VALTIOVARAINMINISTERIÖ TIETOJA VALTION HENKILÖSTÖSTÄ /2006 VA L T I O N T Y Ö M A R K K I N A - L A I T O S

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖ TIETOJA VALTION HENKILÖSTÖSTÄ /2006 VA L T I O N T Y Ö M A R K K I N A - L A I T O S

2 Tietoja valtion henkilöstöstä /2006 valtiovarainministeriö henkilöstöosasto VALTION TYÖMARKKI- NALAITOS

3 Julkaisija Valtiovarainministeriö VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telefaksi (09) Internet Puhelintiedustelut (09) Taitto Anne Valtonen ISSN ISBN (PDF) HELSINKI 2006

4 KUVAILULEHTI Julkaisija ja julkaisuaika Tekijät Valtiovarainministeriö,lokakuu 2006 Mari Näätsaari Taina Nikkanen Julkaisun nimi TIETOJA VALTION HENKILÖSTÖSTÄ 2005 Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Asiasanat Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaisun tunnistetiedot Julkaisun myynti/jakaja Painopaikka ja -aika Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta: -> Valtion työmarkkinalaitos Julkaisun taulukot ja kuviot laajemmin tiedoin: -> Tilastot henkilöstö, työvoima, palkkasumma, työvoimakustannukset, ansiotaso, ansiokehitys, työaika, eläkkeet, lähtövaihtuvuus, tulovaihtuvuus, poistuma VALTION TYÖMARKKINALAITOS, 5/2006 ISSN Sivuja 136 ISBN Kieli Suomi Hinta Tiivistelmä Valtion henkilöstöllä tarkoitetaan yleensä budjettitalouteen kuuluvissa virastoissa työskenteleviä henkilöitä, joiden toiminta rahoitetaan kokonaan tai osittain budjettivaroista. Vuonna 2005 budjettitalouden virastoissa työskenteli henkilöä, mikä on 0,1 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannukset nousivat 4,4 prosenttia vuodesta Työvoimakustannusten osuus valtion menoista oli 14 prosenttia, ja pelkkien palkkausmenojen osuus 11 prosenttia. Budjettitalouden virkasuhteisten kuukausipalkkaisten keskimääräinen kokonaisansio kuukaudessa (ilman lomarahaa) marraskuussa 2005 oli euroa ja kuukausipalkkaisten työsopimussuhteisten euroa. Keskiansiot nousivat 3,5 prosenttia vuodesta Virastotyössä säännöllinen työaika on 7,25 tuntia päivässä ja 36,25 tuntia viikossa. Ilman vuosilomia säännöllinen vuosityöaika virastotyössä oli vuonna 2005 keskimäärin tuntia.

5 Keskimääräisissä työajoissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisvuodesta. Vuosina normaalin vanhuuseläkeiän saavuttaa noin 41 prosenttia budjettitalouden vuoden 2005 henkilöstöstä. Kun otetaan huomioon vanhuuseläkeiän saavuttamisen lisäksi muille kuin vanhuuseläkkeelle siirtymiset ja valtion ulkopuolisen työnantajan palvelukseen siirtyvät, on budjettitalouden henkilöstön kokonaispoistuma vuosina arviolta 68 prosenttia vuoden 2005 henkilöstöstä.

6 PRESENTATIONSBLAD Utgivare och datum Finansministeriet, oktober 2006 Författare Mari Näätsaari Taina Nikkanen Publikationens titel UPPGIFTER OM STATENS PERSONAL 2005 Publikationens andra versioner Nyckelord Publikationsserie och nummer Publikationen är tillgänglig på finska på Internet: -> Valtion työmarkkinalaitos Tabeller och figurer är tillgängliga på Internet: -> Tilastot personal, arbetskraft, lönesumma, arbetskraftskostnader, inkomstnivå, inkomstutveckling, arbetstid, pensioner, omsättning av personal, avgång STATENS ARBETSMARKNADSVERK, 5/2006 Publikationens kännetecknen Beställningar/ distribution Tryckeri/ tryckningsort och -år ISSN Sidor 136 ISBN Språk Finska Pris Sammandrag Med statens personal menar man i allmänhet personalen vid ämbetsverken inom statens budgetekonomi, vilkas verksamhet helt eller delvis finansieras med budgetmedel. År 2005 arbetade personer vid ämbetsverken inom statens budgetekonomi, vilket är 0,1 procent mindre än år Arbetskraftskostnaderna för personalen inom budgetekonomin ökade med 4,4 procent från året Dessa kostnader utgjorde 14 procent av statens utgifter, och enbart lönekostnaderna 11 procent av statens utgifter. De genomsnittliga månatliga totalinkomsterna (semesterersättningen frånräknad) för personer i tjänsteavtal med månadslön inom budgetekonomin var euro i november 2005 och för personer med månadslön i arbetsförhållande euro. Medellöner ökade med 3,5 procent från föregående året. I tjänstearbete är den regelmässiga arbetstiden 7,25 timmar per dag och 36,25 timmar per vecka. Den årliga semestern frånräknad var den

7 regelmässiga årliga arbetstiden i tjänstearbete i medeltal timmar år Inga betydande förändringar från föregående året uppträdde. Under åren procent av den personal som år 2005 var anställd inom budgetekonomin uppnår normal pensionsålder. Då man också beaktar dem som pensioneras av andra skäl än ålderspension och dem som övergår till annat arbete än statlig anställning är den totala personalavgången under perioden inom statens budgetekonomi ca 68 procent av årets 2005 personal.

8 FACT SHEET Publisher and date Ministry of Finance, October 2006 Author (s) Ms Mari Näätsaari Ms Taina Nikkanen Title of publication INFORMATION ABOUT STATE PERSONNEL 2005 Parts of publication/ other versions released Keywords Publications series and number The publication is available in Finnish on the Internet: -> Valtion työmarkkinalaitos The figures and charts are available on the Internet: -> Tilastot personnel, labor force, sum of wages and salaries, labor costs, income level, income development, working time, pensions, turnover of personnel, drain of personnel STATE EMPLOYER S OFFICE, 5/2006 Identifications ISSN ISBN No. of pages 136 Language Finnish Price Sales distribution Printing place and year Abstract State s personnel usually means those employees that are employed in on-budget entities, whose activities are wholly or partly financed by budget funds. In persons, i.e. 0.1 per cent less than in 2004, worked in on-budget entities. Labor costs of the personnel working in on-budget entities rose 4.4 per cent from the previous year. The costs represent 14 per cent of government expenditure. Salaries and wages alone represent 11 per cent of government expenditure. In November 2005 the average total monthly income (extra pay for holidays not included) of civil servants with a monthly salary was euro and that of the State s private employees with a monthly salary euro. Average annual income rose by 3.5 per cent from the previous year. Regular working time in civil service departments is 7.25 hours per day and hours per week. Annual holidays excluded, average

9 regular annual working time in civil service departments was hours in No significant changes from the previous year occurred. 41 per cent of on-budget entities personnel in 2005 will reach normal retirement age during When those who will retire for reasons other than age and those who change jobs to employers other than the State are included, total drain of on-budget personnel is estimated to be about 68 per cent of year 2005 personnel in

10 Esipuhe Valtion virastojen johto sekä henkilöstöasioista vastaavat tarvitsevat päätöksenteossa ja henkilöstövoimavarojen kehittämisessä ja ylläpidossa tietoja omasta henkilöstöstään sekä vertailutietoa valtion muista organisaatioista ja myös muilta sektoreilta. Tämän julkaisun tavoitteena on tukea valtion keskus- ja paikallistason työnantajatoimintaa sekä lisäksi antaa yksittäisille organisaatioille vertailutietoa. Tietojen käyttäjiä ovat myös valtion ylin johto, poliittiset päättäjät, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, tutkimuslaitokset ja tiedotusvälineet sekä yksityishenkilöt. Julkaisun tiedot perustuvat pääosin valtiovarainministeriön valtion henkilörekisteriin. Henkilörekisterin ylläpitotyöstä ja tuottamisesta vastaa Valtiokonttori ja atk-tehtävistä TietoEnator. Myös Tilastokeskus julkaisee tietoja valtion henkilöstöstä ja sen palkkauksesta valtiovarainministeriön henkilörekisterin tietojen pohjalta. Tilastokeskuksen julkaisut painottuvat palkkatilastoihin, jolloin valtion henkilöstön ja sen eri rakenteiden kuvaukseen ei ole tämän julkaisun tavoin kiinnitetty huomiota yksistään jo tilastoinnin tarkoituksesta johtuen. Julkaisussa on keskitytty budjettitalouden virastoihin, joita Valtion työmarkkinalaitos edustaa työnantajana. Taulukoilla ja kuvioilla kuvataan valtiosektorin ja muiden sektoreiden henkilöstömääriä ja niiden kehitystä, palkkasummia ja työvoimakustannuksia, ansioita ja ansiokehitystä, työaikaa, vaihtuvuutta ja poistumaa sekä valtion eläkkeitä ja niistä aiheutuvia menoja. Budjettitalouden henkilöstöstä on yksityiskohtaisemmin kuvattu rakenteellisia ominaisuuksia kuten koulutusta ja ikää sekä henkilöstön jakautumista esimerkiksi hallinnonaloittain ja tehtävittäin. Julkaisun teosta on vastannut Mari Näätsaari valtiovarainministeriön henkilöstöosaston tutkimusyksikössä. Taina Nikkanen on tehnyt julkaisuun taulukoita ja kuvioita.

11 Nyt kahdettakymmenettätoista kertaa ilmestyvä julkaisu mukailee rakenteeltaan edellisiä julkaisuja, jotka on tuotettu vuosilta 1983 ja Vuosien 2004 ja 2005 julkaisut ovat kuitenkin hieman edellisiä suppeampia. Kaikki taulukot ja kuviot on kuitenkin julkaistu valtiovarainministeriön internetsivuilla (valtio työnantajana -> tilastot) siinä muodossa ja laajuudessa, kuin ne aikaisemmissa julkaisuissa ovat. Käynnissä oleva työnantajan henkilöstötietohanke Tahti tulee vaikuttamaan julkaisussa esitettäviin tietoihin vuodesta 2006 alkaen. Nykymuotoinen valtion henkilörekisteri tuotettiin viimeisen kerran vuonna 2005, ja vuoden 2006 aikana kaikki valtion virastot siirtyvät Tahtin käyttäjiksi. Tahtin suurin uudistus on siirtyminen kuukausittaiseen tiedonkeruuseen, mikä mahdollistaa tietojen aikaisempaa laajemman sekä ajantasaisemman tilastoinnin. Helsingissä lokakuussa 2006 Teuvo Metsäpelto Valtion työmarkkinajohtaja

12 Sisällys 1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Työllinen työvoima ja palkansaajat sektoreittain Työvoiman rakenteellinen kehitys Työvoima sektoreittain Pohjoismaissa Budjettitalouden henkilöstön määrä ja rakenne Henkilötyövuosien määrä Henkilöstön palvelussuhde Tukityöllistetyt Hallinnonala Budjettitalouden henkilöstö alueittain sekä osuus palkansaajista ja väestöstä Koko- ja osa-aikaisuus Määräaikaisuus Koulutusrakenne Sukupuolirakenne Ikärakenne Viraston toimintatyyppi Hallinnon taso Palkkasummat ja muut työvoimakustannukset Kansantulon ja kansantalouden palkkasumman muodostus Julkisen sektorin palkkasumma Budjettitalouden henkilöstön palkkasumma ja muut työvoimakustannukset Ansiotasotietoja Ansiotaso sektoreittain Ansiotaso budjettitaloudessa Ansiot koulutustason mukaan Palkkausrakenne Ansiot iän mukaan Ansiokehitys Työaika Työaika budjettitaloudessa työaikaperusteen mukaan Budjettitalouden henkilöstön työajan käyttö toiminnoittain Työajan käyttö budjettitaloudessa ja teollisuudessa Eläkkeet Vaihtuvuus ja muu poistuma...107

13 7.1 Lähtövaihtuvuus ja muu poistuma Luonnollinen poistuma Eläkkeelle siirtyminen Lähtövaihtuvuus ja muu poistuma koulutuksen mukaan Lähtövaihtuvuus ja muu poistuma virastotyypeittäin Lähtövaihtuvuus ja muu poistuma ammattiryhmittäin Tulovaihtuvuus Budjettitalouden palveluksessa vuonna 2004 olleen henkilöstön poistuma vuosina Nykyhenkilöstön eläkkeelle siirtyminen ja muu poistuma koulutustason mukaan Nykyhenkilöstön eläkkeelle siirtyminen ja muu poistuma virastotyypin mukaan Lähdeluettelo Liite 1 Budjettitalouden virkasuhteisen ja työsopimussuhteisen henkilöstön määrä virastoittain ja laitoksittain vuonna 2005

14 1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa 1.1 Työllinen työvoima ja palkansaajat sektoreittain 2005 Suomen työllinen työvoima vuonna 2005 oli henkilöä, mikä oli 1,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Palkansaajien osuus työllisestä työvoimasta oli 86 prosenttia, yrittäjien 14 prosenttia. Valtion palveluksessa (valtion budjettitalous ja uusimuotoiset liikelaitokset) oli henkilöä, mikä oli 6,0 prosenttia palkansaajista ja 5,2 prosenttia työllisestä työvoimasta. Työllisen työvoiman jakautuminen sektoreittain on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Työllinen työvoima ja palkansaajat sektoreittain Sektori hlöä Prosenttia palkansaajista Prosenttia työllisestä työvoimasta Julkinen sektori yhteensä ,3 23,5 Valtiosektori 132 6,4 5,5 Valtion budjettitalous 124 6,0 5,2 Liikelaitokset 8 0,4 0,3 Kuntasektori ,9 18,0 Yksityinen yms. sektori yhteensä ,7 62,5 Vientiteollisuus 1) ,9 13,7 Yksityinen kotimarkkinasektori ,8 48,8 Palkansaajat yhteensä ,0 86,0 Yrittäjät ,3 14,0 Työllinen työvoima yhteensä ,3 100,0 1 Vientiteollisuuden ja yksityisen kotimarkkinasektorin luvut on estimoitu kansantalouden tilinpidon tietojen pohjalta. Vientiteollisuuteen on luettu yrityksistä ne, joiden tuotannosta vähintään 30 % menee vientiin. Tämän julkaisun tarkasteluissa julkiseen sektoriin on sisällytetty myös valtion ja kuntien liikelaitokset, jotka kansantalouden tilinpidossa sisältyvät lähes kokonaan yksityiseen kotimarkkinasektoriin.

15 1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Työvoiman rakenteellinen kehitys Valtion budjettitalouden henkilöstön määrä suhteutettuna koko kansantalouteen on vuodesta 1970 alkaen kehittynyt taulukon 2 mukaisesti. Taulukko 2. Valtion budjettitalouden henkilöstön osuuden kehitys, prosenttia työllisestä työvoimasta 7,9 8,6 6,0 5,3 5,2 palkansaajista 10,4 10,3 7,0 6,1 5,9 julkisesta sektorista 47,7 38,6 22,7 22,7 22,2 Vuosina budjettitalouden henkilöstö on pienentynyt suhteessa työlliseen työvoimaan 2,7, palkansaajiin 4,5 ja julkiseen sektoriin 25,5 prosenttiyksiköllä. Tämä on johtunut pääosin tehtävien siirrosta valtion budjettitalouden ulkopuolelle eli virastojen liikelaitostamisesta, yhtiöittämisestä ja kunnallistamisesta. Seuraavissa kuvioissa on kuvattu työvoiman jakautumista sektoreittain. Kuvio 1. Työllisen työvoiman jakautuminen sektoreittain , prosenttia 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % valtion budjettital. valtion uusim. liikel. kunta vientiteollisuus yksityinen kotimarkkinasektori yrittäjät 14

16 1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Kuvio 2. Työllinen työvoima sektoreittain henkilömäärän mukaan henkilöä Valtion budjettitalous Valtion uusim. liikelaitokset Kuntasektori Yksityinen kotimarkkinasektori Vientiteollisuus Yrittäjät Tarkastelujakson kehitykselle on ollut tyypillistä julkisen sektorin suhteellisen palkansaajaosuuden kasvu (kuvio 3). Yksityisen kotimarkkinasektorin osuus palkansaajista ei ole merkittävästi muuttunut vuosina , kun taas vientiteollisuuden osuus on selvästi pienentynyt. Kehitystä selittää lähinnä se, että julkisissa organisaatioissa henkilöstö on yleisesti keskeisin voimavara. Sitä vastoin erityisesti teollisuudessa ihmistyön osuus tuotannontekijänä on teknologian kehityksen myötä huomattavasti pienentynyt. Kuvio 3. Palkansaajien osuus sektoreittain % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % julkinen sektori vientiteollisuus yksityinen kotimarkkinasektori 15

17 1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Vuosina valtion budjettitalouden ja liikelaitosten henkilöstön osuus julkisesta sektorista on pienentynyt 47,7 prosentista 22,2 prosenttiin, mikä nähdään kuviosta 4. Kuvio 4. Valtiosektorin osuus julkisesta sektorista % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % valtion budjettital. valtion uusim. liikel. kunta Vuodesta 1989 alkaen valtiosektorin henkilöstö on jakautunut budjettitalouden ja uusimuotoisten liikelaitosten henkilöstöön. Liikelaitosten henkilöstö kasvoi vuonna henkilöstä henkilöön. Vaikka liikelaitostaminen on jatkunut, liikelaitosten yhtiöittämisten myötä liikelaitosten henkilöstö on vähentynyt ollen vuonna henkilöä (taulukko ja kuvio 5). Valtion budjettitalouden henkilöstö kasvoi aina vuoteen 1988 asti. Tästä henkilön huippulukemasta valtion henkilöstö on vähentynyt nykyiseen henkilöön. Valtaosa vähennyksestä on ollut seurausta virastojen ja laitosten liikelaitostamisesta, yhtiöittämisestä ja kunnallistamisesta. Vuodesta 2004 vuoteen 2005 valtion budjettitalouden henkilöstö väheni 0,1 prosentilla. Valtion henkilöstöstä työskenteli vuonna 2005 uusimuotoisissa liikelaitoksissa 5,6 prosenttia ja budjettitalouden virastoissa ja laitoksissa 94,4 prosenttia (kuvio 5). 16

18 1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Kuvio 5. Budjettitalouden virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön sekä uusimuotoisten liikelaitosten henkilöstön määrä Henkilöä Budjettitalouden virkasuhteiset Budjettitalouden työsopimussuhteiset Uusimuotoiset liikelaitokset Vuosittaiset työvoiman ja palkansaajien määrien muutokset on esitetty kuviossa 6 ja taulukossa 3. Keskimääräinen henkilöstömäärän kasvuvauhti on ajanjaksolla ollut nopeinta kuntasektorilla, keskimäärin 2,3 prosenttia vuodessa. Samalla ajanjaksolla budjettitalouden henkilöstö on vähentynyt vuosittain keskimäärin prosentilla. 17

19 1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Kuvio 6. Työllisen työvoiman sekä henkilöstön määrän muutokset sektoreittain , prosenttia Valtio yhteensä Valtion budjettitalous Kunta Yksityinen sektori

20 1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Taulukko 3. Työvoiman ja palkansaajien määrän muutokset, prosenttia Keskimääräiset vuosimuutokset, % Työllinen työvoima 0,6 1,5-0,2 0,1 0,2 Palkansaajat 0,8 1,7 0,0 0,3 0,6 Julkinen sektori 0,7 0,7-1,0 0,3 1,2 Valtio 0,0-0,1-1,1-1,9-1,0 - budjettitalouden henkilöstö 0,0-0,1-1,1-1,9-1,0 Kunta 0,5 0,8-0,1 1,2 2,3 Yksityinen yms. 0,9 2,2 0,4 0,3 0,4 Vientiteollisuus -1,1 0,9-0,5-1,4-0,5 Yksityinen kotimarkkinasektori 1,5 2,6 0,6 1,0 0, Työvoima sektoreittain Pohjoismaissa Valtiolla työskenteli vuonna 2005 Suomessa 5,5 prosenttia, Ruotsissa 6,2 prosenttia, Norjassa 11,7 ja Tanskassa 12,4 prosenttia työllisestä työvoimasta. Tarkkojen vertailujen tekeminen on pohjoismaidenkin välillä hankalaa, koska valtion ja julkisen sektorin käsitteissä sekä tilastoluokituksissa on huomattavia eroja. Myös tehtävien jakautuminen valtio- ja kuntasektorille vaihtelee maittain. Suomessa julkisen sektorin osuus työllisestä työvoimasta on selvästi alhaisin eli 23 prosenttia. Ruotsissa julkisen sektorin vastaava työvoimaosuus oli vuonna , Norjassa 32 ja Tanskassa 34 prosenttia (kuvio 7). 19

21 1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Kuvio 7. Työvoiman jakaantuminen sektoreittain Pohjoismaissa vuonna ,6 % SUOMI ,5 % 17,8 % RUOTSI ,0 % 6,2 % Valtio Kunta Yksityinen Yrittäjät 28,4 % Valtio Kunta Yksityinen Yrittäjät 64,2 % 64,5 % NORJA ,3 % 11,7 % 9,8 % TANSKA ,7 % 19,8 % Valtio Kunta Yksityinen Yrittäjät 24,1 % Valtio Kunta Yksityinen Yrittäjät 61,1 % 56,4 % 20

22 1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Taulukko Työllinen työvoima ja palkansaajien lukumäärät sektoreittain , 1000 henkilöä Vuosi Työllinen Kaikki palkansaajat Valtiosektori Kuntasektori sektori Julkinen Yksityinen sektori yms 2) 4) työvoima Budjettitalouden Liikelaitokset 3) Yhteensä Vientiteollismarkk.s Yksit. koti- Yhteensä 1) 5) 1) henkilöstö 3) 6) yhteensä lkm m-% lkm m-% lkm m-% lkm m-% lkm m-% lkm m-% lkm m-% lkm m-% lkm m-% lkm m-% , , , , , , , , , , , , ,7 65-2, , , , , , , , , ,5 60-7, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 6-72, , , , , , , , , ,9 5-26, , , , , , , , , ,7 5 0, , , , , , , , , ,4 4-6, , , , , , , , , ,4 5 3, , , , , , , , , ,4 4-10, , , , , , , , , ,6 8 94, , , , , , , , , ,3 8-5, , , , , , , , , ,8 8-1, , , , , , , , , ,2 8 9, , , , , , , , , ,1 7-11, , , , , , ,7 Keskimääräinen vuosimuutos-% ,6 0,8 0,0 12,1 0,5 0,5 0,5-1,1 1,5 0, ,5 1,7-0,1 1,3 0,0 0,8 0,6 0,9 2,6 2, ,2 0,0-1,1-13,7-3,2-0,1-1,0-0,5 0,6 0,4 1) Lähde: Tilastokeskuksen työvoimatutkimus 2) Vientiteollisuuden ja yksityisen kotimarkkinasektorin luvut on estimoitu kansantalouden tilinpidon tietojen pohjalta. Vientiteollisuuteen on luettu teollisuusyrityksistä ne, joiden tuotannosta vähintään 30 % menee vientiin (sarjoja on tarkistettu vuonna 1994). 3) Valtion uusimuotoisten liikelaitosten henkilöstö sekä kuntasektoriin sisällytetty kuntasektorin liikelaitosten henkilöstö sisällytetään kansantalouden tilinpidossa lähes kokonaan yksityiseen kotimarkkinasektoriin 4) Lasketaan palkansaajien ja julkisen sektorin henkilöstön määrän erotuksena 5) Yrittäjiä oli työllisestä työvoimasta vuonna 2004 noin

23 1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Taulukko Valtion henkilöstö (budjettitalous sekä uusimuotoiset liikelaitokset) palvelussuhteen lajin mukaan Vuosi Virkasuhteiset Työsopimussuhteiset Yhteensä Kuukausi- Tunti- Yhteensä Kuukausi- Tunti- Yhteensä Kuukausi- Yhteensä Tunti- palkkaiset palkkaiset palkkaiset palkkaiset palkkaiset palkkaiset Organisaatiolaji lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % 1995 Yhteensä , , , , , , , , ,0 Budjettitalouden virastot ja lait , , , , , , , , ,1 Uusimuotoiset liikelaitokset 1) 701 0,7 1 1, , , , , , , , Yhteensä , , , , , , , , ,0 Budjettitalouden virastot ja lait , , , , , , , , ,3 Uusimuotoiset liikelaitokset 2) 640 0,7 0, , , , , , , , Yhteensä , , , , , , , , ,0 Budjettitalouden virastot ja lait , , , , , , , , ,3 Uusimuotoiset liikelaitokset 2) 600 0,6 0, , , , , , , , Yhteensä , , , , , , , , ,0 Budjettitalouden virastot ja lait , , , , , , , , ,5 Uusimuotoiset liikelaitokset 3) 502 0,5 0, , , , , , , , Yhteensä , , , , , , , , ,0 Budjettitalouden virastot ja lait , , , , , , , , ,5 Uusimuotoiset liikelaitokset 4) 468 0,5 0, , , , , , , , Yhteensä , , , , , , , , ,0 Budjettitalouden virastot ja lait , , , , , , , , ,8 Uusimuotoiset liikelaitokset 5) 447 0,5 9 5, , , , , , , , Yhteensä , , , , , , , , ,0 Budjettitalouden virastot ja lait , , , , , , , , ,8 Uusimuotoiset liikelaitokset 6) 475 0,5 0 0, , , , , , , , Yhteensä , , , , , , , , ,0 Budjettitalouden virastot ja lait , , , , , , , , ,2 Uusimuotoiset liikelaitokset 7) 455 0,4 2 1, , , , , , , , Yhteensä , , , , , , , , ,0 Budjettitalouden virastot ja lait , , , , , , , , ,3 Uusimuotoiset liikelaitokset 8) 438 0,4 0 0, , , , , , , , Yhteensä , , , , , , , , ,0 Budjettitalouden virastot ja lait , , , , , , , , ,8 Uusimuotoiset liikelaitokset 9) 964 0,9 0 0, , , , , , , ,2 22

24 1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Vuosi Virkasuhteiset Työsopimussuhteiset Yhteensä Kuukausipalkkaisepalkkaisepalkkaisepalkkaisepalkkaisepalkkaiset Tunti- Yhteensä Kuukausi- Tunti- Yhteensä Kuukausi- Tunti- Yhteensä Organisaatio- lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % laji 2005 Yhteensä , , , , , , , , ,0 Budjettitalouden virastot ja lait , , , , , , , , ,4 Uusimuotoiset liikelaitokset 10) 540 0,5 0 0, , , , , , , , (arvio) Yhteensä , , , , , , , , ,6 Budjettitalouden virastot ja lait , , , , , , , , ,2 Uusimuotoiset liikelaitokset 11, 12) 430 0,4 0 0, , , , , , , ,4 1) Hallinnon kehittämiskeskus, Autorekisterikeskus, Ilmailulaitos, Metsähallinto, Raskone, Teknillinen tarkastuskeskus 2) Hallinnon kehittämiskeskus, Ilmailulaitos, Metsähallinto, Raskone, Teknillinen tarkastuskeskus 3) Hallinnon kehittämiskeskus, Ilmailulaitos, Metsähallinto, Raskone 4) Hallinnon kehittämiskeskus, Valtion kiinteistölaitos, Ilmailulaitos, Metsähallinto 5) Hallinnon kehittämiskeskus, Valtion kiinteistölaitos, Ilmailulaitos, Metsähallinto 6) Hallinnon kehittämiskeskus, Senaatti-kiinteistöt, Tieliikelaitos, Ilmailulaitos, Metsähallinto 7) Senaatti-kiinteistöt, Tieliikelaitos, Ilmailulaitos, Metsähallinto 8) Senaatti-kiinteistöt, Tieliikelaitos, Ilmailulaitos, Metsähallinto 9) Senaatti-kiinteistöt, Tieliikelaitos, Ilmailulaitos, Varustamoliikelaitos, Luotsausliikelaitos, Metsähallinto 10) Senaatti-kiinteistöt, Tieliikelaitos, Ilmailulaitos, Varustamoliikelaitos, Luotsausliikelaitos, Metsähallinto 11) Senaatti-kiinteistöt, Tieliikelaitos, Ilmailulaitos, Varustamoliikelaitos, Luotsausliikelaitos, Metsähallinto 12) Vuoden 2006 tiedot ovat arvioita 23

25 1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa 1.2 Budjettitalouden henkilöstön määrä ja rakenne Henkilötyövuosien määrä Valtion budjettitaloudessa vuonna 2005 tehtiin henkilötyövuotta, mikä oli 0,4 prosenttia enemmän kuin vuonna Henkilöä kohti tehtiin keskimäärin 0,98 henkilötyövuotta (taulukko 4). Taulukko 4. Valtion budjettitalouden henkilöstön henkilötyövuodet ja lukumäärä vuosina Vuosi Henkilötyövuodet Henkilöstö Henkilötyövuodet/ henkilöstö (lkm) lukumäärä %-muutos lukumäärä %-muutos , ,4 0, , ,4 0, , ,4 0, , ,6 0, , ,3 0, , ,8 0, , ,2 0, , ,1 0, Henkilöstön palvelussuhde Budjettitalouden henkilöstöstä oli vuonna 2005 virkasuhteisessa tai muussa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa henkilöä eli 83 prosenttia ja työsopimussuhteessa henkilöä eli 17 prosenttia. Virkasuhteisten osuus henkilöstöstä on kasvanut vuoden prosentista 83 prosenttiin vuonna 2005 (taulukko ja kuvio 8). 24

26 1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Kuvio 8. Budjettitalouden henkilöstön jakautuminen palvelussuhteen lajin mukaan % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % työsopimussuhteiset virkasuhteiset 30 % 20 % 10 % 0 % Tukityöllistetyt Valtion budjettitalouden toimintayksiköissä työskenteli marraskuussa 2005 yhteensä 1365 tukityöllistettyä, mikä oli lähes 25 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyyden hoitovaroin palkattujen lukumäärän kehitys on esitetty taulukossa 5. 25

27 1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Taulukko 5. Tukityöllistetyt Vuosi Henkilöiden lukumäärä %-henkilöstöstä , , , , , , , , , , , , , , , , , Hallinnonala Valtionhallinnon ja sen henkilöstön tehtävät jakaantuvat 15 hallinnonalalle (taulukko 6). Henkilöstömäärältään suurin on opetusministeriön hallinnonala, jolla työskenteli vuonna ,6 prosenttia budjettitalouden henkilöstöstä. Seuraavaksi suurimmat hallinnonalat ovat sisäasiainministeriön ja puolustusministeriön hallinnonala. Yksinomaan ministeriöiden palveluksessa oleva henkilöstömäärä ja sen kehitys vuosina on esitetty taulukossa Vuonna 2005 ministeriöissä työskenteli yhteensä henkilöä, mikä oli 127 henkilöä edellisvuotta enemmän. 26

28 1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Taulukko 6. Budjettitalouden henkilöstö hallinnonaloittain Hallinnonala Lukum. % Lukum. % Lukum. % Lukum. % Lukum. % Lukum. % Tasavallan presidentin kanslia 68 0,1 67 0,1 70 0,1 71 0,1 72 0,1 73 0,1 Eduskunta (henkilöstö) 616 0, , , , , ,7 Valtioneuvoston kanslia 265 0, , , , , ,2 Ulkoasiainministeriö , , , , , ,4 Oikeusministeriö , , , , , ,8 Sisäasiainministeriö , , , , , ,6 Puolustusministeriö , , , , , ,3 Valtiovarainministeriö , , , , , ,9 Opetusministeriö , , , , , ,6 Maa- ja metsätalousministeriö , , , , , ,5 Liikenneministeriö , , , , , ,7 Kauppa- ja teollisuusministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö , , , , , , , , , , , ,5 Työministeriö , , , , , ,6 Ympäristöministeriö , , , , , ,6 Kaikki yhteensä , , , , , , Budjettitalouden henkilöstö alueittain sekä osuus palkansaajista ja väestöstä Vuonna 2005 Etelä-Suomen läänissä työskenteli 45 prosenttia kaikista palkansaajista ja 50 prosenttia budjettitalouden henkilöstöstä (taulukko ). Valtion henkilöstön osuus kaikista läänin palkansaajista oli suurin Lapin läänissä, 8,5 prosenttia. Väestömäärään suhteutettuna eniten budjettitalouden henkilöstöä on Lapin ja Etelä-Suomen läänissä. Taulukossa on esitetty valtion budjettitalouden henkilöstön jakautuminen maakunnittain vuonna Määrällisesti eniten valtion henkilöstöä toimii Uudellamaalla, 39 prosenttia. Kun suhteutetaan budjettitalouden henkilöstö maakunnan väkilukuun, eniten budjettitalouden henkilöstöä toimii Uudellamaalla (3,6 väkiluvusta) ja Lapissa (2,9 %). Valtion budjettitalouden henkilöstömäärällä mitaten 20 suurinta kuntaa on esitetty taulukossa Näissä kunnissa toimii yhteensä 77 prosenttia budjettitalouden koko henkilöstöstä. Kunnan väkilukuun suhteutettuna eniten budjettitalouden henkilöstöä työskentelee Valkealassa (9,1 %), Helsingissä (6,4 %) ja Rovaniemellä (6,2 %). 27

29 1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Koko- ja osa-aikaisuus Henkilöstöstä oli kokoaikaisia 91,7 prosenttia ja osa-aikaisia 8,3 prosenttia, mikä käy ilmi taulukosta Viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana osa-aikaisten prosenttiosuus on pysynyt 7,9-8,8 välillä. Kuitenkin erityisesti osa-aikaeläkkeellä olevien osuus on lisääntynyt viime vuosina. Vuonna 2005 osa-aikaeläkkeellä oli 1,9 prosenttia budjettitalouden henkilöstöstä, kun osuus vielä vuonna 1996 oli vain 0,6 prosenttia. Taulukossa 7 on esitetty koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä virastotyypin mukaan. Taulukko 7. Koko- ja osa-aikaisten määrä viraston toimintatyypin mukaan vuonna 2005 Virastotyyppi Henkilöiden lukumäärä Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä lkm % lkm % lkm % Yliopistokoulutus , , ,3 Maanpuolustus- ja rajavartiointi , , ,7 Poliisi- ja pelastustoimi , , ,7 Valtiovarainhoito sekä vakuutus- ja rahoituspalvelut , , ,5 Elinkeinotoiminnan palvelut , , ,2 Tutkimustoiminta , , ,0 Oikeustoimi , , ,5 Ministeriötason toiminta , , ,4 Alue- ja ympäristöpalvelut , , ,8 Muut opetus- ja koulutuspalvelut , , ,5 Liikenne- ja liikennepalvelut , , ,0 Sosiaali- ja työvoimapalvelut , , ,6 Kulttuuripalvelut 936 0, , ,9 Muut toiminnat , , ,1 Yhteensä , , ,0 28

30 1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Määräaikaisuus Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus kaikista palvelussuhteista oli vuonna ,0 prosenttia (taulukko 8). Osuus on pysynyt viime vuosina melko vakaana. Määräaikaisiin palvelussuhteisiin ei lasketa lailla tai asetuksella määräaikaiseksi säädettyjä virkoja tai tehtäviä, tukityöllistettyjä, harjoittelijoita ja oppisopimussuhteisia, yliopistoon tai korkeakouluun palvelussuhteessa olevia opiskelijoita eikä niitä, joilla on taustavirka tai -tehtävä. Taulukko 8. Määräaikainen henkilöstö vuonna 2005 Tehtävän luonne Muutos lkm osuus lkm osuus lkm osuus Toistaiseksi voimassa , , ,1 Määräaikainen 1) , , ,3 määräaikainen virka 1) , , ,8 määräaikainen palvelussuhde 1) , , ,6 tukityöllistetty , , ,6 harjoittelija/oppisopimus , ,0 38 3,3 yliopisto- ja korkeakouluopiskelija 2) , , ,6 Henkilöstö yhteensä , , ,1 1) Määräaikaisia ovat ne henkilöt, joilla ei ole taustavirkaa tai -tehtävää 2) Yliopistoissa ja korkeakouluissa jatko-opintoja suorittavat opiskelijat Koulutusrakenne Suuri osa valtion tehtävistä edellyttää henkilöstöltä korkeaa koulutustasoa. Valtion budjettitalouden henkilöstöstä 93 prosentilla oli ammatillinen tutkinto vuonna 2005 (taulukko ja kuvio 9). Muulla työllisellä työvoimalla ammattitutkinto oli 80 prosentilla. Budjettitalouden henkilöstöstä korkeakoulututkinto 43 oli prosentilla. Vastaavasti muusta työllisestä työvoimasta korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 19 prosenttia. Lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneista yli puolet työskentelee valtiolla. 29

31 1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Kuvio 9. Budjettitalouden henkilöstö ja muu työllinen työvoima koulutuksen mukaan vuonna % 90 % 80 % 70 % 9 % 26 % 0 % 8 % 9 % 16 % 60 % 50 % 40 % 30 % 9 % 23 % 46 % Tutkijakoulutus Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Keskiaste Perusaste 20 % 28 % 10 % 0 % 7 % Valtion budjettitalous 20 % Muu työllinen työvoima Kuukausipalkkaisten virka- ja työsopimussuhteisten tehtävä- ja koulutusrakenteet poikkeavat toisistaan. Vuoden 2005 virkasuhteisesta henkilöstöstä 94 prosenttia ja kuukausipalkkaisesta työsopimussuhteisesta henkilöstöstä 91 prosenttia oli suorittanut ammatillisen tutkinnon. Korkeakoulutasoisen tutkinnon oli suorittanut virkasuhteisista 42 prosenttia ja työsopimussuhteisista kuukausipalkkaisista 51 prosenttia. (kuvio 10) Kuvio 10. Budjettitalouden virka- ja työsopimussuhteinen kuukausipalkkainen henkilöstö koulutusasteittain vuonna 2005 Virkasuhteiset ,1 % Työsopimussuhteiset ,2 % ,8 % ,6 % ,9 % ,3 % ,2 % Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Korkeakouluaste ,9 % 30

32 1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Budjettitalouden virastoissa työskentelevistä miehistä 95 prosenttia ja naisista 92 prosenttia oli suorittanut ammattitutkinnon. Naisista korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 42 prosenttia ja miehistä 45 prosenttia. Sekä naisilla että miehillä yleisin tutkinto oli korkeakoulututkinto. (kuvio 11) Kuvio 11. Budjettitalouden henkilöstö sukupuolen ja koulutusasteen mukaan ,00 45,00 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Korkeakouluaste miehet naiset 31

33 1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Budjettitaloudessa koulutustasoa kuvaava indeksi oli vuonna ,2. (koulutustasoindeksi saa arvon 7, jos kaikki henkilöt ovat suorittaneet ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon). Vuoteen 1995 verrattuna budjettitalouden henkilöstön koulutustaso on koulutustasoindeksillä mitaten noussut 22 prosentilla, mikä ilmenee kuviosta 12. Kuvio 12. Koulutustasoindeksi Koulutustasoindeksi 5,2 5,0 4,8 4,6 4,4 4,2 4,2 4,3 4,3 4,4 4,7 4,9 5,0 5,1 5,1 5,2 5,2 4,0 3, Sukupuolirakenne Edellisvuosien tapaan miesten osuus budjettitalouden henkilöstöstä oli hiukan naisten osuutta suurempi vuonna Tämä nähdään kuviosta 13, jossa on verrattu budjettitalouden henkilöstön ja koko työllisen työvoiman sukupuolijakaumia. 32

34 1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Kuvio 13. Budjettitalouden henkilöstön ja työllisen työvoiman sukupuolijakauma 2005 Budjettitalouden henkilöstö Työllinen työvoima ,9 % ,2 % ,8 % ,1 % miehet naiset Virkasuhteisen kuukausipalkkaisen henkilöstön sukupuolijakauma oli vuonna 2005 hyvin tasainen. Sen sijaan työsopimussuhteisesta kuukausipalkkaisesta henkilöstöstä miehiä oli naisia enemmän, mikä nähdään kuviosta 14. Kuvio 14. Budjettitalouden kuukausipalkkaisen henkilöstön sukupuolijakauma palvelussuhteen lajin mukaan 2005 Virkasuhteiset Työsopimussuhteiset ,0 % ,0 % ,8 % ,2 % Miehet Naiset 33

35 1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Ikärakenne Budjettitalouden henkilöstön keski-ikä oli vuonna 2005 naisilla 44,1 vuotta, miehillä 42,1 vuotta ja keskimäärin 43,1 vuotta (taulukko ja kuvio 15). Keskimääräinen keski-ikä nousi edellisvuodesta, jolloin se oli 42,9 vuotta. Suurin ikäryhmä oli edelleen vuotiaat, johon kuului 15 prosenttia henkilöstöstä (kuvio 15). Koko työllisen työvoiman suurin ikäryhmä oli samoin vuotiaat, joihon kuului 13,5 prosenttia työvoimasta. Kuvio 15. Budjettitalouden henkilöstön ja työllisen työvoiman ikärakenne vuonna Naiset valtion henkilöstö Miehet työllinen työvoima 34

36 1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Kuukausipalkkaisten virkasuhteisen ja kuukausipalkkaisen työsopimussuhteisen henkilöstön ikärakenteet eroavat hieman (kuvio 16 ja taulukko 1.2.7). Työsuhteisen henkilöstön ikärakenne on virkasuhteista henkilöstöä tasaisempi. Suurin virkasuhteisten ikäryhmä on vuotiaat, mutta työsopimussuhteisten vuotiaat. Virkasuhteisten keski-ikä oli 43,5 vuotta ja työsopimussuhteisten 41,5 vuotta. Kuvio 16. Budjettitalouden kuukausipalkkaisen virka- ja työsopimussuhteisen henkilöstön ikärakenne 2005 Virkasuhteiset Työsopimussuhteiset Viraston toimintatyyppi Valtion toiminnot liittyvät keskeisten ja välttämättömien yhteiskunta-, elinkeino- ja kansalaispalvelujen tuottamiseen. 25 prosenttia valtion henkilöstöstä toimii yliopistokoulutuksessa. Seuraavaksi suurimmat organisaatioryhmät ovat maanpuolustus ja rajavartiointi, poliisi- ja pelastustoimi sekä valtiovarainhoito ja vakuutus- ja rahoituspalvelut (taulukko 7 ja kuvio 17). 35

37 1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Kuvio 17. Budjettitalouden henkilöstö viraston toimintatyypin mukaan Osa-aikaiset Kokoaikaiset Yliopistokoulutus Maanpuolustus- ja rajavartiointi Poliisi- ja pelastustoimi Valtiovarainhoito sekä vakuutus- ja rahoituspalvelut Elinkeinotoiminnan palvelut Tutkimustoiminta Oikeustoimi Ministeriötason toiminta Alue- ja ympäristöpalvelut Muut opetus- ja koulutuspalvelut Liikenne ja liikennepalvelut Sosiaali- ja työvoimapalvelut Kulttuuripalvelut Hallinnon taso Hallinnon tason mukaan luokiteltuna prosentuaalisesti eniten budjettitalouden henkilöstöä työskentelee väliasteen yksiköissä (32 prosenttia) sekä opetus- ja sosiaalitoimessa (28 prosenttia). Keskushallinnossa toimii 24 prosenttia henkilöstöstä. Tiedot käyvät ilmi taulukosta Hallinnon tason mukaan luokiteltuna henkilöstön jakauma on pysynyt melko vakaana. Muutokset ovat lähes kokonaan seurausta budjettitalouden sisäisten toimintarakenteiden muutoksista sekä virastojen liikelaitostamisesta, yhtiöittämisestä ja kunnallistamisesta. 36

38 1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Taulukko Budjettitalouden henkilöstö palvelussuhteen lajin mukaan Vuosi Virkasuhteiset Työsopimussuhteiset Yhteensä kuukausipalkkaiset tunti- m- yhteensä m- kuukausipalkkaiset tunti- m- yhteen- m- kuukausipalkkaiset tunti- kokoaikaiset m- osa-ai- m- palk- % % kokoai- m- osa- m- palk- % sä % kokoai- m- osa-ai- m- palk- % kaiset % kaiset lkm kaiset % ai- % kaiset lkm kaiset % kaiset % kaiset lkm lkm lkm lkm kaiset lkm lkm lkm lkm lkm , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Keskimääräinen vuosimuutos-% ,7 0,9-2,5-6,6-12,9-3,7 0,1 0,1-10,9-0, ,2 0,2-4,4-0,1-15,7-5,2-1,1 6,0-14,3-1,1 m- % yhteensä lkm m- % 37

39 1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Taulukko Budjettitalouden henkilöstö palkkausmuodon, palvelussuhteen lajin ja viran/tehtävän hoitotavan mukaan 2005 Viran/tehtävän hoitotapa Kuukausipalkkaiset Tuntipalkkaiset Kaikki Virkasuhteiset Työsopimussuhteiset Yhteensä yhteensä lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Kaikki yhteensä , , , , ,0 Kokoaikaiset yhteensä , , , , ,7 Osa-aikaiset yhteensä , , , , ,3 - Vähintään 20 tuntia viikossa tekevät , , , , ,8 - Alle 20 tuntia viikossa tekevät , , , , ,5 Osa-aikaisista - Osittaisella virkavapaalla 437 0, , ,5 8 0, ,5 - Osittaisella hoitovapaalla 948 0, , ,9 0, ,9 - Osa-aika-asetuksella osa-aikaisena 326 0, , ,4 13 1, ,5 - Osa-aikaeläkkeellä , , ,0 0, ,9 - Osa-aikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä 426 0,4 65 0, ,4 0, ,4 38

40 1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Taulukko Työllinen työvoima, palkansaajat ja budjettitalouden henkilöstö lääneittäin vuonna 2005 Lääni Työllinen työvoima 1) Kaikki palkansaajat 1) Valtion budjettitalous Kuukausipalkkaiset Tuntipalkkaiset Virkasuhteiset Työsopimussuhteiset Yhteensä Yhteensä josta työllisyyden hoitovaroin palkatut lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Etelä-Suomen lääni , , , , , , ,2 Länsi-Suomen lääni , , , , , , ,8 Itä-Suomen lääni , , , ,0 77 8, , ,6 Oulun lääni , , , ,1 8 0, ,4 73 5,3 Lapin lääni , , , ,4 0 0, , ,0 Ahvenanmaan maakunta , , ,2 8 0,0 0 0, ,2 0,0 Yhteensä , , , , , , ,0 1) Lähde: Tilastokeskuksen työvoimatutkimus

41 1 Valtion henkilöstö osana työvoimaa Taulukko Väkiluku, palkansaajat ja valtion budjettitalouden henkilöstö lääneittäin vuonna 2005 Lääni Palkansaajat Väkiluku lukumäärä %- jak. lukumäärä %- jak. Valtion budjettitalouden henkilöstön lukumäärä %- %:a paljista jak. kansaa- %:a väestöstä Etelä-Suomen lääni , , ,0 6,6 2,9 Länsi-Suomen lääni , , ,7 4,8 1,8 Itä-Suomen lääni , , ,9 6,1 2,1 Oulun lääni , , ,4 5,3 2,0 Lapin lääni , , ,3 8,5 2,9 Ahvenanmaan maakunta , , ,2 1,8 0,8 Yhteensä , , ,0 5,9 2,4 Taulukko Budjettitalouden henkilöstö maakunnittain 2005 budjettital. henkilöstö % budjettital henkilöstöstä % maakunnan väkiluvusta Uusimaa ,0 3,6 Itä-Uusimaa 453 0,4 0,5 Varsinais-Suomi ,9 2,2 Satakunta ,4 1,3 Kanta-Häme ,7 2,7 Pirkanmaa ,4 1,9 Päijät-Häme ,5 0,9 Kymenlaakso ,0 2,0 Etelä-Karjala ,4 2,2 Etelä-Savo ,2 1,7 Pohjois-Savo ,8 2,4 Pohjois-Karjala ,9 2,2 Keski-Suomi ,4 2,5 Etelä-Pohjanmaa ,5 0,9 Pohjanmaa ,6 1,8 Keski-Pohjanmaa 744 0,6 1,1 Pohjois-Pohjanmaa ,7 1,9 Kainuu ,6 2,4 Lappi ,3 2,9 Ahvenanmaa 208 0,2 0,8 Ulkomailla työskentelevät 756 0,6 Yhteensä ,0 2,4 40