koulutusrakenne Helsingissä Helsingissä perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus kaupungin väestöstä on noin 7 prosenttia. sijoittui
verkkojulkaisuja VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN Timo Äikäs HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN Verkkojulkaisu ISSN ISBN
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 40 Timo Äikäs VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN Helsingin kaupungin kuvapankki/juhani Seppovaara Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-586-5
Urallaan johtajiksi edenneillä miehillä on
Miesjohtajalla ura ja perhe, entä naisjohtajalla? Leena Kartovaara Vanhan sanonnan mukaan menestyvän miehen takana on nainen. Mitä sitten on menestyvän naisen takana. Vai onko mitään? Urallaan johtajiksi
Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 30 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2004 Helsingin kaupunki, kaupunkimittausosasto 030/2004 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707
Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,
Sote- ja maakuntauudistus: osa Martti Hetemäki
Sote- ja maakuntauudistus: osa 1 6.11.2017 Martti Hetemäki 1 95 93 Terveydenhuollon palveluihin pääsyä ja palvelujen laatua mittaava indikaattori, mitä korkeampi arvo, sitä parempi järjestelmä, indikaattorin
t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2010 t i l a s t o j a 22 Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Tutkinnon suorittaneet
Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010
Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
Koulutus ja elinkaaritulot. Artikkeli 10/2019
Koulutus ja elinkaaritulot Artikkeli 10/2019 Artikkeli 10/2019 Kirjoittaja: Tomi Husa, asiantuntija, Akava Avainsanat: elinkaaritulo, koulutus, koulutuksen tuotto Päivämäärä: 2.9.2019 Yhteenveto Artikkelissa
Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala
Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.
OECD:n SUOMEN TALOUSKATSAUS 2018
OECD:n SUOMEN TALOUSKATSAUS 2018 Mari Kiviniemi Apulaispääsihteeri Helsinki, 28. helmikuuta 2018 http://www.oecd.org/eco/surveys/economic-survey-finland.htm @OECDeconomy @OECD Tuotanto ja vienti kasvavat
Korkeakoulutuksen kansainvälinen tilastointi. Mika Tuononen KOTA-AMKOTA -seminaari
Korkeakoulutuksen kansainvälinen tilastointi Mika Tuononen KOTA-AMKOTA -seminaari 26.10.2011 Kansainvälisen koulutustilastoinnin kehitys UNESCO kehittänyt ISCED-luokituksen (kansainvälinen koulutusluokitus)
Väestön koulutusrakenne 2012
Koulutus 2013 Väestön rakenne 2012 Viime vuonna 35 39-vuotiaat koulutetuimpia Vuoden 2012 loppuun mennessä 3 107 062 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa
Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo
Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo Tasa-arvoaamiainen arvoaamiainen 19.3.2014 Erikoistutkija Tapio Bergholm (kiitokset Antti Saloniemi, Pekka Myrskylä, Noora Järnefelt, Lasse Tarkiainen, Tiina Pensola et
Korkeakoulujen KOTA-seminaari, Jyväskylä
Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen, Jyväskylä Anna Loukkola Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2014: Tutkintoon johtavan
Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja
Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste
Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007
Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2008 Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Korkeasti koulutetusta väestöstä kolmannes Uudellamaalla Vuonna 2006 korkeasti koulutetusta väestöstä (16 74 vuotiaat)
Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus taustatilastoja
Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus 30.11. - taustatilastoja Ammattiasema - maisterin tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen ammattiluokituksen mukaan 2014 - yksi vuosi valmistumisesta Kasvatusalat
tilastoja VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN KOULUTUSTASON MUUTOS HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2007 40 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN KOULUTUSTASON MUUTOS Helsingin, pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun kuntien asukkaiden koulutustaso on korkea. Lähes
Taloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan. Jukka Ohtonen, sosiologi Puh
Taloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan Jukka Ohtonen, sosiologi Puh. 045 8722 118 @-posti: juohtonen@gmail.com Työpajat valmentavat, kouluttavat ja kuntouttavat Menetelminä käytetään mm. yksilövalmennusta,
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 41 2008 Kuvio 1. Työttömien määrä Helsingissä vuoden lopussa 2000 2007, indeksi 2000=100 130 Helsingin työttömyys ja pitkäaikastyöttömyys alueittain 31.12.2007
Koulut, opiskelijat ja opinnot
Koulut, opiskelijat ja opinnot 15-vuotiaiden osaaminen lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä - OECD Lähde: OECD, PISA 2015 15-vuotiaiden osaamisen kehitys kirjallisuudessa, matematiikassa ja
HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA. Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Suutarila Puistola.
TILASTOJA 30 2013 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin 31.12.2012 Suutarila Puistola Tuomarinky lä Jakomäki
Yliopistokoulutus 2018
Koulutus 9 Yliopistokoulutus Naiset suorittivat lähes 6 prosenttia kaikista yliopistotutkinnoista vuonna Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna yliopistotutkintoja suoritettiin noin, joka on
Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019
Naiset ja miehet työelämässä Syyskuu 2019 Naiset ja miehet työelämässä Työllisyys Työllisyysaste (%) Suomessa heinäkuussa 2018-2019 % 100 2018/07 2019/07 90 80 74,1 74,5 75,4 75,9 72,8 73,1 70 60 50 40
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013
Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun
Yliopistokoulutus 2016
Koulutus Yliopistokoulutus Yliopistotutkintojen määrä väheni kolme prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna tutkintoja suoritettiin kaikkiaan, joka on 8 tutkintoa vähemmän
Yliopistokoulutus 2017
Koulutus 8 Yliopistokoulutus 7 Tohtorintutkintojen määrä väheni seitsemän prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 7 yliopistotutkintoja suoritettiin kaikkiaan, mikä
HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola.
TILASTOJA 40 2011 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2010 Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna 2010 Tuomarinkylä Suutarila Puistola Jakomäki
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010
Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin
Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2012
Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2014 Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2012 Yhä useampi tohtorintutkinnon suorittanut on ulkomaalainen Suomessa suoritettiin 1 143 tohtorin tutkintoa vuonna
Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011
Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto
Opiskelijoiden työssäkäynti 2016
Koulutus 218 Opiskelijoiden työssäkäynti 216 Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kasvoi Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kasvoi prosenttiyksikön vuonna 216 edellisestä
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus
Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000
Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus
Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman
Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013
Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen
Opiskelijoiden työssäkäynti 2017
Koulutus 2019 Opiskelijoiden työssäkäynti 2017 Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kasvoi Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kasvoi 2,5 prosenttiyksikköä vuonna
Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus
Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen
Tietoa akavalaisista Kainuussa
Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti
Opintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui
Koulutus 2013 Opintojen kulku 2011 Tutkinnon suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen mukaan yliopistokoulutuksen suoritti viidessä ja puolessa vuodessa 49 prosenttia, ylemmän korkeakoulututkinnon 21 ja
Koulutus, työllisyys ja työttömyys. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:13
Koulutus, työllisyys ja työttömyys Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 214:13 Aleksi Kalenius Koulutus, työllisyys ja työttömyys Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 214:13 Aleksi Kalenius
KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT
KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Noora Järnefelt Tutkimus tutuksi 15.4.2011 KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Tuoko koulutus lisää työvuosia? Miksi koulutetut pysyvät työelämässä ä ä pitempään? Miten eläkejärjestelmä
Selvitys suunnittelu- ja konsultointialan työvoimasta Liite 2
Selvitys suunnittelu- ja konsultointialan työvoimasta 217-225 LIITE 2: IKÄJAKAUMAT Kaikkien tässä liitteessä esitettyjen kuvien tietolähde on Vipunen. Tiedot ovat tilastovuodelta 214. Kuvissa on huomioitu
verkkojulkaisuja VÄESTÖN KOULUTUSTASO ALUEITTAIN HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN Verkkojulkaisu ISSN ISBN
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 1 VÄESTÖN KOULUTUSTASO ALUEITTAIN Helsingin kaupungin kuvapankki/mika Lappalainen Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-392-7 Painettuna ISSN
Henkilöstöselvitys Minna Jokinen
Henkilöstöselvitys 21 Minna Jokinen Vastanneiden yritysten henkilöstö toimialoittain ja kokoluokittain Yrityksen koko, henkilöä Toimiala 1-49 5-99 1-249 25-499 5- Yht. Osuus koko alasta, % Elektroniikka-
Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009
TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2015
Koulutus 2017 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2015 Vastavalmistuneiden työllistyminen heikkeni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys jatkoi heikkenemistään
Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen
SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden
Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006
Tilastokatsaus 9:2014
Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien
Yritys/toimipaikkakohtaiset henkilöstöominaisuudet
Aineistokuvaus Yritys/toimipaikkakohtaiset henkilöstöominaisuudet Sisältökuvaus FLEED (Finnish Longitudinal Employer - Employee Data) -aineistosta on tutkimuskäyttöön muodostettu yritys- ja toimipaikkapohjaiset
Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014
Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,27 miljoonaa vuonna
SEUTUKUNNITTAISET ALUEPROFIILIT Vakka-Suomi LIITE 1
SEUTUKUNNITTAISET ALUEPROFIILIT LIITE 1 Teollisuuden vientiaste seutukunnittain 105,2 Salon seutukunta 85 61,3 56,1 Turunmaa 42,8 Turun seutukunta 39,6 Loimaan seutukunta 30,3 0 20 40 60 80 100 120 Viennin
Yliopistokoulutus 2012
Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000
Opiskelijoiden työssäkäynti 2010
Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna
Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2006
Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2007 Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2006 Korkeasti koulutetun väestön osuus korkein Uudellamaalla Koko maan väestöstä (16 74 vuotiaat) 27 prosenttia oli